VAPO B KONNUN TURVE AY/ TURVERUUKKI OY/

Transkriptio

1 1 / 1 VAPO OY/heikki.torpstrom@vapo.fi B KONNUN TURVE AY/ konnun.turve@gmail.com TURVERUUKKI OY/ miia.heikkinen@turveruukki.fi Tiedoksi: KUOPION ENERGIA OY/ Pohjois-Savon ely-keskus ( ) matti.voutilainen@kuopionenergia.fi Ylä-Savon SOTE ( ) Ympäristöpalvelut Helmi/ eeva.heiska@oulainen.fi Vieremän kalastusalue/ tuula.keinonen@muikkusuomi.fi Kiuruveden kalastusalue/ pekka.eerikinharju@elisanet.fi Lähetämme ohessa raportin Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudellisesta tarkkailusta vuonna SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 3840 RIKKAJOEN JA NÄLÄNTÖJÄRVEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 KUOPIO MIIKA SARPAKUNNAS

3 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudellista tarkkailua on tehty aiemmin Vapo Oy:n Konnunsuon tarkkailuun liittyen. Turveruukki Oy liittyi tarkkailuun mukaan tammikuussa 2006 sekä Konnun Turve oy maaliskuussa Vuoden 2008 syyskuussa tarkkailuun liitettiin mukaan Vapo Oy:n Ahmonsuon tuotantoalue sekä vuoden 2009 helmikuussa Kuopion Energia Oy:n Rikkasuon turvetuotantoalue. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy päivitti kalataloudellisen tarkkailuohjelman ja Pohjois-Savon TE-keskus hyväksyi sen kirjeellään nro 1580/5723/06. Tarkkailuvelvoitteet liittyvät seuraaviin lupapäätöksiin: Vapo Oy Konnunsuo Kalataloudellinen tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen n:o 22/02/2, annettu Päätöksen mukaan luvan saajan on jatkettava kalataloudellista tarkkailua Näläntöjärvessä ja Rikkajoessa vesioikeushakemuksessa liitteenä olleen Vapo Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Päätöksen mukaan luvan saajan on lisäksi maksettava Pohjois-Savon työvoimaja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 505 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Konnunsuolta johdettavien vesien vaikutusalueella Rikkajoessa ja Näläntöjärvessä. Lupaehtojen tarkistamishakemus on jätettävä viimeistään Lupakäsittely on vielä kesken. Ahmonsuo Kalataloudellinen tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen n:o 73/08/2, annettu Päätöksen mukaan kalataloudellinen tarkkailu määrätään tehtäväksi Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2017 jälkeen, mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Savon ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksille niiden määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksille, Pyhännän kunnan ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kiuruveden kalastusalueelle. 2

4 Konnun Turve Ay Kalataloustarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 21/06/2 Dnro Psy-2004-y-131 (Konnunsuon turvetuotantoalueen ympäristö- ja vesitalouslupa). Päätöksen mukaisesti luvan saajan on tehtävä kalataloustarkkailua Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämällä tavalla yhdenmukaisen käytännön saamiseksi koko vesistöalueen turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Päätöksen mukaisesti luvan saajan on maksettava vuosittain Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle 100 euron suuruinen kalatalousmaksu kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi luvan saajan hallitseman Konnunsuon vesien vaikutusalueella Rikkajoessa. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista ja sen jälkeen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pyhännän kunnan ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiuruveden kalastusalueelle. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön, vuoden 2015 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Turveruukki Oy Kalataloustarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 46/05/2 Dnro Psy-2003-y-88 (Lamminnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa). Päätöksen mukaisesti luvan saajan on tehtävä kalataloustarkkailua Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Päätöksen mukaisesti luvan saajan on vuodesta 2005 alkaen maksettava vuosittain Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle 210 euron suuruinen kalatalousmaksu kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Lamminnevan vesien vaikutusalueella Rikkajoessa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ennen lupapäätöksen lain-voimaiseksi tulemista erääntyvät maksut on maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pyhännän ja Vieremän kunnan sekä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vieremän ja Kiuruveden kalastusalueelle. 3

5 Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2014 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupakäsittely on tällä hetkellä kesken. Kuopion Energia Oy Rikkasuo Kalataloustarkkailu perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen Nro 90/07/2 Dnro ISY-2006-Y-222. Asiasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä nro 09/0010/3. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä todettiin mm. seuraavaa: Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee liittää Rikkajoen valuma-alueella toimivien turvesoiden kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon TE-keskukselle Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Pohjois- Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 180 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2017 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. 2. TURVETUOTANTO SELVITYSALUEELLA Eri tuottajien toiminnasta voidaan todeta seuraavaa: Vapo Oy: Konnunsuo Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Itä-Suomen läänin Kiuruveden kaupungin Nälännön kylässä sekä Oulun läänin Pyhännän kunnan Viitamäen ja Ahokylän kylissä noin 39 km Kiuruveden kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tuotantokunnossa olevan alueen pinta-ala oli vuonna ha. Alueen valmistelu alkoi vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuoksen vesistön Rikkajoen valuma-alueella (57.064) sijaitsevien tuotantoalueiden vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Rikkajoen valuma-alueen pinta-ala on 198,07 km 2 ja järvisyys 0,05 %. 55 hehtaarin alalta vedet johdetaan Siltapuroon ja edelleen Iso-Lamujärveen. 4

6 Tietoja Konnunsuon turvetuotantoalueesta: Ahmonsuo Ahmonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistön Iisalmen reitin latvoilla Rikkajoen valuma-alueella (4.564). Ahmonsuon vedet johdetaan Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Purkureitin pituus Näläntöjärveen on noin 17 km. Iisalmen reitin vesistöalueen pinta-ala on km 2. Rikkajoen valuma-alueen pinta-ala on 198 km 2, josta järviä on 0,05 %. Näläntöjärven luusuan kautta vesiä kulkee 299 km 2 :n suuruiselta alueelta. Ahmonsuon tuotanto-alue (84,3 ha) on 0,5 % Rikkajoen valuma-alueesta. Tietoja Ahmonsuon turvetuotantoalueesta: Konnun Turve Ay: Hakijan tarkoituksena on kuntoonpanna hallussaan oleva Konnunsuo tuotantokuntoon ja suolla on tarkoitus tuottaa turvetta noin 50 ha:n alalla. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen Kuntoonpanotyöt aloitetaan vesiensuojelurakenteista, minkä jälkeen kaivetaan sarkaojat. Tuotantosuuntana on jyrsinpolttoturve. Vuosituotanto on keskimäärin m 3. 5

7 Tuotettava turve on jyrsinpolttoturvetta, joka tuotetaan mekaanisella- ja imuvaunumenetelmällä. Kentän pinnasta jyrsitään ohut, noin 2 cm:n kerros, jota käännetään säästä riippuen 1 3 kertaa, karhetaan mekaanista kokoojavaunua varten, kerätään ja ajetaan aumaan, joka tarvittaessa peitetään muovikalvolla. Imuvaunulla koottaessa karhintaa ei tarvitse suorittaa. Tuotantoalueen vedet puhdistetaan neljällä virtaamansäätöpadolla, ns. Klöven padolla, laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä, jolta ne johdetaan edelleen Vehkapuroa pitkin Rikkajokeen. Pintavalutuskentän koko on 1,9 ha eli 3,8 % tuotantoalueesta. Kaikkiin sarkaojiin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan virtausta padottavat lietteenpidättimet ja päisteputket. Ulkopuoliset vedet johdetaan tuotantokentän ohi olemassa olevia ojia pitkin. Kaivettaviin ojiin tehdään lietesyvennykset. Erilliseltä 3,5 ha:n alueelta tulevat vedet johdetaan putkella tien ali itäpuoliselle kentälle ja siitä pumpulla pintavalutuskentälle. Turveruukki Oy: Lamminnevan turvetuotantoalue sijaitsee Pyhännän kunnan Ahokylässä Rikkajoen vesistöalueella noin 17 km Pyhännän keskustasta kaakkoon. Lupahakemuksen mukaan hakijan tarkoituksena on jatkaa pinta-alaltaan 90,9 ha:n (vuonna 2002) suuruisen Lamminnevan turvetuotantoa sekä kunnostaa 4,2 ha:n lisäalue. Tuotantosuunnitelman mukaan suon kokonaistuotantopinta-ala on 95,1 ha. Alkuperäinen tuotantopinta-ala on ollut 107 ha. Alueella hyödynnettävä turvemäärä lisäalueineen on noin 0,23 milj. MWh. Koko tuotantoalueen vedet sekä suunnitellun lisäalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta eteläpuoliseen metsäojaan ja edelleen Rikkajokeen, joka laskee Näläntöjärveen. Lamminnevan kunnostus alkoi vuonna 1978, ja suo on ollut tuotannossa vuodesta 1980 lähtien. Lisäalueen kunnostuksella korvataan tuotantoalueen poistumia ja vähennetään osaltaan paineita uusien tuotantosoiden käyttöönottoon Vuoksen vesistöalueella. Tuotantosoiden ympäristössä olevien lisäalueiden kunnostuksessa voidaan myös hyödyntää jo olemassa olevaa infrastuktuuria, kuten tiestöä, tukikohtaa, kokooja- ja laskuojastoa sekä vesienkäsittelyjärjestelmiä. Alue kuivataan ja vedet johdetaan olemassa olevan virtaamansäätöpadon, rakennettavan toisen virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan kautta Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Kuopion Energia Oy, Rikkasuo: Rikkasuo sijaitsee Iisalmen reitin (4.5) Koskenjoen (4.56) valuma-alueen Rikkajoen (4.564) osavesistöalueella. Rikkajoki (valuma-alue on 198 km 2 ) laskee Näläntöjärveen, jonka valuma-alue on noin 300 km 2. Rikkasuon kuivatusvedet johdetaan reittiä laskuoja - Kivipuro - Rikkajoki - Näläntöjärvi - Remesjoki - Osmanginjärvi - Palojoki - Palojärvi - Palojoki - Kiuruvesi. Kiuruveteen on tuotantoalueelta matkaa yli 40 km. Alueella on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta hakijan voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto alueella kestää arviolta 25 vuotta. Alueella tuotetaan turvetta keskimäärin MWh vuodessa. Tuotantoa on kesäaikana keskimäärin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostustöitä. Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin seuraavana talvikautena. 6

8 3. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 3.1 Sähkökalastus Rikkajoen kalataloudellisen tilan seuraamiseksi on joessa tehty sähkökalastuksia elo-syyskuussa kolmen vuoden välein vuodesta 2009 lähtien. Sähkökalastukset tehdään kolmella eri alueella: Pitkäkoski, Myllykoski ja Myllykosken alapuoli (kartta 1). Kaikki alueet sijoittuvat Rikkajokeen turvetuotantoalueiden alapuolelle. Vuosien 2009 ja 2012 kalastukset tehtiin vielä kolmen poistopyynnin menetelmällä mutta vuoden 2015 pyynnissä siirryttiin nykyisen käytännön mukaisesti yhteen poistopyyntiin. Kartta 1. Sähkökalastusalueet Rikkajoessa Vuoden 2015 saaliit olivat kohtuullisen pieniä. Koealoilla tavattiin vuoden 2012 tavoin yhteensä viisi eri kalalajia: ahven, kiiski, kivennuoliainen, särki ja taimen (kuva 1). Yhdelläkään koealalla ei kuitenkaan tavattua kaikkia viittä lajia sillä Pitkäkoskelta puuttui kiiski ja Myllykosken ylemmältä ja alemmalta koealalta kivennuoliainen. Neljä kalalajia on keskisuurelle turvemaiden joelle varsin tyypillinen lajimäärä. 7

9 Kuva 1. Sähkökalastussaalis koealoittain Särki, taimen ja ahven olivat yleisimmät lajit koskissa. Kivennuoliaisia löytyi Pitkäkoskesta kaksi kappaletta ja kiiskiä Myllykoskesta yksi ja Myllykosken alapuoleiselta koealalta kolme kappaletta. Myllykosken alapuolelta saatiin määrällisesti eniten kaloja: 4 ahventa, 11 särkeä, kolme kiiskeä ja kolme taimenta. Pitkäkoskesta saatiin 19 yksilöä ja Myllykoskesta 15. Lajikohtaiset tiheydet olivat melko pieniä, suurimmillaan neljä yksilöä aarilla (taulukko 1). Vedenlaadun suhteen vaateliaista virtavesilajeista tavattiin vain taimenta ja kivennuoliaista, joista molempien tiheydet olivat hyvin pieniä. Kivennuoliaista ei tavattu kuin yhdeltä koealoista ja sieltäkin vain kaksi yksilöä. Aiemmin koealoilla on tavattu myös yksittäinen kivisimppu, joita ei nyt kuitenkaan tavattu. Heikko kivennuoliaiskanta ja erittäin heikko kivisimppukanta kertovat siitä etteivät olosuhteet todennäköisesti ole simpun kannalta optimaaliset. Habitaatissa ei visuaalisen tarkastelun perusteella ole suurta vikaa sillä koskissa on vaihtelevia virrankohtia, runsaasti erilaista pohjanlaatua ja monen kokoista kiveä sekä pohjasammalia. Ongelmat liittyvätkin todennäköisesti erittäin tummavetisen Rikkajoen vedenlaatuun. Taimenia löytyi kaikilta koealoilta useampia, mutta ainoastaan yksi kaloista oli mahdollisesti luonnonkudusta peräisin sillä kaikki Pitkäkosken ja Myllykosken alapuoleisen koealan taimenet olivat rasvaeväleikattuja (istukkaiden nykyinen merkintätapa). Myllykosken yhdeksästä taimenestakin vain yhdellä oli rasvaevä. Rasvaevällinen, noin 45 cm mittainen yksilö oli selkeästi eri kokoluokkaa kuin muut joten on todennäköistä että kyseinen yksilö on alkuperältään luonnonkudusta syntynyt eikä kyse ole esimerkiksi osittain takaisin kasvaneesta rasvaevästä. Taimenten pienpoikasistukkaat näyttävät selviävän Rikkajoessa ainakin kohtalaisesti ja viitteitä luonnonkudustakin on, joten vedenlaatu Rikkajoessa vaikuttaa ainakin jossain määrin riittävän taimenen olemassaoloon. On mahdotonta sanoa, voisiko lisääntyminen onnistua siinä määrin että kanta vahvistuisi merkittävästi nykyisten vähien yksilöiden toimesta. 8

10 Taulukko 1. Vuoden 2015 sähkökalastuksen tulokset ( ) ahven kiiski kivennuoliainen särki taimen Yhteensä Pitkäkoski (320 m 2 ) kpl kpl/100 m 2 4,38 0 2,5 3,65 1,56 12,09 p 0,5-0,25 0,6 0,6 Myllykoski (360 m 2 ) kpl kpl/100 m 2 1,67 0,56 0 0,46 4,63 7,32 p 0,5 0,6-0,6 0,6 Myllykosken alapuoli (400 m 2 ) kpl kpl/100 m 2 2 1,5 0 4,58 1,25 9,33 p 0,5 0,6-0,6 0,6 4. Kalataloudellisen tarkkailun jatkuminen Tarkkailu jatkuu Rikkajokea ja Näläntöjärveä koskevalla kalastustiedustelulla vuonna 2019 (koskee vuoden 2018 kalastusta) ja Rikkajoen sähkökoekalastuksella vuonna 2018 mikäli Konnunsuon ja Lamminnevan käsittelyssä olevien lupaehtojen tarkistushakemusten päätökset eivät tuo tähän muutosta. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus OY Miika Sarpakunnas 9