20.5.2015 1 MAALAHDEN KUNTA Rölandetin asemakaava sekä Mattlarin asuntoalueen viheralueen osan ja Talvisillantien tiealueen asemakaavan, Yttermalax, korttelit 92 96
20.5.2015 2 MAALAHDEN KUNTA, Yttermalaxin kylä Rölandetin asemakaava sekä Mattlarin asuntoalueen viheralueen osan ja Talvisillantien tiealueen asemakaavan, Yttermalax, uusien korttelien 92 96 muodostaminen Kuvaus asemakaavasta ja tarkistuksista Uuden asemakaava-alueen nimi on Rölandet. Aluetta on aiemmin kutsuttu sillä nimellä. Alue sijaitsee Mattlarin asuntoalueen ja Kirkonmäen asemakaava-alueen välissä. Asemakaavalla tiivistetään asutusta ja yhdistetään alueet yhtenäiseksi asuntoalueeksi. Alueelle kaavoitetaan kaksi suurehkoa pari-/rivitalotonttia ja seitsemän omakotitonttia. Alueella oleva rakennettu tontti merkitään maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi. Alue liitetään Talvisillantiehen uuden asemakaavatien, Rölandetintien, kautta, joka palvelee yksinään koko alueen tarpeita. Rölandetintie yhdistetään Mattlarin asuntoalueeseen kevyen liikenteen väylällä tarpeettoman läpikulkuliikenteen välttämiseksi. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Alueen nykytila 1.1.1 Sijainti Alue sijaitsee Maalahden kirkon kaakkoispuolella, noin kahden kilometrin päässä Maalahden keskustasta. Uusi alue on noin 6,5 hehtaarin suuruinen ja suurimmaksi osaksi peltomaata. Alueen pohjoisosassa on yksityisomistuksessa oleva rakennettu tontti ja viheralue, jossa on sekametsää. Alue rajautuu lännessä Talvisillantiehen, pohjoisessa Mattlarintiehen, idässä Mattlarin asuntoalueeseen ja etelässä avoimeen viljelysmaisemaan. 1.1.2 Kaavoitustilanne Talvisillantien tiealuetta ja yhtä Mattlarin asuntoalueen viheralueista tarkistetaan, ja ne sovitetaan uuteen asuntoalueeseen. Viheralueen kautta osoitetaan kävelytieyhteys aiemmin kaavoitettuun leikkipuistoon. Muutoin alue on kaavoittamatonta. Asemakaavoitus Alueeseen rajautuvat voimassa olevat asemakaavat: - Mattlarin asuntoalue, vahvistettu 10.9.1993 (korttelit 337 ja 350) - Kirkonmäki II, vahvistettu 31.12.1991 (korttelit 103 108 ja 112). Yleiskaavoitus Yttermalaxin ja Övermalaxin kylien osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2001 135. Yleiskaavassa kaavoitettava alue on varattu pääasiassa maatalousalueeksi (MT). Rakennettu tontti on varattu AT-alueeksi. Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavaa tarkistetaan parhaillaan. Uuteen osayleiskaavaan kaavoitettava alue merkitään AP-alueeksi (pientalovaltainen asuntoalue). Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 29.9.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan joulukuussa 2010.
20.5.2015 3 Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan liiton toiminta-alueeseen. Maakuntakaavassa koko alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), mutta sen voidaan tulkita kuuluvan myös keskustatoimintojen alueeseen (C). 1.2 Nykyinen rakennuskanta AM-tontilla on asuinrakennus ja talousrakennuksia. Muutoin alue on täysin rakentamatonta. Alue rajautuu idässä Mattlarin asuntoalueeseen ja lännessä Kirkonmäen alueeseen. Molemmilla alueilla on uudempaa asutusta. Varsinainen kirkkorakennus on alueen pohjoispuolella kuvan osoittamassa paikassa. Uusi asuntoalue on merkitty punaisella. Kirkonmäen rakennuksia, Yttermalax skola etualalla ja uusi asuntoalue kuvan takaosassa. 1.3 Alueen ympäristöominaisuudet Suurin osa alueesta on tasaista avonaista peltomaata AM-tonttia ja sitä ympäröivää metsäistä puistoaluetta lukuun ottamatta. Alue viettää heikosti lounaaseen, joten alueelle on optimaalista suunnitella aurinkoisia houkuttelevia tontteja suojaan pohjoistuulilta. Alueelle suunnitellaan viheralueita, jotka lisäävät viihtyvyyttä ja tuovat välimatkaa ja yksityisyyttä kortteleiden välille. Lisäsyy alueen eteläosan lopulliselle tonttijärjestelylle on se, että siellä on päävesi- ja viemärijohdot, joiden kohdalle ei saa rakentaa. 2 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Mattlarin asuntoalueen laajentaminen ja sillä tavoin yhdistää Mattlarin asuntoalue Kirkonmäen alueeseen. Uuden alueen nimi on Rölandet. Kun Rölandetista Mattlarin asuntoalueelle kaavoitetaan kevyen liikenteen väylä eikä katua, tarpeeton ajoneuvoliikenne molemmilla alueilla vähenee kokonaisuudessaan. Rölandetintien liittymä on sijoitettu Puusepäntietä vastapäätä, minkä ansiosta saadaan suhteellisen turvalli-
20.5.2015 4 nen yhteys koululle, keskustaan, urheilualueelle ja lähes kaikille lähellä sijaitseville asuntoalueille siten, ettei tarvitse ylittää suurempia teitä. Tontit suunnitellaan riittävän, noin 2 500 m²:n suuruisiksi, jotta ne houkuttelisivat rakentajia. Kun kaava toteutuu, pitäisi rakentaa myös leikkipuisto, jolle on jo nyt kaavoitettu paikka aivan uuden alueen viereen. Leikkipuisto on hyvällä paikalla kaukana liikenteestä, ja se palvelee molempia asuntoalueita. 2.2 Vaihtoehdot Vaihtoehtoja on laadittu kaksi. Molemmat ottavat huomioon alueen tarpeet, ja ne sovitetaan lähellä sijaitseviin asuntoalueisiin, teihin, vesi- ja viemärijohtoihin. Alueella on jo vesi- ja viemärijohdot, eikä niitä tarvitse jatkaa kuin vähän. Alueen eteläosaan, Talvisillantien lähelle, kaavoitetaan rivi- ja paritaloille AP-tontti, joka vähentää alueen liikennettä. Lisäksi pohjoisemmaksi tulee toinen AP-tontti, jolta on liittymä suoraan Talvisillantielle. 3 YHTEENVETO SELVITYKSISTÄ Kaavaa varten ei ole laadittu suurempia selvityksiä. Suurin osa alueesta on viljeltyä peltomaata. AM-tontti on jo rakennettu, ja sen vieressä oleva puistoalue jää entiselleen ilman varsinaisia muutoksia. Liikenne ohjataan Talvisillantien ja Mattlarintien kautta Köpingsin keskustaan. Yhteys on myös kirkon ja koulun kautta joen ylitse Maalahdentielle ja edelleen Rantatielle ja Vaasaan tai Övermalaxin kautta Långåminneen ja Porintielle (valtatielle 8). Kuten aiemmin on mainittu, koululaisille voidaan järjestää suhteellisen turvallinen koulumatka Puusepäntien kautta. Puusepäntien liittymässä on ainoastaan tonttiliikenteen salliva liikennemerkki. Kun Puusepäntieltä länteen rakennetaan noin 60 metrin pituinen pyörä- ja kävelytie ja merkitään suojatie nykyiselle Maalahden Kirkkotien kävelytielle, saadaan yhtenäinen kevyen liikenteen väylä koululle saakka. Tämä hyödyttää myös Mattlarin asuntoalueen koululaisia, sillä alueet yhdistetään kevyen liikenteen väylällä. Muutoin kaavoitettava alue sijaitsee suhteellisen lähellä Yttermalaxin keskustaa, joten alue voi hyödyntää samoja palveluja/lähipalveluja kuin keskustan alue. Seurakunnan ja koulun toiminnat sekä urheilualue ovat huomattavasti lähempänä asuntoaluetta kuin keskusta. Koulua on mahdollisuus hyödyntää myös iltaisin, koska siellä järjestetään kansalaisopiston toimintaa. Urheilualueelle pääsee helposti kevyen liikenteen väylää pitkin Maalahdentien alittavan tunnelin kautta. Urheilualueella on urheiluhalli, valaistu kuntorata ja pian myös upouusi jäähalli. Samaa kevyen liikenteen väylää pitkin pääsee myös Pixnen, Emauksen, Holmasiksen ja Bjergan asuntoalueille ilman suurempien teiden ylittämistä. Myös Klockarbackeniin pääsee kevyen liikenteen väylää pitkin Yttermalaxin keskustan ja tunnelin kautta. Alueella ei pitäisi olla muinaisjäännöksiä, koska alue on suurimmaksi osaksi viljeltyä peltomaata. Mahdollisesti muinaisjäännöksiä voisi olla AM-tontin viereisellä puistoalueella. Puistoalue jätetään luonnontilaan, mutta se voidaan inventoida tarvittaessa.
20.5.2015 5 Kevyen liikenteen väylät, joille pääsee asuntoalueelta suoraan. 4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Peltoalueen kaavoittamisella yhdistetään kaksi asemakaava-aluetta toisiinsa, jolloin yhdyskuntarakenne tiivistyy. Kun kaavoitetaan riittävän suuria tontteja, alue sulautuu paremmin maalaisympäristöön, sillä talot rakennetaan riittävän kauas toisistaan. Muutoin koko alue koetaan ilmavaksi, koska sitä ympäröivät alueet ovat suureksi osaksi avointa maisemaa, mitä myös korostetaan uudessa osayleiskaavassa. Alue sijaitsee pohjoisilta tuulilta hyvin suojassa, koska sen pohjoispuolella on metsää ja asutusta ja myös Kirkonmäen korkeustaso on asuntoaluetta korkeammalla. Positiivista alueelle on myös se, että se viettää heikosti etelään, jolloin tontit ovat lämpimiä ja aurinkoisia. 4.2 Vaikutukset palvelurakenteeseen ja -tasoon Alueen uudet liikennejärjestelyt ja kevyen liikenteen väylä koululle lisäävät liikenneturvallisuutta huomattavasti, kun voidaan hyödyntää olemassa olevia teitä ja pienin toimenpitein lisätä turvallisuutta. Alueen asukkaat hyödyntävät samoja Yttermalaxin keskustan lähipalveluja kuin muutkin maalahtelaiset. Lähialueen ja keskustan palvelujen hyödyntäminen kasvaa todennäköisesti samassa suhteessa kuin uusien kotitalouksien määrä. 4.3 Vaikutukset luontoon, maisemaan ja taajamakuvaan Vaikutukset ja muutokset luontoon ja maisemaan ovat vähäiset, koska alue on pieni verrattuna viereiseen suureen avoimeen viljelysmaisemaan. Laajennuksen valmistuttua alue käsitetään rakennuskannan luonnolliseksi tiivistymiseksi, koska vain välissä ollut tyhjä tila täytetään.
20.5.2015 6 4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisten palvelujen järjestämiseen Kuten aiemmin on mainittu, liikenne ohjataan Puusepäntien liittymää vastapäätä sijaitsevalle alueelle, ja siten muodostetaan turvallisempi liittymä. Kun alue rakennetaan ja yhdistetään Mattlarin asuntoalueeseen, saadaan houkuttelevat kävely- ja pyöräilyreitit suureen osaan Yttermalaxia ja Övermalaxia. Puusepäntien liittymä Talvisillantielle. Vain tonttiliikenne Kevyen liikenteen väylä merkitty sinisellä. sallittu. Kun kirkolle rakennetaan noin 60 metrin pituinen pyörä- ja kävelytie, saadaan yhtenäinen kevyen liikenteen väylä koululle ja Yttermalaxin keskustaan sekä pappilan kohdalla Maalahdentien alittavan tunnelin kautta urheiluhallille sekä Pixnen, Emauksen, Holmasiksen ja Bjergan asuntoalueille. Samoin edellä mainitut asuntoalueet käyttävät samaa tunnelia koululle tai Yttermalaxin keskustaan kulkiessaan. 4.5 Kaavan vaikutukset talouteen Kaavasta aiheutuvat kulut ovat vain vähäiset, koska alueen halki kulkee jo vesi- ja viemärijohdot. Tonteille on rakennettava ainoastaan uudet talojohdot. Suurimmat kulut syntyvät alueen liikennejärjestelyjen toteuttamisesta sekä mahdollisesta pyörä- ja kävelytien jatkamisesta kirkolla. (Liite, alueen vesi- ja viemärijohdot) 4.6 Kaavan muut vaikutukset Voidaan todeta, että kaavalla ei ole sen suurempia sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia kuin muillakaan lähistön alueilla.
20.5.2015 7 Kuvia Talvisillantieltä rakennetun AM-tontin suuntaan. 5 KAAVA SUHTEESSA MUIHIN KAAVOIHIN JA MUUHUN SUUNNITTELUUN 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan liiton toiminta-alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa alueella on merkintä A eli se on taajamatoimintojen aluetta. Ote maakuntakaavasta. Alue on merkitty punaisella.
20.5.2015 8 5.2 Suhde yleiskaavaan Yttermalaxin osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.8.2001 135. Yleiskaavassa alue on varattu maatalousmaaksi (MT) ja kyläalueeksi (AT). Alue soveltuu erinomaisesti jo rakennetun ympäristön tiivistämiseen, ja se otetaan huomioon Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavaa tarkistettaessa 2013 2016. Ote osayleiskaavasta. 5.3 Suhde muihin asemakaavoitettuihin alueisiin Laajennus on erittäin sopiva, koska se yhdistää kaksi asemakaava-aluetta ja sillä tavoin tiivistää asutusta luonnollisella tavalla. Rajautuvien asemakaava-alueiden kartat ja sovittaminen uuteen alueeseen liitteenä. 5.4 Suhde muuhun suunnitteluun Kaavalla ei ole varsinaisia vaikutuksia kunnan muuhun suunnitteluun kuin siltä osin, että peltoalue on yleiskaavassa merkitty maatalousmaaksi.
20.5.2015 9 Kaavoituksen yhteydessä voidaan edullisella tavalla kokonaisvaltaisesti parantaa alueen ja lähialueen toimintoja, kuten tiejärjestelyjä ja vesi- ja viemäriverkoston laajentamista (liikennesuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu). Uudessa parhaillaan tarkistettavassa osayleiskaavassa alue muutetaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Näkymä etelästä Mattlarin asuntoalueelle. Näkymä etelästä Kirkonmäelle. 6 KAAVARATKAISU 6.1 Kaavan sisältö ja perustelut Asemakaavaa laajennetaan, jotta saadaan toimiva kokonaisratkaisu, joka tarjoaa houkuttelevia tontteja. Tontit sijaitsevat keskeisellä paikalla, ovat oikean kokoisia ja hyvin valoisia aurinkoisen lounaissijaintinsa vuoksi. Muilla Yttermalaxin asuntoalueilla on vain muutamia vapaita tontteja, joten uusien alueiden kaavoittaminen on perusteltua. Alueella on ainoastaan yksi asemakaavatie, joka palvelee koko aluetta. Lisäksi alueella on viheralueita, jotka tuovat yksinkertaisesti ilmaa korttelien väliin. Kortteleihin, joilla on AP-1-merkintä, on sallittua rakentaa rivi-/paritaloja, ja korttelit on sijoitettu lähimmäksi Talvisillantietä alueen liikenteen minimoimiseksi. Tonteille annetaan merkintä AP-1, joka sallii enintään kolmen asunnon rakentamisen rakennusta kohden, jotta talot sulautuvat paremmin ympäristöön. Alueen sisääntuloväylän yhteyteen suunnitellaan pysäköintialue pääasiassa yleistä pysäköintiä tai mahdollisia alueen asukkaiden raskaita ajoneuvoja varten. Aiempien asuntoalueiden kokemusten perusteella on osoittautunut ongelmalliseksi, jos asukkailla on kuormaautoja tai muita kadun varrelle pysäköitäviä raskaita ajoneuvoja. Vastaavia pysäköintialueita on myös muilla asuntoalueilla kuten Mattlarissa, Klockarbackenissa ja Hindersissä. Kunta on omistanut maa-alueen jo pidemmän aikaa, joten hankintakuluja alueen kaavoittamisesta tonteiksi ei synny. Lisäksi uusien tonttien määrään nähden syntyy suhteellisen vähän kuluja, koska alueelle rakennetaan vain yksi pääkatu ja kevyen liikenteen väylä Mattlarin asuntoalueelle. Alueella on jo vesi- ja viemärijohdot, ja talojohtojen rakentaminen tonteille voidaan toteuttaa vesiliikelaitoksen vesi- ja viemärijohtojen rakentamiseen varatuilla talousarviomäärärahoilla.
20.5.2015 10 Kaikki tontit ovat aurinkoisia. 6.2 Mielipiteiden huomioiminen Mahdolliset kuulemisvaiheen mielipiteet (vuorovaikutus). - - 6.3 Korttelialueet Seitsemän tonttia varataan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttien tehokkuusluku on 0,15 ja kerrosluku I ¾. Kaksi tonttia varataan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Tonttien tehokkuusluku on 0,20 ja kerrosluku I ½. Rivitaloihin saa rakentaa enintään kolme asuntoa taloa kohden. Rakennettu tontti merkitään maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM). Kerrosluku on II ja rakennusoikeus e = 0,20. 6.4 Liikennealueet Alueelle rakennetaan vain yksi asemakaavatie, Rölandetintie, sekä kääntöpaikka tien päähän. Tieltä rakennetaan yhteys Mattlarin asuntoalueelle kevyen liikenteen väylänä läpikulkuliikenteen estämiseksi. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väylä Mattlarin asuntoalueen länsiosaan kaavoitettuun leikkipuistoon. Alueen sisääntuloväylän yhteyteen kaavoitetaan yleinen pysäköintialue, joka palvelee koko aluetta. 6.5 Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) ei ole suunniteltu, koska Mattlarin alueelle on rakennettu varsin uusi muuntaja Mattlarintien liittymän lähelle. Koska tällä hetkellä voi olla vaikea määrittää, mihin ET-alue tulevaisuudessa sijoitetaan, kaavamääräyksiin lisätään, että VL-alueille voi tarvittaessa sijoittaa muuntajan sähkö- ja puhelinlaitoksen tarpeisiin.
20.5.2015 11 Viheralueet, lähivirkistysalueet (VL) suunnitellaan tonttien ympärille ja asuntoalueiden rajoille. Osa Mattlarin asuntoalueen viheralueesta tarkistetaan, jotta voidaan osoittaa yhteys leikkipuistoon vievälle kävelytielle. Leikkialue (le), on yhteinen Mattlarin asuntoalueen kanssa. Leikkipuistoa ei ole vielä rakennettu. Koska alue laajenee, leikkipuiston rakentaminen on perusteltua. Kukin tontinomistaja huolehtii jätehuollostaan, ja keskustassa on lisäksi ekopisteet. 7 KAAVAN TOTEUTUS 7.1 Aikataulu ja toteutus Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, asemakaavaehdotus voitaneen hyväksyä keväällä 2016. 8 SUUNNITTELUVAIHEET 8.1 Valmisteluvaiheet Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisen aloittamisesta 30.3.2015. 8.2 Vuorovaikutus Kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin xx.xx.201x. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 8.3 Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Nähtävilläoloaikana on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnot: - - - - Mielipiteet: - Toimenpiteet: - 8.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65. :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.20xx. Lausunnot saatiin x viranomaiselta ja x yksityishenkilöltä. 8.5 Hyväksyminen Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xx.xx.xxxx x. Maalahdessa 22.4.2015, muutettu xx.xx.xxxx. Bernt Simons Mittaus- ja kaavoitusteknikko
20.5.2015 12 LIITTEET: Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Seurantalomake (myöhemmin) Liite 3: Kumottavat asemakaavat Liite 4: Alueen vesi- ja viemärijohdot Liite 5: Vesihuollon toimintasuunnitelma Liite 6: Sovittaminen voimassa olevaan asemakaavaan
20.5.2015 13 Liite 3: Detaljplan som upphävs/ anpassning till befintlig detaljplan. Kumottavat asemakaavat / sovittaminen voimassa olevaan asemakaavaan.
20.5.2015 14 Liite 4: På området befintliga vatten- och avloppsledningar Alueen vesi- ja viemärijohdot
20.5.2015 15 Liite 5: Verksamhetsplan för vattenförsörjningen Vesihuollon toimintasuunnitelma Teckenförklaring / Merkkien selitykset Förslag till verksamhetsgräns för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till verksamhetsgräns för vatten/ Ehdotus vesihuollon toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till utvecklingsområde för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston kehittämisalueiksi
20.5.2015 16 Liite 6: Anpassning till befintlig detaljplan Sovittaminen voimassa olevaan asemakaavaan
20.5.2015 17
20.5.2015 18 Teckenförklaring / Merkkien selitykset Förslag till verksamhetsgräns för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till verksamhetsgräns för vatten/ Ehdotus vesihuollon toiminta-alueiden rajoiksi Förslag till utvecklingsområde för avlopp/ Ehdotus viemäriverkoston kehittämisalueiksi