Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Riitta Pyky projektikoordinaattori, tutkija ODL Liikuntaklinikka

Terveysliikuntaa vai hyvinvointiaktiivisuutta?

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Viheralueet hyvinvoinnin edistäjinä

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen matkailussa?

Kaupunkiviheralueilta terveyttä: onko ympäristön laadulla väliä?

Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Mikä Virettä firmaan hanke?

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Hyvinvointia liikkeellä

Luonto liikuttamaan - Kokemuksia ja kumppanuutta. Kati Vähäsarja, LitM, väitöskirjatutkija Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 7.4.

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Luonnosta hyvinvointia

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

Luonnossa MieliHyväksi

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

suhteessa suosituksiin?

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä?

Aktivaattorista uutta energiaa yritykseen. Jaana Ukonaho / Riitta Pyky ODL Liikuntaklinikka

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.)

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

Liikkumisohjelma. Minna Paajanen, projektipäällikkö

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Luonnosta hyvinvointia

Muutama herättelevä kysymys

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Liikkumattomuuden hinta

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Metsamielimenetelma Metsämieli

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Luonto liikuttamaan -hanke

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Transkriptio:

Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Riitta Pyky, tutkija, projektikoordinaattori, ODL Liikuntaklinikka Valtakunnallinen soveltavan luontoliikunnan foorumi 13. 14.6.2018 Pyhätunturi

ODL Liikuntaklinikka tutkii, kehittää, kouluttaa ja palvelee Liikuntalääketieteen keskukset Helsinki, Helsingin urheilulääkäriasema Turku, Paavo Nurmi -keskus Tampere, Tampereen urheilulääkäriasema (UKK-instituutti) Jyväskylä, Likes ja KIHU Kuopio, Kuopion liikuntalääketieteen keskus Oulu, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Päätehtävät Tieteellinen tutkimus ja kehitys Koulutus ja tiedonvälitys (myös etäyhteydellä) Palvelutoiminta Vuonna 1972 perustetun Oulun Liikuntalääketieteellisen Klinikan (ODL Liikuntaklinikka) omistaa Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Paikallaan olo Makuulla Istuen seisten Kevyt liikkuminen Fyysisen aktiivisuuden suosituksen tason täyttävä reipas ja rasittava liikunta Makaaminen Istuminen Seisominen 1,5 MET 3 MET Reipas liikunta 6 MET Rasittava liikunta

Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Stressin väheneminen Kognitiivinen palautuminen Liikunnan lisääntyminen Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Vastustuskyvyn paraneminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Ylipainon väheneminen Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142 Melun lieventäminen Lämmön ja kosteuden säätely Ilmansaasteiden suodattaminen Pienempi kuolleisuus Terveempiä vauvoja

Vaikutukset Psyykkinen hyvinvointi Myönteiset tunteet lisääntyvät Stressi vähenee Tarkkaavaisuus, pitkäaikaisen keskittymisen aiheuttama uupumus Mieliala paranee kun viheralueilla käydään yli 5h/kk tai maaseudun luontokohteissa 2-3-krt/kk Jo 15 min vierailulla myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen) Kaupunkiluonto elvyttää, todettu myös fysiologissa mittauksissa Fysiologiset vaikutukset Kenttäkokeita Japanissa ja Suomessa Metsäisen ulkoilualueen vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön Verenpaine ja pulssi, lihasjännitys, parasympaattisen hermoston toiminta VAIKUTUKSET MERKITTÄVÄT VARSINKIN HAASTAVASSA ELÄMÄNTILANTEESSA OLEVILLA (Kaplan & Kaplan 1989), Tyrväinen ym. 2007, Korpela ym. 2014, Lanki ym.2017, Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013)

Millainen luontoympäristö elvyttää? Kuva: Riitta Pyky Kuva: Joona Kotilainen Kuva: Päivi Karhunen Kuva: www.turku.fi

Millainen luontoympäristö elvyttää? Mielipaikka, joka koetaan arvokkaana ja tärkeänä itselle Suomessa usein vesistöt ja luonnonmukaiselta näyttävät metsäalueet Metsän tuntu ja hiljaisuus, johon vaikuttavat koko ja muoto Toimivuus, kulkukelpoisuus, turvallisuus Monimuotoiset maisemat = puita, vettä, sinistä taivasta ja pilviä Ystävän kanssa tai ilman Hakkuut koetaan kielteisiksi Talvella parempi Tyrväinen ym. 2001 ja 2014, Silvennoinen ym. 2012, Karjalainen 2006 Kuva: Marika Lindström

Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Stressin väheneminen Kognitiivinen palautuminen Liikunnan lisääntyminen Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Vastustuskyvyn paraneminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Ylipainon väheneminen Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142 Melun lieventäminen Lämmön ja kosteuden säätely Ilmansaasteiden suodattaminen Pienempi kuolleisuus Terveempiä vauvoja

Liikuntasuositukset (Käypä Hoito) 18 64-vuotiaat: kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta (esim. reipas kävely) ainakin 2.5h/vko (esim. 30min x 5/vko) tai raskas liikunta (esim. hölkkä) 1 h15min/vko (esim. 30min x 3/vko) 65 vuotta täyttäneille: kestävyysliikunnan (kuten yllä) ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa Kaikille aikuisille: lihasvoimaharjoittelu 2x/vko vähintään 20min/kerta (esim. kuntosaliharjoittelua)

Fyysinen aktiivisuus Suomessa Suomalaiset eivät liiku riittävästi 50 % aikuisista (Husu ym. 2011) > 80 % nuorista (Liukkonen ym. 2014)

Vahva näyttö fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista

Liikkumattomuus tappaa tehokkaammin kuin tupakka? Physical activity time to take it seriously and regularly (Das et al. Lancet 2016) Wen, Wu, Lancet 2012

Fyysisen aktiivisuuden taloud llinen merkitys Liikkumattomuuden maailmanlaajuiset kustannukset vähäinen terveydenhuollolle liikunta 300-400 + M tuottavuuden tupakointi menetykset 246 M 67,3 miljardia dollaria viidenneksen lihavuus v. 2013 190 enemmän, M sen alkoholi 23-226 M tapaturmat 207-240 M WHO: Kustannukset terveydenhuollolle Jos jokainen suomalainen kävelisi tuotto olisi 370 miljoonaa euroa Ding vuosittain D, Lawson KD, Kolbe-Alexander TL, et al. The economic burden of physical inactivity: A global THL Urpo Kiiskinen 2010 analysis of major non-communicable diseases. Lancet. 2016, 388:1311-1324. Valtioneuvoston selvitys 04/2018 Oulun yliopisto

Paljonko olisi tarpeeksi? Terveysliikuntasuositusten mukaan? Reipasta/rivakkaa liikuntaa vähintään puoli tuntia/10 min/30 sek kerrallaan? Riittäisikö kevyt arkiaktiivisuus tai istumisen vähentäminen?? Total volume of PA rather than intensity seems to be the key driver in reducing the risk for all-cause mortality. The difference in mortality benefits associated with moderate-to-vigorous PA are only modest in comparison to light PA after accounting for the volume of PA.

Viheralueet ja ulkoilu Suomessa Kaupungin pinta-alasta viher- ja virkistysaluetta (Lähde: Syke 2013) Oulu lähes 60 % Helsinki yli 40% Tampere yli 30 % Turku yli 30% Euroopan kaupungeissa 10 20 % Ulkoilua harrastaa 96 % suomalaisesta aikuisväestöstä (Luonnonvarakeskus) keskimäärin 2 3 kertaa viikossa ulkoilukertoja kertyy noin 170 kertaa vuodessa

Luontoliikunta/ulkoilu optimaalinen tapa edistää erityisesti vähän liikkuvien terveyttä ja hyvinvointia

Millainen luonto houkuttelee liikkumaan? Miellyttävyys Palvelut, reitit, siisteys, parkkipaikka Saavutettavuus (300m tai 5 minuutin kävely?) Koko ja kytkeytyvyys Laatu Oulun yliopisto

Koko, kytkeytyvyys ja luontosuhde 3730 aikuista helsinkiläistä Luontoliikuntaa lisäsi - Lyhyt etäisyys vähintään 25 hehtaarin viheralueelle (huom, kytkeytyvyys) - Vahva luontosuhde - Vähän liikkuvilla ja esikaupunkialueella asuvilla enemmän luontoliikuntaan yhteydessä olevia tekijöitä https://www.luke.fi/projektit/naturemove/ Pyky ym. Individual and environmental factors associated with green exercise in urban areas (under review) Oulun yliopisto

Onko luonnossa liikkuminen terveellisempää kuin sisätiloissa liikkuminen? Tutkimustieto puutteellista Mieliala paranee enemmän luontoliikunnassa kuin sisäliikunnassa tai rakennetussa ympäristössä EHKÄ - Lisähyötyä stressin lievittymiseen ja työn kuormituksesta palautumiseen - Kuormitus tuntuu kevyemmältä? - Luonnossa liikkumiseen sitoudutaan paremmin? - Lyhytkestoinen vaikutus - Suomalaisia tutkimuksia vähän, vaikka kulttuuriset tekijät ovat tärkeitä Oulun yliopisto

Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Stressin väheneminen Kognitiivinen palautuminen Liikunnan lisääntyminen Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Vastustuskyvyn paraneminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Ylipainon väheneminen Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142 Melun lieventäminen Lämmön ja kosteuden säätely Ilmansaasteiden suodattaminen Pienempi kuolleisuus Terveempiä vauvoja

Fyysinen luontokontakti parantaa vastustuskykyä Kosketus monimuotoiseen luontoon ehkäisee allergioita, rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta Edellyttää kontaktia, pelkkä oleskelu ei riitä

Fyysinen luontokontakti parantaa vastustuskykyä Monimuotoinen lähiluonto tärkeä varsinkin lapsille, joilla elinpiiri on pieni Kaupunkipuistolla ja metsällä lähes samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäalueen vaikutus hieman voimakkaampi Samalla kehittyvät motoriset taidot, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. oppimiseen

Mitä vielä tarvitaan? Pitkittäistutkimuksia Tietoa siitä Miten muutokset luontoympäristössä vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin ja liikkumiseen? Millainen luonto aktivoi liikkumaan? Erityisesti vähän liikkuvia? Onko liikunta luonnossa terveellisempää kuin liikunta sisätiloissa? Miten monimuotoisuus on yhteydessä terveyteen ja liikkumiseen Tietoa virtuaaliluonnon vaikutuksista

Kuinka hyödyntäisimme luontoympäristöjä kaikkein vähiten liikkuvien aktivoimiseksi?

Etsi mieleinen luontokohde Käy siellä kävellen tai pyöräillen tai muuten liikkuen mieleiselläsi tavalla Annostelu: 5 tuntia/kk lähiluontoalueilla 2-3 kertaa/kk kaupungin ulkopuolisilla luontoalueilla Luontoresepti

MITÄ AJATUKSIA VOISIN VIEDÄ MUKANANI? Luonnon terveysvaikutukset edellyttävät säännöllistä ja toistuvaa luontoilua Lähiluontoa tarvitaan myös Riittävän suuria, riittävän lähellä Päättäjät ja virkamiehet tarvitsevat tietoa luonnon terveysvaikutuksista Vihreät asuinympäristöt tasaavat väestön terveyseroja Maksuttomia Yhteys usein vahvin heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla Uudet terveysliikuntasuositukset ja niiden tuomat mahdollisuudet?

Kiitos! riitta.pyky@odl.fi

Albertinkatu 16 PL 365 90101 Oulu www.odl.fi