Hallituksen liite 17/12 Valtuuston liite 5/12 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT, MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Asuminen, elinkeinot ja logistiikka Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus 7.5.2012 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012 Vahvistettu Ympäristöministeriössä XX.XX.20 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL 33 :n mukaan rakentamisrajoitus koskee virkistys- ja suojelualueita sekä teknisen huollon ja liikenteen alueita ja verkostoja. Vaihemaakuntakaavassa rakentamisrajoitus laajennetaan koskemaan myös melualueita (me) ja puolustusvoimien suojavyöhykkeitä (sv). Rakentamisrajoitusta on täsmennetty rakentamismääräyksessä. Suunnittelumääräyksiin tai -suosituksiin ei liity rakentamisrajoitusta. Maakuntakaava-alue Alue- ja yhdyskuntarakenne, asumisen kehittäminen Kehittämissuositus: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti taajama-asutuksen ja maaseutuasutuksen alueina ja vyöhykkeinä korostaen asumisen laatua ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tiiviistä kaupunkiasumisesta väljään maaseutuasutukseen. Asumisen sijoituksessa tulee korostaa joukkoliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja. Työssäkäynnin kestäviin ratkaisuihin ja hyvään palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelujen sijoittamisessa tulee korostaa kaupunki- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kyläkeskusten kehittämistä, vetovoimaisten kävelykeskustojen toteutusta, vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoituksen ohjaamista ja palvelualueiden monipuolista kehittämistä. Vesiensuojelun sekä vesija jätehuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee osaltaan turvata ympäristön terveellisyys. Rakentamisessa tulee hyödyntää maakunnan maisemarakennetta. Vanha olemassa oleva rakennettu ympäristö ja uudisrakentaminen tulee sovittaa yhteen kulttuurisesti kestävällä tavalla. 1
Alue- ja yhdyskuntarakenne, elinkeinojen kehittäminen Kehittämissuositus: Elinkeinoalueita tulee kehittää asumisen ja liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla maakunnan edullista logistista sijaintia hyödyntäen. Elinkeinoalueiden ympäristön laatuun ja toiminnalliseen profilointiin, julkisten ja yksityisten palveluiden, monipuolisten työpaikka- ja palvelualueiden, teollisuus- ja varastoalueiden sekä ympäristövaikutuksia omaavien alueiden sijoittumiseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesi- ja jätehuollon sekä energiahuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee turvata elinkeinotoimintojen toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Liikenneverkon kehittämisellä tulee turvata elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee turvata säilyttämällä alueita yhtenäisinä. Alue- ja yhdyskuntarakenne, vapaa-ajan- ja matkailun kehittäminen Kehittämissuositus: Maakunnan vapaa-ajan alueita ja -reittejä tulee kehittää kokonaisuutena ja verkostomaisesti tarkoituksena tukea maakuntaa vetovoimaisena asuinmaakuntana ja houkuttelevana matkailumaakuntana. Kehittämisessä tulee lähteä vapaa-ajan aluekokonaisuuksista, joissa yhdistyy yleisen virkistyksen ja matkailun palvelualueiden tarpeet. Kansallispuistojen ja muun suojelualueverkon sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja niihin tukeutuvien nähtävyyksien verkko tulee kytkeä osaksi vapaa-ajan toimintojen verkkoa. Luonnon- tai kulttuuriympäristöltään arvokkailla alueilla tulee vapaa-ajan ja matkailun toimintaedellytykset turvata hoidon keinoin. Helsingin metropolialue Helsingin metropolialuevyöhyke on valtakunnallisesti tärkeä kehittämisalue, joka käsittää Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Kanta-Hämeessä alue käsittää kaikki kolme kaupunkiseutua sekä 3-moottoritien, 2-tien, 12-10 tien ja 54-kantatien muodostamat etelä-pohjoissuuntaiset ja itä-länsisuuntaiset kehittämiskäytävät. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu lisäksi kaksi kehitettävää liikennekäytävää: Valtatie 3:n ja pääradan muodostama etelä-pohjoissuuntainen HHT-vyöhyke ja valtatie 2:n suuntainen vyöhyke. Kehittämissuositus: Kehittämisvyöhykkeittä tulee kehittää laajana yhteistyönä, ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoitusalueena, rautatieverkkoon sekä moottori- ja valtatieverkkoon tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Alueen kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa koko maakunnassa. Kehitettävät liikennekäytävät HHT ja HFP Liikennekäytävillä on osoitettu valtakunnallisen ja maakunnallisen kehittämisen kannalta tärkeimmät kehityskäytävät. Näistä päärataan ja kolmostiehen tukeutuva liikennekäytävä muodostaa maakunnan pääväylän ja Helsinki-Forssa-Pori (HFP-yhteys) maakunnan toisen liikenteen kehityskäytävän. Asutustaajamien, seutukeskusten palveluvyöhykkeiden ja liikenneverkon kehittäminen on näiden liikennekäytävien varrella kytketty toisiinsa. Tällä kytkennällä pyritään ohjaamaan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueelle. Asumisen keskittäminen radanvarsien pysäkkipaikoille ja maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikoille on osa Kanta-Hämeen pyrkimystä luoda hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta, jossa radanvarsille luotavat junapysäkkeihin tai muihin julkisiin kulkuneuvoihin tukeutuvat asumismuodot tarjoaisivat kohteittain vähintään 5000 ihmisen asuinpaikkoja, jolloin esim. paikallisjunien käyttö olisi kannattavaa ja yhdyskuntarakenteen keskitetyistä järjestelmistä saatava hyöty olisi kohtuullisen suuri. 2
Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue, joka Kanta-Hämeessä käsittää Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien sekä Hattulan, Lopen, Hausjärven ja Janakkalan kuntien alueet. Vyöhyke rakentuu taajamien muodostamasta nauharakenteesta. Valtatie 3:n ja pääradan ympäristön kehittämissuositus (HHT): Vyöhykettä tulee kehittää laajana yhteistyönä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoittumista suosivasti päärataan ja 3-moottoritiehen tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Kaupunki- ja kuntakeskuksia sekä asemanseutuja tulee kehittää korkean palvelutason alueina. Harvialan ja Monnin alueilla tulee pitkällä tähtäimellä varautua taajama-alueiden kehittämistarpeisiin. Vyöhykkeen kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa. Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon pääradan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi ja sekä huomioitava mahdollisuus toteuttaa valtatie 3:n moottoritie 3+3 kaistaisena. Valtatie 2:n ympäristön kehittämissuositus (HFP): Liikennekäytävää tulee kehittää laajassa yhteistyössä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan kanssa. Liikennekäytävän kehittämisessä varaudutaan täydentämään liikennejärjestelmää raideyhteydellä. Osana liikennekäytävän kehittämistä varaudutaan valtakunnallisen logistiikka- ja lentotoiminnan aluekokonaisuuden toteuttamiseen Humppilassa. Seutukunnat Maakunnan kolme kaupunkiseutua, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut, muodostavat kukin yhtenäisen seutukunnan ja seutuyhteistyöalueen. Maakuntakaavassa osoitetaan seutujen yhdyskuntarakenne seudullisena maankäyttörakenteena, jossa asumisen, elinkeinotoimintojen, palveluiden, teknisen huollon, liikenteen, viherympäristön ja kulttuuriympäristön rakenteet on osoitettu maankäytön suunnitelmana. Hämeenlinnan seudun muodostavat Hämeenlinnan kaupunki sekä Janakkalan ja Hattulan kunnat. Riihimäen-Hyvinkään seudun muodostavat Kanta-Hämeessä Riihimäki, Loppi, ja Hausjärvi sekä Uudenmaan maakunnassa Hyvinkää, jonka maankäyttöratkaisut ovat Uudenmaan maakuntakaavassa. Forssan seudun muodostavat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Kehittämissuositus: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen perustuen, tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea HHT-vyöhykkeen nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduilla tulee tukea olemassa olevien radanvarsitaajamien kehitystä ja varautua pitkällä aikavälillä Harvialan ja Monnin alueiden kehittämiseen. Forssan kaupunkisedun kehittämisratkaisuilla tulee tukea kaupunkiseudun nauharakennetta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä. Asumisalueiden ja elinkeinoalueiden kehittämisessä tulee pyrkiä seudullisesti edullisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin. Kaupunkiseutujen viherrakenteessa tulee pyrkiä koko seutua palveleviin ratkaisuihin tukeutumalla luonnonja kulttuuriympäristön suomiin mahdollisuuksiin. 3
Maakuntakaavan kehittämisen kohdealueet Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen asumisen kehittämisen alueita, jotka tarjoavat sijainniltaan ja ympäristöltään mahdollisuudet korkeatasoisen ja ekologisesti laadukkaan asumisen kehittämiselle. Maakuntakaavassa näitä ovat raideliikenteeseen tukeutuvat Monnin ja Harvialan alueet sekä Hämeenlinnan Kantolanniemi ja Katumajärven pohjoispuoli. Suunnittelumääräys: Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet. Kehittämissuositus: Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään maaseutuasumisen palvelutason vaatimia kehittämistoimia. Suunnittelumääräys: Kehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesi-, ja jätehuollon kestävään järjestämiseen sekä asutuksen kylämäisen tai maaseutumaisen luonteen säilymiseen. Kehittämissuositus: Maaseudun kehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Elinkeinojen kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan elinkeinojen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään elinkeinoelämän integroitumista alueen muuhun maankäyttöön, ja jolla pyritään edistämään uusien elinkeinomuotojen kehittymistä sekä linkittymistä ensisijaisesti paikalliseen jo olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen liittyen. Suunnittelumääräys: Kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota paikan resurssien ja siellä elinkeinoelämää tukevien olemassa olevien rakenteiden, infrastruktuurin ja jo tehtyjen pitkäaikaisinvestointien vahvistamiseen elinkeinotoimintaa tukevalla tavalla. Liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealue Kehittämisperiaatemerkintä osoittaa aluetta, jossa on kehittyvään maankäyttöön liittyen erityinen tarve toteuttaa liittymä- ja tiejärjestelyjä sekä liikenteen palvelualueiden kehittämistä. Kehittämisen kohdealueella eritasoliittymän tarkka sijainti on ratkaisematta ja sen toteuttaminen edellyttää maakuntakaavaa tarkempaa suunnittelua. Suunnittelumääräys: Liittymä- ja tiejärjestelyt on tarkoitettu toteutettaviksi alueelle laadittavaan maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikenteen järjestelysuunnitel- 4
maan perustuen. Liittymä- ja tiejärjestelyt tulee toteuttaa siten, että turvataan valtatieverkon toimivuus. Yhdyskuntarakenteen kasvusuuntanuoli (alempi nuoli; asumisen kasvusuuntanuoli, ylempi; elinkeinoalueen kasvusuuntanuoli ) Nuolimerkinnällä osoitetaan pitkän ajanjakson suotuisa laajenemissuunta. Vastanuolen käyttö osoittaa kasvurajasuosituksen. Suunnittelusuositus: Taajamarakenteen laajentamisen vaihtoehtona on tutkittava ensisijaisesti nykyisen rakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen mahdollisuudet. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve Nuolimerkinnöin osoitetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelun ja toteutuksen ensisijainen lähtökohta tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen kaupunkirakennetta täydentävällä ja eheyttävällä rakentamisella. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistuttava joukkoliikenteen saavutettavuuden, kevyen liikenteen yhtenäisen verkoston sekä esteettömyyden osalta kaupunkitasoinen miljöö. Kehittämisvyöhykkeen sisällä tulee kiinnittää huomio kaupunkikesantojen ja väistyneiden toimintojen alueiden muokkaamiseen kaupunkimaiseksi miljööksi kuten puistoiksi, katutiloiksi tai rakennuspaikoiksi. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tyyliltään ja mittakaavaltaan erilaisten alueosien identiteetin tunnistamiseen ja arvottamiseen. Alueosien väliin jäävien jäsentymättömien kohtien välittävän roolin esille tuominen ja jäsentäminen on rakennusja kaupunkitaiteen (Arkkitehtuurin) keinoin toteutettava kaupunkimiljöö tasoisesti. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan ekologisia käytäviä. Suunnittelumääräys: Ekologisten käytävien toteuttamismahdollisuus on säilytettävä osoitetun yhteystarpeen toteuttamisen turvaamiseksi. Yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve osoittaa tieverkon kehittämisen tarpeen päätepisteiden välillä. Merkintä osoittaa maankäyttöön liittyessään myös tien likimääräistä ohjeellista sijaintia. Suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Merven liittymäjärjestelyjen ja yhteystarpeen toteuttamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesien suojeluun. Ratayhteystarve 5
Merkinnällä osoitetaan rautatieliikenteen yhteystarve. Suunnittelumääräys: Uuden ratalinjan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Maakuntakaavan osa-alueet: me Melualue Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joilla melua aiheuttavan toiminnan meluhaittojen vähentämiseksi on tarpeen ohjata tai rajoittaa alueiden käyttöä. Merkinnällä osoitetaan lentokentän L den(07-22) 55 db melualueen likimääräinen raja. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Puolustusvoimien Hätilän melualue kuvaa sekä ampuma- ja harjoitusalueen melua. Melualue (55 db A eq ). Rakentamismääräys: Osa-alueella on sallittua lentotoimintaan ja tähän kytkeytyvään työpaikka-alueeseen liittyvä rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Määräys ei koske olemassa olevaa rakennuskantaa tai maa- ja metsätalouden harjoittamista koskevaa rakentamista. me-a Melualue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso L Aeq(07-22) saattaa ylittää 55dB, mutta ei yli 65dB L AImax. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunniteltaessa rakentamista alueelle on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. sv Suojavyöhyke Suojavyöhykemerkinnällä (sv) osoitetaan maantietukikohdan suojavyöhyke (lentoliikenteen Forssa-Humppila tiellä sijaitseva 3km pitkä 500m leveä maantietukikohta) ja merkinnöillä sv-a ja sv-b alueita, joilla on Puolustusvoimien varaston sijoituksesta johtuva vaara. Merkintöihin liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus siten kuin jäljempänä ilmenee. Vaihemaakuntakaava sisältää myös maantietukikohdan lentoestealueiden suojavyöhykkeet sv-c ja sv-d. 6
Suunnittelumääräys (sv): Forssa-Humppila maantietukikohdan suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa uutta asumista eikä esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys (sv-a ja sv-b): Osa-alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Muun rakentamisen ollessa kyseessä, on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue a): alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, lastentarhaa tai muuta vastaavaa laitosta, alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa. Aluekohtainen suunnittelumääräys (suoja-alue b): alueen rakennusluvista ja muusta maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue c): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 10m korkeita lentoesteitä. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue d): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 30m korkeita lentoesteitä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY, Valtioneuvosto 22.12.2009). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Maakuntakaava-alueet ja -kohteet Taajama-aluemerkinnät: A, Ar, AT, C, P, RM, TP, T, TT, VL: Taajama-alueille sijoittuu yksittäisiä ja pienialaisia arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joita ei ole osoitettu erikseen pikku-s -aluevarausmerkinnällä. Näille alueille sijoittuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Riihimäki-Hämeenlinna rataosuudella rataan ulottuvien alueiden suunnittelussa on otettava huomioon radan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi. Elinkeinotoiminnan alueet 7
TP Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. TP/lt Työpaikkatoimintojen ja logistiikan alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta, logistiikkaa ja varastointia. T Teollisuus- ja varastoalue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- tai varastotoimintojen alueita. TT Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja ympäristön suojaamiseen. Keskustatoiminnot ja kauppa Kaupan säätelyn yleismääräykset: Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja Kanta-Hämeen seutukeskusten palveluvyöhykkeellä (C-v km) on 5 001 k-m2 ja vyöhykkeen ulkopuolella 2 001 k-m2, lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja vyöhykkeen sisäpuolella on 10 001 km2. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan näissä määräyksissä rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan alue- tai kohdekohtaisesti toiminnaltaan yhtenäisiä liiketoimintakokonaisuuksia. Alue ja kohdekohtaiset mitoitusarvot (kerrosalat ja lukumäärät) kuvaavat kokonaismitoitusta sisältäen sekä jo olemassa olevan, että uudisrakentamisen. Jokioisten keskusta-alueita, Ckm ja Ckms, sitoo edellisestä poiketen yhteinen 10 000 k-m2:n kokonaismitoitus ja kahden yksikön maksimimäärä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lukumäärä on yksi, ellei alue- tai kohdekohtaisissa määräyksissä toisin mainita. C Keskustatoimintojen alue 8
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Cs Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden sijoittuminen tulee määritellä asemakaavassa. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein, jossa erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Ckm Alakeskusalue Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja 9
arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Parolassa ja Turengissa (Janakkalan kuntakeskusta) seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään 20 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Lammilla, Lopella, Oitissa (Hausjärven kuntakeskusta) ja Tervakoskella seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Keskustaajama-alueiden Ckm ja Ckms muodostaman kokonaisuuden yhteismitoitus ei voi ylittää 10 000 kerrosneliömetriä eikä kahta erillistä yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Humppilassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään 5 000 kerrosneliömetrin kokoisina. ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Ckms Alakeskusalue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein ja erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Tammelassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi kappaletta. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) 10
Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Keskustaajama-alueiden Ckm ja Ckms muodostaman kokonaisuuden yhteismitoitus ei voi ylittää 10 000 kerrosneliömetriä eikä kahta erillistä yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) ca Alakeskus, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Suunnittelumääräys: Kohdealueelle ei voi sijoittaa Hämeenlinnan Iittalan ja Jukolan taajamia lukuun ottamatta seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Hämeenlinnan Jukolassa vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueeelle, kuitenkin yksittäin enintään 7 500 kerrosneliömetrin kokoisena ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhyke, osa-aluerajausmerkintä Seutukeskuksen palveluvyöhyke- osa-aluerajausmerkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Vyöhykemerkintä kattaa soveltuvin osin sen sisään jäävät aluemerkinnät. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa asemakaavoitukseen perustuen myös keskusta-alueiden ulkopuolisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys (C-v km): C-v km -vyöhykkeellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on 5 001 km2 lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja on 10 001 km2. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. 11
Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Vyöhykkeellä oleviin keskusta-alueiden ulkopuolisiin seudullisesti merkittäviin paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät tarvittaessa kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Suositukset: Joukkoliikenteen pysäkeille osoitetaan yksityiskohtaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköt tulisi sijoittaa vyöhykkeellä sijaitsevien maakuntakaavan mukaisien työpaikka-alueiden sisälle tai niiden välittömään yhteyteen. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yli 2 000 k-m2 päivittäistavarakaupan yksiköt tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen. KM Kauppakeskusten alue, vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikenne järjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosala on 50 000 k-m2:ä. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. KMe Erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittävä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö. 12
Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. KMe- alueiden mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Kirstulassa 170 000 k-m2:ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa autokaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 30 %. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Harvialantien kohdealueella 50 000 k-m2:ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa rautakaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 10 % Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Riihimäen portin kohdealueella 20 000 k-m2:ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa liikennepalveluja ja logistiikkaa, paljon tilaa vaativaa sekä erikoistavarakauppaa harjoittavan suuryksikön tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 20 % Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. km Vähittäiskaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu -ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen km mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Tuulosessa 25 000 k-m2:ä eikä vastaavasti Hätilässä (Idänpää) 20 000 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. 13
Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Tuulosessa päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan ei tulisi ylittää 10 %:a yksikön kokonaiskerrosalasta. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. kme Erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäistavarakaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen kme mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Forssan Autokeitaan tai Riihimäen Merkos-I kohdealueilla 20 000 k-m2:ä, eikä Riihimäen Merkos-L kohdealueella 10 000 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Janakkalan Rastikankaan kohdealueella 5 000 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Ypäjän Forssantien liittymän / Ypäjän keskustan alueella 5000 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Humppilan lasitehtaan alueella, Forssan Sortohaan ja Pilvenmäen alueilla 10 000 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään kaksi yksikköä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Lopen Kt 54 Loppi -kohdealueella 7 500 k-m2:ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. 14
TEEMAKARTTA - Keskustatoiminnot ja kauppa 15
Asumisen alueet ASUMINEN Yleissuunnittelumääräys (A, As, Ar, AT, at, ATs): Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on otettava lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen, energiatalous ja ilmastonmuutoksen torjunta, liikuntarajoitteisen väestön erityistarpeet, tietoverkkojen ja etätyön yleistymisen aiheuttamat lisätilatarpeet sekä viherrakenteen, vapaiden rantojen ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. A Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Merkintä sisältää asumiseen, keskustatoimintoihin, palveluihin ja pienialaisia tuotantotoimintoihin liittyviä rakentamisalueita, liikenneväyliä, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. As Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettuja asuinalueita, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys(As): Alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Ar Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Suunnittelumääräys (Ar): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Ars Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen ja jolla sijaitsee arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelumääräys (Ars): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä 16
järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. AT Kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maankäytön kannalta kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle. Samalla pyritään säilyttämään maaseudun peruspalveluiden edellytyksiä. at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). ATs Kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle ja jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, "Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt" ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Suunnittelusuositus: Muun kuin maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen tulisi kyläalueella olla väljää kyläalueen keskuksesta jalankulkuetäisyydelle sijoittuvaa pientalorakentamista. Rakennusten sijoittamisessa tulisi noudattaa hyvää peltomaata suojaavaa perinteistä sijoitustapaa. Kyläalueelle tulisi laatia maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. RM Matkailupalvelujen alue Merkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Lopen Kaartjärven RM-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 17
Kiinteä muinaisjäännös Kohdemerkinnällä osoitetaan tunnettujen muinaismuistolain nojalla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten sijainti. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että aluetta on arkeologisten, maisemallisten, kulttuurihistoriallisten tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Rakentamismääräys: Rakentaminen on sallittua, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta alueen muinaisjäännösten suojelua tai heikentämättä alueen arkeologisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Suojelumääräys: Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen tai vahingoittaminen on muinaismuistolain mukaan kielletty. Muinaisjäännöksen läheisyydessä suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon maisemanhoidolliset ja kulttuurihistoriallisen ympäristön suojeluun liittyvät näkökohdat. Ennen kuin rakentamalla tai maanpintaa kaivamalla tai täyttämällä muutetaan vallitsevia olosuhteita, on Museovirastolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ja alueen tutkimiseen. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysaluemerkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, yhdyskunta- ja taajamarakenteen, luontomatkailun ja viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. VR Retkeilyalue Retkeilyaluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, retkeilyn ja luontomatkailun sekä viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Liikennejärjestelmän alueet Merkittävästi parannettava tieyhteys Merkittävästi parannettavina tieyhteyksinä osoitetaan nykyisellä paikallaan raskasta parannusta vaativia teitä. Merkintä on punainen viiva, joka liittyy olemassa olevan tien mustaan viivaan. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Merkittävästi parannettavan tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisestä huomiota kiinnittää maankäytön liittymiseen parannettavaan väylään. Valtatien 10 liikenteenvälityskyvyn lisäämisen vaihtoehdot ja toteutusedellytykset Hämeenlinnan seudulla tulee selvittää yhteistyössä Hämeen liiton, seudun kuntien ja liikenneviranomaisten kanssa. /r Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä runkotie. 18
Suunnittelumääräys: Muulla maankäytöllä ei saa haitata runkotien palvelutasoa. se-3 Selvitysalue, Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt Merkinnällä osoitetaan Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyjen selvitysalueen rajaus. Kehittämissuositus: Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Harvialan alueelle Hämeenlinnan ja Janakkalan rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Taajamaväylä Merkinnällä osoitetaan seudullisia tieyhteyksiä, joita kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaisena väylänä osana seudun yhdyskuntarakennetta. Kehittämissuositus: Kantatietä 57 Rahkoila Ojoinen ja seututieyhteyttä Hämeenlinna Turenki kehitetään kaupunkimaisena taajamaväylänä osana joukkoliikenteen laatukäytävää. Merkittävästi parannettava päärata Merkittävästi parannettava ratayhteys osoitetaan punaisella yhtenäisellä viivalla, joka liittyy olemassa olevan radan mustaan ratamerkintään. Rata-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Pääradan suunnittelussa tulee varautua neljään raiteeseen. Kehitettävä kevytliikenneyhteys Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä seudullisia kevyen liikenteen väyliä, jotka voidaan toteuttaa erillisinä kevyen liikenteen väylinä, levennetyillä piennarratkaisuilla tai yhdystieverkon osana. Merkinnällä osoitetaan myös kevytliikennettä palvelevat merkittävät kehitettävät siltaja alikulkuratkaisut. Kehittämissuositus: Kevytliikenneväyliä suunniteltaessa tulisi käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan vanhoja tielinjoja ja tarpeen mukaan myös levennettyjä pientareita. Vilkasliikenteisten väylien risteämät tulisi ensisijaisesti toteuttaa eritasoina. Ulkoilureitti Ulkoilureittimerkinnällä osoitetaan ohjeellisen ulkoilureitin linja, joka osoittaa reitin yhteystarpeen. Reitin tarkka sijainti toteutumattomien reittiosuuksien osalta tarkentuu toteutuksen yhteydessä. Reitin merkinnällä osoitetaan pääasiassa kesäkäyttöön tarkoitettuja reittiyhteyksiä. Reitteihin liittyy myös toteutettuja talvikäyttöisiä osuuksia sekä toteutettuja hevosvaellusosuuksia. 19
Suunnittelumääräys: Reitin sijainti määräytyy toteuttamisen yhteydessä. Ulkoilureitin toteutus koskee reitin vaatimaa reittipohjaa. la Taajamajuna-asema Merkinnällä osoitetaan kehitettävät taajamajuna-asemat. Kehittämissuositus: Taajamajuna-asemia kehitetään osana kokonaisliikennejärjestelmää. Asemilla tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennepalveluiden kehittämiseen, liityntä- ja vaihtoliikenteen sujuvuuteen ja pysäköinnin tilantarpeeseen. LL-1 Lentoliikenteen alue Merkinnällä osoitetaan Humppilaan sijoittuva logistiikka- ja lentoliikenteen aluekokonaisuus. Kohteelle on erikseen osoitettu alueen meluselvitykseen perustuva 55dB L den(07-22) mukainen meluvyöhykkeen raja. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käyttöönottoa suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen ja alueelle sijoittuvan toiminnan ympäristölle aiheuttamien haittatekijöiden minimointiin sekä erityisesti suojeltavien luonto- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Alueen tarkemman suunnittelun ja toteuttamisen tulee perustua riittäviin luontoselvityksiin ja ympäristövaikutusten arviointiin. Rakentamismääräys: Alueelle saa rakentaa alueen lentotoimintaa ja työpaikka-aluetta palvelevia rakennuksia tai rakenteita. Suunnittelusuositus: Aluevarauksen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua 1. vaihemaakuntakaavan lainvoimaiseksi tulosta, ellei alue ole pääosin toteutunut maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Energiahuollon ja energiansiirtoverkoston alueet Tuulivoima-alueet tv Tuulivoimaloiden alue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu alue, jolle on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen ja linnustoon sekä Jokioisten varalaskupaikan aiheuttamat rajoitukset. se-1 Selvitysalue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu mm. mahdollisen tuulivoimapuiston likimääräinen alue. 20