LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 1 AIKA 17.1.2018 klo 17:00 PAIKKA Kaupunginkirjasto, Heili-sali, Valtakatu 47 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 3 Lausunto lumitykin hankintaa koskevaan valtuustoaloitteeseen 4 4 Haastattelijoiden nimeäminen liikuntajohtajan virkaa 10 hakeneiden haastatteluun 5 Käyttösuunnitelma 2018 2021 12 6 Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit 14 7 Liikuntapaikkojen hoitokorvaukset 2018 19 8 Muut asiat 22
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 2 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 3 2 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 17.1.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenet Kalle Saarela ja Antti Taipale.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 4 3 Lausunto lumitykin hankintaa koskevaan valtuustoaloitteeseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1221/00.02.10/2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka 040 075 3504 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Heikki Järvenpään ja muiden allekirjoittama lumitykin hankintaa koskeva valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa todetaan, että kaupunki (liikuntatoimi) on kiitettävällä tavalla investoinut liikuntareittien ja latupohjien rakentamiseen sekä latukoneiden uusimiseen viime vuosina. Niiden investointien lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että lisäksi hankittaisiin kaupungin käyttöön tekolumen tekoa varten lumetusjärjestelmä lumitykkeineen. Lumitykeillä lumetettavaksi ns. ensilumen laduksi ehdotetaan joko Kisapuiston valaistua kuntopolkua tai Huhtiniemen valaistuja kilpahiihtoreittejä, missä veden saanti järvestä olisi optimaalinen. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan tällaiselle tekolumesta tehtävälle ladulle myös latumaksujen perimistä, kuten esimerkiksi Imatralla. Edelleen valtuustoaloitteessa mainitaan urheiluseurojen ja paikallisen hiihtoväen mahdollinen talkootyö ja työpanos latujen tekemisessä. Liikuntatoimen selvitys ja suunnitelma asiaan liittyen Kisapuiston ensilumen latu Kisapuiston valaistun ladun peruskorjaus ja pinnoitteen uusiminen kivituhkapinnalle tehtiin v. 2016. Reitin lumetus sen jälkeen hiihtokäyttöön on helpottunut oleellisesti. Reitille saadaan lunta ajettua latupohjalle jatkuvasti jo alkutalvesta alkaen Kisapuiston tekojäältä ja jäähalleista niin, että reitillä on pystytty ylläpitämään
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 5 ensilumen latua aikaisesta talvesta pitkälle kevääseen. Reitti on usein keväällä pidempään hiihtokunnossa, kuin Imatran Ukonniemessä oleva tykkilumetuksella ja edellisenä talvena varastoidulla tykkilumella tehtävä latu. Tämä ensilumen latu Kisapuistossa on erittäin suosittu ja hyvin paljon käytetty, joskin reitti on tasainen kilpahiihtoa ajatellen ja myös melko lyhyt. Joka tapauksessa Kisapuiston ensilumen latua tullaan aina jatkossakin ylläpitämään, koska lumen ajo hyötykäyttöön Kisapuistossa latureitille tulee liikuntatoimelle edullisemmaksi, kuin ajaa lunta pois Kisapuistosta muualle lumenkaatopaikalle. Hiihtoseurojen kuuleminen Liikuntatoimi on pyytänyt aloitteeseen liittyen lausunnon lappeenrantalaisilta hiihto- ja yleisseuroilta, Saimaan Latu ry, Lappeen Riento ry, Lappeenrannan Hiihtäjät ry ja Joutsenon Kullervo ry. Joutsenon Kullervo ry pitää lumetusjärjestelmän hankintaa tarpeellisena ja perusteltuna. Sijoituspaikaksi lausunnossaan seura ehdotti vaihtoehtoisesti Kisapuistoa, Huhtiniemeä ja ensisijaisesti Joutsenon urheilukeskusaluetta, missä kuitenkin ongelma on veden saanti. Huhtiniemeä seura piti lausunnossa parhaana vedensaannin kannalta, mutta joutsenolaisseuran näkökulmasta sijainniltaan huonoksi verrattaessa esim. Imatran ensilumen latuun. Seuran hiihtäjät käyttävät pääasiassa Imatran ensilumen latua ja vähäisessä määrin Kisapuiston ensilumen latua. Seura on ehkä jossakin määrin valmis tekemään jonkin verran talkootyötä tykkilumetuksessa. Lappeen Riento ry:n lausunnossa lumetusjärjestelmän hankinta todettiin myös tarpeelliseksi seuran kilpahiihdon harjoittelun kannalta. Seuran kilpahiihdon harrastajat käyttävät pääasiassa Kisapuiston ensilumen latua ja myös Imatran ensilumen latua harjoitteluun. Seuran hiihtojaosto on lausunnon mukaan valmis sitoutumaan lumitykitykseen tai siinä apuna olemiseen sovittua korvausta vastaan. Sijaintipaikaksi seura ehdottaa ainoana vaihtoehtona Huhtiniemeä. Joutsenon Kullervo ry ja Lappeen Riento ry ilmoittavat periaatteessa olevansa valmiit myös latumaksuihin tykkilumetetulla ensilumen ladulla, jos se palvelee seurojen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 6 kilpahiihtoa riittävällä tavalla ja jos ladulle tulee heille käyttöä Imatran ensilumen ladun ohella. Saimaan Latu ry ja Lappeenrannan Hiihtäjät ry eivät lausuneet asiaan mitään. Tykkilumetusjärjestelmän hankintahinta-arvio Liikuntatoimi on selvittänyt hankintakustannukset ja investointikustannukset riittävän lumetusjärjestelmän hankintaa varten. Sijoituspaikkana olisi Huhtiniemi, laskettelurinteen alaosa, missä vettä on helposti saatavissa Saimaasta ja suojainen lumetusalue rinteen tasaisella alaosalla on valmiina olemassa. Kisapuistoon tai muualle Lappeenrannan alueella lumitykkijärjestelmiä ei kannata sijoittaa, koska muualla lähellä keskeisiä latureittejä ei ole pohjavettä tai järvivettä lähellä. Lisäksi tykkien aiheuttama melu aiheuttaisi asuinalueiden lähellä ongelmia. Riittävä tykkilumetus saataisiin toteutettua varmimmin aina alkutalvesta ensimmäisillä pysyvillä pakkaskeleillä kahdella nykyaikaisella puhallin lumitykillä, jotka olisivat pyöräalustalla siirreltäviä. Niillä päästäisiin parhaimmillaan noin 55 m3/tunti lumen tuottoon. Kahden puhallinlumitykin, siirrettävän paineen korotuspumppaamon, syöttöpumpun ja lumetusletkujen sekä niihin liittyvien tarpeellisten lisäosien hankinta-arvio on luokkaa 65.000 euroa (alv 0 %). Sähkönsyöttö ja sähkökeskus lumetuspaikalle maksaa noin 15.000 euroa (alv 0 %). Vedenottamo, putkityöt järvestä ja kaivo liittiminen lumetuspaikalle rakennettuna maksaa noin 15.000 20.000 euroa (alv 0 %). Kokonaiskustannukset koko lumetusjärjestelmälle olisivat yhteensä siis noin 100.000 euroa (alv 0 %). Tykkilumi ajettaisiin koneellisesti ja tasattaisiin hiihtokäyttöön Huhtiniemen kilpahiihtoladuille noin 3,5 km:n valaistulle reitille. Ensisijaisesti se palvelisi kilpahiihtoa ja sen harjoittelua, mutta myös sellaisia kuntohiihtäjiä, jotka haluavat hiihtää tasaisen reitin sijaan myös mäkisessä hiihtomaastossa.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 7 Kisapuistossa olevan tasaisen ensilumen ladun ylläpitoa jatkettaisiin kuten ennenkin. Yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelukeskusyrityksen kanssa Liikuntatoimen selitystyön yhteydessä on nyt tullut myös esille yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelurinteen ylläpitäjätahon, Turtek Oy:n kanssa. Yhtiö on hankkinut käyttöönsä kiinteiden rinnetykkien lisäksi myös siirrettävän lumitykkijärjestelmän, johon on mahdollista tuottaa sähkö erillisellä sähkögeneraattorilla. Yhtiön kanssa on alustavasti käyty neuvottelut siitä, että liikuntatoimi ostaisi tykitettävää tekolunta palveluntuottajalta, Turtek Oy:ltä, aina haluamansa määrän sovittuna aikana. Tällä järjestelyllä päästäisiin siihen, ettei kaupungin tarvitsisi itse hankkia käyttöönsä lumetusjärjestelmää, ei huoltaa ja korjata omaa laitteistoa. Sen sijaan tehtäisiin yhteistyösopimus osaavan ja kokeneen yrityksen kanssa, sopimus työllistäisi yritystä, sillä olisi tarvittava kalusto ja osaaminen sen käyttöön sekä valmius tuottaa lunta aina tarvittava määrä haluttuun paikkaan sään sen kohtuudella salliessa. Liikuntatoimen sopimuskoneurakoitsija huolehtisi tykkilumen koneellisesta siirrosta lumetuspaikalta Huhtiniemen latureitaille ja liikuntatoimen latukoneilla lumi tasattaisiin hiihtoreiteille hiihtokäyttöä varten. Liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetukseen liittyen Liikuntatoimi ryhtyy valmistelemaan budjettiraaminsa puitteissa kokeilun omaisesti tykkilumen hankkimista ostopalvelusopimuksella Myllymäen laskettelurinneyritys Turtek Oy:ltä Huhtiniemeen edellä kuvatulla tavalla. Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus, vedenottoputki Saimaasta sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin 30.000 35.000 euroa (alv 0 %).
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 8 Lumetuksesta tehdään alustava kokeilusopimus Turtek Oy:n kanssa. Saatujen kokemusten perusteella järjestelyjä kehitetään edelleen. Kun on saatu riittävästi käyttökokemuksia ja varmuus hyvästä toimintamallista, voidaan lumen tuottaminen ostopalveluna tarvittaessa kilpailuttaa pidemmälle sopimusajalle tarpeen ja taloudellisten resurssien mukaan. Jos kuitenkin saatujen kokemusten perusteella todetaan, että lumetuslaitteiston hankinta olisi järkevämpää ja taloudellisempaa hankkia kaupungin omistukseen, tehtäisiin investointi siinä tapauksessa kaupunkina itse. Alustavan hinta-arvion mukaan lumen ostaminen palvelun tuottajalta edellä kuvatulla tavalla on pitkällä aikavälillä laskettuna erittäin kustannustehokas ja edullinen tapa saada lumitykeillä tuotettavaa tekolunta Huhtiniemeen. Paras ja kustannustehokkain sijoituspaikka tykkilumijärjestelmälle on Huhtiniemi, missä ladut ovat aivan lumetuspaikan vieressä ja kuljetuskustannukset reitille on lyhyin sekä järvivettä on saatavilla vierestä. Lumetusjärjestelmä tarvitsee käyttövaiheessa runsaasti sähköä, mutta liikuntatoimi pitää sen kustannuksia kuitenkin kohtuullisina suhteessa siihen, että lumetusta todella tarvitaan ja saadaan talviolosuhteita luotua hiihdolle edelleen paremmiksi valtuustoaloitteessa tarkoitetulla tavalla. Edellä kuvatulla tavalla riittävän lumimäärän hankinta ostopalveluna Huhtiniemen reiteille noin 3 3,5 km:n ensilumenladulle olisivat noin 30.000 euroa/talvi mukaan lukien lumitykkien sähkönkulutus ja koneurakoitsijatyöt ja ne olisi mahdollista kattaa liikuntatoimen käyttötaloudesta. (IO) Esittelijän ehdotus Lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta liikuntatoimen edellä esittämän lausunnon. Samalla hyväksytään liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetuksesta ja lumen hankinnasta Huhtiniemeen ostopalveluna ensin kokeilumuotoisesti. Saatujen kokemusten perusteella jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin erikseen.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 9 Päätös
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 10 4 Haastattelijoiden nimeäminen liikuntajohtajan virkaa hakeneiden haastatteluun Liittyy asiahallinnan asiaan: 1355/01.01.01.01/2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Kaupunginhallitus on myöntänyt luvan liikuntatoimenjohtajan viran täyttämiseen 18.12.2017. Virka on julistettu haettavaksi liikuntajohtajan nimikkeellä. Hakuilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa nimisissä päivälehdissä. Lisäksi hakuilmoitus on julkaistu Kuntarekry-palvelussa ja kaupungin kotisivuilla. Hakuaika päättyy 22.1.2018 klo 12. Hallintosäännön 8 luvun 10 3 momentin mukaan lautakunta valitsee vastuualuejohtajat. Hallintosäännön 8 luvun 4 2 momentin mukaan kaupunginhallitus päättää virkanimikkeen muuttamisesta. Kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä liikuntatoimi on muuttunut hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan yhdeksi vastuualueeksi. Sen vuoksi esitetään, että liikuntatoimenjohtajan nimike lyhennetään ja muutetaan liikuntajohtajaksi. Viranhakijoita on tarkoitus haastatella 7.2.2018 klo 8 16 ja 8.2.2018 klo 13-16 välisenä aikana. Valintaesitys tuodaan lautakunnan päätettäväksi 7.3.2018 pidettävään kokoukseen. Viranhakijoiden haastatteluun on tarpeen nimetä edustajat lautakunnasta. Esittelijän ehdotus Lautakunta nimeää lautakunnan puheenjohtajat sekä 2 muuta jäsentään edustamaan lautakuntaa liikuntajohtajan virkaa
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 11 Päätös hakeneiden haastatteluun. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että liikuntatoimenjohtajan virkanimike muutetaan liikuntajohtajaksi. Nimike otetaan käyttöön nyt valittavana olevan johtajan ottaessa viran vastaan.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 12 5 Käyttösuunnitelma 2018 2021 Liittyy asiahallinnan asiaan: 192/02.02.00.02/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Controller Haiko Miia 040 487 7154 Controller Tella-Pätäri Eija 040 557 7993 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelma 2018 2021 2. an nähden sitovat tavoitteet 3. Etelä-Karjalan kesäyliopiston avustushakemus vuodelle 2018 4. Etelä-Karjalan Kansalaisopiston toiminta-avustushakemus vuodelle 2018 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.12.2017 vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019 2021. Talousarviossa todetaan, että lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Toimialoille on osoitettu vuosille 2018 2021 käyttötalouden raami, johon sovitetut käyttösuunnitelmat tulee vahvistaa 31.1.2018 mennessä. Liitteenä olevat käyttösuunnitelmat on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden lisäksi toimialalla voi olla käyttösuunnitelmassa asetettuja lautakuntaan nähden sitovia tavoitteita. an nähden sitovat tavoitteita kuvaavat tunnusluvut ja mittarit ovat liitteenä Etelä-Karjalan kesäyliopisto on anonut kaupungilta 30 000 euroa avustusta vuodelle 2018. Kaupunginhallitus on 14.10.2013 ja 6.7.2015 tehnyt päätöksen olla myöntämättä kesäyliopistolle avustusta. Kesäyliopiston perustelut eivät edelleenkään anna
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 13 Esittelijän ehdotus Päätös aihetta muuttaa kaupunginhallituksen tekemiä linjauspäätöksiä, joten kulttuuritoimen taloussuunnitelmaan ei sisälly kesäyliopiston avustusta. Etelä-Karjalan kansalaisopiston avustus 157 000 sisältyy kulttuuritoimen käyttösuunnitelmaan samansuuruisena kuin aiemmin. Liikuntatoimen talousarvioon tulee merkittäviä muutoksia johtuen keilahalli-urheilutalon peruskorjauksesta, joka ajoittuu talousarviovuosille 2018 2019. Talousarviomuutokset sisäisten vuokrien, puhtaanapitokustannusten ja muiden kulujen osalta ja tulojen menetyksen osalta arvioidaan vuoden 2018 aikana ja tullaan huomioimaan vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lautakuntia sitova kehys on tilikauden tulos, joka sisältää toimintakatteen ja poistot. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Liikuntatoimen tulos on käyttösuunnitelmassa talousarviokehyksen mukainen. Irtaimen omaisuuden investoinneista aiheutuvat poistot on kuitenkin vuosina 2018-2021 budjetoitu 20.000 euroa talousarvioraamia korkeammiksi eli niissä on huomioitu jo päätetyt kalustohankinnat. Vastaavasti toimintakate on budjetoitu 20.000 euroa talousarviota pienemmäksi. 1. hyväksyy kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelmat 2018-2021 liitteen mukaisina. 2. hyväksyy liitteenä olevat lautakuntaan nähden sitovia tavoitteita kuvaavat kulttuuritoimen tunnusluvut ja mittarit
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 14 6 Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Liitteet 1. Lappeenrannan toimitilat Oy:n tilaselvitys 5.12.2017, pääkirjasto ja nuorisotila Monari Lato Oy on toimittanut 10.1.2018 seuraavan selvityksen: Lappeenrannan kaupungin vuoden 2017 talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 aikana piti selvittää pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennusten tilanne ja tulevaisuus. Pääkirjastossa on kolme kerrosta, kellari ja ullakko. Kolmessa maanpäällisessä kerroksessa on pääosin kirjaston tiloja. Kellarikerroksessa sijaitsee yleisökäytössä toimiva tapahtumatila, varasto-, sosiaali- ja teknisiä tiloja sekä väestönsuoja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuone. Nuoriso ja monitoimitalo Monarissa on kaksi kerrosta, kellari ja ullakko. Ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan on nuorisotoimen käytössä, toinen kerros on osin nuorisotoimen ja osin Eksoten käytössä. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös monitoimisali, jota vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille. Kellarikerroksessa sijaitsee musiikin harjoitustiloja, askartelutila, puutyöpaja, autotalli, joka toimii graffitien harjoitustilana sekä teknisiä tiloja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuoneet.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 15 Pääkirjaston perustoimintoja ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, laaja tapahtumatoiminta, hankinta ja luettelointi, tilojen tarjoaminen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Pääkirjasto toimii Etelä-Karjalan Heili-kirjastokimpan logistiikkakeskuksena. Nuoriso- ja monitoimitalo Monari on nuorten kohtaamispaikka, jossa he voivat turvallisessa ympäristössä viettää vapaa-aikaansa ja tavata ikätovereitaan. Nuorisotoimen järjestämä toiminta on monipuolista ja se on tarkoitettu kaikille nuorille. Vuonna 1974 valmistuneella Lappeenrannan pääkirjastolla on sekä historiallista, rakennushistoriallista, kaupunkikuvallista että valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista merkitystä, minkä johdosta rakennus ansaitsee tulla säilytetyksi kirjastorakennuksena. Sen sijaan vuonna 1981 valmistunut nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennus on paikallisesti tunnettu, mutta valtakunnallista taikka maakunnallista merkittävyyttä se ei ole saavuttanut. Pääkirjaston mahdollinen suojelustatus ratkaistaan tulevassa asemakaavan muutoksessa. Kaava-prosessissa tulevat tällöin määritellyksi myös rakennuksen ulkoasun muuttamista mahdollisesti koskevat rajoitukset. Pääkirjasto ja nuoriso- ja monitoimitalo Monari ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän sekä rakenteiden että talotekniikan osalta ja vaativat laajaa peruskorjausta lähivuosina. Tehdyissä kuntotutkimuksissa suositellaan peruskorjauksen yhteydessä tehtäväksi molempiin rakennuksiin myös julkisivukorjaus. Teknisen kulumisen lisäksi kirjastossa on toiminnallisia puutteita sillä kirjastotoiminta on muuttunut paljon neljänkymmenen vuoden aikana. Kirjaston perustoiminnot kuten aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta säilyvät jatkossakin. Sekä pääkirjaston että nuoriso- ja monitoimitalo Monarin on mahdollista jatkaa toimintojaan nykyisissä tiloissa, mikäli rakennukset päätetään peruskorjata suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista tehdä toiminnallisia tilamuutoksia rakennuksien ominaisuuksien sallimissa puitteissa. Tulevaisuuden pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 16 edellyttämien toimintojen tarkempi sovittaminen nykyisiin rakennuksiin on tulevan hankesuunnittelun asia. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin ja pääkirjaston toimintojen yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kirjaston tilat eivät täytä nuorisotyön vaatimuksia ja kirjasto tarvitsee kirjastorakennuksen tilat omaan käyttöönsä. Tehdyn pääkirjastoa sekä nuoriso ja monitoimitalo Monaria koskevan selvityksen yhteydessä haettiin myös korvaavia sijaintipaikkoja molemmille toiminnoille ja rakennuksille. Tarkastelun kohteena olivat kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt keskusta-alueella. Kirjastolle tai nuoriso- ja monitoimitila Monarille ei tällä hetkellä ole olemassa toiminnan vaatimukset täyttäviä korvaavia tiloja keskusta-alueella. Nykyinen Monarin rakennus on kuitenkin tulevaisuudessa mahdollista korvata esimerkiksi uudisrakennuksella, jonka alakertaan tulisi Monarin tilat ja muihin kerroksiin asumista/ toimistotilaa. Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä nuoriso- ja monitoimitalon sijaintivaihtoehdot voidaan myös ottaa uudelleen tarkasteluun. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin tontin kehittämisellä on mahdollista saada myytävää rakennusoikeutta ja sitä kautta taloudellista lisäarvoa. Rakennusoikeuden määrä ja tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavan muutosprosessissa. Teknisen lautakunnan hyväksymässä, vuoteen 2028 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto oli kaavailtu peruskorjattavan vuosina 2020-2021. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjaus oli ajoitettu vuoteen 2018. Peruskorjausajankohtia on kuitenkin esitetty lykättävän siitä muutamalla vuodella, koska kaupungilla on tarve korjata ja rakentaa useita koulu- ja liikuntahankkeita tämän valtuustokauden aikana. Syksyn 2017 aikana valmistellussa, vuoteen 2032 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto on esitetty peruskorjattavan vuosien 2022 2023 aikana. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjausajankohdaksi on esitetty vuosi 2022. Kummankin rakennuksen suunnittelu on esitetty käynnistettävän vuonna 2021. Pitkän tähtäimen investointiohjelmassa kirjaston kustannusarvio on 7,7milj. ja
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 17 Esittelijän ehdotus nuoriso- ja monitoimitalo Monarin kustannusarvio 2 milj.. Kustannusarviot täsmentyvät hankesuunnittelun myötä ja sen jälkeen kun on päätetty, minkälaisia muutoksi toteutetaan ja edetäänkö vaihtoehdolla, missä nuoriso- ja monitoimitalon tontti kehitetään kaavoittamalla. puolestaan otti kantaa 1.11.2017 44 pitkän tähtäimen investointiohjelmaan pääkirjastoon. Esittelytekstissä todetaan, että: Kirjaston näkemyksen mukaan olennaista on, että kirjastotilat vastaavat myös kehittyvän kirjastotoiminnan tarpeita. Kirjaston perustoiminnot ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta. Kirjastoon tarvitaan erilaisia asiakastiloja, mm. tapahtumatiloja noin 100 hengelle, elokuva-, nukketeatteri ym. esityksille, monitoimitilaa koulutus- ja luentotiloja varten, elämyksellisiä satutiloja lapsille, hiljaisia lukutiloja, kuuntelu-, katselu- ja pelitiloja, näyttelytiloja, lehtisali jne. Myös omatoimisuuden ja itsepalvelun edistäminen edellyttävät muutoksia sisäänkäynteihin. Nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Lautakunta esitti lausuntonaan, että nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. uudistaa lausuntonaan, että nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 18 Päätös muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Lautakunnalle sopii myös, että pääkirjaston peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistetään niin, että pääkirjasto voidaan peruskorjata kirjaston tarpeisiin vuosina 2022 2023, edellyttäen että tilat ovat siihen saakka käyttökelpoiset kirjaston toimintaan.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 19 7 Liikuntapaikkojen hoitokorvaukset 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/256/12.04.03.00/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka 040 075 3504 Kunnossapitopäällikkö Rojo Juha 040 055 0732 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liikuntatoimi tekee vuosittain useita kymmeniä erilaisia hoito- ja kunnossapitosopimuksia erilaisten ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta. Vuosittain näihin hoitokorvauksiin käytetään rahaa noin 70.000 euroa ja tämän lisäksi koulujen salien valvontaja siivouskorvauksiin noin 40.000 euroa. Maaseutualueella ja myös osin taajama-alueella valaistut hiihtoladut ja kuntopolut, kansanhiihtoladut, luistelualueet ja kiekkokaukalot sekä pienet urheilukentät pidetään käyttökunnossa eri kyläosastojen, urheiluseurojen, kylä- tai kenttätoimikuntien, VPK:n tai yksityisten ihmisten toimesta hoitoja kunnossapitosopimuksilla. Sopimuksissa määritellään hoidon taso ja maksettavan avustuksen määrä, jolla näitä kohteita kunnossapidetään. Hoitokorvausavustuksilla katetaan kone- ja kunnossapitokaluston poltto- ja voiteluaineet, vakuutukset sekä vuosihuollot. Hoitokorvausavustuksia ei käytetä palkkakuluihin vaan työ tehdään talkoilla. Kohteiden kunnossapitoa ei vaadita tekemään niin, että ne ovat käyttökunnossa heti aamuisin (talviliikuntapaikat), vaan sen mukaan miten talkooväki hoitokohteissa ehtii kohteen saamaan käyttökuntoon. Päätös Esitys JÄÄALUEET 2017 2018 1. Lyytikkälän kiekkokenttä 2 200 2 200 2. Kasukkalan kiekkokenttä 2 200 2 200 3. Haapajärven kiekkokenttä 2 200 2 200
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 20 4. Vainikkalan kiekkokenttä 2 200 2 200 5. Simolan kiekkokenttä 2 200 2 200 6. Hytin kiekkokenttä 2 200 2 200 7. Rutolan kiekkokenttä 2 200 2 200 8. Ylämaa, Nutikan kaukalo 2 200 2 200 9. Pontuksen kaukalo 10. Mustolan kaukalo 11. Iitiän kiekkokaukalo 1 000 1 000 700 1 000 1 000 700 12. Partalan kiekkokenttä 2 200 2 200 13. Vilkjärven luistelualue 500 700 Yhteensä 23 000 23 200 HIIHTOLADUT 1. Lyytikkälä (valaistua 1,4 km) 1 500 1 500 2. Kasukkala, Rapattila (valaistua 2,9 km) 1 650 1 800 3. Vainikkala 2 000 2 000 (valaistua 3,1 km + hiihtomaa) 4. Simola (valaistua 1,2 km) 1 500 1 800 5. Korkea-aho (valaistua 2,2 km) 1 500 1 800 6. Nyrhilä (valaistua 1,9 km) 1 500 1 500 7. Mustola-Muukko (val. 2,5 km) 1 500 1 500 8. Vilkjärvi (valaistua 2,0 km ) 800 800 9. Tani 800 800 10. Pulsa 800 800 11. Haapajärvi 800 800 12. Lamposaari-Muukonniemi 800 800 13. Rutola 1 000 1 000 14. Partala 800 800 15. Punnanlahti-Pöyhiänniemi 16. Korvenkylän hiihtolatu 1 000 400 1 000 500 17. Ylämaan hiihtoladut 1 500 1 500 18. Leppälä 500 500 19. Nutikan hiihtoladut 20. Kähärilä-Ravattila-Nevala 21. Ahola-Kuurmanpohja 22. Suokumaa 400 600 500 500 500 600 500 500 Yhteensä: 22 350 23 300 MUUT TALVILIIKUNTAPAIKAT 1. Hanhijärvien hiihtopaikka 1 500 1 500 2. Moottorikelkkaurat: - Karjalan Kelkka ry 1 150 1 150 - Korven Kiitäjät ry 850 850 - Jno:n Moottorikelkkakerho ry 700 700 - Leppälän Kelkkakerho ry 500 500 3. Myllysaaren avantouintipaikka 1 000 1 000
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 21 Esittelijän ehdotus Päätös Yhteensä 4 550 4 550 MUUT LIIKUNTAPAIKAT 1. Muukon hirvi-, luodikko- ja 1 750 1 750 siluettirata 2. Muukon pienoiskiväärirata 700 700 3. Muukon pistoolirata 700 700 4. Muukon villikarjurata 700 700 5. Lyytikkälän urheilukenttä 6. Hytin urheilukenttä 500 600 500 600 8. Ulkoilureittien laavut 700 700 9. Haapajärven maauimala 400 400 10. Ylikkälän uimaranta 500 500 11. Kähärilän uimala 500 500 12. Kimpisen tenniskentät 2 000 2 000 13. Joutsenon vaellusreitit 14. Ylämaan urh.kenttä, luontopolku, kaukalon lumityöt 15. Muukon motocrossrata 1 500 1 800 700 1 500 1 800 700 Yhteensä 16 900 16 900 Koulujen salien valvonta ja siivouskorvaukset eri yhteisöille ovat noin 40.000 euroa vuonna 2018. (JR, IO) Lautakunta päättää hyväksyä oheiset liikuntapaikkojen hoitokorvausvaraukset ja koulujen liikuntasalien valvonta- sekä siivouskorvaukset liikuntatoimen edellä esittämällä tavalla vuodelle 2018. Korvauksia maksetaan vain, jos kunnossapitoa kohteissa tehdään sovitulla tavalla. Liikuntatoimen kunnossapitotyönjohto voi harkintansa mukaan tehdä myös uusia sopimuksia, sekä tarpeen mukaan tarkistaa kohteiden sopimussummia työn määrästä riippuen talousarvion puitteissa.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/2018 22 8 Muut asiat