AIKA klo 17:00-19:18 PAIKKA Kaupunginkirjasto, Heili-sali, Valtakatu 47. Nimi Tehtävä Lisätieto. Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ AIKA klo 17:00-19:18 PAIKKA Kaupunginkirjasto, Heili-sali, Valtakatu 47 Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Ahtiainen Karoliina Jäsen Luottamushenkilö Arvela Eeva Puheenjohtaja Luottamushenkilö Hyvärinen Kimmo Jäsen Luottamushenkilö Kärri Panu Jäsen Luottamushenkilö Pulkkinen Petri Jäsen Luottamushenkilö Saarela Kalle Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Turunen Marjatta Jäsen Luottamushenkilö Tuuliainen Sulo Jäsen Luottamushenkilö Toivanen Hanna-Maria Jäsen Luottamushenkilö Taipale Antti Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Huhtiranta Sonja Jäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Oksman Ilkka Liikuntatoimenjohtaja Räty Leena Museotoimenjohtaja Welin Maarit - Vesalainen Milko Kaupunginorkesterin intendentti Hottinen Arja Toimistosihteeri Hänninen Jyri - Luottamushenkilö Priha Leena - Silventoinen Juho - Poissaolevat Pötry Päivi-Linnea Kulttuuritoimenjohtaja Lipiäinen-Medjeral Leena Jäsen Luottamushenkilö Sokura Timo -

2 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/2018 2

3 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus 4 3 Lausunto lumitykin hankintaa koskevaan valtuustoaloitteeseen 5 4 Haastattelijoiden nimeäminen liikuntajohtajan virkaa 11 hakeneiden haastatteluun 5 Käyttösuunnitelma Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit 15 7 Liikuntapaikkojen hoitokorvaukset Muut asiat 23 9 Muutoksenhakuohjeet 24

4 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenet Kalle Saarela ja Antti Taipale. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Lausunto lumitykin hankintaa koskevaan valtuustoaloitteeseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1221/ /2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Heikki Järvenpään ja muiden allekirjoittama lumitykin hankintaa koskeva valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa todetaan, että kaupunki (liikuntatoimi) on kiitettävällä tavalla investoinut liikuntareittien ja latupohjien rakentamiseen sekä latukoneiden uusimiseen viime vuosina. Niiden investointien lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että lisäksi hankittaisiin kaupungin käyttöön tekolumen tekoa varten lumetusjärjestelmä lumitykkeineen. Lumitykeillä lumetettavaksi ns. ensilumen laduksi ehdotetaan joko Kisapuiston valaistua kuntopolkua tai Huhtiniemen valaistuja kilpahiihtoreittejä, missä veden saanti järvestä olisi optimaalinen. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan tällaiselle tekolumesta tehtävälle ladulle myös latumaksujen perimistä, kuten esimerkiksi Imatralla. Edelleen valtuustoaloitteessa mainitaan urheiluseurojen ja paikallisen hiihtoväen mahdollinen talkootyö ja työpanos latujen tekemisessä. Liikuntatoimen selvitys ja suunnitelma asiaan liittyen Kisapuiston ensilumen latu Kisapuiston valaistun ladun peruskorjaus ja pinnoitteen uusiminen kivituhkapinnalle tehtiin v Reitin lumetus sen jälkeen hiihtokäyttöön on helpottunut oleellisesti. Reitille saadaan lunta ajettua latupohjalle jatkuvasti jo alkutalvesta alkaen Kisapuiston tekojäältä ja jäähalleista niin, että reitillä on pystytty ylläpitämään ensilumen latua aikaisesta talvesta pitkälle kevääseen. Reitti on

7 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ usein keväällä pidempään hiihtokunnossa, kuin Imatran Ukonniemessä oleva tykkilumetuksella ja edellisenä talvena varastoidulla tykkilumella tehtävä latu. Tämä ensilumen latu Kisapuistossa on erittäin suosittu ja hyvin paljon käytetty, joskin reitti on tasainen kilpahiihtoa ajatellen ja myös melko lyhyt. Joka tapauksessa Kisapuiston ensilumen latua tullaan aina jatkossakin ylläpitämään, koska lumen ajo hyötykäyttöön Kisapuistossa latureitille tulee liikuntatoimelle edullisemmaksi, kuin ajaa lunta pois Kisapuistosta muualle lumenkaatopaikalle. Hiihtoseurojen kuuleminen Liikuntatoimi on pyytänyt aloitteeseen liittyen lausunnon lappeenrantalaisilta hiihto- ja yleisseuroilta, Saimaan Latu ry, Lappeen Riento ry, Lappeenrannan Hiihtäjät ry ja Joutsenon Kullervo ry. Joutsenon Kullervo ry pitää lumetusjärjestelmän hankintaa tarpeellisena ja perusteltuna. Sijoituspaikaksi lausunnossaan seura ehdotti vaihtoehtoisesti Kisapuistoa, Huhtiniemeä ja ensisijaisesti Joutsenon urheilukeskusaluetta, missä kuitenkin ongelma on veden saanti. Huhtiniemeä seura piti lausunnossa parhaana vedensaannin kannalta, mutta joutsenolaisseuran näkökulmasta sijainniltaan huonoksi verrattaessa esim. Imatran ensilumen latuun. Seuran hiihtäjät käyttävät pääasiassa Imatran ensilumen latua ja vähäisessä määrin Kisapuiston ensilumen latua. Seura on ehkä jossakin määrin valmis tekemään jonkin verran talkootyötä tykkilumetuksessa. Lappeen Riento ry:n lausunnossa lumetusjärjestelmän hankinta todettiin myös tarpeelliseksi seuran kilpahiihdon harjoittelun kannalta. Seuran kilpahiihdon harrastajat käyttävät pääasiassa Kisapuiston ensilumen latua ja myös Imatran ensilumen latua harjoitteluun. Seuran hiihtojaosto on lausunnon mukaan valmis sitoutumaan lumitykitykseen tai siinä apuna olemiseen sovittua korvausta vastaan. Sijaintipaikaksi seura ehdottaa ainoana vaihtoehtona Huhtiniemeä. Joutsenon Kullervo ry ja Lappeen Riento ry ilmoittavat periaatteessa olevansa valmiit myös latumaksuihin tykkilumetetulla ensilumen ladulla, jos se palvelee seurojen kilpahiihtoa riittävällä tavalla ja jos ladulle tulee heille käyttöä Imatran ensilumen ladun ohella.

8 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Saimaan Latu ry ja Lappeenrannan Hiihtäjät ry eivät lausuneet asiaan mitään. Tykkilumetusjärjestelmän hankintahinta-arvio Liikuntatoimi on selvittänyt hankintakustannukset ja investointikustannukset riittävän lumetusjärjestelmän hankintaa varten. Sijoituspaikkana olisi Huhtiniemi, laskettelurinteen alaosa, missä vettä on helposti saatavissa Saimaasta ja suojainen lumetusalue rinteen tasaisella alaosalla on valmiina olemassa. Kisapuistoon tai muualle Lappeenrannan alueella lumitykkijärjestelmiä ei kannata sijoittaa, koska muualla lähellä keskeisiä latureittejä ei ole pohjavettä tai järvivettä lähellä. Lisäksi tykkien aiheuttama melu aiheuttaisi asuinalueiden lähellä ongelmia. Riittävä tykkilumetus saataisiin toteutettua varmimmin aina alkutalvesta ensimmäisillä pysyvillä pakkaskeleillä kahdella nykyaikaisella puhallin lumitykillä, jotka olisivat pyöräalustalla siirreltäviä. Niillä päästäisiin parhaimmillaan noin 55 m 3 /tunti lumen tuottoon. Kahden puhallinlumitykin, siirrettävän paineen korotuspumppaamon, syöttöpumpun ja lumetusletkujen sekä niihin liittyvien tarpeellisten lisäosien hankinta-arvio on luokkaa euroa (alv 0 %). Sähkönsyöttö ja sähkökeskus lumetuspaikalle maksaa noin euroa (alv 0 %). Vedenottamo, putkityöt järvestä ja kaivo liittiminen lumetuspaikalle rakennettuna maksaa noin euroa (alv 0 %). Kokonaiskustannukset koko lumetusjärjestelmälle olisivat yhteensä siis noin euroa (alv 0 %). Tykkilumi ajettaisiin koneellisesti ja tasattaisiin hiihtokäyttöön Huhtiniemen kilpahiihtoladuille noin 3,5 km:n valaistulle reitille. Ensisijaisesti se palvelisi kilpahiihtoa ja sen harjoittelua, mutta myös sellaisia kuntohiihtäjiä, jotka haluavat hiihtää tasaisen reitin sijaan myös mäkisessä hiihtomaastossa. Kisapuistossa olevan tasaisen ensilumen ladun ylläpitoa jatkettaisiin kuten ennenkin.

9 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelukeskusyrityksen kanssa Liikuntatoimen selitystyön yhteydessä on nyt tullut myös esille yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelurinteen ylläpitäjätahon, Turtek Oy:n kanssa. Yhtiö on hankkinut käyttöönsä kiinteiden rinnetykkien lisäksi myös siirrettävän lumitykkijärjestelmän, johon on mahdollista tuottaa sähkö erillisellä sähkögeneraattorilla. Yhtiön kanssa on alustavasti käyty neuvottelut siitä, että liikuntatoimi ostaisi tykitettävää tekolunta palveluntuottajalta, Turtek Oy:ltä, aina haluamansa määrän sovittuna aikana. Tällä järjestelyllä päästäisiin siihen, ettei kaupungin tarvitsisi itse hankkia käyttöönsä lumetusjärjestelmää, ei huoltaa ja korjata omaa laitteistoa. Sen sijaan tehtäisiin yhteistyösopimus osaavan ja kokeneen yrityksen kanssa, sopimus työllistäisi yritystä, sillä olisi tarvittava kalusto ja osaaminen sen käyttöön sekä valmius tuottaa lunta aina tarvittava määrä haluttuun paikkaan sään sen kohtuudella salliessa. Liikuntatoimen sopimuskoneurakoitsija huolehtisi tykkilumen koneellisesta siirrosta lumetuspaikalta Huhtiniemen latureiteille ja liikuntatoimen latukoneilla lumi tasattaisiin hiihtoreiteille hiihtokäyttöä varten. Liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetukseen liittyen Liikuntatoimi ryhtyy valmistelemaan budjettiraaminsa puitteissa kokeilun omaisesti tykkilumen hankkimista ostopalvelusopimuksella Myllymäen laskettelurinneyritys Turtek Oy:ltä Huhtiniemeen edellä kuvatulla tavalla. Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus, vedenottoputki Saimaasta sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %). Lumetuksesta tehdään alustava kokeilusopimus Turtek Oy:n kanssa. Saatujen kokemusten perusteella järjestelyjä kehitetään edelleen. Kun on saatu riittävästi käyttökokemuksia ja varmuus hyvästä toimintamallista, voidaan lumen tuottaminen ostopalveluna

10 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Esittelijän ehdotus tarvittaessa kilpailuttaa pidemmälle sopimusajalle tarpeen ja taloudellisten resurssien mukaan. Jos kuitenkin saatujen kokemusten perusteella todetaan, että lumetuslaitteiston hankinta olisi järkevämpää ja taloudellisempaa hankkia kaupungin omistukseen, tehtäisiin investointi siinä tapauksessa kaupunkina itse. Alustavan hinta-arvion mukaan lumen ostaminen palvelun tuottajalta edellä kuvatulla tavalla on pitkällä aikavälillä laskettuna erittäin kustannustehokas ja edullinen tapa saada lumitykeillä tuotettavaa tekolunta Huhtiniemeen. Paras ja kustannustehokkain sijoituspaikka tykkilumijärjestelmälle on Huhtiniemi, missä ladut ovat aivan lumetuspaikan vieressä ja kuljetuskustannukset reitille on lyhyin sekä järvivettä on saatavilla vierestä. Lumetusjärjestelmä tarvitsee käyttövaiheessa runsaasti sähköä, mutta liikuntatoimi pitää sen kustannuksia kuitenkin kohtuullisina suhteessa siihen, että lumetusta todella tarvitaan ja saadaan talviolosuhteita luotua hiihdolle edelleen paremmiksi valtuustoaloitteessa tarkoitetulla tavalla. Edellä kuvatulla tavalla riittävän lumimäärän hankinta ostopalveluna Huhtiniemen reiteille noin 3 3,5 km:n ensilumenladulle olisivat noin euroa/talvi mukaan lukien lumitykkien sähkönkulutus ja koneurakoitsijatyöt ja ne olisi mahdollista kattaa liikuntatoimen käyttötaloudesta. Lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta liikuntatoimen edellä esittämän lausunnon. Samalla hyväksytään liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetuksesta ja lumen hankinnasta Huhtiniemeen ostopalveluna ensin kokeilumuotoisesti. Saatujen kokemusten perusteella jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin erikseen. Päätös Esittelijä muutti esittelyosan kappaleen Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus, vedenottoputki Saimaasta sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %).

11 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ kuulumaan seuraavasti: Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus tai varmistetaan riittävä sähköenergian saanti muutoin esim. siirrettävän vanugeneraattorin avulla. Vedenottoputki Saimaasta rakennetaan kesällä 2018 sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %). Mahdollinen sähkönsyötön ja sähkökeskuksen rakentamisen korvaaminen esim. vaunugeneraattorilla pienentää investointikustannuksia noin euroa (alv 0 %). Hyväksyttiin muutettu esitys.

12 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Haastattelijoiden nimeäminen liikuntajohtajan virkaa hakeneiden haastatteluun Liittyy asiahallinnan asiaan: 1355/ /2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh puh Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus on myöntänyt luvan liikuntatoimenjohtajan viran täyttämiseen Virka on julistettu haettavaksi liikuntajohtajan nimikkeellä. Hakuilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa nimisissä päivälehdissä. Lisäksi hakuilmoitus on julkaistu Kuntarekry-palvelussa ja kaupungin kotisivuilla. Hakuaika päättyy klo 12. Hallintosäännön 8 luvun 10 3 momentin mukaan lautakunta valitsee vastuualuejohtajat. Hallintosäännön 8 luvun 4 2 momentin mukaan kaupunginhallitus päättää virkanimikkeen muuttamisesta. Kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä liikuntatoimi on muuttunut hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan yhdeksi vastuualueeksi. Sen vuoksi esitetään, että liikuntatoimenjohtajan nimike lyhennetään ja muutetaan liikuntajohtajaksi. Viranhakijoita on tarkoitus haastatella klo 8 16 ja klo välisenä aikana. Valintaesitys tuodaan lautakunnan päätettäväksi pidettävään kokoukseen. Viranhakijoiden haastatteluun on tarpeen nimetä edustajat lautakunnasta. Lautakunta nimeää lautakunnan puheenjohtajat sekä 2 muuta jäsentään edustamaan lautakuntaa liikuntajohtajan virkaa hakeneiden haastatteluun. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että liikuntatoimenjohtajan virkanimike

13 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ muutetaan liikuntajohtajaksi. Nimike otetaan käyttöön nyt valittavana olevan johtajan ottaessa viran vastaan. Päätös Hyväksyttiin ja valittiin jäsenet Kalle Saarela ja Petri Pulkkinen.

14 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Käyttösuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: 192/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Controller Haiko Miia Controller Tella-Pätäri Eija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelma Kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 3. Etelä-Karjalan kesäyliopiston avustushakemus vuodelle Etelä-Karjalan Kansalaisopiston toiminta-avustushakemus vuodelle 2018 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Talousarviossa todetaan, että lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Toimialoille on osoitettu vuosille käyttötalouden raami, johon sovitetut käyttösuunnitelmat tulee vahvistaa mennessä. Liitteenä olevat käyttösuunnitelmat on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden lisäksi toimialalla voi olla käyttösuunnitelmassa asetettuja lautakuntaan nähden sitovia tavoitteita. Kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan nähden sitovat tavoitteita kuvaavat tunnusluvut ja mittarit ovat liitteenä Etelä-Karjalan kesäyliopisto on anonut kaupungilta euroa avustusta vuodelle Kaupunginhallitus on ja tehnyt päätöksen olla myöntämättä kesäyliopistolle avustusta. Kesäyliopiston perustelut eivät edelleenkään anna aihetta muuttaa kaupunginhallituksen tekemiä linjauspäätöksiä,

15 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Esittelijän ehdotus joten kulttuuritoimen taloussuunnitelmaan ei sisälly kesäyliopiston avustusta. Etelä-Karjalan kansalaisopiston avustus sisältyy kulttuuritoimen käyttösuunnitelmaan samansuuruisena kuin aiemmin. Liikuntatoimen talousarvioon tulee merkittäviä muutoksia johtuen keilahalli-urheilutalon peruskorjauksesta, joka ajoittuu talousarviovuosille Talousarviomuutokset sisäisten vuokrien, puhtaanapitokustannusten ja muiden kulujen osalta ja tulojen menetyksen osalta arvioidaan vuoden 2018 aikana ja tullaan huomioimaan vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lautakuntia sitova kehys on tilikauden tulos, joka sisältää toimintakatteen ja poistot. Lautakunnan tulee huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Liikuntatoimen tulos on käyttösuunnitelmassa talousarviokehyksen mukainen. Irtaimen omaisuuden investoinneista aiheutuvat poistot on kuitenkin vuosina budjetoitu euroa talousarvioraamia korkeammiksi eli niissä on huomioitu jo päätetyt kalustohankinnat. Vastaavasti toimintakate on budjetoitu euroa talousarviota pienemmäksi. 1. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyy kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen käyttösuunnitelmat liitteen mukaisina. 2. hyväksyy liitteenä olevat lautakuntaan nähden sitovia tavoitteita kuvaavat kulttuuritoimen tunnusluvut ja mittarit Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Eeva Arvela ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi).

16 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit Liittyy asiahallinnan asiaan: 255/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh puh Liitteet 1. Lappeenrannan toimitilat Oy:n tilaselvitys , pääkirjasto ja nuorisotila Monari Lato Oy on toimittanut seuraavan selvityksen: Lappeenrannan kaupungin vuoden 2017 talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 aikana piti selvittää pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennusten tilanne ja tulevaisuus. Pääkirjastossa on kolme kerrosta, kellari ja ullakko. Kolmessa maanpäällisessä kerroksessa on pääosin kirjaston tiloja. Kellarikerroksessa sijaitsee yleisökäytössä toimiva tapahtumatila, varasto-, sosiaali- ja teknisiä tiloja sekä väestönsuoja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuone. Nuoriso ja monitoimitalo Monarissa on kaksi kerrosta, kellari ja ullakko. Ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan on nuorisotoimen käytössä, toinen kerros on osin nuorisotoimen ja osin Eksoten käytössä. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös monitoimisali, jota vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille. Kellarikerroksessa sijaitsee musiikin harjoitustiloja, askartelutila, puutyöpaja, autotalli, joka toimii graffitien harjoitustilana sekä teknisiä tiloja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuoneet. Pääkirjaston perustoimintoja ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, laaja tapahtumatoiminta,

17 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ hankinta ja luettelointi, tilojen tarjoaminen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Pääkirjasto toimii Etelä-Karjalan Heili-kirjastokimpan logistiikkakeskuksena. Nuoriso- ja monitoimitalo Monari on nuorten kohtaamispaikka, jossa he voivat turvallisessa ympäristössä viettää vapaa-aikaansa ja tavata ikätovereitaan. Nuorisotoimen järjestämä toiminta on monipuolista ja se on tarkoitettu kaikille nuorille. Vuonna 1974 valmistuneella Lappeenrannan pääkirjastolla on sekä historiallista, rakennushistoriallista, kaupunkikuvallista että valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista merkitystä, minkä johdosta rakennus ansaitsee tulla säilytetyksi kirjastorakennuksena. Sen sijaan vuonna 1981 valmistunut nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennus on paikallisesti tunnettu, mutta valtakunnallista taikka maakunnallista merkittävyyttä se ei ole saavuttanut. Pääkirjaston mahdollinen suojelustatus ratkaistaan tulevassa asemakaavan muutoksessa. Kaava-prosessissa tulevat tällöin määritellyksi myös rakennuksen ulkoasun muuttamista mahdollisesti koskevat rajoitukset. Pääkirjasto ja nuoriso- ja monitoimitalo Monari ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän sekä rakenteiden että talotekniikan osalta ja vaativat laajaa peruskorjausta lähivuosina. Tehdyissä kuntotutkimuksissa suositellaan peruskorjauksen yhteydessä tehtäväksi molempiin rakennuksiin myös julkisivukorjaus. Teknisen kulumisen lisäksi kirjastossa on toiminnallisia puutteita sillä kirjastotoiminta on muuttunut paljon neljänkymmenen vuoden aikana. Kirjaston perustoiminnot kuten aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta säilyvät jatkossakin. Sekä pääkirjaston että nuoriso- ja monitoimitalo Monarin on mahdollista jatkaa toimintojaan nykyisissä tiloissa, mikäli rakennukset päätetään peruskorjata suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista tehdä toiminnallisia tilamuutoksia rakennuksien ominaisuuksien sallimissa puitteissa. Tulevaisuuden pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin edellyttämien toimintojen tarkempi sovittaminen nykyisiin rakennuksiin on tulevan hankesuunnittelun asia.

18 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin ja pääkirjaston toimintojen yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kirjaston tilat eivät täytä nuorisotyön vaatimuksia ja kirjasto tarvitsee kirjastorakennuksen tilat omaan käyttöönsä. Tehdyn pääkirjastoa sekä nuoriso ja monitoimitalo Monaria koskevan selvityksen yhteydessä haettiin myös korvaavia sijaintipaikkoja molemmille toiminnoille ja rakennuksille. Tarkastelun kohteena olivat kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt keskusta-alueella. Kirjastolle tai nuoriso- ja monitoimitila Monarille ei tällä hetkellä ole olemassa toiminnan vaatimukset täyttäviä korvaavia tiloja keskusta-alueella. Nykyinen Monarin rakennus on kuitenkin tulevaisuudessa mahdollista korvata esimerkiksi uudisrakennuksella, jonka alakertaan tulisi Monarin tilat ja muihin kerroksiin asumista/ toimistotilaa. Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä nuoriso- ja monitoimitalon sijaintivaihtoehdot voidaan myös ottaa uudelleen tarkasteluun. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin tontin kehittämisellä on mahdollista saada myytävää rakennusoikeutta ja sitä kautta taloudellista lisäarvoa. Rakennusoikeuden määrä ja tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavan muutosprosessissa. Teknisen lautakunnan hyväksymässä, vuoteen 2028 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto oli kaavailtu peruskorjattavan vuosina Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjaus oli ajoitettu vuoteen Peruskorjausajankohtia on kuitenkin esitetty lykättävän siitä muutamalla vuodella, koska kaupungilla on tarve korjata ja rakentaa useita koulu- ja liikuntahankkeita tämän valtuustokauden aikana. Syksyn 2017 aikana valmistellussa, vuoteen 2032 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto on esitetty peruskorjattavan vuosien aikana. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjausajankohdaksi on esitetty vuosi Kummankin rakennuksen suunnittelu on esitetty käynnistettävän vuonna Pitkän tähtäimen investointiohjelmassa kirjaston kustannusarvio on 7,7milj. ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin kustannusarvio 2 milj.. Kustannusarviot täsmentyvät hankesuunnittelun myötä ja sen jälkeen kun on päätetty, minkälaisia muutoksi toteutetaan ja

19 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Esittelijän ehdotus edetäänkö vaihtoehdolla, missä nuoriso- ja monitoimitalon tontti kehitetään kaavoittamalla. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta puolestaan otti kantaa pitkän tähtäimen investointiohjelmaan pääkirjastoon. Esittelytekstissä todetaan, että: Kirjaston näkemyksen mukaan olennaista on, että kirjastotilat vastaavat myös kehittyvän kirjastotoiminnan tarpeita. Kirjaston perustoiminnot ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta. Kirjastoon tarvitaan erilaisia asiakastiloja, mm. tapahtumatiloja noin 100 hengelle, elokuva-, nukketeatteri ym. esityksille, monitoimitilaa koulutus- ja luentotiloja varten, elämyksellisiä satutiloja lapsille, hiljaisia lukutiloja, kuuntelu-, katselu- ja pelitiloja, näyttelytiloja, lehtisali jne. Myös omatoimisuuden ja itsepalvelun edistäminen edellyttävät muutoksia sisäänkäynteihin. Nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Lautakunta esitti lausuntonaan, että nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta uudistaa lausuntonaan, että nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Lautakunnalle sopii myös, että pääkirjaston peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistetään niin, että pääkirjasto voidaan

20 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ peruskorjata kirjaston tarpeisiin vuosina , edellyttäen että tilat ovat siihen saakka käyttökelpoiset kirjaston toimintaan. Päätös Hyväksyttiin.

21 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Liikuntapaikkojen hoitokorvaukset 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/256/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka Kunnossapitopäällikkö Rojo Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liikuntatoimi tekee vuosittain useita kymmeniä erilaisia hoito- ja kunnossapitosopimuksia erilaisten ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta. Vuosittain näihin hoitokorvauksiin käytetään rahaa noin euroa ja tämän lisäksi koulujen salien valvontaja siivouskorvauksiin noin euroa. Maaseutualueella ja myös osin taajama-alueella valaistut hiihtoladut ja kuntopolut, kansanhiihtoladut, luistelualueet ja kiekkokaukalot sekä pienet urheilukentät pidetään käyttökunnossa eri kyläosastojen, urheiluseurojen, kylä- tai kenttätoimikuntien, VPK:n tai yksityisten ihmisten toimesta hoitoja kunnossapitosopimuksilla. Sopimuksissa määritellään hoidon taso ja maksettavan avustuksen määrä, jolla näitä kohteita kunnossapidetään. Hoitokorvausavustuksilla katetaan kone- ja kunnossapitokaluston poltto- ja voiteluaineet, vakuutukset sekä vuosihuollot. Hoitokorvausavustuksia ei käytetä palkkakuluihin vaan työ tehdään talkoilla. Kohteiden kunnossapitoa ei vaadita tekemään niin, että ne ovat käyttökunnossa heti aamuisin (talviliikuntapaikat), vaan sen mukaan miten talkooväki hoitokohteissa ehtii kohteen saamaan käyttökuntoon. Päätös Esitys JÄÄALUEET Lyytikkälän kiekkokenttä Kasukkalan kiekkokenttä Haapajärven kiekkokenttä Vainikkalan kiekkokenttä

22 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Simolan kiekkokenttä Hytin kiekkokenttä Rutolan kiekkokenttä Ylämaa, Nutikan kaukalo Pontuksen kaukalo 10. Mustolan kaukalo 11. Iitiän kiekkokaukalo Partalan kiekkokenttä Vilkjärven luistelualue Yhteensä HIIHTOLADUT 1. Lyytikkälä (valaistua 1,4 km) Kasukkala, Rapattila (valaistua 2,9 km) Vainikkala (valaistua 3,1 km + hiihtomaa) 4. Simola (valaistua 1,2 km) Korkea-aho (valaistua 2,2 km) Nyrhilä (valaistua 1,9 km) Mustola-Muukko (val. 2,5 km) Vilkjärvi (valaistua 2,0 km ) Tani Pulsa Haapajärvi Lamposaari-Muukonniemi Rutola Partala Punnanlahti-Pöyhiänniemi 16. Korvenkylän hiihtolatu Ylämaan hiihtoladut Leppälä Nutikan hiihtoladut 20. Kähärilä-Ravattila-Nevala 21. Ahola-Kuurmanpohja 22. Suokumaa Yhteensä: MUUT TALVILIIKUNTAPAIKAT 1. Hanhijärvien hiihtopaikka Moottorikelkkaurat: - Karjalan Kelkka ry Korven Kiitäjät ry Jno:n Moottorikelkkakerho ry Leppälän Kelkkakerho ry Myllysaaren avantouintipaikka Yhteensä

23 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Esittelijän ehdotus MUUT LIIKUNTAPAIKAT 1. Muukon hirvi-, luodikko- ja siluettirata 2. Muukon pienoiskiväärirata Muukon pistoolirata Muukon villikarjurata Lyytikkälän urheilukenttä 6. Hytin urheilukenttä Ulkoilureittien laavut Haapajärven maauimala Ylikkälän uimaranta Kähärilän uimala Kimpisen tenniskentät Joutsenon vaellusreitit 14. Ylämaan urh.kenttä, luontopolku, kaukalon lumityöt 15. Muukon motocrossrata Yhteensä Koulujen salien valvonta ja siivouskorvaukset eri yhteisöille ovat noin euroa vuonna (JR, IO) Lautakunta päättää hyväksyä oheiset liikuntapaikkojen hoitokorvausvaraukset ja koulujen liikuntasalien valvonta- sekä siivouskorvaukset liikuntatoimen edellä esittämällä tavalla vuodelle Korvauksia maksetaan vain, jos kunnossapitoa kohteissa tehdään sovitulla tavalla. Liikuntatoimen kunnossapitotyönjohto voi harkintansa mukaan tehdä myös uusia sopimuksia, sekä tarpeen mukaan tarkistaa kohteiden sopimussummia työn määrästä riippuen talousarvion puitteissa. Päätös Hyväksyttiin ja lisättiin kohtaan Jääalueet Ravattilan kaukalo.

24 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Muut asiat Teatterinjohtaja Timo Sokura esitteli teatterin kuulumiset. Palvelujohtaja Leena Priha esitteli kirjaston tiloja. Kalle Saarela tiedusteli Kourulan uuden päiväkoti/koulun sijoittamisesta nykyisen Kourulan monitoimihallin paikalle ja kuinka varmistetaan se, että nykyisille hallin käyttäjille turvataan liikuntatilat monitoimihallin purun jälkeen. Kimmo Hyvärinen kysyi valtion avustusten mahdollisesta supistumisesta. Eeva Arvela kysyi teatterin ja orkesterin markkinoinnista. Sonja Huhtiranta tiedusteli urheilutalon remontin alkamisesta.

25 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 1-6, 8, 9 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 7 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 7 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

26 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ HANKINTAOIKAISUVAATIMUSOHJEET Hankintaoikaisuvaatimusviranomainen ja aika Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Oikaisuvaatimus osoitetaan lautakunnalle. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Asianosaisen valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, puh , fax Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi,

27 Lappeenrannan kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/ oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , puh päivää Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan