LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ AIKA klo 18:30. Kaupunginvaltuuston istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ AIKA klo 18:30 PAIKKA n istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 3 Kirjallinen selvitys Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 4 selvityspyynnön (KH ) mukaisesti 4 Asemakaava osalle tilaa 438 Lapveden kylän R:No 3:17, 13 asemakaavan ja tonttijaon muutos 20 Voisalmi, kortteli 8 tontit 1 ja 2, osalle puistoaluetta (Voisalmen toimintakeskuksen ja päiväkodin tontti) 5 Asemakaava 752 Lahnajärven kylän tilalle R:No 10:109 sekä 17 osalle tiloja 10:211, 878:12 ja osalle vesialuetta 876:1, asemakaavan muutos 101 Ylämaa, kortteli 28 ja osalle kortteleita 1 ja 30 sekä osalle maatalousaluetta (Ylämaan Kirkkomäen ja Koskelan tilat) 6 Uuden kiinteistötoimitusten uskotun miehen valitseminen 23 paikkakunnalta poismuuttavan tilalle 7 Lumitykin hankintaa koskeva valtuustoaloite 25 8 Valtuustoaloite peruskoululaisten ilmaisesta joukkoliikenteestä 33 9 Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite metsäalueen 39 suojelemiseksi Uus-Lavolassa 10 Vihreiden valtuustoryhmän aloite koulutuspoliittisen ohjelman 46 laadinnasta 11 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite vanhusten kotihoidon tilanteesta ja riittävyydestä 53

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös valitsee työjärjestyksen 34 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Kirjallinen selvitys Lappeenrannan kaupunginhallitukselle selvityspyynnön (KH ) mukaisesti Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/9/ /2018 Eräiden Lappeenrannan kaupungin edustajien menettely Etelä- Karjalan liiton valtu Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 7 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen kokouksessa tuotiin esille, että eräät lappeenrantalaiset valtuutetut Etelä-Karjalan liiton valtuustossa olivat äänestäneet talousarvioasiassa vastoin Lappeenrannan kaupunginvaltuuston nimenomaista päätöstä maksuosuudesta. Kaupunginhallitus päätti pyytää ao. valtuutetuilta kirjallisen selvityksen menettelystään mennessä. Ari Torniaisen, Karoliina Ahtiaisen ja Jari Karhun selvitys : Kiitämme Lappeenrannan kaupunginhallitusta selvityspyynnöstä koskien maakuntaliiton valtuuston ( ) äänestystä kuntien maksuosuuksista. Annamme samalla oman näkemyksemme ko. asiaan.

5 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Mielestämme valtuustoasiat tulee tuoda päätettäviksi hyvän valmistelun kautta hallituksen esityksinä. Etelä-Karjalan Liiton kuntien maksuosuudet on esitelty ja keskusteltu kuntakierroksilla. Saamiemme tietojen mukaan Etelä-Karjalan kaikki muut kunnat, Lappeenrantaa lukuun ottamatta ovat hyväksyneet maksuosuudet. Saamiemme tietojemme mukaan Lappeenranta on halunnut keskustella asiasta, mutta meillä ei ole tietoa onko tai miten asiasta on neuvoteltu. Maakuntahallitus on valmistellut, käsitellyt ja päättänyt kuntien maksuosuuksien esityksestään maakuntavaltuustolle. Emme tiedä, miksi lappeenrantalaiset maakuntahallituksen jäsenet (jotka tietojemme mukaan olivat tietoisia Lappeenrannan näkemyksestä) eivät ole noudattaneet Lappeenrannan kaupunginhallituksen velvoitetta Lappeenrannan maksuosuuden suuruudesta. Sitä on mielestämme kysyttävä ao. hallituksen jäseniltä. Olimme kyllä varautuneet Lappeenrannan kaupungin omistajaohjauksen mukaiseen esitykseen maakuntavaltuustossa Kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston päätös kuuluu: 3. omistajaohjauksena Lappeenrannan kaupungin nimeämät edustajat kuntayhtymien hallintoelimissä velvoitetaan esittämään ja kannattamaan kuntayhtymien talousarviokäsittelyissä kaupungin hyväksymän talousarvion mukaisia maksuosuuksia. Lappeenrannan kaupungin talousarviossa määritetään ainoastaan Lappeenrannan kaupungin maksuosuudesta euroa Maakuntavaltuustossa Juha Turkia esitti Harri Iljinin kannattamana: Kaikkien kuntien maksuosuuksia muutetaan siinä suhteessa, että Lappeenrannan kaupungin vuotuinen maksuosuus (ilman allergia- ja ympäristöinstituutin toimintaavustusta) on euroa. Kaikkien maakuntien jäsenkuntien maksuosuudet laskevat. Esitys ei mielestämme ollut täysin omistajaohjauksen mukainen, joten emme katsoneet voivamme äänestää sen puolesta. Mielestämme emme voineet päättää toisin kuin muut kunnat olivat omissa neuvotteluissaan sopineet maakuntaliiton kanssa ja päättäneet niin myös omissa kunnissaan. Emme katsoneet voivamme puuttua toisten kuntien emmekä toisten maakuntien päätöksiin. Kukaan lappeenrantalaisista maakuntavaltuuston jäsenistä ei itseasiassa tehnyt omistajaohjauksen mukaista muutosesitystä

6 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ kuntien maksuosuuksiin juuri yksinomaan Lappeenrantaa koskien. Miksi, sitä emme tiedä. Valtuutettu Turkian esityksessä ei myöskään otettu kantaa siihen, mitä esitetty vähennys mahdollisesti tarkoittaisi Etelä-Karjalan Liiton toimintaan, tai miten tuo vähennys mahdollisesti katettaisiin. Maakuntajohtaja Viialainen kyllä kertoi sen mahdollisista haittavaikutuksista Maakuntaliiton toiminnoille. Sitä vastoin nyt maakuntavaltuustossa enemmistön päätöksen ja siihen yksimielisesti hyväksytyn ponnen avulla voidaan päästä Lappeenrannan omistajaohjauksen mukaiseen lopputulokseen keväällä Näin Etelä-Karjalan liitossa pystytään myös selvittämään kuntien maksuosuuksien mahdollisten pienentämisien vaikutukset liiton toimintaan. Yhteisesti sovittavaan lopputulokseen pääseminen vaatii luonnollisesti "aidosti istumista yhteisen pöydän ääreen". Yksimielinen ponsi kuuluu seuraavasti: Maakuntavaltuusto velvoittaa maakuntahallituksen tuomaan kevätvaltuustoon esityksen vuoden 2018 talousarvion jäsenkuntaosuuksien tarkistuksesta, mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on hyväksytty ja uudistus toteutuu aikataulun mukaisesti. Omistajaohjaus on hyvä tapa päästä haluttuun päämäärään ja lopputulokseen. Tuo päämäärä on kuitenkin tuotava selvästi ja yksiselitteisesti esille jo riittävän aikaisessa prosessin vaiheessa, ei vasta viime hetkillä. Tässä tapauksessa maakuntaliiton budjettivalmisteluun liittyviä asioita on käsitelty kuntajohtajien kokouksessa Kuntajohtajien kokouksen pöytäkirjan (LPR:n kaupunginjohtaja pj) mukaan on päätetty: maakuntaliiton talousarvion alijäämä on v ja 2018 n , kuntien maksuja ei nosteta. Nyt maakuntavaltuuston päätöksen mukaan maakuntaliiton vuoden 2018 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen alijäämäinen euroa ja alijäämä katetaan kertyneestä ylijäämästä. Lappeenrannan johtavien virkamiesten esille nostama kuntien maksuosuuksien ristiriita oli esillä jo maakuntahallituksen käsitellessä ja päättäessä talousarvioesitystään Silloin kukaan lappeenrantalainen maakuntahallituksen jäsen (kok, SDP, ps, vihr) ei nostanut asiaa esille eikä kannattanut pienempiä kuntien maksuosuuksia. Maakuntahallituksella olisi ollut vielä mahdollisuus muuttaa kuntien maksuosuusesitystään klo 10 alkaneessa

7 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ kokouksessaan, joka oli ennen Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta. Maakuntahallitus ei kuitenkaan muuttanut esitystään, vaikka hieman keskustelikin ristiriidasta Lappeenrannan näkemykseen. Mielestämme asiasta on noussut aivan liian suuri ongelma, jossa perimmäiset syyt lienevät aivan muualla kuin luottamushenkilöiden äänestyskäyttäytymisessä. Luottamushenkilöinä olemme pikemminkin pyrkineet saattamaan asian parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen heikentämättä maakunnan keskuskaupungin Lappeenrannan ja maakunnan muiden kuntien välistä luottamusta tai yhteistyötä. Toivomme että hyvä yhteistyö ja luottamus ovat myös kaikkien tahtotila. Antaessamme pyynnöstä tämän selvityksemme kaupunginhallitukselle kysymme samalla, onko kaupunginhallitus pyytänyt maakuntaliiton hallituksen lappeenrantalaisilta jäseniltä vastaavaa selvitystä kyseiseen asiaan liittyen. Samoin myös, onko kaupunginhallitus pyytänyt maakuntaliiton hallituksen lappeenrantalaisilta jäseniltä selvitystä miksi he eivät ole vieneet eteenpäin valmisteluun kaupunginhallituksen määräystä koskien vuoden 2017 kuntien maksuosuuksia. Senkin asian maakuntahallitus olisi tarvittaessa pystynyt käsittelemään ja tuomaan esittelystä maakuntavaltuuston kokoukseen. Ko. asiasta on luottamushenkilöille lähetetty ( päivätty) sähköpostilla kaupunginjohtajan allekirjoittama noudattamiskirje, joka perustuu kaupunginhallituksen määräyspäätökseen Ko. asian samoin kuin vuoden 2018 maksuosuusasiankin olisi ehtinyt käsitellä maakuntahallituksen kokouksessa Mikäli kaupunginhallitus ei ole pyytänyt lappeenrantalaisilta maakuntahallituksen jäseniltä selvityksiä kyseisiin asioihin, niin kysymme Miksi? Mielestämme on kohtuullista ja oikeudenmukaista saada myös heiltä selvitys asioihin. Asiaan liittyvät päätökset: 1. Mh pykälä 159: talousarviovalmistelun lähetekeskustelu (kuntakierrokset). 2. Kuntajohtajien kokous : maakuntaliiton talousarvio / kuntien maksut. 3. Mh pykälä 189: päätös kuntien maksuosuuksista ja talousarvioesitys. A.Helmisen esitys, ei kannat. 4. Kh TAE 1. käsittely (paperit )

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Kh TAE 2. käsittely 6. Kj:n paimenkirje (päivätty ), vuoden 2017 Lpr:n maksuosuus olisi euroa 7. Kh TAE 3. käsittely 8. Mh klo 10. Ei muutosesityksiä talousarvioon 2018 eikä v maksuosuuksiin 9. KV klo MV Keskustelua, muutosesitys, äänestys Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi. Päätös Asia jätettiin pöydälle ja päätettiin pyytää asian johdosta Kuntaliiton lakiasian osastolta arviointi ja toimintaohjeet, miten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tulee menetellä luottamustehtävässään tai virkatoimessa kun kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto on antanut kaupunginvaltuuston päättämien konserniohjeiden perusteella omistajaohjauslinjauksen yksittäiseen asiaan. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 28 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Suomen Kuntaliiton lausunto: omistajaohjauksen linjaukset ja niiden sitovuus Esittelijän ehdotus Kuntaliiton lausunto on liitteenä. Merkitään selvitys ja Kuntaliiton lausunto tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Juha Turkia esitti jäsen Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto erottaa Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon valitsemansa luottamushenkilöt. Erottamisen peruste on se, etteivät jäsenet Ari Torniainen, Jari Karhu ja Karoliina Ahtiainen nauti Lappeenrannan kaupunginvaltuuston luottamusta. Asiaan liittyen kuntalain 34 :ssä mainitaan seuraavaa: Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Juha Härkönen esitti puheenjohtaja Risto Kakkolan kannattamana, että asia jätetään viikoksi pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat, että asia jätetään pöydälle, äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Kakkola, Kiljunen, Kukkonen, Munnukka, Puolakka, Pykäläinen)) äänestivät JAA ja kaksi (2) kaupunginhallituksen jäsentä (Mäkelä, Turkia)) EI Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen päättäneen jättää asian viikoksi pöydälle. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 41 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha

10 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Liitteet 1. Suomen Kuntaliiton lausunto: omistajaohjauksen linjaukset ja niiden sitovuus 2. Riitta Munnukan eriävä mielipide kaupunginhallituksen pykälä 42 Esittelijän ehdotus Merkitään selvitys ja Kuntaliiton lausunto tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Anneli Kiljunen teki Tapio Arolan kannattamana seuraavan muutosesityksen: Kaupunginhallitus pitää erittäin vakavana Ari Torniaisen, Jari Karhun ja Karoliina Ahtiaisen toimintaa maakuntavaltuustossa päätettäessä kuntien maksuosuuksista. Toiminta oli kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston yksimielisten päätösten ja omistajaohjauksen vastaista. Kaupunginhallitus edellyttää, että jatkossa toimitaan kaupungin päätösten ja omistajaohjauksen mukaisesti. Lappeenrannan kaupunki järjestää tarvittaessa luottamushenkilöille koulutusta omistajaohjauksesta ja sen merkityksestä. Asia viedään tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Edelleen asiasta käydyn keskustelun aikana Juha Turkia esitti Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto erottaa Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon valitsemansa luottamushenkilöt. Erottamisen peruste on se, etteivät jäsenet Ari Torniainen, Jari Karhu ja Karoliina Ahtiainen nauti Lappeenrannan kaupunginvaltuuston luottamusta. Asiaan liittyen kuntalain 34 :ssä mainitaan seuraavaa: Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

11 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Pyydettyjen puheenvuorojen tultua käytetyksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän esityksestä poikkeavaa esitystä ja niistä on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi ensin siten, että ne jotka kannattavat Anneli Kiljusen esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juha Turkian esitystä äänestävät EI. Tämän jälkeen äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat ensimmäisen äänestyksen voittanutta esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa, on ensimmäisen äänestyksen voittanut esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Arola, Hänninen, Härkönen, Hasari, Kiljunen, Räsänen, Puolakka, Pykäläinen), 2 EI-ääntä (Turkia, Mäkelä) ja 1 kaupunginhallituksen jäsen äänesti tyhjää (Munnukka). Toisessa äänestyksessä annettiin 1 JAA-ääni (Munnukka), 7 EIääntä (Hänninen, Härkönen, Hasari, Kiljunen, Räsänen, Puolakka, Pykäläinen) ja 3 kaupunginhallituksen jäsentä äänesti tyhjää (Arola, Mäkelä, Turkia). Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen Anneli Kiljusen tekemän esityksen. Merkittiin, että Riitta Munnukka jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Täytäntöönpano Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Suomen Kuntaliiton lausunto: omistajaohjauksen linjaukset ja niiden sitovuus 2. Riitta Munnukan eriävä mielipide kaupunginhallituksen pykälä 41

12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Merkitään tiedoksi.

13 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Asemakaava osalle tilaa 438 Lapveden kylän R:No 3:17, asemakaavan ja tonttijaon muutos 20 Voisalmi, kortteli 8 tontit 1 ja 2, osalle puistoaluetta (Voisalmen toimintakeskuksen ja päiväkodin tontti) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/11/ /2018 Asemakaava osalle tilaa 438 Lapveden kylän R:No 3:17, asemakaavan ja tonttij Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Asemakaavaselostus liitteineen, Voisalmen toimintakeskus ja päiväkoti 2. Etelä-Karjalan liiton lausunto Voisalmen toimintakeskus ja päiväkoti, asemakaavan muutos Kaupunkikehityslautakunnan käsittely : Esittelijä: Toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä, Valmistelijat/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa, Liite Asemakaavakartta ja asemakaavaselostus liitteineen Suunnittelualue sijaitsee Voisalmen kaupunginosassa Niittyvillantien, Voisalmentien ja Saimaan Piiluvanselän välisellä alueella. Alueella sijaitsevat Voisalmen päiväkotirakennus sekä käytöstä poistunut Voisalmen päivätoimintakeskuksen rakennus. Rakennusten eteläpuolella on Salpalinjaan kuuluvia kiviesteitä, taisteluhautoja ja tuliasemia sekä betoninen konekiväärikorsu. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueena kaupungin tarpeita varten. Alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen itäosa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueena (Y). Merkintä mahdollistaa

14 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Voisalmen päiväkodin toiminnan jatkumisen. Y-tontin länsipuolelle on muodostettu uuden tonttikadun molemmin puolin kaksi uutta asuinpientalojen korttelialuetta (AP), joille sijoittuu yhteensä seitsemän tonttia. Suunnittelualueen lounaisosa sekä sille luoteessa johtava viheryhteys on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). VL-alueella sijaitsevat Salpalinjan rakenteet on varustettu s- 26-suojelumerkinnöin. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt vuonna Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä- Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta jätettiin 10 lausuntoa ja kolme mielipidettä. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen käsittely : Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha

15 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan liiton lausunto Voisalmen toimintakeskus ja päiväkoti, asemakaavan muutos 2. Asemakaavaselostus liitteineen, Voisalmen toimintakeskus ja päiväkoti Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan osalle tilaa 438 Lapveden kylän R:No 3:17, asemakaavan ja tonttijaon muutoksen 20 Voisalmi, korttelin 8 tonteille 1 ja 2, osalle puistoaluetta (Voisalmen toimintakeskuksen ja päiväkodin tontti) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : "Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelussa " Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava osalle tilaa 438 Lapveden kylän R:No 3:17, asemakaavan ja tonttijaon muutos 20 Voisalmi, kortteli 8 tontit 1 ja 2, osalle

16 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Päätös puistoaluetta (Voisalmen toimintakeskuksen ja päiväkodin tontti) hyväksytään.

17 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Asemakaava 752 Lahnajärven kylän tilalle R:No 10:109 sekä osalle tiloja 10:211, 878:12 ja osalle vesialuetta 876:1, asemakaavan muutos 101 Ylämaa, kortteli 28 ja osalle kortteleita 1 ja 30 sekä osalle maatalousaluetta (Ylämaan Kirkkomäen ja Koskelan ti... Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/574/ /2018 Asemakaavan muutos 101 Ylämaan Kirkonmäki ja Pappila (vanha diaarinro 30/71 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 65 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Asemakaavaselostus, muutettu Selostuksen liitteet, muutettu Selostuksen liite 6 Kaavakarttaehdotus, muutettu Kaupunkikehityslautakunnan käsittely : KAKEL 102 Esittelijä: Toimialajohtaja Pasi Leimi, Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, Liite Liite Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kolmesta osa-alueesta koostuva kaavamuutosalue sijaitsee Ylämaan taajamassa Ylämaan-, Kosken- ja Pappilantien liittymän ympärillä. Kaava-alueen itäosassa virtaa Koskenjoki. Alueelle sijoittuvat mm. Ylämaan kirkko ja sankarihautausmaa,

18 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Esittelijän ehdotus palvelukeskus Kosenkoti ja Ylämaan vanha pappila. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,4 ha. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa voimassa oleva asemakaava Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistamalla maa-alueella ja Kosenkodin alueella sekä sijoittaa alueelle täydentävää asuinrakentamista luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Lappeenrannan seurakuntayhtymän aloitteesta. Asemakaavan muutoksella on muodostettu kaksi uutta erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja niitä palveleva uusi tonttikatu Myllytontintie Koskenjoen ja vanhan pappilan välille. Vanhan pappilan pihapiiri sekä Ylämaantien ja Pappilantien liittymän koillispuolinen korttelialue on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AO). Kosenkodin korttelialue on muutettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa ja kolme mielipidettä. Saadun palautteen perusteella on mm. tarkistettu kaavaratkaisua uudisrakentamisen osalta sekä täsmennetty kaavamerkintöjä ja määräyksiä ja tarkistettu kaavarajoja kiinteistörajojen mukaisiksi. Ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä tehdään kaupungin ja maanomistajan kesken maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttösopimus. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli

19 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen käsittely : KH 507 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Oheismateriaali Asemakaavaselostus liitteineen Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. ( AK) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon 752 Lahnajärven kylän tilalle R:No 10:109 sekä osalle tiloja 10:211, 878:12 ja osalle vesialuetta 876:1, asemakaavan muutos 101 Ylämaa, kortteli 28 ja osalle kortteleita 1 ja 30 sekä osalle maatalousaluetta (Ylämaan Kirkkomäen ja Koskelan tilat) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : "Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoiman ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelussa "

20 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 507) asemakaavan ja asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää lausunnon osayleiskaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelussa sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavaehdotukseen ei saapunut yhtään muistutusta. Tiivistelmät ehdotusvaiheen lausunnoista sekä vastineet niihin: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ) Alueen luonnonarvot on otettu kaavassa hyvin huomioon. Hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen Koskenjoen suuntaan tulee kiinnittää erityisesti huomiota, jotta ei vaaranneta luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvan kirjojokikorennon elinympäristöä. Kulttuuriympäristön säilymisen kannalta asemakaavan muutos on parannus nykytilanteeseen. Koska suunnittelualueelta on poistettu pohjavesiluokitus vuonna 2014, voidaan kaavamääräys ja kaavaselostusteksti poistaa aiheettomana. Kaupunkisuunnittelun vastine: Pohjavesimääräys on poistettu kaavakartasta ja kaavaselostuksesta. 2. Museovirasto ( ) Kuten kaavaselostuksessakin todetaan, alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Kaavaselostuksen mukaan (s.14) "Kirkko- ja hautausmaiden vanhat kiviaidat katsotaan kuitenkin muinaismuistolain mukaisiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja niiden siirtämiseen tarvitaan kajoamislupa" luvulla rakennettu kiviaita ei ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, joten ko. virke tulee poistaa kaavaselostuksesta. Kaupunkisuunnittelun vastine: Kyseinen virke on poistettu kaavaselostuksesta.

21 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Lisäksi asemakaava-aluetta on laajennettu MRA 27 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen kaavateknisistä syistä noin 36 m²:n verran. Laajennus on liitetty Myllytontintien katualueeseen, jolloin kaavamuutoksella poistettavaksi tarkoitettu korttelialuevaraus on saatu kaikilta osin korvattua. Muutoksen johdosta asemakaavakarttaa, selostusta ja selostuksen liitteitä on muutettu. MRA 27 :n kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset eivät vaadi asemakaavan uudelleen nähtäville asettamista. Asemakaavaa ei ole MRA 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Muutettu asemakaavaehdotus ja kaupunkisuunnittelun laatimat vastineet voidaan vielä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Esittelijän ehdotus Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallitus merkitsee lausunnot ja niiden johdosta kaupunkisuunnittelun antaman vastineen tiedoksi, tarkistaa asemakaavamerkintöjä kaupunkisuunnittelun esittämällä tavalla ja esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava 752 Lahnajärven kylän tilalle R:No 10:109 sekä osalle tiloja 10:211, 878:12 ja osalle vesialuetta 876:1, asemakaavan muutos 101 Ylämaa, kortteli 28 ja osalle kortteleita 1 ja 30 sekä osalle maatalousaluetta (Ylämaan Kirkkomäen ja Koskelan tilat) näin muutettuna hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Asemakaavaselostus, muutettu Selostuksen liitteet, muutettu Selostuksen liite 6 Kaavakarttaehdotus, muutettu

22 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava 752 Lahnajärven kylän tilalle R:No 10:109 sekä osalle tiloja 10:211, 878:12 ja osalle vesialuetta 876:1, asemakaavan muutos 101 Ylämaa, kortteli 28 ja osalle kortteleita 1 ja 30 sekä osalle maatalousaluetta (Ylämaan Kirkkomäen ja Koskelan tilat) hyväksytään.

23 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Uuden kiinteistötoimitusten uskotun miehen valitseminen paikkakunnalta poismuuttavan tilalle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/374/ /2018 Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valitseminen; uuden uskotun miehen Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 44 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Pertti Hintsasen sähköpostiviesti 25.1: Kunnasta muuton takia joudun luopumaan MML uskotun miehen tehtävästä alkaen. Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan kunnanvaltuuston tulee valita kuntaan uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Näin ollen uskotun miehen tulee olla Lappeenrannassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan uskottuna miehenä. Uskotuksi mieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Uskottuna miehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai

24 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Tasaarvolain vaatimus koskee myös uskottujen miesten valintaa. on valinnut kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi tälle valtuustokaudelle seuraavat 10 henkilöä: Mustapää Sari Hintsanen Pertti Autio Aki Bincl Annika Abdelhak Mustapha Kiesi Jari Hirvonen Eija Behm Sami Piironen Milla Riihelä Joni Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus toteaa, että, että paikkakunnalta pois muuttavan Pertti Hintsasen kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävä päättyy ja esittää kaupunginvaltuustolle, että hänen tilalleen tehtävään valitaan uusi henkilö. Päätös Hyväksyttiin ja esitetään tilalle Timo Haimilaa. Täytäntöönpano Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Pertti Hintsasen tilalle kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävään valitaan Timo Haimila.

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Lumitykin hankintaa koskeva valtuustoaloite Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1221/ /2017 Valtuustoaloite lumitykin hankkimiseksi ensilumen latujen lumettamista varten Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 30 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Valtuustoaloite : VIT kertoo viikonlopun lehdessä rakentavansa loma-asuntoja Imatralle, koska siellä on hyvät liikuntamahdollisuudet. Varsinkin talviurheilupaikat ovat erinomaiset ja niiden käyttöaika on pyritty maksimoimaan, ensilumen latu on ollut hiihdettävässä kunnossa ja useamman viikon. Lappeenrannassa on kiitettävällä tavalla investoitu liikuntareittien ja latupohjien rakentamiseen. Kalusto latujen tekemiseen on uusittu. Investoinnit latukoneisiin ovat olleet satojen tuhansien suuruisia. Koneet seisovat halleissa kun vuodesta toiseen lunta saadaan odotella ties kuinka kauan. Vähintäänkin nyt, vuosien pohdinnan jälkeen, on syytä pikaisesti hankkia tarvittava määrä lumentekokalustoa. Yhdelläkin lumitykillä suunnitelmallisesti toimien saadaan jo paljon aikaan. Marras- ja joulukuu verrattuna talven pakkaskuukausiin ovat hyviä hiihtokuukausia. Lappeenrannan ensilumen ladulle on kaksi vaihtoehtoista paikkaa. Ne ovat Kisapuisto, jossa on saatavilla hilelunta tai Huhtiniemi, joka vedensaannin kannalta on optimaalinen. Molemmissa on ratkaisua puoltavia tekijöitä, asianosaiset

26 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ päättäkööt. Samoin kuin muuallakin, ladun käyttäjiltä voi periä maksun, jolloin vuotuiset käyttökustannukset tulevat kohtuullisiksi. Urheiluseurat ja paikallinen hiihtoväki ovat varmasti myös valmiit antamaan oman työpanoksensa. Esitämme, että hallitus ryhtyy pikaisesti asian vaatimiin toimiin. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan käsittely : Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Liikuntatoimenjohtaja Oksman Ilkka Liitteet 1. Heikki Järvenpään ja muiden allekirjoittama lumitykin hankintaa koskeva valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa todetaan, että kaupunki (liikuntatoimi) on kiitettävällä tavalla investoinut liikuntareittien ja latupohjien rakentamiseen sekä latukoneiden uusimiseen viime vuosina. Niiden investointien lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että lisäksi hankittaisiin kaupungin käyttöön tekolumen tekoa varten lumetusjärjestelmä lumitykkeineen. Lumitykeillä lumetettavaksi ns. ensilumen laduksi ehdotetaan joko Kisapuiston valaistua kuntopolkua tai Huhtiniemen valaistuja kilpahiihtoreittejä, missä veden saanti järvestä olisi optimaalinen. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan tällaiselle tekolumesta tehtävälle ladulle myös latumaksujen perimistä, kuten esimerkiksi Imatralla. Edelleen valtuustoaloitteessa mainitaan urheiluseurojen ja paikallisen hiihtoväen mahdollinen talkootyö ja työpanos latujen tekemisessä. Liikuntatoimen selvitys ja suunnitelma asiaan liittyen Kisapuiston ensilumen latu Kisapuiston valaistun ladun peruskorjaus ja pinnoitteen uusiminen kivituhkapinnalle tehtiin v Reitin lumetus sen jälkeen

27 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ hiihtokäyttöön on helpottunut oleellisesti. Reitille saadaan lunta ajettua latupohjalle jatkuvasti jo alkutalvesta alkaen Kisapuiston tekojäältä ja jäähalleista niin, että reitillä on pystytty ylläpitämään ensilumen latua aikaisesta talvesta pitkälle kevääseen. Reitti on usein keväällä pidempään hiihtokunnossa, kuin Imatran Ukonniemessä oleva tykkilumetuksella ja edellisenä talvena varastoidulla tykkilumella tehtävä latu. Tämä ensilumen latu Kisapuistossa on erittäin suosittu ja hyvin paljon käytetty, joskin reitti on tasainen kilpahiihtoa ajatellen ja myös melko lyhyt. Joka tapauksessa Kisapuiston ensilumen latua tullaan aina jatkossakin ylläpitämään, koska lumen ajo hyötykäyttöön Kisapuistossa latureitille tulee liikuntatoimelle edullisemmaksi, kuin ajaa lunta pois Kisapuistosta muualle lumenkaatopaikalle. Hiihtoseurojen kuuleminen Liikuntatoimi on pyytänyt aloitteeseen liittyen lausunnon lappeenrantalaisilta hiihto- ja yleisseuroilta, Saimaan Latu ry, Lappeen Riento ry, Lappeenrannan Hiihtäjät ry ja Joutsenon Kullervo ry. Joutsenon Kullervo ry pitää lumetusjärjestelmän hankintaa tarpeellisena ja perusteltuna. Sijoituspaikaksi lausunnossaan seura ehdotti vaihtoehtoisesti Kisapuistoa, Huhtiniemeä ja ensisijaisesti Joutsenon urheilukeskusaluetta, missä kuitenkin ongelma on veden saanti. Huhtiniemeä seura piti lausunnossa parhaana vedensaannin kannalta, mutta joutsenolaisseuran näkökulmasta sijainniltaan huonoksi verrattaessa esim. Imatran ensilumen latuun. Seuran hiihtäjät käyttävät pääasiassa Imatran ensilumen latua ja vähäisessä määrin Kisapuiston ensilumen latua. Seura on ehkä jossakin määrin valmis tekemään jonkin verran talkootyötä tykkilumetuksessa. Lappeen Riento ry:n lausunnossa lumetusjärjestelmän hankinta todettiin myös tarpeelliseksi seuran kilpahiihdon harjoittelun kannalta. Seuran kilpahiihdon harrastajat käyttävät pääasiassa Kisapuiston ensilumen latua ja myös Imatran ensilumen latua harjoitteluun. Seuran hiihtojaosto on lausunnon mukaan valmis sitoutumaan lumitykitykseen tai siinä apuna olemiseen sovittua korvausta vastaan. Sijaintipaikaksi seura ehdottaa ainoana vaihtoehtona Huhtiniemeä.

28 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Joutsenon Kullervo ry ja Lappeen Riento ry ilmoittavat periaatteessa olevansa valmiit myös latumaksuihin tykkilumetetulla ensilumen ladulla, jos se palvelee seurojen kilpahiihtoa riittävällä tavalla ja jos ladulle tulee heille käyttöä Imatran ensilumen ladun ohella. Saimaan Latu ry ja Lappeenrannan Hiihtäjät ry eivät lausuneet asiaan mitään. Tykkilumetusjärjestelmän hankintahinta-arvio Liikuntatoimi on selvittänyt hankintakustannukset ja investointikustannukset riittävän lumetusjärjestelmän hankintaa varten. Sijoituspaikkana olisi Huhtiniemi, laskettelurinteen alaosa, missä vettä on helposti saatavissa Saimaasta ja suojainen lumetusalue rinteen tasaisella alaosalla on valmiina olemassa. Kisapuistoon tai muualle Lappeenrannan alueella lumitykkijärjestelmiä ei kannata sijoittaa, koska muualla lähellä keskeisiä latureittejä ei ole pohjavettä tai järvivettä lähellä. Lisäksi tykkien aiheuttama melu aiheuttaisi asuinalueiden lähellä ongelmia. Riittävä tykkilumetus saataisiin toteutettua varmimmin aina alkutalvesta ensimmäisillä pysyvillä pakkaskeleillä kahdella nykyaikaisella puhallin lumitykillä, jotka olisivat pyöräalustalla siirreltäviä. Niillä päästäisiin parhaimmillaan noin 55 m 3 /tunti lumen tuottoon. Kahden puhallinlumitykin, siirrettävän paineen korotuspumppaamon, syöttöpumpun ja lumetusletkujen sekä niihin liittyvien tarpeellisten lisäosien hankinta-arvio on luokkaa euroa (alv 0 %). Sähkönsyöttö ja sähkökeskus lumetuspaikalle maksaa noin euroa (alv 0 %). Vedenottamo, putkityöt järvestä ja kaivo liittiminen lumetuspaikalle rakennettuna maksaa noin euroa (alv 0 %). Kokonaiskustannukset koko lumetusjärjestelmälle olisivat yhteensä siis noin euroa (alv 0 %). Tykkilumi ajettaisiin koneellisesti ja tasattaisiin hiihtokäyttöön Huhtiniemen kilpahiihtoladuille noin 3,5 km:n valaistulle reitille. Ensisijaisesti se palvelisi kilpahiihtoa ja sen harjoittelua, mutta

29 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ myös sellaisia kuntohiihtäjiä, jotka haluavat hiihtää tasaisen reitin sijaan myös mäkisessä hiihtomaastossa. Kisapuistossa olevan tasaisen ensilumen ladun ylläpitoa jatkettaisiin kuten ennenkin. Yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelukeskusyrityksen kanssa Liikuntatoimen selitystyön yhteydessä on nyt tullut myös esille yhteistyömahdollisuudet Myllymäen laskettelurinteen ylläpitäjätahon, Turtek Oy:n kanssa. Yhtiö on hankkinut käyttöönsä kiinteiden rinnetykkien lisäksi myös siirrettävän lumitykkijärjestelmän, johon on mahdollista tuottaa sähkö erillisellä sähkögeneraattorilla. Yhtiön kanssa on alustavasti käyty neuvottelut siitä, että liikuntatoimi ostaisi tykitettävää tekolunta palveluntuottajalta, Turtek Oy:ltä, aina haluamansa määrän sovittuna aikana. Tällä järjestelyllä päästäisiin siihen, ettei kaupungin tarvitsisi itse hankkia käyttöönsä lumetusjärjestelmää, ei huoltaa ja korjata omaa laitteistoa. Sen sijaan tehtäisiin yhteistyösopimus osaavan ja kokeneen yrityksen kanssa, sopimus työllistäisi yritystä, sillä olisi tarvittava kalusto ja osaaminen sen käyttöön sekä valmius tuottaa lunta aina tarvittava määrä haluttuun paikkaan sään sen kohtuudella salliessa. Liikuntatoimen sopimuskoneurakoitsija huolehtisi tykkilumen koneellisesta siirrosta lumetuspaikalta Huhtiniemen latureiteille ja liikuntatoimen latukoneilla lumi tasattaisiin hiihtoreiteille hiihtokäyttöä varten. Liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetukseen liittyen Liikuntatoimi ryhtyy valmistelemaan budjettiraaminsa puitteissa kokeilun omaisesti tykkilumen hankkimista ostopalvelusopimuksella Myllymäen laskettelurinneyritys Turtek Oy:ltä Huhtiniemeen edellä kuvatulla tavalla. Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus, vedenottoputki Saimaasta sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %).

30 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Esittelijän ehdotus Lumetuksesta tehdään alustava kokeilusopimus Turtek Oy:n kanssa. Saatujen kokemusten perusteella järjestelyjä kehitetään edelleen. Kun on saatu riittävästi käyttökokemuksia ja varmuus hyvästä toimintamallista, voidaan lumen tuottaminen ostopalveluna tarvittaessa kilpailuttaa pidemmälle sopimusajalle tarpeen ja taloudellisten resurssien mukaan. Jos kuitenkin saatujen kokemusten perusteella todetaan, että lumetuslaitteiston hankinta olisi järkevämpää ja taloudellisempaa hankkia kaupungin omistukseen, tehtäisiin investointi siinä tapauksessa kaupunkina itse. Alustavan hinta-arvion mukaan lumen ostaminen palvelun tuottajalta edellä kuvatulla tavalla on pitkällä aikavälillä laskettuna erittäin kustannustehokas ja edullinen tapa saada lumitykeillä tuotettavaa tekolunta Huhtiniemeen. Paras ja kustannustehokkain sijoituspaikka tykkilumijärjestelmälle on Huhtiniemi, missä ladut ovat aivan lumetuspaikan vieressä ja kuljetuskustannukset reitille on lyhyin sekä järvivettä on saatavilla vierestä. Lumetusjärjestelmä tarvitsee käyttövaiheessa runsaasti sähköä, mutta liikuntatoimi pitää sen kustannuksia kuitenkin kohtuullisina suhteessa siihen, että lumetusta todella tarvitaan ja saadaan talviolosuhteita luotua hiihdolle edelleen paremmiksi valtuustoaloitteessa tarkoitetulla tavalla. Edellä kuvatulla tavalla riittävän lumimäärän hankinta ostopalveluna Huhtiniemen reiteille noin 3 3,5 km:n ensilumenladulle olisivat noin euroa/talvi mukaan lukien lumitykkien sähkönkulutus ja koneurakoitsijatyöt ja ne olisi mahdollista kattaa liikuntatoimen käyttötaloudesta. Lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta liikuntatoimen edellä esittämän lausunnon. Samalla hyväksytään liikuntatoimen suunnitelma tykkilumetuksesta ja lumen hankinnasta Huhtiniemeen ostopalveluna ensin kokeilumuotoisesti. Saatujen kokemusten perusteella jatkotoimenpiteistä päätetään myöhemmin erikseen.

31 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Päätös Esittelijä muutti esittelyosan kappaleen Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus, vedenottoputki Saimaasta sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %). kuulumaan seuraavasti: Suunnitelman mukaan kesällä 2018 rakennetaan Huhtiniemeen tykkilumetusjärjestelmää varten sähkönsyöttö ja sähkökeskus tai varmistetaan riittävä sähköenergian saanti muutoin esim. siirrettävän vanugeneraattorin avulla. Vedenottoputki Saimaasta rakennetaan kesällä 2018 sekä lumetuspaikan lähelle kiinteä kaivo, johon lumetusjärjestelmän laitteisto helposti saadaan liitettyä. Investointikustannukset tämän osalta olisivat noin euroa (alv 0 %). Mahdollinen sähkönsyötön ja sähkökeskuksen rakentamisen korvaaminen esim. vaunugeneraattorilla pienentää investointikustannuksia noin euroa (alv 0 %). Hyväksyttiin muutettu esitys. Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Tämän kokouksen käsittely: Liikuntatoimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus

32 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Päätös Merkitään tiedoksi.

33 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Valtuustoaloite peruskoululaisten ilmaisesta joukkoliikenteestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1217/ /2017 Valtuustoaloite: selvitys peruskoululaisten mahdollisuudesta maksuttomaan jul Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 7 Esittelijä Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi puh Valmistelija/lisätiedot puh Kaupungininsinööri Kalevirta Timo Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite: selvitys peruskoululaisten mahdollisuudesta maksuttomaan julkiseen liikenteeseen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää mahdollisuuden tarjota peruskoululaisille maksuttoman julkisen liikenteen. Selvityksessä tulee huomioida ne kustannukset, joita kaupunki jo nyt maksaa koululaisten matkoista sekä koulujen käyttämät bussimatkat mm. uimahalleihin tai vierailukohteisiin. Maksuton joukkoliikenne peruskoululaisille voitaisiin toteuttaa ensin vaikka kokeiluna, kuten Mikkelissä on tehty. Valtuustoaloitteesta ja sen ehdotuksista on laadittu taustamuistio, joka on oheismateriaalina. Selvityksen perusteella

34 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Esitetystä ilmaislipusta aiheutuisi Lappeenrannan kaupungille välittöminä kustannuksina ja asiakastulon menetyksinä /vuosi samalla kun saataisiin uutta joukkoliikennematkaa. Näin yksittäisen lisämatkan hinnaksi kaupungille tulisi 5,58 /matka. Lisäksi joukkoliikennerahoitukseen syntyisi vuotuinen rahoitusvaje kun koulut eivät maksaisi jatkossa koulumatkalippujen käytöstä korvausta. Nykytasoisen joukkoliikenteen ylläpitämiseksi tarvittaisiin vuosittain lisämääräraha. Koulujen ja hallinnon lisätyömäärän laskennallinen arvo on noin /vuosi. Joukkoliikenteen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon suosiminen, johon aloitekin tähtää, on mitä kannatettavinta. Aloitteen ympäristövaikutukset jäävät kuitenkin pieniksi, sillä suurin osa saavutettavista joukkoliikenteen lisämatkoista tehdään nykyisin jalkaisin tai polkupyörällä ja varsinkin haja-asutusalueella henkilöautolla. Jos vuorotarjontaa lisätään, VTT:n Lipaston lukuihin perustuen voidaan todeta, että maaseutuliikenteessä päästään todella harvoin tilanteeseen, jossa joukkoliikenneautolla päästäisiin henkilöautoa matalampiin energiankulutuksiin ja sitä kautta päästöihin/henkilö. Esitetty malli ei lisää koululaisten tasa-arvoa, sillä erityisesti harrastus- ja vapaa-ajan matkojen osalta hyöty kohdistuisi lähinnä paikallisliikennealueella asuville. Haja-asutusalueella on lähinnä koulumatkaliikennettä, joka ei mahdollista illalla tai viikonloppuna tapahtuvia harrastusmatkoja. Mikäli 32 (1. vyöhykkeellä) maksavaa juniorin 30 pv korttia pidetään kalliina, voidaan sen hintaa alentaa kaupungin kannalta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin jos siirrytään ilmaismatkoihin. Lisäksi peruskoululaisten ilmaismatkoihin liittyy Lappeenrannassa erityinen riski, että opiskelijat kokevat uudistuksen epäoikeudenmukaisena. Lappeenrannassa opiskelijoita on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Mikkelissä. Aloitteessa viitataan Mikkeliin, jossa peruskoululaisten ilmaislipun jakelu- ja seurantaprosessi on Lappeenrannan nykyiseen koululippujärjestelmään verrattuna työläämpi. Keskeinen ero on se, että Lappeenrannassa uudet kortit voidaan perustaa koko peruskouluaikaa varten ja vain muutokset matkustusoikeuksiin korjataan näiden vuosien aikana. Mikkelissä prosessi tehdään

35 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/ Esittelijän ehdotus vuosittain. Välilliset työkustannukset kouluissa ja hallinnossa arvioidaan noin euroksi/vuosi. Eri maissa on kokeiltu useissa kaupungeissa ilmaista joukkoliikennettä ja useimmat kokeilut ovat päättyneet kustannusten ja ongelmien vuoksi. Tällä hetkellä tiedossa on Tallinnan ilmainen joukkoliikenne, joka koskee vain kaupungin asukkaita. Yksi keskeisimpiä ongelmia kustannusten lisäksi on ollut joukkoliikenteen arvostuksen lasku ja sen tuomat lieveilmiöt. Kansainväliset kokemukset voidaan tiivistää siten, että ilmaisuus ei toimi, mutta joukkoliikenteen tulee olla edullista ja houkuttelevaa. Tehtyjen selvityksen perusteella voidaan todeta, että aloitteella ei saavuteta siinä perusteluna esitettyjä tavoitteita ja toteutusmalli olisi kaupungille ja veronmaksajille saavutettavaan hyötyyn nähden kallis (5,58 /matka). Ehdotuksesta joukkoliikenteeseen syntyvä budjettivaje ( = ) olisi 53,5 % joukkoliikenteen hankintaan käytettävästä summasta. Tämä jouduttaisiin kompensoimaan joko lisärahoituksella, muiden lippujen hintoja korottamalla tai liikennetarjontaa karsimalla. Näin merkittävä muutos pitäisi käsitellä osana joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitysprosessia. Jos näin suuri summa olisi käytettävissä Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämiseen, rahan käyttö tulisi arvioida ohjelmassa asetettujen kehitystarpeiden toteutumisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ajatus ilmaismatkoista kokeiluna ei ole suositeltava, koska mahdollinen palaaminen nykymalliin aiheuttaisi mahdollisten kokeilusta syntyvien ongelmien lisäksi vielä saavutetun edun poistamisesta johtuvat ongelmat. Turvallisempi malli olisi edetä askel kerrallaan toteuttaen esitettyjä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Kaupunkikehityslautakunta esittää edellä olevan vastauksenaan Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän jättämään, peruskoululaisten maksuttoman julkisen liikenteen selvittämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen. Päätös Hyväksyttiin.