RISMALAHDEN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOKSEN LIIKENNEVAIKUTUKSET Asiakas Insinööritoimisto Poutanen Oy Päivämäärä 2.3.2018 Laatijat Riku Jalkanen Eero Kauppinen Tarkastaja Markku J. Uusitalo Johdanto Päivämäärä 2.3.2018 Työssä on tarkastelu Asikkalan Rismalahden ranta-asemakaavan muutoksen vaikutuksia nykyisten Huhdintien ja Rismalahdentien yksityisteiden liikennemääriin ja liikennöitävyyteen. Ranta-asemakaavan muutosalueelle kuljetaan maateitse Salonsaarentieltä (yt 14133) Huhdintien ja Rismalahdentien tiekuntien ylläpitämien yksityisteiden kautta. Yksityisteitä pitkin kuljetaan yhteensä 5 km, joista ensimmäinen 4 km Huhdintietä ja 1 km Rismalahdentietä. Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi Kuva 1 Ranta-asemakaavamuutosalueen sijainti Asikkalassa. 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo
Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaavaehdotus (1.3.2018) sallii seuraavan maankäytön: Matkailua palveleva korttelialue RM-1, jonne sallitaan 100-300 kem2 kokoisia majoitusrakennuksia yhteensä enintään 800 kem2. Matkailua palveleva korttelialue RM-2, jonne sallitaan 80-200 kem2 kokoisia majoitusrakennuksia yhteensä enintään 1 000 kem2. Huolto- ja palvelurakennusten korttelialue AH, jonne sallitaan kaava-alueen käyttöä palveleva 200 kem2 huolto- ja palvelurakennus. Venesatama-alue LV, jolle sallitaan venesatama-alueen tarpeita palvelevia varasto- ja huoltorakennuksia enintään 100 kem2. Retkeily- ja ulkoilualueita, uimaranta-alue sekä metsätalousalueita. Kuva 2 Ranta-asemakaavaehdotus 1.3.2018. 2/5
Nykyliikennemäärät Salonsaarentien keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä oli vuonna 2016 noin 660 ajoneuvoa/vrk (tierekisteri). Huhdintien ja Rismalahdentien nykyliikennemäärät arvioitiin teiden varsilla sijaitsevien kiinteistöjen perusteella Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27/2008) -oppaan mukaisesti. Yksityisteiden vaikutuspiirissä, kuvan 3 rajaamalla alueella, on kunnasta saatujen tietojen mukaan 7 vakituista asuntoa ja 92 loma-asuntoa. Alla eriteltyjen laskentaperiaatteiden avulla saatiin yksityisteille nykyliikenne-ennuste, joka kuvaa liikennemäärää Huhdintien alussa. Tonttiliittymien myötä yksityistien liikennemäärä vähenee mitä kauemmas Salonsaarentien liittymästä kuljetaan. Koska liikennemäärät ovat hyvin pieniä, ei liikenne-ennusteessa otettu kantaa tarkemmin yksityisteiden eri osien liikennemääriin. Asuinrakennuksissa (7 kpl), arvioidaan asuvan nykyisin 20 ihmisiä. Yksi asukas tekee keskimäärin 1,9 automatkaa/vuorokausi, minkä lisäksi koteihin tehdään vapaa-ajan vierailumatkoja. Keskimääräisellä 1,6 hlö/ajoneuvo kuormitusasteella asuinrakennusten aiheuttamaksi liikennemääräksi ennustettiin 24 ajon/vrk Loma-asuntoon tehdään päivittäin keskimäärin 1,03 käyntiä/vrk, jos matkat jaetaan tasan vuoden kaikille vuorokausille. Nykyiset 92 loma-asuntoa ennustetaan aiheuttavan noin 59 ajon/vrk liikennesuoritteen. Rismalahden partiomaja aiheuttaa epäsäännöllistä liikennettä, jonka arvioiminen on vaikeaa. Liikennemäärä lienee muutamia tai kymmeniä ajoneuvoja tapahtumaa kohden ja toisinaan linja-autokuljetuksia. Huhdintien alkupäässä arvioidaan kulkevan nykytilanteessa keskimäärin noin 80 ajon/vrk tai 30 000 ajon/vuosi. Liikennemäärä pienenee mitä kauemmas Salonsaarentiestä kuljetaan. Kuva 3 Huhdintien ja Rismalahdentien vaikutuspiirin rajaus, josta selvitettiin kiinteistötiedot yksityistien liikennemäärän arviointia varten. Laskettu liikenne-ennuste edustaa kuvaan sinisellä ympyrällä merkittyä kohtaa. 3/5
Kaavamuutoksen vaikutukset yksityisteiden liikennemääriin Asemakaavamuutoksen aiheuttama liikenteen kasvu Huhdintiellä ja Rismalahdentiellä arvoitiin vastaavasti kuin nykyliikennemäärät: RM-1 -alueelle sallitaan 100-300 kem2 kokoisia majoitusrakennuksia yhteensä enintään 800 kem2. Alueelle voisi rakentua 3-8 erillistä majoitusrakennusta, jotka aiheuttaisivat liikennettä yhteensä 2-5 ajon/vrk tai 700-1 800 ajon/vuosi raskasta liikennettä syntyy lähinnä rakentamisen aikana sekä mahdollisesti 3-4 kertaa vuodessa jätevesikaivon tyhjennyksistä niillä kiinteistöillä, joihin rakennetaan vesi WC:t. RM-2 -alueelle sallitaan 80-200 kem2 kokoisia majoitusrakennuksia yhteensä enintään 1 000 kem2. Alueelle voisi rakentua 4-9 erillistä majoitusrakennusta, jotka aiheuttaisivat liikennettä 3-8 ajon/vrk tai 1 100-2 900 ajon/vuosi raskasta liikennettä syntyy lähinnä rakentamisen aikana sekä mahdollisesti 3-4 kertaa vuodessa jätevesikaivon tyhjennyksistä niillä kiinteistöillä, joihin rakennetaan vesi WC:t. AH-alueen huolto- ja palvelurakennuksen aiheuttama liikenne arvioitiin tulleen huomioiduksi RM-alueiden liikenne-ennusteissa. LV-merkinnän venesatama-alueen ei oletettu lisäävän alueen liikennemääriä merkittävästi. Asemakaavamuutoksen ennustetaan aiheuttavan keskimäärin 5-13 ajon/vrk lisäliikennemäärän Huhdintielle tai yhteensä 2 000-5 000 ajon/vuosi. Majoitusrakennusten huollon vaatimaa raskasta liikennettä tielle arvioidaan tulevan korkeintaan 10-30 ajoneuvoa vuodessa. Huhdintien alun liikennemäärä lisääntyisi näin ollen noin 6 16 % nykytilanteeseen verrattuna. Rismalahdentien tiekunnan vastuulla olevan tieosuuden liikennemäärän suhteellinen lisäys on suurempi pienemmästä nykyliikennemäärästä johtuen. Liikennesuoritteesta jopa 50 % tapahtunee kesäkuukausina ja talvella liikennemäärä on pienempi. Johtopäätökset Kaavan aiheuttama liikenteen lisäys on niin pieni, että sillä ei ole vaikutusta yksityistien nykyisiin leveys- tai kantavuusvaatimuksiin. Kaavamuutoksen aiheuttama laskennallinen liikenteen lisäys on 5-13 ajon/vrk, mikä tarkoittaa muutamaa ajon/h vilkkaimman tunnin aikana. Asemakaava ei näin ollen lisää merkittävästi ajoneuvojen kohtaamistilanteita eikä edellytä tavanomaista yksityistietä enempää kohtaamispaikkoja. Päällystämättömän yksityistien rakenteen kannalta kriittisin tekijä on tyypillisesti roudansieto. Kelirikkovaurioihin vaikuttaa pohjamaan tyyppi sekä tien kuivatusjärjestelyt, kun taas liikennemäärällä ei ole merkittävää vaikutusta. Tien kuormituskestävyysmitoituksen kannalta merkityksellistä on lähinnä raskaiden ajoneuvojen määrä tiellä. Kaavamuutoksen ei ennusteta aiheuttavan niin paljoa raskasta liikennettä, että sillä olisi vaikutusta yksityistien kantavuusvaatimuksiin. Kelirikkoaikana raskaita kuljetuksia tulisi kuitenkin välttää. Yksityistien varrelle rakennettavien kiinteistöjen omistajien tulee osallistua tien käytöstä aiheutuviin ylläpitokustannuksiin yksityistielain mukaisesti. Yksityistien käyttömaksut määritellään tien käyttäjien välisellä sopimuksella tai yksityistietoimituksella. 4/5
Lähteet Liikennevirasto 2018. Tieliikenteen liikennemäärät. Asikkalan kunta 2017. Rismalahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. OAS. 15.10.2017. Insinööritoimisto Poutanen Oy. Asikkalan kunta. Ranta-asemakaavan muutos, kaavaehdotus 1.3.2018. Ympäristöministeriö 2008. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristö 27/2008. Vakituisen asutuksen liikenne-ennusteessa käytettiin seuraavia lähtöarvoja: Lahden kaupunkiseutu 1,87 kotiperäistä matkaa/asukas/vrk Henkilöautomatkojen osuus kaikista kotiperäisistä matkoista 82 % Koteihin tehtävät vierailumatka, korjauskerroin 1,22 Henkilöautojen keskimääräinen kuormitusaste 1,56 Loma-asuntojen liikenne-ennusteessa käytettiin seuraavia lähtöarvoja: 1,03 kävijää/mökki/vrk Henkilöautomatkojen osuus kaikista matkoista 68 % (sisältää myös loma-asuntojen lähiympäristöön tehdyt vapaa-ajanmatkat kävellen, veneillen yms.) Henkilöautojen keskimääräinen kuormitusaste 2,20 Kesäkuukausina tehdään 52,1 % koko vuoden matkoista 5/5