1 VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA Kaava 0764 Maanmittari Oy Öhman 2016
KAAVAN NIMI: MOKSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVAN TARKOITUS: Ranta-asemakaavan laatiminen kiinteistölle Mokskoski RN:o 1-102, kiinteistötunnus 927-417-1-102, jossa osoitetaan, osalle kiinteistön rantoja loma-asutusta. KAAVAN NRO: 0764 2
3 KÄSITTELYVAIHEET Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 10.5.-8.6.2016. Hyväksytty kunnanvaltuustossa... 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Alue käsittää Vihdin kunnan Moksjärven ja Hauklammen alueella osan kiinteistöstä Mokskoski RN:o 1:102, kiinteistötunnus 927-417-1-102 (ent. kyläjaotuksen mukainen Kourlan kylä). Kaava-alue käsittää Moksjärven ranta-alueen sekä tästä kaakkoon olevan Hauklammen ranta-alueen. Kaava-alueen maapinta-ala on n. 45 hehtaaria ja vesialuetta (Hauklampi) n. 6 ha. Moksjärven rannalla oleva ns. korjattu rantaviiva on n. 1 km ja Hauklammen rantaviiva n. 1,8 km.. Kaava-alueen sijainti Moksjärven etelärannassa ja Hauklammen ympäri. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Mokskosken ranta-asemakaava. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on saattaa Mokskosken kiinteistön ranta-alue rantaasemakaavan piiriin. Kaavaan osoitetaan haja-asutusperiaatteiden mukaan kunnan hyväksymän rantamitoituksen mukaista loma-asuntorakentamista niin, että kiinteistön koko rantarakennusoikeus sijoitetaan Moksjärven puoleiselle rantavyöhykkeelle. Hauklammen rantaan ei osoiteta uutta rakentamista.
4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 10.5.-8.6.2016. 2.2 Ranta-asemakaava Kaavassa osoitetaan Moksjärven rantaan 3 loma-asuntojen korttelialuetta, jossa on yhteensä 4 rakennuspaikkaa (RA). Muilta osin maa-alueet osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Metsätalousalueella on Hauklammen alueella kaksi metsäkämpän luonteista rakennusta, joille osoitetaan omat rakennusalat nykytilanteen mukaisesti. Loma-asuntorakennuspaikkojen rakennusoikeus on: - 150 kerrosala-m2:n suuruinen loma-asunto, - 30 kerrosala-m2:n suuruinen sauna sekä - yhteensä 50 kerrosala-m2 talousrakennuksia. 2.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan sanelemassa järjestyksessä ilman erillistä aikataulua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö Moksjärven rannalla on saunarakennus ja vaja (kaavan kortteli 1) sekä talousrakennus (kortteli 2). Hauklammen alueella on kaksi vanhaa metsäkämppää (kaavassa ke-rakennusala). Rakennuksilla ei ole kulttuurihistoriallista arvoa. Kuva 1. Korttelissa 1 oleva saunarakennus ja oikealla takana vaja.
5 Kuva 2. Hauklammen alueella oleva metsäkämppä. Kaava-alueella on kattava metsäautotieverkosto joka ulottuu valmiina tienä korttelialueilla asti. Kuva 3. Alueen tiestö on valmiina olemassa. Luonto-olosuhteet Alueelle on tehty luontoselvitys, Mikko Siitonen 2013, VIHTI, KOURLA, MOKSJÄRVI RANTA- ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013. Luontoselvityksessä, joka on osa kaava-aineistoa, on kuvattu alueen luonto-olosuhteita ja luontoarvoja kuvioittain yksityiskohtaisesti. Koko Mokskosken tilaa on hoidettu talousmetsänä 1960-luvulta asti metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsänhoidossa alueen rantapuusto on jätetty koskematta ja on luonnontilassa. Kaava-alueelle ulottuva metsä on eri-ikäistä. Viimeisen 5 vuoden aikana on tehty kaksi iäkkään kuusiston päätehakkuuta, jotka väliaikaisesti ovat synnyttäneet avoimen maiseman metsän keskelle. Toinen sijoittuu korttelin 3 yhteyteen ja toinen on Hauklammen koillisosassa. Luontoselvityksen mukaan metsäluonto selvitysalueella on seudulle tyypilliseen tapaan huomattavan rehevää. Lehtomaiset ja tuoreet kankaat sekä erilaiset lehtotyypit vallitsevat muualla paitsi soilla ja kumpareiden lakiosissa. Siellä rehevä metsä vaihtuu jyrkästi kalliometsälaikkuihin. Kuivia
6 ja kuivahkoja kankaita esiintyy hyvin vähän. Puuston ikärakenne painottuu vahvasti nuoriin kasvatusmetsiin ja varttuneisiin taimikoihin. Selvitysalueella sijaitsee myös viisi hakkuuaukkoa. Vanhempaa metsää esiintyy laikuittaisesti. Kuva 4. Ilmakuva alueesta. Kuva on otettu jäidenlähtöaikaan keväällä joten lehtipuuvaltaisilla alueilla kuva antaa jossain määrin harhaanjohtavasti avoimen maiseman vaikutelman. Kortteli 3 lähiympäristön ja Hauklammen koillispuolta lukuun ottamatta koko kaava-alue on hyvinkin peitteinen. Luontoselvityksen yhteenvedon mukaan selvitysalueella on useita biologisesti mielenkiintoisia, mutta seudulla aika tavanomaisia luontokohteita. Mustinsuolta Moksjärveen laskevan puron ympäristöön on kehittynyt edustava järeää tervaleppää kasvava lehtokorpi. Kyseessä on tyypillinen metsälakikohde, jonka luontoarvoja on vaalittu hakkuiden yhteydessä. Kuvion 8 muodostava, osin haapavaltainen lehtomainen metsikkö on kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan monimuotoinen, omistajan toimesta vaalittu alue. Kuviolla 11 kasvava lehmusten, haapojen ja vaahteroiden ryhmä on luonnonmuistomerkin tyyppinen arvokas pienkohde (Ks. Liite 2). Hauklammen länsipäätä reunustaa suhteellisen luonnontilainen suoalue (Kuvio 17), jossa esiintyy isovarpurämettä, saranevarämettä, saranevaa ja mustikkakorpea. Monet vaateliaat lehtokasvit ovat alueella yleisiä ja runsaita, mutta erityisen huomionarvoista lajistoa ei esiinny. Linnustosta selvitysalueella ruokailevat mm. silmälläpidettävät (NT) harmaapäätikka ja pikkutikka (syönnöksiä lahopuissa). 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole ennestään ranta-asemakaavaa. Vihdin oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1986 ranta-asemakaavoitettavan alueen rannat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Muu alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen kautta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti.
7 Ote Vihdin yleiskaavasta vuodelta 1986. Maakuntakaavassa kaavoitettavalla alueella ei ole merkintöjä, mutta länsirajalla alue rajoittuu maakuntakaavassa merkittyyn suojelualueeseen ja Natura-2000 verkostoon. Maakuntakaavassa tämä alue on myös osoitettu merkinnällä arvokas geologinen muodostuma (Konia). Pohjakartta Kaava-alueelle on laadittu uusi kunnan toimesta hyväksytty ranta-asemakaavan pohjakartta (Suuntakartta Oy, Joensuu). 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu v. 2015. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Työkokouksia kaavan laatimisesta on pidetty kaksi kunnan edustajien kanssa. Viranomaisneuvottelu pidettiin 10.1.2013. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavahankkeesta on ilmoitettu kaava-alueen rajanaapureille suullisella yhteydenotolla sekä toimittamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos sekä luontoselvitys sähköpostitse (1-12 omistaja ei katsonut aiheellista lähettää aineistoa): - 927-417-1-12, yksityinen omistaja - 927-417-1-81, yksityinen omistaja - 927-417-1-169, yksityinen omistaja - 927-417-1-200, yksityinen omistaja 927-417-7-6, omistaja Suomen Valtio, yht.metsähallitus. Rajanaapureilla ei ole ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä sen yhteydessä laadittuun kaavaluonnokseen. Lisäksi on pyynnöstä informoitu em. tavalla yksityisille omistajille, jotka omistavat Moksjärven itärannassa kiinteistöt Lölvä 927-417-1-74 ja Ranta-Liukas 927-427-2-57. Nämä kiinteistöt ovat Moksjärven alueella n. 1 km:n etäisyyllä kaava-alueesta. Omistajat ovat lähettäneet kuntaan kirjelmän, jossa vastustetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä laadittua kaavaluonnosta. Kaksi muuta Moksjärven loma-asukasta on yhtynyt em. huomautukseen. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 10.5.-8.6.2017.
8 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Ranta-asemakaavan tavoitteena on saattaa Mokskosken kiinteistön ranta-alue rantaasemakaavan piiriin. Kaavaan osoitetaan haja-asutusperiaatteiden mukaan ja kunnan hyväksymän rantamitoituksen mukaista loma-asuntorakentamista niin, että kiinteistön koko rantarakennusoikeus sijoitetaan Moksjärven puoleiselle rantavyöhykkeelle. Hauklammen rantaan ei osoiteta uutta rakentamista. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset, suhde yleiskaavaan sekä mitoitus Rakenne ja aluevaraukset Kaavassa osoitetaan Moksjärven rantaan 3 loma-asuntojen korttelialuetta, jossa on yhteensä 4 rakennuspaikkaa (RA). Muilta osin maa-alueet osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Metsätalousalueella on Hauklammen alueella kaksi metsäkämpän luonteista rakennusta, joille osoitetaan omat rakennusalat nykytilanteen mukaisesti. Loma-asuntorakennuspaikkojen rakennusoikeus on: - 150 kerrosala-m2:n suuruinen loma-asunto - 30 kerrosala-m2:n suuruinen sauna sekä - yhteensä 50 kerrosala-m2 talousrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja vähintään 90 metrin korkeusaseman yläpuolelle. Sijoittelu perustuu maasto-olosuhteisiin. Kortteleissa 1 ja 2 maasto on erittäin jyrkkä ja rakennusten sijoittaminen kortteleiden takaosiin olisi hankalaa. Korttelissa 3 rannan ja rakennusten väliin jää riittävä vyöhyke sekä vesistön suojaamisen kannalta että maisemallisesta näkökulmasta. Suhde yleiskaavaan Rakennuspaikoista kaksi sijoittuvat kahteen kortteliin yleiskaavan mukaiselle lomaasutusalueelle (RA) ja kaksi yleiskaavan MU-alueelle. Yleiskaavan mukaan MU-alueella (maaja metsätalousvaltainen alue) on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Rantaasemakaavan luontoselvityksessä on määritelty alueen ympäristöarvot ja ranta-asemakaavan MU-alueelle sijoittuva kortteli 3 ei ole ristiriidassa eikä vaaranna alueen ympäristöarvoja (kts, kohta 6.4). Yleiskaavaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka kaikilta osin kulkee rantaasemakaavan metsätalousalueella. Mitoitus Kunnan antaman ohjeistuksen mukaan kantatilatarkastelun perusvuotena voidaan käyttää 1959. Viimeisin kantatilasta Mokskoski lohotut kiinteistöt on rekisteröity 21.8.1967. Korjatuksi rantaviivaksi on mitattu Moksjärven rantaa 970 m ja Hauklammen rantaa 860 m. Hauklammesta on otettu huomioon pitkän ja kapean muotonsa takia vain toista rantaa. Emätilasta on lohottu 5 rakennuspaikka, joiden yhteenlaskettu rantaviiva on 280 m. Rantakaavan mitoitus on siten 9 lomaasuntotonttia/2,11 km = 4,3 loma-as/km. Kaavaselostuksen liitteenä on erillinen kantatilaselvitys laskelmana ja karttaesityksenä. ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta annetun lausunnon johdosta on mitoitustarkastelu laajennettu koko Moksjärven alueelle. Liitteenä olevan tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että rantaasemakaava-alueen ulkopuolella on käyttämätöntä rakennusoikeutta enintään 3 rakennuspaikkaa. Kaksi niistä kohdistuu v. 1959 muodostettuun kiinteistöön, jonka osalta sen jälkeen ei ole
käytetty rakennusoikeutta. Kolmas kaava-alueen ulkopuolinen rakennusoikeus voisi kuulua v. 1961 muodostettuun lohkotilaan, jonka kantatila kuitenkin on vuosien mittaan käyttänyt kaiken rakennusoikeutensa. Ranta-asemakaavassa ei oteta kantaa ulkopuoliseen rakennusoikeuteen, mutta samoilla perusteilla kuin ranta-asemakaavan mitoitusta on tarkasteltu voidaan todeta, että maanomistajien tasavertaisen käsittelyn kannalta Moksjärven alueelle osoitettavissa olevan uuden rakennusoikeuden määrä on enintään 6 rakennuspaikkaa (kaava-alueelle 3, muualle enintään 3). Rakentamattoman rantaviivan pituus Moksjärvellä on kaava-alueella n. 0,7 km ja kaavaalueen ulkopuolella n 1,5 km. Kaava-alueeseen kuuluvan Hauklammen vapaan rantaviivan pituus on n. 1,8 km, jolloin vapaaksi rannaksi lasketaan rannan koko pituus vaikka mitoitukselliseksi (korjattu) rantaviivan pituudeksi on mitattu vain 860 m. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n loma-asutusta koskevien sisältövaatimusten mukaan on katsottava, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamotonta aluetta. Edellä kuvattu vapaan rantaviivan osuus Mokskoskan kaava-alueella täyttää tämän vaatimuksen. 6.2 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 6.3 Liikenne ja vesihuolto Kaikki korttelialueiden toteuttamiseen liittyvät tiet on ennestään rakennettu. Kaavassa määrätään että vesikäymälöiden asentaminen on kielletty. 6.4 Vaikutukset ympäristöön Ranta-asemakaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Varsinainen rakentaminen sijoittuu moreenipohjaiselle maalle eikä edellytä maansiirtotöitä taikka muita ympäristöön vaikuttavia toimia. Korttelialueiden päärakennukset on kaavassa sijoitettu 25-50 metrin etäisyydelle rannasta. Rantaan on rajattu 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jossa puustoa on säilytettävä niin, etteivät rannan ympäristöolosuhteet ja maisemakuva olennaisesti muutu. Luontoselvityksen mukaisella kuvio 4 on järeää tervaleppää kasvava lehtokorpi ja kostea lehto. Reunoilla kuvio vaihettuu tuoreeksi lehdoksi. Tervalepän lisäksi valtapuustossa esiintyy kuusta ja hieskoivua. Kasvillisuus on edustavaa ja lajistoon kuuluvat mm. lehtotähtimö, kotkansiipi, korpinurmikka, lehtopähkämö, jänönsalaatti, mustakonnanmarja sekä kevätlinnunsilmä. Tuomi muodostaa pensaskerrosta. Kaavassa kuvio on rajattu osa-alueeksi (LUO), kaavamääräysten mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jonka luontoarvot on huomioitava. Ranta-asemakaava-alue on Moksjärven ranta-aluetta. Moksjärven vesipinta-ala on n. 90 ha. Ranta-asemakaavan myötä Moksjärven rannan vaikutuspiirissä tulee olemaan runsaat 40 lomaasuntotonttia. Järven pohjoisrannassa on lisäksi Vihdin seurakunnan omistuksessa oleva Riuttarannan leirikeskus. Mitoituksellisesti järven alueella on siten n. 1 loma-asunto/2 ha vesialuetta. Ranta-asemakaavalla syntyy kolme uutta rakennuspaikkaa. Laskennallinen käyttämättä oleva rakennusoikeus kaava-alueen ulkopuolella on enintään 3 rakennuspaikkaa. Vesikäymälän asentaminen kaava-alueella on kielletty. Järvellä moottorikulkuisten veneiden tarvetta ei ole. Rantaruoppauksiin tai kaivaminen kaava-alueen rannassa ei ole tarvetta. Liikkuminen järvellä tapahtuu soutuveneellä. Uusilla rakennuspaikoilla ei siten ole vaikutuksia vesialueeseen veden laadun tai muunkaan ympäristövaikutuksen kannalta. 6.4 Vaikutukset Naturaan Kaava-alue rajoittuu lännessä Konianvuoren Natura-alueeseen. Luontoselvityksen liiteenä on 9
10 tehty Natura-arvioinnin tarvearvio. Kaava-alueen Natura-rajaa vasten sijaitsevilla kuvioilla on joko mäntyvaltaista varttunutta taimikkoa (ympäristöselvityksen kuvio 6) tai toissavuotista hakkuuaukkoa (Kuvio 12, läntinen lohko, Kuva 12). Selvitysalueella ei järeitä jättöhaapoja ja pökkelöitä lukuun ottamatta esiinny sellaisia luonnonmetsien piirteitä, joilla olisi merkitystä Natura-alueen huomionarvoisen lajiston kannalta. Kaavassa suunnitellun maankäytön toteutuminen ei vaaranna niitä luontoarvoja, joiden vuoksi tarkastelualue on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Luonnonsuojelulain 65 mukaista Natura-arviointia ei siten tarvita. Hanko, 13.12.2017 Sten Öhman dipl.ins
11 Kaavaselostuksen liite Kantatilaselvitys Mokskosken ranta-asemakaavaa varten Mokskoski 927-417-1-102 Mokskoskien kiinteistön emätila on rekisteröity 23.9.1953, kiinteistötunnus silloin 1-51 Perusvuosi 1959 Kantatilasta lohotut kiinteistöt v. 1959 lähtien Kiinteistö Rekisteröity,pvm Muunnettu rantaviiva, m Rasittavien rantarakennuspaikkojen mää 1-66 29.1.1960 0 0 1-76 3.5.1961 370 0 1-83 26.2.1962 1 1-84 26.2.1962 1 1-99 21.8.1967 1 1-100 21.8.1967 1 1-101 21.8.1967 1 Yhteensä 1-83 ----1-101 280 5 Kiinteistö 1-76 (voimassa oleva tunnus 1-96) lohottu 26.2.1964 ja muodostaa siitä lähtien oman emätilansa. Tästä emätilasta on muodostettu kiinteistöt 1-79, 80, 81, 88, 89, 95 ja 200. Mitoituslaskelma Tontti, lkm Muunnettu rantaviiva, m Mokskosksi 1-102 4 Moksjärvi 970 Hauklampi 860 Lohotut kiinteistöt 5 280 Yhteensä 9 2110 Ranta-asemakaavan mitoitus 9 loma-asuntotonttia/2110 m = 4,3 tonttia/ranta-km
12
13 Moksjärven ranta-alueiden rakennusoikeustarkastelu kaava-alueen ulkopuolella Seuraavassa tarkastellaan rakennusoikeuden muodostumista ranta-asemakaava-alueen ulkopuolisilla Moksjärven rannoilla siltä osin kuin tarkastelu ei sisälly yllä olevaan mitoitustarkasteluun. Asetelmaa on kuvattu kartalla, jossa rantaan ulottuvat kiinteistöt on ryhmitelty taloittain (talolla tarkoitetaan kartan kiinteistötunnuksen kahta viimeistä lukua, esim. 6-0). Samaan taloon kuuluva rantaosuus on osoitettu erivärisin viivoin sekä talonumerolla. Karttaan on rakentamattomat rantakiinteistöt sekä Vihdin seurakunnan leirikeskus osoitettu sinisellä kampaviivalla sekä kiinteistötunnuksella, mihin ranta kuuluu. Kaikki muut rantaosuudet on rakennettu täyteen loma-asuntoja. Seuraavassa kirjataan kunkin rakentamattoman rantakiinteistön ja leirikeskuksen rakennusoikeusasetelma, mitattu korjattu rantaviiva. 417-7-6, 820 m Metsähallituksen Konianvuori. Alueella ei ole potentiaalista rakennusoikeutta. 417-4-12, 135 m Kunnan uimaranta. Alueelle ei lasketa potentiaalista rakennusoikeutta. 434-1-137, 580 m Vihdin seurakunnan leirikeskuksen alueelle on rakennettu useita sen toimintaa palvelevia rakennuksia. Kantatilatarkasteluna alueelle ei voida laskea käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavan mitoituksen mukaan laskettuna kiinteistöllä voisi olla kaksi rakennusoikeutta, mutta alueen rakennuskannan mukaan arvioituna tämä rakennusoikeus on käytetty.
427-2-87, 490 m (muodostuu kahdesta rantaviivaosuudesta) Kiinteistö on muodostettu v. 1959 eikä sille voitane laskea rakennusoikeutta käytetyn. Rantaasemakaavan mitoitusta soveltaen kiinteistöllä on 2 rakennusoikeutta. 417-1-74, 110 m Lohkotila, joka om muodostettu v. 1961. Kantatila ennen 1959 on 1-63, jonka käytännössä kaikki rannat on tontitettu. Kohtuusyistä voisi olla perusteltua laskea kiinteistölle yksi rakennusoikeus, vaikkakin kantatilan rakennusoikeus on käytetty ja kiinteistön rantaviiva yllä rantaasemakaavan mitoituksen mukaan laskettua n. 0,5. Päätelmä Moksjärven ranta-asemakaava-alueen ulkopuolisilla rannoilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta enintään 3 rakennuspaikkaa. Vapaan rantaviivan pituus on n. 1,5 km.. 14