Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys

2 1. Tausta a. Kaikille yhteinen koulu, lähikouluperiaate ja inkluusio Yksi koulutuspalveluiden painopisteistä vuosille 2017-2021 on Kaikille yhteinen koulu ajatus. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaikki lapset aloittavat perusopetuksen osoitteenmukaisessa lähikoulussansa ja tarvittavat tukitoimet järjestetään sinne. Lähikoulu tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta - mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä - koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Lähikoulussa oppilas tutustuu naapurustonsa lapsiin ja saa mahdollisuuden kuulua luonnollisen ympäristönsä kaveripiiriin. Näin lapsi on luontevammin osa ympäristöään. Lähikouluperiaate jakaa myös erilaista tukea tarvitsevat oppilaat kouluihin tasaisesti eri kouluihin, koska jokainen koulu vastaa alueensa lasten koulunkäynnistä. Inkluusio on lähikouluperiaatetta pidemmälle viety ajatus. Siinä kaikki oppilaat ovat kirjoilla yleisopetuksen luokissa ja saavat tarvitsemansa tuen osana omaa luokkaansa. Lähikouluperiaatteessa oppilaat käyvät koulua osoitteenmukaisessa lähikoulussansa, mutta voivat tarvittaessa opiskella siellä oman koulunsa pienluokassa. Lähikouluperiaatteen ja inkluusion taustalla on toisaalta kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut (1993 YK:n Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet sekä Salamancan julistus 1994, joka vaatii kaikkien lasten opettamista yhdessä), mutta myös kansalliset normit (perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti, perusopetuslain 14 mukaan erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa ja valtakunnallisen opetussuunnitelman 2014 mukaisesti tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun) ohjaavat tukemaan oppilaita lähikouluissaan. Kasvatustieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset ja nuoret hyötyvät sekä tiedollisesti että sosiaalisesti koulunkäynnistä, joka on järjestetty erottelematta lapsia toisistaan. Tutkimusten mukaan erityisoppilaiksi diagnosoitujen oppilaiden oppimismenestys on vähintään yhtä hyvää ja yleensä jonkin verran parempaa silloin, kun he käyvät koulua yleisopetuksen ryhmässä jonkin erityisryhmän asemesta. https://www.edu.fi/erityinen_tuki/yhteinen_koulu_kaikille/kysymyksia_inkluusiosta Suomalaisen tutkimuksen mukaan myös oppilaan itsetunto oli sitä matalampi, mitä kauemmin hän oli ollut erityisluokassa (Keltikangas - Järvinen, 2007). Yhdessä oppiminen poistaa myös ennakkoluuloja, pelkoja ja syrjiviä asenteita. Se luo edellytyksiä ystävyyden ja keskinäisen arvostuksen kehittämiselle ja rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta ja oikeutta täysivaltaiseen toimintaan. Inkluusiossa on keskeistä muuttaa yleisopetuksen opiskeluympäristöä niin, että jokaisen oppilaan opetuksen eriyttäminen ja edistymisen jatkuva arviointi tulee mahdolliseksi yleisopetuksen yhteydessä. Jokaisen oppilaan yksilöllisen oppimisen tukeminen on inkluusion perustavoite. Jokaisen oppilaan oppiminen halutaan korkeatasoiseksi. Olennaista on hyväksyä, että kaikkien ei tarvitse oppia samoja asioita samalla tavoilla. Opetus etenee yksilöllisesti oppilaan taitotason mukaisesti, mikä tarkoittaa paljon eriyttämistä ja toiminnallista opetusta. Erityisen tuen oppilaille tehtävä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on työväline opetussuunnitelman muokkaamiseen kullekin oppilaalle sopivaksi. HOJKS sisältää muun muassa suunnitelman oppilaan yksilöllisistä oppimistavoitteista, menetelmistä sekä tarvittavista tukitoimista. Inkluusiossa palvelut tuodaan oppilaan luo, eikä oppilasta lähetetä palveluja saadakseen johonkin toiseen kouluun niin kuin perinteisesti usein on tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että luokkahuoneessa voi olla monia aikuisia luokanopettajan tai aineenopettajan rinnalla tukemassa opiskelua ja toistensa työntekoa ja oppilaiden oppimista. Luokkahuoneessa voi olla yhtä aikaa esimerkiksi luokanopettaja, erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Yhteistyötä tekevät opettajat suunnittelevat opetusta yhdessä ja arvioivat yhdessä opetuksen toteuttamista ja oppilaiden oppimista. Myös oppilaat ovat taitavia toistensa oppimisen tukijoita.

3 Tietyissä asioissa pidemmälle edistyneet oppilaat voivat ohjata ja tukea muita oppilaita. Opettaja voi käyttää oppilaita myös "apuopettajina". Oppilastovereilta saatu malli ja palaute ovat usein aikuisilta saatua tehokkaampaa. Opetuksessa hyödynnetään myös tietokoneavusteista opetusta. Lisäksi erilaiset terapiapalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan joustavasti muun opetuksen yhteyteen. Myös resurssien joustava ja oikea-aikainen kohdentaminen on onnistuneen inkluusion edellytys, sillä opiskeltavista asioista ja opetuksen toteutuksesta riippuen esimerkiksi henkilöresurssin tarve voi vaihdella suurestikin. Joustava kohdentaminen tarkoittaa jatkuvaa olemassa olevien resurssien käyttötarkoitusten pohdintaa ja tarvittaessa uusien resurssien hankkimista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden jatkuvaa arviointia koulutyössä Kaikille yhteinen koulu periaatetta inklusiivisin periaattein ovat kaupunkimme kouluista toteuttaneet jo useamman vuoden ajan Heinävaaran, Nepenmäen, Marjalan, Tuupovaaran, Uimaharjun sekä Pielisjoen koulut. Karhunmäki, Utra ja Suhmura lähtevät lukuvuonna 2018-2019 kokeiluun mukaan. b. Positiivinen pedagogiikka ja vahvuusajattelu kaikille yhteisen koulun perustana Kaikille yhteisen koulu ajatusta läpileikkaava toinen koulutuspalveluiden tulevien vuosien painopiste, positiivinen pedagogiikka, joka pohjautuu oppilaan vahvuuksille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilolla ja myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen. Vahvuusperusteinen opetus nojaa positiiviseen pedagogiikkaan, joka on koko koulun yhteinen asia: hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, joka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin. Oppilaan kasvun keskiössä on myönteisen palautteen saaminen. Suunnatessa huomion kohti vahvuuksia, ne alkavat toteuttaa itse itseään. Teorian lähtökohtana on diagnosoida hyvää. Tärkeää on myös opettaa yleisesti kaikkia niitä vahvuuksia, jotka tutkimusten mukaan lisäävät kouluvalmiuksia ja akateemisten taitojen saavuttamista. Näitä ovat esimerkiksi sinnikkyys ja itsesäätelykyky. Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppilaan vahvuuksien löytymistä ja niiden merkitystä hyvän elämän rakentajina. Perinteisesti erityisopetus on perustunut oppilaiden pulmien tiedostamiseen ja huomioimiseen. Vahvuusajattelussa lukihäiriöisen, levottoman tai tarkkaamattoman oppilaan kohdalla lähtökohtana ei ole oppimisvaikeus, vaan esimerkiksi sinnikkyys, jonka varaan rakennetaan oppilaan minäkäsitystä. c. Toimiva ja turvallinen arki lapselle ja nuorelle kaupungin strategisena tavoitteena, rajapintapalvelut Kaikkia oppilaita koskevan kokopäiväkoulun tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa ennen ja jälkeen koulupäivän, luoda perustaa lasten hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukea heidän sosiaalista kehitystään. Pienen alakoululaisen päivä muodostuu oppituntien lisäksi aamusta ennen oppitunteja sekä iltapäivistä ja illoista koulupäivän jälkeen. Yhtenä kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävänä toimintana oppilaille pyritään Joensuussa mahdollistamaan lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana tavoitteellista harrastustoimintaa myös koulujen yhteydessä. Kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminta (1.-2. luokat ja erityisoppilaat) kuuluvat osana kokopäiväkouluun, mutta lisäksi voidaan tarjota valvottuja aamu- ja iltapäiväryhmiä sekä kerhotoimintaa kaikille vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Vuonna 2017 tehdyn valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan koululaisilla on paljon kiinnostusta harrastaa monipuolisesti, mutta kuitenkin mieleinen harrastus on löytymättä joka viidennellä. 17% peruskouluikäisistä toivoo, että harrastustoimintaa olisi tarjolla ennen koulupäivän alkua, 41% toivoo harrastustunteja järjestettäväksi koulupäivän aikana ja 40% toivoo niitä järjestettävän heti oppituntien jälkeen. Vahvasti tuettu kokopäiväkoulun muoto on muun muassa Icehearts toiminta, jossa kaikkein haasteellisimpien ja haasteellisimmissa oloissa elävien lasten hyvinvointia lisätään varmistamalla aikuisten pysyvyys lasten elämässä sekä lisäämällä kuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta lapsen näkökulmasta tarkasteltuna. Kokopäiväkoulu ja sen resursointi mahdollistuvat tarkastelemalla palveluja lapsen ja perheen näkökulmasta, jolloin palvelut rakennetaan yhdessä koko hyvinvoinnin toimialan, SOTE toimijoiden, mutta myös kolmannen sektorin kanssa.

4 Siun soten alueella on otettu laajalti käyttöön eri palveluiden piirissä lapset puheeksi menetelmä. Keskustelun päämääränä on löytää lapsen vahvuudet, mutta toisaalta tukea lasten kehitystä silloin, kun lapsen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeiset tekijät ja pohtia sitä, kuinka niitä voidaan tarvittaessa tukea. Joensuu on lähtenyt Siun soten alueen ainoana kuntana sivistystoimen osalta mukaan kokeilemaan menetelmää. Menetelmäkouluttajina Joensuun osalta ovat toimineet kaksi hyvinvointipalveluiden ja yksi Siun soten työntekijä. Lukuvuonna 2018 2019 kokeilut käynnistyvät ensimmäisen ja seitsemännen vuosiluokan osalta Enon, Pataluodon ja Nepenmäen koulujen osalta. Tavoitteena on nivoa keskustelut jokaisen ensimmäisen ja seitsemännen vuosiluokan oppilaan kanssa käytävien oppimiskeskustelujen yhteyteen. Lapset puheeksi -keskusteluissa lapsen vanhempaa tai vanhempia tapaava työntekijä keskustelee heidän kanssaan lasten kehityksestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Työntekijä kertoo lapsia suojaavista tekijöistä ja pohtii yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi lapselle mieluisan harrastuksen jatkumisen mahdollistaminen. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi neuvonpito, joka esi- ja perusopetuksessa toimii monialaisena yksilökohtaisena oppilashuollon tapaamisena. Tällöin lapsen asioita koordinoimaan nimetään vastuutyöntekijä. Lapsi- ja perhepalveluissa pyritään siihen, että useita palveluita tarvitsevalle lapselle ja perheelle nimetään vastuutyöntekijä(pari), jolla on tiedossaan perheen kaikki palvelut. Pyrkimyksenä on, että työpari muodostuisi SISOTE periaatteella, jolloin toinen tulisi kunnan sivistystoimen ja toinen sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelta. Vastuutyöntekijäparin nimeämisen avulla muun muassa varmistetaan, ettei perheellä ole useita päällekkäisiä palveluita. Perheen on myös helpompi olla yhteydessä tuttuun ihmiseen, joka koordinoi kaikkia heidän palveluitaan. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että lasta ja perhettä ei lähetetä palvelusta toiseen heidän tarvitessaan tukea. Lasten ja nuorten sosio-emotionaaliset vaikeudet ja sen myötä aggressiivinen käyttäytyminen ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet merkittävästi. Lisäksi lasten mielenterveyttä kartoittavissa tutkimuksissa on osoitettu toistuvasti, että lapsuuden häiriökäyttäytymisen ja aikuisiässä ilmenevien sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien välillä on vahva yhteys. Koska tutkimusten mukaan 4 vuotiaista noin 10 %:lla on todettavissa sosio-emotionaalista oireilua, tulisi kuntouttava toiminta aloittaa silloin. Siun sote onkin lähtenyt mukaan Turun yliopiston luotsaamaan Voimaperheet ohjelmaan, jossa 4 vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksessa sosio-emotionaalista oireilua omaavien lasten vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta päästä verkkovälitteiseen interventio-ohjelmaan, jolla tuetaan erityisesti vanhemmuutta haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. Lisäksi mukaan lähteneet perheet osallistuvat säännölliseen puhelinohjaukseen. Edellisen lisäksi Turun yliopiston kautta on alkanut 4. 6. luokkalaisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoohjelma, joka toimii myös verkkovälitteisenä. Riittävien psykologi- ja kuraattoriresurssien turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota osan Joensuun kaupungin resurssien siirryttyä Siun sotelle. Tällä hetkellä kaupunki resursoi esiopetukseen ½ kuraattorin, perusopetukseen 2 psykologia ja 2 kuraattoria ja toiselle asteelle 2 psykologia Siun soten oppilashuollonpalveluiden lisäksi.

5 2. Niveltyö a. Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Usein varhaiskasvatuksen aikana oppimisessa ja kasvussa painottuvat perusopetusta enemmän leikki ja toiminnallisuus. Toiminnan muuttuessa kouluun siirryttäessä voi joidenkin lasten kohdalla koulunaloitus olla haastavaa. Varhaiskasvatuksesta kouluun siirtymistä pyritään tukemaan muun muassa siten, että ensimmäisen luokan opettajat työskentelevät osittain jo esiopetusvuoden aikana esiopetusryhmissä. Toisaalta vahvaa tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla tuttu aikuinen, esimerkiksi koulunkäynninohjaaja, voi siirtyä lapsen mukana kouluun. b. Joustava esi- ja alkuopetus Yksi koulutuspalveluiden painopiste tuleville vuosille on joustava esi- ja alkuopetus. Se on toimintaa, joka tarjoaa kaikentasoisille, myös lahjakkaille, oppijoille sopivan haastavaa ja samalla motivoivaa toimintaa ja mahdollisuuden oppia. Tarvitessaan enemmän aikaa perustaitojen harjoittelemiseen oppilas voi käyttää alkuopetukseen kolme vuotta perinteisen kahden vuoden sijaan. Joustava esi- ja alkuopetus onkin korvannut perinteiset startti- ja joustoluokat, joissa oppilaan perusopetuksen alkamista lykättiin vuodella ja oppilas kävi kaksi esiopetusvuotta. Joustavan esi- ja alkuopetuksen toiminnassa erilaisia ryhmiä muodostetaan yli luokkarajojen, oppilaan ollessa kuitenkin koko ajan oman ikämukaisella vuosiluokallaan. Opetusryhmä - jossa on esimerkiksi 25 oppilasta - voi jakautua tilanteen mukaan pienemmiksi työskentelyryhmiksi. Jos opetusryhmässä toimii useampi kuin yksi aikuinen, aikuiset voivat jakaa työskentelyryhmien ohjaus- ja opetusvastuuta kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Työskennellessään erilaisissa ryhmissä oppilaat oppivat toinen toisiltaan ja voivat harjoitella myös vastuun ottamista ryhmän toiminnan organisoimisesta. Ryhmäytyminen ei osallistavassa koulussa tarkoita oppilaiden jakamista ns. tasoryhmiin tai haasteellisten oppilaiden erottamista omaksi ryhmäkseen, vaan työskentelyryhmän muodostamista oppimisessaan eri vaiheessa olevista oppilaista. Tällaisessa työskentelyryhmässä oppilaat voivat ohjata ja tukea toisiaan sekä oppia toisiltaan. Silti he ovat jatkuvasti kiinteä osa isoa opetusryhmää. Tässä on suuri ero perinteiseen erityisluokkaan, jossa kanssakäyminen muiden samanikäisten oppilaiden kanssa saattaa vaikeutua liiallisen omaan pienryhmään eristäytymisen vuoksi. Joustava esi- ja alkuopetusmalli on vakiintunut Niittylahden, Rantakylän ja Karsikon kouluissa. Lukuvuonna 2018-2019 joustava esi- ja alkuopetus aloitetaan myös Suhmurassa, Utrassa, Karhunmäessä, Mutalassa, Noljakassa sekä Uimaharjussa. c. Ala- ja yläkoulun nivel Siirtyminen alakoulun luokanopetusjärjestelmästä yläkoulun aineenopetusjärjestelmään voi monelle oppilaalle olla haastavaa. Oppilasta opettavien opettajien määrä moninkertaistuu, ja oppilaan pitää omaksua heidän tapansa kasvattaa ja opettaa. Toisaalta joillekin oppilaille siirtymien lisääntyminen perinteisestä aineenopetusjärjestelmästä johtuen voi olla hankalaa. Yhtenäisessä peruskoulussa ala- ja yläkoulun yhteinen henkilöstö itsessään tuo ennakoitavuutta sekä oppilaan että opetushenkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna. Kaikkein haastavampien oppilaiden alakoulusta yläkouluun siirtymisen tukemiseksi on suunniteltu muun muassa koulunkäynninohjaajien siirtymistä oppilaan mukana alakoulusta yläkouluun. Lisäksi oppilaan näkökulmasta jatkuvuutta toisi järjestelmä, jossa alakoulun aikana yläkoulun opettajista opettaisi jo kyseiselle ryhmälle joitakin oppitunteja. Yhtenäisissä peruskouluissa on myös harkinnanarvoista kuudennen luokan luokanohjaaja siirtyminen seitsemännen luokan luokanohjaajaksi. d. Joustava perusopetus (JOPO) JOPO on tarkoitettu yläkouluikäisille oppilaille, joille perinteinen pääasiassa luokkahuoneessa tapahtuva opetus ei sovi. JOPO:ssa onkin runsaasti työelämässä tapahtuvia oppimisjaksoja, joille asetetaan aina tietyt perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista tukevat opilliset tavoitteet. JOPO toiminnalla tuetaan perusopetuksen oppimäärän suorittamista ja toiselle asteelle siirtymistä. Joensuussa toimintaa on kaikissa yläkouluissa joko luokkamuotoisena tai yksittäisten oppilaiden osalta.

6 3. Monikieliset lapset a. Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden suomenkielentaito ei riitä eri oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä. Lukuvuonna 2017-2018 Joensuussa toimi neljä erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkaa (VALO-ryhmä). Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset. Valmistava opetus edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus antaa suomalaisessa koulussa tarvittavia sosiaalisia, kielellisiä ja tiedollisia valmiuksia. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää. Valmistavan opetuksen rahoitusta voi saada enintään yhdeksän läsnäolokuukauden verran. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen omaan lähikouluunsa. Valmistavan opetuksen luokat sijaitsivat Rantakylän koulussa (2), Pataluodon koulussa (1) ja Noljakan koulussa (1). Noljakan koulun ryhmässä ei ollut keväällä oppilaita ja opettajan opetusresurssia siirrettiin mm. Rantakylän läpi vuoden kasvaneisiin ryhmiin sekä esiopetuksen inklusiiviseen valmistavaan. b. Inklusiivinen valmistava opetus Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään maahanmuuttajataustaisille esi- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille heidän omissa lähipäiväkodeissaan tai lähikouluissaan esiopetusluokan tai perusopetusluokan yhteydessä. Inklusiivinen valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka osaavat jo jonkin verran suomea, mutta tarvitsevat tukea keskeisten käsitteiden hallinnassa, sanavaraston laajentamisessa, oman ilmaisun vahvistamisessa, ohjeiden ymmärtämisessä ja muissa kouluvalmiuksissa. Opetusta järjestetään erityisesti esiopetusikäisille ja kouluissa 1. luokan oppilaille. Lukuvuonna 2017 2018 päiväkotien inklusiivisessa valmistavassa esiopetuksessa oli 19 lasta ja koulujen inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa 10 oppilasta. c. Perusopetusiän ylittäneiden koulutus Aikuisten perusopetuksen ryhmä aloitti toimintansa Lyseon lukion aikuislinjan yhteydessä syyslukukauden 2017 alussa. Aikuisten perusopetus on tarkoitettu jo oppivelvollisuusiän ylittäneille, joilta puuttuu perusopetustasoinen koulutus. Opetus jakautuu alku- ja päättövaiheeseen. Alkuvaiheeseen voi sisältyä lukuja kirjoitustaidon opetus. Alkuvaihe on tarkoitettu pääosin maahanmuuttajille, päättövaihe sekä suomalaisille että mm-taustaisille. Luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksen järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2018 alussa. Taustalla oli hallituksen päätös luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirrosta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2018 alusta lukien. Joensuussa opetus aloitettiin kansalaisopiston alaisuudessa, kuitenkin yhteistyössä koulutuspalvelujen kanssa. LUKI-ryhmässä voi olla enintään 12 opiskelijaa. Joensuun ryhmässä oli 11. Heistä seitsemän siirtyy kurssin tavoitteet saavutettuaan jo syksyllä 2018 seuraavalle opiskelutasolle. Syksyllä 2018 ryhmään tulee uusia opiskelijoita. Lukioon valmentava (LUVA)n tavoitteena on antaa lukioon pyrkivälle opiskelijalle riittävät kielelliset ja muut valmiudet opinnoissa menestymiseksi. Keskeisin syy LUVA:lle hakeutumiseen on heikko suomenkielentaito ja jo aloitettujen lukio-opintojen keskeytymisriski. Perusopetuksen lisäopetukseen (kymppiluokka) hakeutumiseen on keskeisimpänä syynä heikko peruskoulunpäättötodistus. Osa nuorista hakeutuukin lisäopetukseen toisen asteen opintojen keskeytymisen vuoksi. Suurimmalla osalla onkin eriasteisia oppimisvaikeuksia tai toiminnanohjauksellisia haasteita. Suurin osa kymppiluokkalaisista on kantasuomalaisia.

7 d. Lukuvuosi 2018-2019 Aikuisten perusopetus, lukioon valmistava ja lisäopetus ja lukutaito-opetus siirtyvät yhteisiin tiloihin konservatoriolle. Yhteinen tila mahdollistaa laajemman yhteistyön ja opettaja- ja ohjaajaresurssien yhteisen hyödyntämisen. Valmistavan opetuksen kaksi ryhmää siirtyvät Rantakylän koulun lakkautumisen jälkeen Karsikon kouluun. Noljakassa jatkaa valmistavan opetuksen ryhmä ja yläkouluikäiset sijoitetaan edelleen Pataluotoon. Kiintiöpakolaisten saapumisen takia Pataluotoon on varattu myös yksi alakouluikäisten valmistavan opetuksen ryhmä, mikäli uudet tulijat eivät mahdu olemassa oleviin ryhmiin. Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään myös lukuvuonna 2018-2019 useassa lähikoulussa ja päiväkodissa oppilaiden tarpeen mukaan. 4. Erityisopetus a. Positiivinen diskriminaatio Joensuun alueella eri asuinalueet eroavat paljon toisistaan. Tutkimukset koulutuksellisesta eriytymisestä osoittavat, että yhteys oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä näkyy jo perusasteella, ja sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut selvästi. Myös sukupuolten välisiin sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välisiin eroihin oppimistuloksissa ja koulutukseen osallistumisessa on kiinnitetty huomiota. Joensuussa peruskoulujen erityisopetus, resurssiopetus sekä koulunkäynninohjaajat resursoidaan kouluille vuosittain kerättävään valtakunnallisen tilastotietoon pohjautuen (liite 1). Liitteessä näkyvien indikaattoreiden (aikuisväestön koulutustaso, työttömyys sekä maahanmuuttajataustaisten osuus) lisäksi koulun resursointiin vaikuttavat muun muassa koulunkäynninohjaajien määrä, yleisopetuksen luokkakoot sekä muiden koulujen oppilaaksiottoalueiden oppilaiden määrä kyseisessä koulussa. b. Keskitetty erityisopetus Vaikkakin tavoitteena on kaikille yhteinen koulu, on Joensuussa edelleen myös erityisluokkia, jotka voivat sijaita jossakin muualla kuin oppilaan lähikoulussa. Puhutaan ns. keskitetyistä luokista tai keskitetystä opetuksesta. Näitä ovat sosio-emotionaalisesti oireilevien lasten ja nuorten pienluokkamuotoinen opetus eli NEMO opetus (7 ryhmää) sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten opetus (11 ryhmää). Alakouluikäisten keskitetty NEMO opetus (siirtyy Rantakylän koulun lakatessa Karsikon koulun yhteyteen ja lisäksi yläkouluryhmät toimivat Lyseon peruskoulussa sekä Enon koulussa. Tämän lisäksi sairaalaopetuksessa, valmistavassa opetuksessa, aikuisten perusopetuksessa, lukioon valmistavassa ja perusopetuksen lisäopetuksessa toimii koko kaupungin yhteisiä opetusryhmiä. Sairaalaopetuksessa opetetaan osastohoidossa tai avohoidossa olevia oppilaita, joiden opetusta ei ole hänen terveydentilansa huomioiden mahdollista järjestää oppilaan lähikoulun tuella. Tällöin opetus järjestetään sairaalakoulussa avo-opetuksena, jolloin oppilas ei asu osastolla, vaan käy pelkästään koulua sairaalakoulussa. Avo-oppilaan oppilaaksiotto tapahtuu yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa ja aina harkitaan ensin, voidaanko oppilasta tukea niin, että kaupungin koulussa opiskeleminen olisi mahdollista. Sairaalaopetuksessa on oppilaita koko Siun soten alueelta ja kotikunnat ovat velvoitettuja maksamaan sekä osastohoidossa olevien että avo-opetuksessa olevien oppilaiden opetuksesta. Viime vuosina oppilaista vajaa puolet on ollut joensuulaisia, loppujen tullessa muun Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueelta. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten keskitettyjä ryhmiä toimii Utrassa (2), Pataluodossa (3), Nepenmäellä (3), Hammaslahdessa (2) sekä Enossa (1). Lukuvuodeksi 2018-2019 edellisten lisäksi ainakin Nepenmäen kouluun perustetaan yksi luokka lisää. Luokissa on työskennellyt noin 30 koulunkäynninohjaajaa. Edellä mainittujen lisäksi kehitysvammaisia oppilaita opiskelee myös lähikoulujensa pienluokissa. Kuluneen lukuvuoden aikana kehitysvammaisten opetusjärjestelyjä on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta; on pohdittu opetustilojen soveltuvuutta kehitysvammaisten lasten ja nuorten opetukseen, henkilöstön osaamistarpeita lääkinnällisiin asioihin sekä kommunikaatiomenetelmien hallintaan, oppilaiden ryhmittelyä

8 osaamisentason mukaan sekä lapsen edun arviointia. Mukana tarkastelussa ovat olleet muun muassa oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat, rehtorit sekä Honkalampikeskuksen lääkärit ja opettajat. Varhaiskasvatus joensuulaisten kehitysvammaisten lasten osalta järjestetään pääosin päiväkodeissa. Sieltä lapset ohjautuvat lähes poikkeuksetta päiväkodeissa sijaitseviin esiopetusopetusryhmiin pidennetyn oppivelvollisuuden ensimmäiseksi esiopetusvuodeksi. Muutaman kehitysvammaisen esioppilaan opetus on järjestetty lapsen kotiin lääketieteellisin perustein. Ensimmäisen esiopetusvuoden jälkeen oppilaat aloittavat koulunsa pääsääntöisesti kaupungin kouluissa toisella esiopetusvuodella. Jokaisen oppilaan varhaiskasvatusja opetusjärjestelyt mietitään tapauskohtaisesti ja moniammatillisesti. Tavoitteena on lisätä muun muassa vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien osalta kaupungin eri luokkiin luokkiin jalkautuvaa konsultointia ja rekrytoida hoidollisia toimenpiteitä suorittamaan tarvittavan osaamisen omaavia ohjaajia. Lisäksi tehdään aktiivisesti yhteistyötä muun muassa Honkalammen sekä Onerva Mäen koulun kanssa, jolloin heidän osaaminen pystytään tehokkaammin hyödyntämään muun muassa konsultaatiokäyntien muodossa. Lisäksi Riverian kanssa räätälöidään ohjaajille tarvittavaa täydennyskoulutusta. NEMO luokan oppilailla on usein psyykkisiä oireita (itsetuhoisuus, masennus, eristäytyneisyys, ahdistuneisuus, pelkotilat) ja tunne-elämän kehityksen pulmia, joiden vuoksi oppimistavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksilöllisempää opetusta. Hänellä voi olla esimerkiksi aggressiivisuutta, alentunut itsetunto, lyhytjänteisyyttä, heikko itsekontrolli ja käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen pulmia. Osa näistä oppilaista ei hyödy ryhmäkuntoutuksesta, vaan heidän koulunkäyntinsä räätälöidään hyvinkin yksilölliseksi. Kuitenkin tavoitteena on suurimman osan kohdalla oppilaan kokonaisvaltainen kuntoutuminen, johon pyritään moniammatillisen työn kautta. Nemo -toiminnassa aloittaneiden lasten käyttäytymisen haasteet ovat kuitenkin olleet niin suuria, että muun muassa ryhmässä toimiminen on ollut aluksi erityisen vaikeaa. Kuntouttaminen onkin lähtenyt liikkeelle hyvinkin intensiivisestä yksilökuntoutuksesta luokkamuotoisen kuntouttamisen rinnalla. Yhteyden rakentuminen aikuiseen (turvallisuuden ja luottamuksen rakentuminen lapsen mieleen) on vienyt noin 0,5-1 vuotta, minkä jälkeen ryhmässä toimiminen on alkanut onnistua paremmin. Usein tuon puolen vuoden jälkeen on alkanut näkyä ensimmäisiä merkkejä siitä, että lapsi alkaa kokea vuoropuhelun aikuisen kanssa riittävän turvallisena ja luotettavana, jolloin hankalienkin tunteiden käsittely on mahdollista. Tyypillisesti integraatiokokeilua on alettu suunnittelemaan 1-1,5 vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on aloittanut opiskelun NEMO -toiminnassa. Kolmen viimeisen vuoden aikana kaikkein haastavimmista 15 lapsesta 8 lasta on palannut kokonaan yleisopetukseen tai aloittanut integraatiokokeilun. Alakouluikäisten NEMO toiminnan moniammatilliseen tiimiin kuului lukuvuonna 2017-2018 neljä erityisluokanopettajaa, neljä koulunkäynninohjaajaa, kuraattori sekä psykologi. Lisäksi SiunSoten perhepalvelujen apulaisylilääkäri on käynyt konsultoimassa NEMO tiimiä kerran kuussa ja oppilashuollon palveluesimies kaksi kertaa kuussa. Lukuvuonna 2017 2018 NEMO toiminnassa on ollut yhteensä noin 20 alakouluikäistä lasta. Heistä syksyllä 2018 kuusi lasta lähtee integraatiokokeiluun yleisopetukseen. 2018-2019 tiimiin tulee lisäksi yksi erityisluokanopettaja, koulunkäynninohjaaja sekä kasvatusohjaaja ja oppilasmäärä kasvaa 30 oppilaaseen. NEMO luokkamuotoisen opetuksen lisäksi vastaavia oppilaita opiskelee myös lähikouluissaan joko pienluokilla tai yleisopetuksessa. NEMO tiimin työntekijät konsultoivat lähikoulujen henkilöstöä sekä pyrkivät jalkautumaan oppilaan lähikouluun. Oppilaan omassa lähikoulussa tarjottava tuki mahdollistaa sen, että oppilas saa jatkaa koulunkäyntiään omassa lähikoulussaan, ja lähikoulun opettaja muut lapsen kanssa työskentelevät saavat ohjausta ja neuvontaa siihen, kuinka kyseistä oppilasta voisi tukea. Lisäksi NEMO henkilöstö jalkautuu etenkin niihin varhaiskasvatusyksiköihin, joista lapsia on tulossa NEMO toimintaan. Näin varmistetaan henkilöstön konsultoinnin lisäksi lapsen näkökulmasta jatkuvuus tuttujen aikuisten ja toimintatapojen myötä. Yläkouluikäisten luokkamuotoista NEMO toimintaa on Enossa sekä Lyseon peruskoulussa. Näissä pyritään takaamaan onnistunut siirtyminen toisen asteen opintoihin peruskoulun päätyttyä.

9 5. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskevan selvityksen tavoitteet sekä saavutetut tulokset Joensuun kaupunginvaltuuston (23. 6. 2014 311) hyväksymässä vuoden 2014 talousarviossa hyväksyttiin rakennemuutosohjelmaan liittyvänä 21 selvitystehtävää. Tuottajan neuvottelukunta (26.11.2014 43) lisäsi tehtäviä neljällä, joten selvityskohteita oli kaikkiaan 25. Yhdeksi selvityskohteeksi asetettiin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyt. Selvityksen painopisteenä on perusopetus ja se laadittiin ensimmäisen kerran 30. 9. 2014, jonka jälkeen se on ollut tiedoksi Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15. 4. 2015 43, 28.4. 2016 44 sekä 27.10.2016 102. Edellä mainittu selvitys oli myös osa lasten ja nuorten kärkihanketta. Selvitykseen asetetut tavoitteet sekä saavutetut tulokset: Tavoite 1. Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen Tavoite 1: Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. Tavoite 2: Vuosina 2016-2017 pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään 200 000e ja edelleen vuosina 2018-2019 300 000e, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain Taulukokossa 2 on vertailtu perusopetuksen tuntimääriä lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Se sisältää kaupungin omalla rahoituksella järjestetyn opetuksen lisäksi myös hankerahoituksella järjestetyn opetuksen, joka kaaviossa sisältyy joko yleisopetukseen tai pienryhmäopetukseen. Osa-aikainen erityisopetus puolestaan sisältyy yleisopetuksen lukuihin. Taulukosta näkyy, että hankerahoituksen (taulukko 3) pienentyessä on kaupungin omalla rahoituksella järjestettyä opetusta kuitenkin samaan aikaan pystytty lisäämään. Tämä on muun muassa mahdollistunut järjestämällä kehitysvammaisten lasten ja nuorten opetus kaupungin omana toimintana sekä kehittämällä kaupungin omana toimintana järjestettävää NEMO toimintaa, jolloin erikoissairaanhoidon kustannukset ovat laskeneet. Lähikouluperiaatteen edetessä myös kuljetuskustannukset ovat laskeneet. Lisäksi koulunkäynninohjaajien työaikojen tehokkaampi hyödyntäminen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisopalveluiden, Siun soten sekä kaupungin ja eri toimijoiden iltapäivätoiminnan järjestäjien kesken on tuonut kustannussäästöjä. Siun soten kanssa on vuoden 2018 osalta tehty sopimus, jonka mukaisesti Joensuun kaupunki laskuttaa puolivuosittain vammaispalveluiden aamuhoidon sekä IP hoidon osalta ohjaajakustannukset Siun sotelta. Tämä mahdollistaa ohjaajien työajan hyödyntämisen aiempaa tehokkaammin vammaispalveluiden aamuhoidon, koulupäivän sekä IP -toiminnan kesken. Lapsen näkökulmasta tämä tuo pysyvyyttä tutun ja turvallisen aikuisen seuratessa lasta palvelusta toiseen. Lukuvuodeksi 2018 2019 on lisäksi tehty vastaavia yhteisiä koulunkäynninohjaajien työsopimuksia muun muassa perusopetuksen, nuorisopalveluiden, kaupungin ulkopuolisten IP toimijoiden sekä Siun soten varhaisen tuen kesken. Lisäksi on tehty koulunkäynninohjaaja - koulusihteeriyhdistelmätyösopimuksia. Taulukon 2 alapuolella näkyy vuosittain euromääräiset koulunkäynninohjaajakustannukset. Vaikka taulukossa 2 vuosiviikkotunnit on jaoteltu osa-aikaiseksi ja pienluokkamuotoiseksi, on opetus nykyisin melko vaikea määrittää puhtaasti yleisopetuksessa tapahtuvaksi tai pienluokkamuotoiseksi. Tästä syystä myös käytettyjen resurssien jakautuminen osa-aikaisen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen välillä on vaikea tarkkaan rajata. Osa-aikaisen ja resurssiopetuksen määrä on lisääntynyt, mutta samalla myös lukuvuodesta 2015 2016 lukuvuoteen 2016 2017 pienluokkien vuosiviikkotuntimäärä on lisääntynyt 1 365:stä 1 434:iin.

10 Taulukko 2 2016-2017 - 2015-16 17 18 yleisopetus (vvt) 8953 8844 8907 osa-aikainen erityisopetus, sis. ylläoleviin yleisopetuksen lukuihin (vvt) 733 778 810 resurssierityisopetus (vvt) 272 pienluokat (vvt) 1 365 1434 1414 erityisopetus yhteensä (vvt) 2 098 2 212 2 496 perusopetus yhteensä (vvt) 10 319 10 278 10 593 2 015 2 016 2 017 3 476 3 394 koulunkäynninohjaajat ( ) 3 335 559 164 591 Taulukko 3 lukuvuosi Hanke käyttötarkoitus 2012-2013 POP opetusryhmien pienentäminen 831 270 2013-2014 POP opetusryhmien pienentäminen 1 047 600 2014-2015 POP opetusryhmien pienentäminen 1 299 400 2015-2016 POP opetusryhmien pienentäminen 529 000 2016-2017 tasa-arvohanke opetusryhmien jakamiseen 116 000 2017-2018 tasa-arvohanke opetusryhmien jakamiseen ja avustajat ja ohjaajat 129 000 2018-2019 tasa-arvohanke opetusryhmien jakamiseen ja avustajat ja ohjaajat 451 000

11 Tavoite 2. Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys Tavoite: Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5 % vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon. Kuvion 1 mukaan tavoitteen mukaisesti tehostetun tuen määrä on Joensuussa lisääntynyt aina vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen tasoittunut noin 10% tietämiin. Myös valtakunnallisesti tehostetun tuen määrä on vuonna 2017 ollut samoissa lukemissa (9,7%). Kuvion 2 mukaan erityisen tuen määrä on kuitenkin vuoden 2014 jälkeen sekä valtakunnallisesti että Joensuussa kääntynyt kasvuun ollen Joensuussa vuonna 2017 jopa vuoden 2011 lukuja korkeammalla. Kuvio 1 % Tehostettu tuki JNS vs. muu Suomi 12 10 8 6 4 2 0 2011 2013 2014 2015 2016 2017 tt muu Suomi 3,3 6,5 7,5 8,4 9 9,7 tt JNS 3 6,6 7,9 10,2 9,92 9,97 Kuvio 2 % Erityinen tuki JNS vs. muu Suomi 10 8 6 4 2 0 2011 2013 2014 2015 2016 2017 et muu Suomi 8,1 7,3 7,3 7,3 7,5 7,71 et JNS 9 8,5 7,8 8,1 8,47 9,31

12 Tavoite 3. Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Tavoite: Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. Koulukustannukset muodostuvat opetuksesta, koulunkäynninohjaajista sekä jäsenkuntien maksuosuudesta joensuulaisten osalta. Edellä mainittujen lisäksi merkittävä kustannusvaikutus on myös valtionosuuksilla, jotka ovat Joensuun kaupungin sijaan ohjautuneet Honkalampikeskukselle sekä kuljetuskustannukset, kun oppilaita on Joensuusta päivittäin kuljetettu Honkalammelle. Joensuulaisten kehitysvammaisten oppilaiden opetusjärjestelyjen kehittämistä viime vuosina on ohjannut valtioneuvoston vuonna 2010 tekemä periaatepäätös kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisesta ja käynnistynyt KEHAS ohjelma. Edellä mainitun periaatepäätöksen myötä Joensuun sosiaalitoimen selkeänä suuntana on ollut kuntayhtymän palvelujen siirtäminen Joensuun kaupungin toiminnaksi vahvistamalla kehitysvammaisten avopalveluita sekä purkamalla laitoshoito. Tämän myötä yksi keskeisimmistä asioista on ollut lasten koulunkäynnin mahdollistaminen kaupungin kouluissa silloisen laitosjärjestelyn sijaan. Honkalampikeskuksen koulussa opiskeli lukuvuonna 2013 2014 21, mutta lukuvuonna 2017-2018 enää 8 joensuulaista kehitysvammaista esi- tai perusopetusikäistä oppilasta. Joensuulaisten oppilaiden väheneminen Honkalampikeskuksen koulussa on tapahtunut oppilaiden jatkaessa ikätovereidensa tavoin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Joensuun kouluihin. Tämä edellyttää huolellista uusien koulujen sekä palveluiden suunnittelua yhdessä vammaispalveluiden kanssa sekä opetus- ja ohjaajahenkilöstön lisäkoulutusta. Henkilöstön viittomakielenkoulutus aloitettiin syyslukukauden 2016 alussa. Kehitysvammaisten opetusryhmiä on lisätty kahdella ja jatkossa opetusryhmät muodostetaan pedagogisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti huomioiden sekä oppiainejakoisesti että toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat. Lukuvuoden 2018-2019 alusta alkaen kantakaupungin alueella kehitysvammaiset oppilaat opiskelevat pääasiassa Utran, Pataluodon sekä Nepenmäen kouluissa. Näistä Utran ja Pataluodon toimintamalli muodostaa oppilaan näkökulmasta yhtenäisen peruskoulun oppilaan siirtyessä Utran koulusta joustavasti E 6. luokkien aikana Pataluodon kouluun jatkamaan perusopetustaan Pataluodon yhtenäisessä peruskoulussa. Pataluotoon siirtymisajankohtaa voidaan tilanteen mukaan vuosittain muokata. Kantakaupungin osalta myös Nepenmäen koulussa kaikki oppilaat käyvät koko perusopetuksensa samassa koulussa. Enossa ja Hammaslahdessa jatkavat myös kehitysvammaisten opetusryhmät, joissa kaikki kehitysvammaiset oppilaat opiskelevat. Tämän lisäksi kehitysvammaisia oppilaita on kaupungin eri kouluissa myös muilla pienluokilla sekä yleisopetuksen yhteydessä tapauskohtaisesti oppilaan etu moniammatillisessa yhteistyössä harkiten. Jatkossa selvitetään yhdessä logistiikkakeskuksen kanssa, voidaanko vaikeimmin vammaisten oppilaiden kuljetuksiin käytettävää aikaa lyhentää. Kehitysvammaisten oppilaiden hoidollisiin toimenpiteisiin tarkoitettuihin tiloihin varmistetaan tarpeellinen varustus. Lisäksi tehdään aktiivisesti yhteistyötä Honkalammen kanssa, jolloin heidän osaaminen pystytään tehokkaammin hyödyntämään muun muassa opettajan, AAC ohjaajan, toimintaterapeuttien sekä seksuaalineuvojan konsultaatiokäyntien muodossa.

13 Kuvio 3 Honkalampikeskuksen kustannukset 2014-2017: opetus, koulunkäynninohjaajat ja jäsenkuntien maksuosuus 535890 455368 284 272 217 479 2014 2015 2016 2017 Kuviossa 3 näkyvät kustannukset ovat laskeneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Näiden lisäksi kehitysvammaisten oppilaiden ohjautuminen Joensuun kaupungin kouluihin Honkalampikeskuksen koulun sijaan on tuonut merkittäviä säästöjä myös kuljetuskustannuksissa sekä valtionosuuksien (noin 30 000 / oppilas) ohjautuessa Joensuun kaupungille taulukon 4 mukaisesti. Alla olevassa taulukossa ostot Honkalammelta sisältävät koulunkäynninohjaajat, opetuskustannukset sekä jäsenkuntien maksuosuuden. Opetus sisältää kaupungin oman kehitysvammaisten pienryhmämuotoisen opetuksen kustannukset, ohjaajat sisältävät kaupungin kaikki koulunkäynninohjaajakustannukset, kuljetukset sisältävät pidennetyn oppivelvollisuuden ja vaikeimmin vammaisten kuljetuskustannukset. Kun kaupungille ohjautuvat valtionosuudet otetaan mukaan tarkasteluun, ovat kehitysvammaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyjen vuosittaiset kustannukset laskeneet noin 400 000 vuodesta 2013 vuoteen 2017. Korkeimmillaan menot ovat olleet vuonna 2015. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 vuosittaiset kustannukset ovat laskeneet noin 600 000. Taulukko 4 2013 2014 2015 2016 2017 2018 arvio 2019 arvio joensuulaisia oppilaita Honkalammella 21 23 13 9 8 7 6 Honkalampi (ostot) 499 084 535 890 455 368 284 272 217 479 200 000 opetus 682 732 682 734 667 945 711 854 761 854 815 000 ohjaajat (koko kaupungin) 3 165 873 3 219 518 3 335 495 3 436 762 3 394 591 3 436 762 kuljetukset, pidennetty ja vaike, JNS + H-lampi 289 777 312 409 371 406 231 040 119 339 119 339 Kaupungille tulleet VOS:t - - - 92 817 270 000 390 000 Yhteensä (menot - tulot 4 637 466 4 750 551 4 830 214 4 571 111 4 223 263 4 181 101

opetuspäivien määrä 14 Tavoite 4. Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset Tavoite: (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yhden vuorokauden hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on 600-700 + sairaalaopetus 250, vastaava hinta Kuopiossa on noin 900 + sairaalaopetuksen hinta). Mittari: Esi- ja perusopetuksen ennakoimattomat erikoissairaanhoidon kustannukset vuosittain. Kuvio 4 Sairaalaopetuspäivät 1618 1445 1372 1039 2014 2015 2016 2017 Kuvio 5 Sairaalaopetuskustannukset 373 760 342 780 344 900 329 181 2014 2015 2016 2017 Sairaalaopetuspäivien määrä on vähentynyt noin 250 päivällä vuodesta 2015 vuoteen 2017. Yhden sairaalaopetuspäivän hinta koulutuspalveluille on noin 250 / oppilas. Tähän on epäilemättä vaikuttanut muun muassa NEMO toiminnan kehittäminen. Koulutuspalvelut on resursoinut NEMO toimintaan opettaja- ja ohjaajaresurssin lisäksi yhden psykologin ja kuraattorin. Lisäksi kaupunki resursoi Siun soten psykologi- ja kuraattoriresurssien lisäksi päiväkodeissa tapahtuvaan esiopetukseen puolikkaan kuraattoriresurssin sekä perusopetukseen yhden psykologin ja kuraattorin (sekä ammatilliselle toiselle asteelle kaksi psykologia).

15 6) JATKOSUUNNITELMAT a. Vaikeimmin vammaisten opetuksen ottamista asteittain Joensuun kaupungin kouluihin jatketaan. Lisätään vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien osalta kaupungin eri luokkiin jalkautuvaa konsultointia. Tehdään aktiivisesti yhteistyötä muun muassa Honkalammen sekä Onerva Mäen koulun kanssa. b. NEMO opetuksen painopistettä siirretään yhä voimakkaammin alkuopetusikäisiin ja sitä nuorempiin, jolloin mahdollisuus kuntoutumiseen ja omaan lähikouluun palaamiseen on suurempi. c. Henkilöstöresurssien kriittistä tarkastelua lähtökohtana lapsen tarpeet jatketaan. Koulunkäynninohjaajien työajan jakautumista eri toimijoiden kesken tehostetaan niin, että jatkumo mahdollisesta lapsen kotona tapahtuvasta aamuhoidosta koulupäivään ja edelleen koulupäivän jälkeen lapsen IP kerhoon mahdollistuu yhä useammin. Alkuopettajien työaikaa kohdennetaan myös niihin esiopetusryhmiin, joista lapsia seuraavana lukuvuonna ohjautuu kyseisten opettajien luokkiin. d. Resurssien (sekä ohjaaja- että opettajaresurssien) liikuteltavuuteen ja sitä kautta tuen oikeaaikaisuuteen sekä tuentarpeen ja henkilöstön osaamisen kohtaamiseen panostetaan. Yhteistyössä Riverian kanssa räätälöidään ohjaajille tarvittavaa täydennyskoulutusta. e. Icehearts toiminta aloitetaan toimintakautena 2018 2019 varhaiskasvatusyksikössä, josta toiminta jatkuu lukuvuonna 2019 2020 Icehearts järjestön kautta yhdessä joensuulaisessa peruskoulussa. f. Palvelut rakennetaan niin, että ne muodostavat johdonmukaisen ja ehjän kokonaisuuden lapsen ja perheen näkökulmasta tarkasteltuna tukien lapsen ehyttä ja turvallista arkea ja koulupäivää. g. Resurssien jakautumista tietoon perustuen kaupungin eri koulujen kesken kehitetään esimerkiksi tukikertoimen kautta.

16

17