K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 26 2016 VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS
UUTUUDET 2016 Trym... s. 28 Satoisin Bragea aikaisemmista ohrista. Happamankestävä. Fabiola... s. 29 Mallasohraksi ehdotettu 2-tahoinen uutuusohra. Avetron... s. 34 Aikainen ja ohutkuorinen uutuuskaura etenkin karjatilojen tarpeeseen Avanti... s. 35 Myöhäinen suurimokaura, Belindaa jopa 10% satoisampi SU Performer ja SU Cossani... s. 49 Uudet TurboHybrid 2.0 hybridirukiit laaturukiin tuotantoon Dankowskie Agat... s. 49 Uusi satoisa populaatioruis Tilan Oma Nurmiseos... s. 68 Kysy tilakohtaisesti räätälöityä vaihtoehtoa myyjältäsi! Alus- ja kerääjäkasvit... s. 73 K-maatalouden ohjeet ja suositukset Ympäristökorvauksen toimenpiteen suorittamiseksi AgLeader täsmäviljelyjärjestelmät... s. 88 Tarkkuutta ja automatiikkaa kaikkiin tilan työvaiheisiin YaraMila Y20 27-2-3-2... s. 93 Uusi rikkipitoinen NPK-lannoite kevätviljan lannoitukseen YaraMila NK3... s. 93 Uusi hivenpitoinen NK-lannoite etenkin karjatilojen tarpeisiin YaraVita Mancozin... s. 96 Uusi lehtilannoite viljojen ja nurmien tärkeimpien hiventen saannin turvaamiseksi ExpressGold... s. 103 Uuden sukupolven laajatehoinen SX valmiste rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoilla. Mobius FX... s. 133 Uusi tautiainepaketti viljoille. Kolmen tehoaineen ratkaisu, jossa mukana strobia ja runsaasti vahvoja triatsoleja Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tarkistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta. 2 www.k-maatalous.fi
JOHDANTO Tavoitteena tuottavuusloikka parempaan kannattavuuteen Julkisessa keskustelussa on loppuvuoden aikana alati puhuttu 5% tuottavuusloikasta, kuka tahollaan leikkaamalla ja säästämällä, kuka nykytoimintoja tehostamalla. Samaa tuottavuuden nousua tarvitsemme myös maatalouselinkeinoissa, ja keinot tulevat löytymään varmasti molemmista, niin järkevästä kulurakenteesta kuin loppuun trimmatusta tuotannostakin. Sääolosuhteisiin tai maailmanmarkkinoihin me suomalaiset emme pysty vaikuttamaan, on vain kyettävä sopeuttamaan oma tuotanto kulloinkin ennustettavissa oleviin olosuhteisiin ja markkinatilanteeseen. Tuotannon tehostamisessa laskin ja tuotantosuunnitelma ovat oivia apuvälineitä. Tehtyjä ratkaisuja ja niistä saatuja tuloksia on syytä seurata, tulevaa arvioida ja näiltä pohjin tehdä johtopäätöksiä oman toiminnan ohjaamiseksi. Ainoastaan säästämällä panoksissa emme kykene kannattavuutta parantamaan. Suomalainen tuotanto, työ ja kustannusrakenne ei kestä taloudellista tarkastelua laajaperäisessä viljelyssä. Sen sijaan tuottavuuden parantaminen on hyvin mahdollista, sillä monilla tiloilla saavutetaan jopa puolet maan keskiarvoja parempia satoja niin nurmentuotannossa kuin viljanviljelyssäkin. Voisiko aiempaa useampi tila saavuttaa korkeat sadot tuotantoon panostamalla lajikkeita vaihtamalla tai uusia viljelykasveja kokeilemalla? Tästä viljelyoppaasta löydät testatut ratkaisumme niin lajikkeiden, kasvinsuojelun kuin valmiiden sinulle suunniteltujen viljelyohjelmien osalta. Viljelyohjelma on K-maatalouden tarjoama palvelukokonaisuus suomalaisille viljelijöille Viljelyopasta olemme julkaisseet vuodesta 2006 lähtien. Tervetuloa suunnittelemaan hankintoja palvelevan ja osaavan henkilökuntamme kanssa! K-MAATALOUS 3
KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO Viljakauppa ja viljelysopimukset...8 Viljelytekniikan tehostaminen...11 Ohran Viljelyohjelma...24 Kauran Viljelyohjelma...31 Kevätvehnän Viljelyohjelma...37 Syysviljojen Viljelyohjelma...43 Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma...51 Syysöljykasvien viljelyohjelma...57 Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet...60 Nurmen viljelyohjelma...62 Nurmen säilöntä...74 Perunan Viljelyohjelma...76 Lannoitus ja maanparannus...80 Lehtilannoitteet...96 Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot... 98, 172 Kasvinsuojelun oheistuotteet... 99, 168 Peittausaineet...100 Rikkakasvien torjunta...102 Heinämäisten rikkojen torjunta...114 Nurmien rikkasvien torjunta...118 Juolavehnän torjunta...124 Kasvunsääteet...128 Kasvitautien torjunta...133 Tuholaisten torjunta...139 Erikoiskasvien kasvinsuojelu...147 Perunan kasvinsuojelu...160 Kasvinsuojelun pikataulukot...172 K-maatalous kaupat...196 4 www.k-maatalous.fi
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Aakkosellinen sisällysluettelo... 5-7 Acrobat WG... 160 Ag Leader täsmäviljelyjärjestelmät... 88 Alkusanat... 3 All Clear Extra -ruiskunpesu... 169 Ally 50 ST... 102 Alsikeapila... 71 Alus- ja kerääjäkasvien viljely... 73 Ariane S... 104 Aumakalvot... 75 Aurea Cl rypsi... 54 Avanti rehu-ja elintarvikekaura... 35 Avaunt... 142 Avetron rehu- ja elintarvikekaura... 34 Banjo Forte... 165 Basagran M75... 118 Basagran SG... 119 Baytan I... 100 Baytan Universal... 101 Bettina rehu- ja elintarvikekaura... 35 Biscaya OD 240... 139 Bjarne mylly- ja rehuvehnä... 41 Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra... 27 Broadway... 114 Butisan S... 149 Butisan Top... 150 Cantor...105 Cerone... 128 Ceylon syysvehnä... 48 Clamox... 151 Clearfield -tuotantomenetelmä... 54 Comet Pro... 134 Consento... 166 Cycocel 750... 129 Dankowskie Agat ruis... 49 Demonstrant mylly- ja rehuvehnä... 40 DK 7130 CL hybridi kevätrapsi... 54 DK Imistar CL hybridisyysrapsi... 59 Englanninraiheinä... 70 Envision... 124 Epok 600 EC... 161 Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko...190 Express 50 SX... 106 Express Gold... 103 Fabiola 2-tahoinen ohra... 29 Fenix... 152 Formulaatit... 98 Fosforilannoitus... 87 Galera... 153 Glyfotaulukko... 123 Gratil... 120 Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto..168 Herneen pikataulukko... 175 Härkäpavun pikataulukko... 174 Infinito... 167 Ingrid herne... 60 Italianraiheinä... 70 Jaettu typpilannoitus... 85 Juventus... 138 Kaliumin käyttömääriä... 92 Kalkituksen perusteet... 82 Karita herne... 60 Karjanlannan ravinteet... 84 Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö... 17 Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko... 178 Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla... 21 Kasvitautien torjunta viljoilla... 18 Kasvituhoojien resistenssi... 19 Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit... 196 Kauran Viljelyohjelma... 32 Kauran Viljelyohjelmakoe... 31 Kauran viralliset lajikekokeet... 36 Kestac 50 EC... 140 Kevätvehnän Viljelyohjelma... 37 Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe... 39 Kevätvehnän viralliset lajikekokeet... 42 Kiristekalvot... 75 K-maatalouden koetila... 11 K-MAATALOUS 5
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO K-MCPA... 108 Krabat mylly- ja rehuvehnä... 41 K-TRIO... 109 Kuminan pikataulukko... 174 Laadun merkitys lopputuotteen hinnoitteluun... 10 Lannoitteiden tuoteluettelo... 94 Lannoituksen enimmäismääriä... 91 Largo syysrypsi... 59 Lehtilannoitteiden tuoteluettelo... 96 Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta... 16 Leimay... 162 Maanparannuskalkit ja kuonat... 83 Majong hybridirapsi... 55 Marika rehu- ja elintarvikekaura... 34 Marjojen pikataulukko... 177 Mascara syysrapsi... 59 Mavrik 2F... 144 Mirador... 147 Mobius FX... 133 Monitor... 115 Mustang Forte...107 Nurmen kasvinsuojelu... 63 Nurmen kasvuasteet... 64 Nurmen Viljelyohjelma... 62 Nurmien rikkakasvin tehotaulukko...189 Nurminata... 70 Nurmiseokset ja symbolien merkitys... 68 Nurmisiemenseokset... 72 Nurmisiementen yleistaulukko... 66 Ohran Viljelyohjelma... 24 Ohran Viljelyohjelmakoe... 26 Ohran viralliset lajikekokeet... 30 Peittausianieden taulukko ja öljykasvien tautitehotaulukko... 184 Penncozeb... 163 Perfekthion... 143 Persianapila... 71 Perunan kasvuasteet...76 Perunan Viljelyohjelma... 78 Pilot Ultra... 159 Porkkanan pikataulukko... 176 Primus... 121 Prosaro... 136 Puma Extra... 117 Puna-apila ja muut nurmipalkokasvit... 71 Puntari mylly- ja rehuvehnä... 40 Pyöröpaaliverkot... 74 Racumin Pasta... 145 Ragna monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra... 27 Ranman TOP... 164 Rapsin viljelytekninen koe... 56 Ravinteiden merkitys kasville... 80 Reetta populaatioruis... 50 Reglone... 154 Rehukasvit ja riistasiemenet... 61 Resistenssin ehkäisy... 20 Rikkakasvien kuvat... 186 Ringsaker rehukaura... 34 Rokka herne... 60 Roundup Max... 126 Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla... 127 Ruiskunpesuohjeet... 170 Ruiskutusajankohdat... 14 Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma... 44 Ruokonata... 70 Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu... 53 Rypsin ja rapsin kasvuasteet... 51 Rypsin ja rapsin viljelyohjelma... 52 Rypsin ja rapsin viralliset lajikekokeet... 56 Sadon arviointi satokomponentien avulla... 12 Sekator... 112 Senkor SC600... 155 Siementen kylvömäärätaulukko... 22 Signum... 148 Sisällysluettelo aiheittain... 4 Sportak EW... 137 Starane 180... 113 Starane XL...122 6 www.k-maatalous.fi
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Stomp... 156 Stratos Ultra... 157 SU Cossani hybridiruis... 49 SU Performer hybridiruis... 49 Suojaimet... 171 Suutinten valintataulukko... 172 SW Magnifik mylly- ja rehuvehnä... 48 SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra... 29 SW Petita rypsi... 55 Swipe... 116 Switch... 147 Symbolit... 98 Syysohran viljelytekninen koe... 47 Syysrukiin viralliset lajikekokeet... 50 Syysvehnän viljelyohjelma...43 Syysvehnän viralliset lajikekokeet...48 Syysviljojen kasvinsuojelu...46 Syysviljojen viljelyohjelma... 45 Syysöljykasvien kasvinsuojelu... 58 Syysöljykasvien viljelyohjelma... 57 Säilöntäaineet...74 Tankkiseostaulukko perunat...192 Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi...193 Tankkiseostaulukko viljat... 194 Tankkiseosten teko-ohje... 191 Tautiaineiden tehotaulukko... 185 Terpal... 130 Timotei... 69 Tiril monitahoinen ohra... 28 Titus... 158 Tooler... 110 Tooler Heavy... 111 Torjuntakynnykset... 182 Trimaxx... 132 Trinol jyväsyötit... 146 Trym monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra... 28 Turbo Hybrid 2.0 hybridirukiit... 49 Typpilannoitteiden vertailu... 86 Typpillannoitteiden enimmäismääriä... 90 Uutuudet... 2 Valkoapila... 71 Westerwoldinraiheinä... 70 Vilde monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra... 28 Vilgott 2-tahoinen rehuohra... 29 Viljelyohjelma-kiinnite...99 Viljelysopimukset...8 Viljelyvyöhykekartta... 23 Viljojen kasvuasteet... 13 Viljojen rikkakasvien tehotaulukko... 188 Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja... 183 Zebra mylly- ja rehuvehnä... 42 K-MAATALOUS 7
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Viljamarkkinoiden toimintaympäristö muuttuu vauhdilla Maailmalla ja EU:n alueella tuotettiin suuri viljasato jo kolmannen kerran peräkkäin. Ominaista satokauden alulle oli viljan futuurikurssien raju nousu Euroopassa heinäkuun helteiden uhatessa viljasadon määrää ja laatua. Satotietojen päivittyessä huoli nähtiin turhaksi ja futuurikurssit laskivat voimakkaasti. Maailman kokonaisviljasato nousee jälleen suureksi ja kahden edellisen viljasadon jälkeen myös maailman viljavarastot nousevat suurimmiksi lähes 30 vuoteen. Nämä lähtökohdat on syytä ottaa taustatekijöinä huomioon, kun ennakoidaan viljamarkkinoiden kehitystä kuluvan satokauden aikana. Suomessa satokausi oli viime vuosiin verrattuna hyvin poikkeuksellinen: märän kevään takia kylvöjä tehtiin huhtikuusta kesäkuuhun ja suuri osa puinneista saatiin tehtyä vasta lokakuussa. Erilaisista kasvuoloista johtuen myös viljan laadut ovat olleet vaihtelevia ja paljon riippuu siitä, kuinka toimiva kunkin pellon vesitalous oli sateisena kasvukautena. Monelta peltolohkolta korjattiin kuitenkin määrällisesti hyviä viljasatoja, mutta keväällä kylvetyt pinta-alat jäivät viime vuosia pienemmiksi ja siksi kokonaisviljasato jäänee noin 3,7 miljoonan tonnin tasolle eli noin 400 000 tonnia viime kautta alemmaksi. Jos viljan keskihinnaksi lasketaan 150 /tn, tulee tämän viljakasan arvoksi 60 miljoonaa euroa ja tämän verran vähemmän rahaa kiertää maataloudessa kuluvalla satokaudella. Suomessa kauden viljamarkkinoita ja niiden mahdollisuuksia tulkittiin toisin kuin Baltiassa. Useiden arvioiden mukaan Baltian yhteenlasketun viljasadon määrä lähentelee 10 miljoonaa tonnia. Euroopan viljakaupan järjestön Coceralin arvion mukaan Baltian yhteenlaskettu viljantuotanto vuonna 2007 oli 5,24 miljoona tonnia ja 2015 määrä on tähän nähden lähes kaksinkertainen. Samaan aikaan Suomessa viljantuotanto on pysynyt samana, noin 4 miljoonan tonnin tasolla potentiaalia olisi meilläkin kasvattaa tuotantoa 5 miljoonan tonnin tasolle jo pelkästään parempien keskisatojen ja pellonkäytön tehostamisen kautta. Päästäksemme jälleen uudelle kasvu-uralle koko viljasektorilla kaivataan uusia toimintatapoja. Suuri yksittäinen ero Baltian ja Suomen välillä on ennakkokaupan hyödyntäminen viljakaupassa. Maamme eteläpuolella viljanhintoja kiinnitetään jopa puolelle sadosta ennen sadonkorjuuta ja näin saadaan hyödynnettyä viljamarkkinoiden hintamuutokset. Suomessa viljanhintoja kiinnitetään vain murto-osalle tästä määrästä, jolloin markkinamuutosten hyödyntämiselle jää vähemmän mahdollisuuksia. Suomen viljamarkkina on muuttunut voimakkaasti viimeisten muutaman vuoden aikana. Suurimmat heilahdukset on koettu Varsinais-Suomessa, josta viljaa jalostavaa teollisuutta on hävinnyt satoja tuhansia tonneja. Samaan aikaan viljanjalostusta on rakennettu lisää mm. Etelä-Pohjanmaalle ja Päijät-Hämeeseen. Maan sisäinen viljavirta on muuttanut suuntaansa ja samalla viljaliikenne on kasvanut etenkin Pohjanmaan suuntaan. Varsinais-Suomen viljat löytävätkin käyttöpaikkansa yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolelta Naantalin sataman kautta. Viljan vienti täytyy nähdä vähintään yhtä tärkeänä käyttökohteena kuin kotimainen viljankäyttö. Viljaviennin arvo vuonna 2014 oli yli 160 miljoonaa euroa ja noin 15 % koko elintarvikeviennin arvosta. Kotimarkkina-alueeksi täytyykin nykyisin ymmärtää koko EU ja puheet ylituotannon vienneistä kuuluvat historiankirjojen sivuille. Viennin tehostaminen vaatii kuitenkin tehokkuuden lisäämistä koko viljaketjulta, jotta sadat tuhannet viljatonnit ja tuhannet rekkalastit saadaan laivattua rajallisten varastojen kautta maailmalle. Tämän takia mahdollisimman tasainen viljavirta on kaikkien toimijoiden etu, ja kaikkea viljaa ei voi liikuttaa muutamana syksyn ja kevään viikkoina. Satokaudella 2014/15 Suomesta vietiin viljaa ulos 990 000 tonnia ja tänne tuotiin viljaa vain reilu 50 000 tonnia, josta valtaosa oli ruista. Suomi on siis muuttunut viljan nettotuojasta viljan vientimaaksi. Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat sekä kotimaan toimituksiin että vientiin! 8 www.k-maatalous.fi
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Suomen viljatasearvio 2015/16 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala ha 244 000 32 000 288 000 480 000 1 044 000 Sato kg/ha 3 640 3 390 3 250 3 060 Kokonaissato, tn 889 000 107 000 935 000 1 470 000 3 400 000 Tilakäyttö, sis. siemen, tn 247 000 7 000 474 000 877 000 1 605 000 Teollinen käyttö, tn 455 000 95 000 285 000 536 000 1 371 000 Vientiarvio/tuontiarvio, tn 300 000 2 000 192 000 86 000 580 000 Lähde: Luke ja VYR 28.8.2015 viljatasearvio 2015/16. Lukuihin on odotettavissa tavanomaista suurempia muutoksia, kun korjatun sadon määrä on selvillä. Odotettavissa on, että etenkin kauran ja ohran tuotantoluvut kasvavat yllä esitetyistä hyvien hehtaarisatojen takia. Viljojen hintakehitys Suomessa 2005- Vehnä Rehuohra Kaura Rypsi ja rapsi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Viljojen hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealla. Lähteet: Tike ja Rautakesko. Kuvaajat kuvaavat viljojen perushintoja tilityksillä, eivätkä ota kantaa laatuvaihteluihin vuosittain. Vehnän hinta muodostuu rehu- ja myllyvehnän hintojen keskiarvosta. K-maatalouden Laatuviljasopimus Neljä tapaa hallita hintariskiä Laatuviljasopimuksen tarkoituksena on auttaa sadon markkinoinnissa ja lisätä viljaketjun suunnitelmallisuutta. Sopimuksessa sovitaan viljeltävistä viljalajeista ja -lajikkeista sekä pinta-aloista ja sopimusmääristä tonneina. Sopimukseen kirjataan myös suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti haluttu toimituspaikka sekä -aika. Teollisuuteen tehtäviin kolmikantasopimuksiin saattaa lisäksi sisältyä omia lisäehtoja. Laatuviljasopimusviljan hintoja voi halutessa kiinnittää etukäteen. Kiinnitysmahdollisuudet vaihtelevat viljalajeittain ja toimipaikoittain. Termiini Kauppasopimus, jossa sovitaan viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Termiinejä voi tehdä jo ennen kylvöä tai milloin tahansa sen jälkeen. Jos termiinin tekee ennen sadonkorjuuta, on sadon määrävaihtelu otettava huomioon. Tällöin suosittelemme kiinnittämään viljoilla enintään 2 tn/hehtaari ja öljykasveilla enintään 1 tn/hehtaari. Termiinisopimuksessa noudatetaan sopimuksentekohetkellä voimassa olevaa laatuhinnoittelua. Mikäli sadon laatu ei täytä minimilaatuvaatimuksia, voidaan erän käyttötarkoitusta muuttaa. K-MAATALOUS 9
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Hintaputki Perinteisen termiinisopimuksen rinnalla teemme nyt myös hintaputkisopimuksia, joissa sopimuksen perushintaa korjataan ylös- tai alaspäin, mikäli markkinahinta on muuttunut toimitushetkellä enemmän kuin hintaputken liikkumarajan. Hintaputki on + - 10 /tn ja vertailuhinta määräytyy ennalta määriteltyjen kotimaisten hintanoteerausten keskiarvona. Muutoin sopimus toimii kuten termiinisopimus. Varastoimissopimus Mikäli tarvitset rahaa, mutta uskot, että markkinahinta olisi kauden aikana nousussa, voit tehdä varastoimissopimuksen. Maksamme tällöin varastoimissopimushintana 70 % sopimuksentekohetken termiinihinnasta. Vilja on toimitettava viimeistään toukokuun loppuun mennessä ja lopullinen hinta on toimituspäivän käteiskauppahinta. Hinnasta vähennetään kiinteä korvaus 8 /tn alv 0. Käteiskauppa Edelleen on mahdollista toimittaa viljaa toimituspäivänä voimassa olevalla hinnalla. Ellei muuta ole ennen toimitusta sovittu, noudatetaan käteiskauppahintaa. Tutustu uusiin viljakauppamme nettisivuihin: http://www.k-maatalous.fi/asiakasohjelmat/viljakauppa/ K-Maatalouden teesit satokaudelle 2016 -- Tunne tuotantokustannuksesi -- Tutustu hintakiinnitysmahdollisuuksiin ja hyödynnä niitä hallitse viljan hintariskiä -- Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, hyvälaatuista ohraa ja öljykasveja -- Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, joten ohraa kannattaa viljellä erityisesti Pohjanmaalla -- Varaudu satokauden hintamuutoksiin -- Viljan myynti- ja toimitusaika voivat erota toisistaan jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta -- Sopimustoiminta nopeuttaa viljamarkkinoiden toimintaa -- Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele jo silloin sadon markkinointia Termiini -- Varsinais-Suomessa viljantuotanto painottuu entistä enemmän viennin varaan -- Viljan teollinen käyttö on siirtynyt yhä enemmän Etelä-Pohjanmaalle ja Hämeeseen huomioi nämä muutokset viljelysuunnitelmia tehdessäsi Hintaputki Käteiskauppa Varastoimissopimus 10 www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUDEN KOETILA Tuotantoon tehokkuutta tutkituilla tuotteilla K-maatalouden koetila Hauholla on pyrkinyt edistämään maataloutta jo vuodesta 1963. Viime vuosikymmeninä on keskitytty siementuotannon ja viljelyn edistämiseen. Koetilan kautta on tullut K- maatalouden edustukseen yli 130 uutta lajiketta sen historian aikana. Lajikevalinnan ansiosta viljelyvarmuus parantunut, mikä näkyy mm. korrenlujuutena ja taudinkestävyytenä. Uudet lajikkeet ovat myös satoisampia johtuen typenkäytön tehokkuuden parantumisesta, jyväkoon suurenemisesta ja jyvien määrän lisääntymisestä. Lisäksi koetila testaa kaikki K-maatalouden myynnissä olevat kasvinsuojeluaineet kansainvälisen testausstandardin GEP:n (Good Experimental Practice) mukaan. Viljelyohjelmissa yhdistävät uutuuslajikkeet ja kasvinsuojeluaineet, jolloin viljelijänä voit olla varma reseptin toimivuudesta. Tuotteet on testattu puolestasi. Nurmikasvien tutkimuksessa painoarvo on seoskokeissa, puhtaiden lajikkeiden testauksessa, kasvinsuojelussa sekä siementuotannossa. Karjatilaohjelmaan on valittu parhaat lajikkeet ja ne yhdistettynä viljelytoimenpiteisiin voit olla varma, että saat karjallesi tuotettua sen tarvitsemaa rehua tehokkaasti peltopinta-alaan nähden. Vuonna 2015 kansalliseen lajikeluetteloon pääsi K-maatalouden valitsemista lajikkeista: SW Birger englanninraiheinä ja SW Hebe valkoapila, Vilgott ja Fabiola -kaksitahoiset ohrat sekä Ceylon syysvehnä. Näiden uutuuslajikkeiden lisäksi pääset tutustumaan tarkemmin tässä oppaassa myös viime vuonna listattuihin uutuuslajikkeisiin Avanti ja Avetron kaurat sekä Trym monitahoinen ohra. Uutuuslajikkeiden tarjonta on tällä hetkellä todella monipuolinen ja palvelee niin vilja- kuin karjatilojakin sekä eteläisessä että pohjoisessa Suomessa. K-maatalouden koetila luottaa ruoantuotannon jatkumiseen Suomessa ja haluaa jatkossakin olla tukena tuottavien tuotantopanosten valinnassa. Lajikkeen vaihto parempaan; satoisampaan ja tuotantotarvetta vastaavaan viljelyvarmaan lajikkeeseen on yksinkertaisin panostus tuotannon tehostamiseen. K-maatalouden kiinteämpi yhteistyö traktori- ja konekaupan kanssa tuo uusia mahdollisuuksia myös koetilan tulevaisuuteen. Olemme panostaneet viljalaboratoriomme palveluihin vuoden 2015 aikana. Saat palvelut käyttöösi lähimmän K-maatalouskaupan kautta. Tarjoamme itävyysanalyysejä tuottajan omasta sadosta, rehu- ja leipävilja-analyyseja, käyttölaatuanalyyseja sekä DON-mykotoksiinimääritystä. Tervetuloa seuraamaan kasvukautta 2016 jälleen kanssamme sosiaaliseen mediaan. Muista seurata myös kesäntapahtumien ilmoittelua! K-MAATALOUS 11
VILJELYOHJELMAN KUMPPANI Rahat riittämään viljelyssä Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto Kannattava viljely edellyttää viljelyvarmuuden parantamista, satojen nousua, markkinoilla onnistumista sekä tuotantokustannusten hallintaa. Tuotantokustannusten laskennan kautta päästään kiinni tekijöihin, joissa pääomaa on kiinni tehottomasti ja rahaa valuu hukkaan. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttavat eniten keskiarvoa parempi sadon määrä ja saatu sadon hinta sekä muita pienemmät kiinteät kustannukset. Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. Sari Peltonen Satojen pitäisi olla noin 5 000 kiloa hehtaarilta, jotta viljantuotanto tämän hetken hinta- ja kustannussuhteilla saadaan kannattavaksi. Satojen nousuun päästään viljelykiertojen monipuolistamisella, maan ja vesitalouden kunnostamisella sekä valitsemalla uusia lajikkeita viljelyyn. Viljelyn monipuolistamisella, jossa viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja, tasataan myös sato- ja hintariskejä. Hyvälaatuisella sadolla on mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa hintaa. Viljelyssä tulisi samalla käytetyllä panosten määrällä tavoitella entistä korkeampaa satoa, jotta nousevat kustannukset eivät syö tulosta. Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn erilaisiin päätöksentekotarpeisiin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Näin varmistetaan rahojen riittävyys muuttuvissa tilanteissa. Kevätvehnä, tuotot ja kustannukset yhteensä /ha tukituotot /ha satotuotot /ha kustannukset /ha 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ennuste Vuoteen 2007 asti viljelyn tuotot ja kustannukset olivat suhteellisen tasaiset, mutta sen jälkeen ovat markkinahinnat alkaneet vaihdella voimakkaasti, samoin kuin kustannukset. Kustannukset ovat seuranneet viljan hinnan nousua ja jääneet pysyvästi korkeammalle tasolle. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki. euroa/ha 12 www.k-maatalous.fi
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Viljojen kasvuasteet 0 Itäminen 00 Kuiva jyvä 01 Jyvä alkaa imeä vettä 05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta 09 Orastuminen: Itu tuppi tunkeutumassa maanpinnalle 1 Oraan kehittyminen 11 1. lehti on täysin avautunut 12 2. lehti on täysin avautunut 13 3. lehti on täysin avautunut #kasvuasteseuranta 2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt 21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt 22 2. sivuversoa näkyvissä 3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu 31 1. solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella 32 2. solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella 37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt 39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä 4 Lippulehden tupen paisuminen 41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa 43 Keskivaihe: Lippulehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut 49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä 5 Tähkälle/röyhylle tulo 51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta 53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta 6 Kukinta 61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä 65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä 69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä) 7 Siementen kehittyminen 71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta 73 Aikainen maitotuleentumisvaihe 75 Maitotuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä 77 Myöhäinen maitotuleentumisvaihe 8 Siementen tuleentuminen 83 Alkava taikinavaihe 85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä 87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentuminen) Kynnenpainauma kohoaa takaisin 89 Täystuleentuminen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä 9 Ylituleentuminen 92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä 93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä 97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt K-MAATALOUS 13
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Vehnä Ohra Kaura Syysviljat KASVITAUDIT s. 100, 133-138 Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, x x x x monokulttuuri Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x Punahome x x x x Talvituhosienet, lumihome x TUHOLAISET s. 139-144 Kirvat x x x Vehnä-, tähkä- ja hesseninsääski x Kahukärpänen x LISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s. 80-97 Lehtihivenlannoitteet x x x x Lisätyppi, sadon määrän lisäys x x Lisätyppi, valkuaisen lisäys x x Kalkitus x x x x RIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 102-127 Rikkakasvit x x x x Hukkakaura x x Juolavehnä, valikoiva torjunta x Juolavehnä, sänkitorjunta x x x x Pelto-ohdake, valvatti x x x x Ohdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x x LAONTORJUNTA s. 128-132 Aikainen x x x Myöhäinen x x x "satoisuusikkuna" 0 10 12 20 21 22 25 31 32 ITÄMINEN ORASTUMINEN PENSOMINEN KORRENKASVU 14 www.k-maatalous.fi
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET "satoisuusikkuna" 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65 KORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE TÄHKÄN ESILLETULO KUKINTA SÄNKI K-MAATALOUS 15
SATOKOMPONENTIT Sadon arviointi satokomponenttien avulla Viljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen kpl/m 2, jyvien luku tähkässä ja tuhannen jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Kpl/m 2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, kun riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasväli on 14,5 cm. Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löytyviä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset sekä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lopputulokseen. Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, kpl/m 2 425 Tähkällisiä versoja/oras 2,2 Tähkäluku, kpl/m 2 935 Jyväluku/tähkä (pääverso) 14 16 18 20 22 Jyväluku/tähkä (sivuverso) 8 10 12 14 16 TJP, g 38 Sato (kg/ha)* 3908 4619 5330 6040 6751 *laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä OHRA (2T) KEVÄTVEHNÄ Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 650 Oraita, m 2 552 Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m 2 552 Jyväluku/tähkä 15 20 25 30 35 TJP, g 35 Sato (kg/ha) 2898 3864 4830 5796 6762 Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m 2 425 Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m 2 425 Jyväluku/tähkä 30 35 40 45 50 TJP, g 35 Sato (kg/ha) 4463 5206 5950 6694 7438 Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto. KAURA 16 www.k-maatalous.fi
RIKKAKASVIEN TORJUNTA Hyvät lohkomuistiinpanot pellon rikkakasveista auttavat seuraavan kauden kasvinsuojelusuunnitelman laatimisessa. Oikea valmiste ja annoskoko Kirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaimmin esiintyvät rikkakasvit lohkoilta. Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erinomaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa tee tankkiseos ongelmarikkakasveja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka) Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä: Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin Rikkakasvit ovat suurikokoisia Maa on multavaa Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä: Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä Huonot käsittelyolosuhteet: Helle Alhainen lämpötila Tuulista Voimakas auringonpaiste Yöhalloja Hyvät käsittelyolosuhteet: Lämpötila 15-25 C Ilman suhteellisen kosteus suuri >75% Esim. aikainen aamu Tyyntä Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto K-MAATALOUS 17
KASVITAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien torjunta: Jaettu tautien torjunta kannattaa tehdä suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla mailla, jos alkukesän sää on ollut sateinen ja taudit ovat lähteneet aikaisin liikkeelle kasvijätteestä. Laikkujen määrä tarkistetaan ennen rikkakasviruiskutusta, ja jos joka toisen kasvin ylimmillä lehdillä on muutamia tautilaikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen puolikas annos triatsolityyppistä tautiainetta, esim. Juventusta tai Prosaroa. Varsinainen tautitorjunta tehdään myöhemmin, koska rikkakasviruiskutuksen yhteydessä annettu tautisuoja ei kestä koko kesää ja pahin tautipaine alkaa vasta heinäkuussa. Lippulehti - tai tähkälletulovaiheessa tautisuoja taataan strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolin (Prosaro, Juventus) seoksella. Annoskoko valitaan tautipaineen, sääolojen ja lajikkeen tautialttiuden perusteella. Punahome: Punahomeet (Fusarium-sienet) muodostavat viljojen tähkissä myrkyllisiä hometoksiineja. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on asetettu enimmäisrajat, joita seurataan viljanäytteistä. Elintarvikekäyttöön toimitettavassa kaurassa ei saa olla DONia yli 1,75 mg/kg. Muilla elintarvikeviljoilla raja on 1,25 mg/kg. Rehuksi menevälle viljalle on annettu suositusarvoja. Puna homeiden tuottamat mykotoksiinit alentavat myös siemenen itävyyttä, mikä vaikeuttaa oman siemenen käyttöä. Punahomeen torjunta Punahomeet leviävät maassa kasvijätteissä sekä kylvösiemenestä. Kasvukauden sateinen ja kostea sää suosii punahomeiden runsastumista loppukasvukautta kohden. Hometoksiiniriskin hallinta: 1. Monipuolinen viljelykierto sekä kasvijätteen muokkaus maahan vähentävät maassa olevan punahomeen määrää. Viljelykierrossa tulisi olla viljan tautipaineen vähentäjänä öljy-, palko- tai nurmikasveja. 2. Peitatun tai sertifioidun siemenen käyttö estää siemenen mukana leviävän punahomeen tartunnan. 3. Tautitorjunnalla voidaan vähentää punahomeen määrää, mutta tautitorjunta tulee tehdä myöhäisessä vaiheessa viljojen kukinnan aikaan. Normaalisti tautien torjunta tehdään jo aikaisemmassa vaiheessa. Torjunnassa käytetään suurta annosta Prosaroa tai Juventusta. 4. Viljan kuivaus nopeasti alle 14 % kosteuteen sekä lajittelu vähentävät homeisten jyvien määrää. Sekä puinnissa että esipuhdistuksessa tulee käyttää riittävää ilmamäärää, jotta pikkujyvät saadaan pois sadon joukosta. Testaa rehuksi menevä vilja Oman tilan rehu kannattaa testata hometoksiinien varalta K-maatalouden viljalaboratoriossa. Hometoksiineja sisältävä rehu hidastaa eläinten kasvua ja aiheuttaa häiriöitä tuotoksessa. 18 www.k-maatalous.fi
KASVINSUOJELUAINERESISTENSSI Kasvintuhoajien kestävyys torjunta-aineita vastaan Mitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai taudinaiheuttaja muuttuu kestäväksi jotakin kasvinsuojeluainetta vastaan. Torjunta ei tällöin onnistu, eikä torjunta-aine tuhoa kohdetta. Resistenssi voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää vastaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita vastaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea ja joita käytetään useasti kasvukauden aikana. Miksi tuntea tehoaineryhmät? Tehoaineet kuuluvat eri kemiallisiin tehoaineryhmiin. Tehoaineryhmän tehoaineet vaikuttavat samalla tavalla torjuttavaan kohteeseen, esimerkiksi estämällä taudinaiheuttajasienen soluseinänmuodostuksen. Resistenssin ehkäisyn kannalta tulee käyttää monipuolisesti eri tehoaineryhmiin kuuluvia torjunta-aineita. Tehoaineryhmät myös vaikuttavat eri tavoin, joten parhaan torjuntatuloksen kannalta on osattava löytää oikea ratkaisu tehoaineryhmistä. Rikkakasvien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Riskin hallinta Lipidisynteesin estäjät ACCase fopit ja dimit ALS-Inhibiittorit Sulfonyyliureat ja imidatsolinonit Synteettiset hormonivalmisteet fenoksihapot Fotosynteesin estäjät Valikoivat juola-ja hukkakaura-aineet: Puma Extra, Axial, Agil, Select, Swipe Pienannosaineet: Tooler, Express, Ratio, Ally, Primus, Gratil, Logran MCPA, Cantor, Triot, Ariane, Galera, Matrigon, Mustang Forte Senkor, Basagranit, Goltix, Reglone Riski kohtalainen, Keski- Euroopasta löydetty resistenttejä kasveja. Riski suuri, jos pienannosaineita käytetään yksinään useita vuosia peräkkäin. Suomesta löydetty kestävää vesiheinää. Riski pieni, tapauksia tunnetaan joitain. Kohtalaisen suuri. Viljelykierto, viljelytekniset menetelmät. Pienannosaineita käytetään enintään 3-5 vuotta yksinään, tämän jälkeen mukaan fenoksihappo kuten K-TRIO tai Starane. Fenokseja käytetään seoksina pienannosaineiden kanssa tai yksinään. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi, vaihtele tehoaineryhmiä. Maavaikutteiset tehoaineet Stomp, Butisan S Pieni. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi eteenpäin. Glyfosaatit Roundup Max, Envision, Ranger Pieni.Useimmat tapaukset viljelyjärjestelmissä joissa glyfosaatti on ainoa rikkakasvihävite (USA, Brasilia). Virossa tavattu resistenttiä hukkakauraa. Viljelykierto, valikoivien tehoaineiden käyttö, viljelytekniset menetelmät. Viljelyohjelman resepti resistenssin hallintaan rikkakasvien torjunnassa: 1. vuosi Tooler 2. vuosi Tooler + Starane 3. vuosi Mustang Forte 4. vuosi Tooler + K-Trio #kasvinsuojelu K-MAATALOUS 19
RESISTENSSIN EHKÄISY Kasvitautien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Strobiluriinit Comet Pro, Acanto, Amistar, Stratego Riski suuri, jos käytetään ilman seoskumppania. Keski-Euroopasta löydetty esim. resistenttiä vehnän harmaalaikkua. DMI-aineet, triatsolit DMI-aineet, imidatsolit Ditiokarbamaatit ja muut luokittelemattomat Prosaro, Bumper (Tilt), Juventus, Menara, Bravo Premium Signum, Sportak, Baytanit, Zardex, Fungazil Dithane, Shirlan, Delan Riski kohtalaisen pieni. Viljelyohjelman reseptit resistenssin hallintaan tautien torjunnassa: 1. Ehkäistään tautien runsastumista viljelykierrolla, muokkaustoimenpiteillä sekä käyttämällä taudinkestäviä lajikkeita 2. Strobiluriineja (Comet Pro) käytetään aina tankkiseoksessa triatsolin (Prosaro, Juventus) kanssa 3. Erikoiskasvien tautitorjunnassa suunnitellaan torjunta useaksi vuodeksi eteenpäin vaihdellen valmisteita eri tehoaineryhmistä Tuhohyönteisten kuten rapsikuoriaisten torjunta Pieni Tehoaineryhmä Tuotteet Torjuntakohde viljat ja öljykasvit Resistenssiriski Organofosfaatit Perfekthion Viljojen kirvat, kaali- ja sipulikärpäsen toukat avomaavihanneksilla ja juurikasveilla Pyretroidit Kestac, Karate, Decis Öljykasvien kirpat, luteet, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs ja kaalikoi. Viljalla kirvat, kahukärpänen ja tähkä - ja vehnäsääski. Neonikotinoidit Biscaya, Mospilan Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs Indoksakarbi Avaunt Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs. Teho myös kaalikoin toukkiin. Kohtalainen, käytetään ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Suuri, jos useita ruiskutuksia kasvukaudessa vuodesta toiseen. Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Viljelyohjelman resepti rapsikuoriaisten torjuntaan: 1. Käytä valmisteita eri tehoaineryhmistä 2. Käytä pyretroidien rinnalla myös Mospilania, Avauntia tai Biscayaa. 3. Tarkista torjunnan tulos. Muista, että toisentyyppisten valmisteiden (Avaunt, Biscaya) jälkeen kuoriaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat kasvin tuhoamisen. 4. Samalla peltoaukealla ja lähialueella torjunta kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta kuoriaiset eivät leviä viereisille lohkoille. Näin vältytään useilta peräkkäisiltä ruiskutuksilta ja minimoidaan resistenssin syntyminen. 20 www.k-maatalous.fi
TAUTIENTORJUNTA Kasvitautien levintä ja torjunta viljoista Kasvi Tauti Esiintymisajankohta Oire Satovaikutus Leviämistapa Torjunta kemiallisesti Ohra Vehnä Kaura Kasvukausi Lippulehti Tähkälle tulo Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Ilma Siemen Kasvijäte Maa Tautiruiskutus juolavehnätorjunta Peittaus x x x Punahome x itämätön siemen, laikut tyvellä, surkastuneet punaiset jyvät x x x x x x x x x Härmä x valkoiset samettiset laikut x x x x x Lentonoki x musta tähkä x x x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x x x Mustatyvitauti x musta tyvi ja juuret x x x x x x Rengaslaikku x aluksi vetinen rengas lehdessä, ruskea rengas x x x x x x x x x Tyvi- ja lehtilaikku x ruskeat laikut lehdissä ja tyvellä x x x x x x x x Verkkolaikku x ruskeat verkko- tai pistemäisetlaikut x x x x x x x x Viirutauti x lehtisuonen suuntainen yhtenäinen viiru, tuppeen jäävä tähkä x x x x x Pistelaikku (DTR) x ruskeat laikut lehdissä x x x x x x x x Haisunoki x voimakas kalanhaju jyvissä x x x x x x Harmaalaikku x lehdissä ruskeat laikut, joissa mustia pisteitä x x x x x x x Keltaviirutauti x lehtisuonen suuntainen keltainen viiru x x x Ruskolaikku x ruskeat laikut lehdissä tai kaleissa x x x x x x x x Tyvilaikku x tyvilaikku x x x x x Avonoki x musta röyhy x x x x x Lehtilaikku x rusehtava laikku x x x x x x x K-MAATALOUS 21
SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset Viljakasvit Palkokasvit Öljykasvit Nurmi- ja palkokasvit rehuksi Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan Syysruis Syysruis hybridi Syysvehnä Syysohra Kevätvehnä Kevätruis Ohra,-2-tahoinen Ohra, monitahoinen Kaura Ruisvehnä Tuhannen siemenen Kylvömäärä puhtaana kasvustona paino (Tsp) g Vaihteluväli Kylvötiheys, kpl/m 2 Kylvösyvyys, cm 25-38 30-46 38-45 55-65 31-45 25-33 40-55 34-45 32-48 42-52 Ruokaherne 180-300 Rehuherne 1) 140-250 400-500 200-250 500 350-400 600-750 500-600 500-600 450-500 450-500 500 100-120 100-120 3-4 2-3 3-4 3-5 3-5 3-5 3-5 3-5 3-5 3-4 5-8 4-6 Herne voidaan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa Härkäpapu 200-300 70 5-8 Seossuositus: papua 40-45 ja kauraa tai ohraa 180-220 kpl/m 2 Kevätrypsi Kevätrapsi Kevätrapsi hybridi Syysrypsi Syysrapsi hybridi 2-3 3-4,5 3,5-5 3-4 4-7 250-350 200 100-150 100-120 50 2(-4) 2(-4) 2(-4) 1-3 1-3 Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä Öljypellava 4-6 800-1000 2(-4) Yksivuotinen raiheinä - diploidi - tetraploidi Rehuherne 2) Virna Timotei Nurminata Koiranheinä Eng.raiheinä 1,8-2,2 3,3-3,6 1250 850 Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin 200-250 65-75 100-120 200-250 Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa 0,4-0,6 1,8-2,2 0,9-1,1 1,7-2,0 3000 1250 2000 1000 Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään 20-30 kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia 25-35 kg/ha Valkoapila Puna-apila -diploidi -tetraploidi Alsikeapila Sinimailanen Persianapila 0,7 1,6-2,0 2,3-2,6 0,9-1,1 2 0,7 700-1000 600 500 900 1200 2000-3000 1 1-2 1-2 1 1-2 1 1) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato 2-3 2-3 4-6 3-4 1 2-3 1-2 2-3 Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta Siemenmäärä kg/ha = Kylvötiheys (kpl/m 2 ) x Tsp g Itävyys % 22 www.k-maatalous.fi
VILJELYVYÖHYKEKARTTA Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhykesuositukset kullekin lajikkeelle viljeltäväksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna alueeseen keskimäärin. Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjanmaalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadonkorjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen. V Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja kasveille suoritetut viljely- ja kasvinsuojelutoimenpiteet. III IV II I K-MAATALOUS 23
OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelma Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. Yleisimmät tavoitelaadut Varastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen 9,5-11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 3 %, itävyys yli 95 %. Kylvö Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Monitahoisen ohran tavoitetiheys on 450-500 kpl/m 2, 2-tahoisen 500-550 kpl/m 2 ja mallasohran 550-600 kpl/m 2. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m 2 ) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Maalajit ja ph Rehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sadon valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon ph suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla. Lannoitus Kylvölannoituksessa tulee huomioida, että ohra kärsii helposti ravinnepuutteista. Fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina keväällä YaraMila-lannoitteena. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreämittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa ohralle ennen tähkimistä, paitsi mallasohralla lisätyppeä voi antaa vain 1-solmuvaiheeseen asti. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Sulfan ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään YaraVita-lehtilannoitteilla kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab -kasvianalyysillä. Jos ph on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Sadonkäsittely Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12-12,5 % kosteudessa. 24 www.k-maatalous.fi
OHRAN VILJELYOHJELMA Lajikkeet Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Tärkkelys Monitahoiset Brage I-IV Valikoiman satoisin monitahoinen x x Ragna I-IV Lujakortisin, satoisa ja suurijyväinen ohra x x Trym Tiril I-IV Aikainen, satoisa ja lujakortinen x Vilde I-IV Erittäin lujakortinen ja satoisa x 2-tahoiset SW Mitja I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Fabiola I-II Mallasohrakandidaatti x x Vilgott I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku) ja itävyyttä alentavia homeita. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin. PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus Baytan Universal 3-(4) l/tn Baytan I-jauhe 1,5-(2) kg/tn Peitattu sertifioitu siemen siemeniä siemeniä Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) Korrensääde Kasvuaste 32-47 (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) Tautitorjunta Kasvuaste 32-37 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) Kestävän vesiheinän torjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku-korrenkasvun alku) Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku) Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe) Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Punahomeen torjunta Kasvuaste 61-65 (Kukinnan alku-täyskukinta) Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen) Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Express 50 SX 12-20 g/ha + kiinnite Terpal 0,5-1,5 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/ha Trimaxx 0,2-0,4 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 YaraVita Mancozin 1 l/ha Tooler 50 g/ha + Starane 0,5 l/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha YaraVita Solatrel 5l/ha Tooler 45 g/ha + K-TRIO 1,5 l/ha Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite YaraVita Mancozin 0,5-1,0l/ha + YaraVita Mancozin 0,5-1,0l/ha K-TRIO 1,5-2 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Perfekthion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha Ranger 4 l/ha tai Ranger 3 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha K-MAATALOUS 25
OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelmakoe, K-maatalouden koetila 2015 Kevätohran viljelyohjelmakoe, viljelykoeohjelma, 4 lajikkeen keskiarvo 11000 10500 10000 9500 9000 8500 Minimi Minimi Viljelyohjelma Viljelyohjelma Ohran viljelyohjelmakokeessa tarkasteltiin neljää lajiketta, SW Mitjaa, Bragea, Ragnaa ja Trymiä. Kaikilla lajikkeilla saatiin noin 6% sadonlisä. Uudet ohralajikkeet edellyttävät korkeaa lannoitustasoa huippusatoa tavoiteltaessa. Kokeessa käytettiin 120 kg N / ha. Kauran viljelyohjelmakoe, keskiarvot, sadon suhdeluku ph oli korkea, joten mangaani sitoutuu usein kasville käyttökelvottomaan muotoon. Mangaaninpuutosta esiintyikin mm. syysohralla. Tämä ehkäistiin YaraVita MANCOZIN hivenlehtilannoskäsittelyllä 110 105 Viljelyohjelman käsittelyt nostivat myös suurien jyvien määrää ja laatu parani tätäkin kautta. Teollisuudessa mallastamo sekä Altia maksavat lisähintaa suuresta 100 jyväkoosta 95 90 85 Kevätohran Avetron viljelyohjelmakoe minimi Avetron Bettina 2015 minimi Bettina Avanti minimi Minimi Avanti Viljelyohjelman suositus Viljelyohjelma Viljelyohjelma Viljelyohjelma Sato 9525 9525 Viljelyohjelma 0 538,5 Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuaste Sertifioitu siemen Peittaus Demonstrant Baytan Universal kevätvehnän viljelyohjelmakoe 3 l/tn 15.04.15 Kylvö N120 kg/ha 05.05.15 Rikkatorjunta Tooler + Dash -kiinnite 0,050 kg/ha + 1 l/ha 10.06.15 25 8500 Hivenaineruiskutus YaraVita Mancozin 1 l/ha 10.06.15 25 Kasvunsääde 8000 Terpal 0,7 l/ha 23.06.15 39 Tautitorjunta 7500 Comet Pro + Prosaro EC 250 0,4 l/ha + 0.4 l/ha 23.06.15 39 7000 6500 Minimi Viljelyohjelman suositus 26 www.k-maatalous.fi Syysohran viljelytekninen koe
OHRA BRAGE monitahoinen ohra Satoisuudeltaan uudella tasolla oleva monitahoinen ohra Viljellyin ohralajike vuonna 2015 Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brage on Vildeäkin selvästi satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal-korrensäädekäsittely (0.5 1.0 l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. RAGNA rehu- ja tärkkelysohra Lujakortisin ohra Monitahoisten korkein hehtolitrapaino Todella suuri siemen tsp 46g! Erittäin satoisa Ragna on uuden sukupolven monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra. Ragna täydentää norjalaisen Graminorin monitahoisten ohralajikkeiden sarjaa. Ragnan hehtolitrapaino ja siemenkoko ovat selvä harppaus eteenpäin monitahoisissa ohrissa. Ne ovat jopa samaa luokkaa kuin monissa kaksitahoisissa ohrissa. Laonkestävyys on kokeissa ollut Vildeäkin parempi ja satotaso on samaa huippuluokkaa kuin Brage-ohrassa. Hyödyntääksesi Ragnan koko satopotentiaalin, noudata Viljelyohjelman kasvitautitorjuntaohjeita. Kysy Ragnan siementä ajoissa, sillä saatavuus kevään 2016 kylvöille on rajattu! K-MAATALOUS 27