Kaavaselostus Ahonkylän asemakaavan muutos ja laajentaminen Käpälämäki II Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 1.5.2018
Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 5 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 10 3.4 Maanomistus 13 3.5 Suunnittelutilanne 14 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset 15 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3 Asemakaavan tavoitteet 16 4.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut 16 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 17 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 5.3 Aluevaraukset 18 5.4 Kaavan vaikutukset 19 5.5 Ympäristön häiriötekijät 19 5.6 Nimistö 19 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 20 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 21 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 21 6.3 Toteutuksen seuranta 21 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös Kannen kuva Mika Ruutiainen 2007 2
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunnanosa Ahonkylä Alue Käpälämäki II Kaava Asemakaavan muutos ja laajentaminen Kaavan laatija Ari-Pekka Laitalainen vs. kaavoitusarkkitehti ari-pekka.laitalainen@ilmajoki.fi p. 044 4191 334 Tapio Mäntymaa kaavasuunnittelija YKS 480 tapio.mantymaa@ilmajoki.fi p. 044 4191 338 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 60800 ILMAJOKI Vireille tulo Kaavoituspäätös 12.3.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 29.3. - 16.4.2018 Asemakaavan hyväksyminen Kunnanhallitus x.x.2018 3
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ahonkylän taajamassa noin 9 km Ilmajoen kunnan keskustasta koilliseen. Suunnittelualue liittyy Ahonkylän yleis- ja asemakaava-alueiden eteläosassa kiinteästi Käpälämäen asuntoalueeseen. Alue on pinta-alaltaan noin 4,6 ha. Maanmittauslaitos 2017 ESRI Finland KÄPÄLÄMÄKI 4
1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoitustyön tarkoituksena on lisätä Ahonkylän tonttitarjontaa kaavoittamalla Käpämäki II -alueelle pientalovaltainen asuntoalue. Kaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiselle asuinalueena luontoarvot huomioiden ja kehitetään Ahonkylää edelleen korkeatasoisena asuinalueena. 1.4 Kaavaa koskevat suunnitelmat ja selvitykset Luonto- ja maisemaselvitys. Ahonkylän osayleiskaava. Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy 2005. Ahonkylän rakennusinventointi. Ilmajoen kunta 2004. Ilmajoen kunnan luontoselvitys. Luontotutkimus Enviro Oy 1988. Ilmajoen kirkonkylän, Koskenkorvan ja Ahonkylän alueiden alustava maaperän rakennuskelpoisuuskartoitus. Suunnittelukeskus Oy 1977. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 19.2.2018 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle Ahonkylän asemakaavan muuttamiseksi ja laajentamiseksi Käpälämäki II -alueelle 12.3.2018 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös nähtävillä 29.3. - 16.4.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnokset Lähtökohdat 14.5.2018 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa ehdotus julkisesti nähtäville Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Kunnanhallituksen päätös asemakaavan hyväksymisestä 5
2.2 Asemakaava Asemakaavassa on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue omakotitaloille sekä lähivirkistysaluetta. Tontit sijoittuvat elämysliikuntareitin eteläpuolelle. Liikenteellisesti alue liittyy Käpälämäentien kautta Ahonkylän muuhun rakenteeseen sekä kantatiehen 67. Käpälämäentie toimii alueen kokoojatienä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueelle suunnitellut rakennuspaikat sijaitsevat kunnan omistamalla alueella, joten kunta toimii rakennuspaikkojen luovuttajana. Asuinalueen toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan saatua lainvoiman. Kunta vastaa kunnallistekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta. Aluetta sivuavaa esteetöntä elämysliikuntareittiä ylläpitää Ilmajoen kunta ja Seinäjoen kaupunki. 6
3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta luonnontilaista metsäaluetta rajoittuen lounaassa Käpälämäen toteutuneeseen omakotialueeseen. Esteetön elämysliikuntareitti sivuaa aluetta idässä ja pohjoisessa. 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Maisemarakenne ja -kuva Ahonkylän kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä ja maaperä vallitsevasti moreenia. Suunnittelualue on hiekkamoreenia saraturvekosteikon työntyessä jonkin verran alueelle pohjoisen suunnalta. Ahonkylän yleiskaava-alueen korkein kohta on Isovuori, joka kohoaa noin 76 metriä merenpinnan tasosta ja noin 20 metriä ympäristöään korkeammalle. Suunnittelualue sijoittuu tasolle 65-70 metriä merenpinnan yläpuolella. 7
Ahonkylän taajaman maisemarakenteelle (Luonto- ja maisemaselvitys. Ahonkylän osayleiskaava 2005) on tyypillistä sekametsän rajaamat kallioalueet ja vaihteleva kasvillisuus sekä maaperän pienipiirteiset korkeusvaihtelut ja kosteitten notkelmien kitukasvuinen mäntypuusto. Käpälämäki II sijoittuu nuorehkoon sekahavumetsään Isovuoren kaakkoisrinteelle. Suunnittelualue on melko tasaista harvahkopuustoista sekahavumetsää. 3.2.2 Pintavedet, vedenjakajat ja pohjavesialueet Suunnittelualueella ei ole pintavesiä. Ahonkylän yleiskaava-alueen halki lännestä itään kulkee Tuomiluoman ja Seinäjoen valuma-alueiden välinen vedenjakaja kulkien myös suunnittelualueen halki. Lähimmälle pohjavesialueelle Jäppiin on etäisyyttä noin yhdeksän kilometriä. 8
3.2.4 Maisemakuva Lännestä katsottuna Ahonkylän ympäristö piirtyy kauniina silhuettina peltojen yllä. ahonkylä Isovuori Käpälämäki ii Ahonkylän maisemakuvan rungon muodostaa peltojen rajaama metsäselänne. Suhteellisen tasainen suunnittelualue kätkeytyy metsäisen selänteen suojaan Isovuorelta kaakkoon. 3.2.5 Pienilmasto Pienilmastoltaan suunnittelualue on Isovuoren etelän suuntaan avautuvaa rinnettä. 3.2.6 Luonto ja luonnonsuojelu Ahonkylän luonto- ja maisemaselvityksessä yleiskaava-alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen luonto- ja ympäristötekijöiden perusteella. Käpälämäki II -alue sijoittuu Isovuoren ympäristön alueelle. Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse arvokkaita luontokohteita. 9
3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kyläkuva, yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen ympäristö Ahonkylän taajama on yksi Ilmajoen kolmesta asemakaavoitetusta taajamasta. Vanha kylämäinen asutus 1890-1960 -luvuilta myötäilee tiiviinä nauhana metsäselänteen reunaa. Selänteen ensimmäinen selkeä asuntoalue on rakentunut 1960-1970 -luvuilla Kanta-Ahon alueelle. Uudemman taajama-asutuksen asuntokorttelit kätkeytyvät asuntokatuineen selänteen metsäiseen ympäristöön. Yhdyskuntarakenne on tiivis, mutta maaseutumainen korttelialueiden muodostaessa yhtenäisen kylän. Ahonkylässä toimii lähes 200 oppilaan kyläkoulu sekä kolme päiväkotia. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat Ilmajoen keskustassa. Ahonkylässä asuu vahvan identiteetin omaava kyläyhteisö ja niin luonnon tarjoamat virkistysmahdollisuudet kuin Isovuoreen ja lakeuteen liittyvä maisemakuva tekevät kyläalueesta viihtyisän asumismiljöön. Aktiivinen kyläseura ja väestön nuori keski-ikä ovat sosiaalisen kehityssuunnan tuntomerkkejä. Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. toiminnallinen rakenne Kanta- Aho ahonkylä Kalliokulma palanut kallio isovuori Knuuttilanmäki vihtakallio Käpälämäki 10
3.3.2 Virkistys Ahonkylässä on monipuoliset ulkoilumaastot ja -reitit ja asuntoalueiden sisälle on jätetty useita pienpuistoja leikkikenttineen. Ahonkylä liittyy suunnittelualueen läpi kulkevan esteettömän elämysreitin välityksellä laajaan Kyrkösjärven alueen viheralueverkostoon. 11
3.3.3 Liikenne Ahonkylä tukeutuu liikenteellisesti kantatiehen 67, joka takaa hyvät liikenneyhteydet sekä Ilmajoen että Seinäjoen suuntaan. Ahonkylään pääsee myös Tuomikyläntien kautta. Ahonkylän sisäisen liikenteen rungon muodostavat Koulutie, Isovuorentie, Äkkijuhantie ja Käpälämäentie. Kevytliikennettä varten on rakennettu erilliset väylät Koulutien, Isovuorentien ja Käpälämäentien varrelle. Kevyenliikenteen yhteys on rakennettu myös kantatien varteen Seinäjoen kevyenliikenteen verkostoon liittyen. 12
3.3.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistoja. 3.3.5 Tekninen huolto Ilmajoen kunnan teknisen huollon verkosto ulottuu suunnittelualueen rajalle. Jätehuollon Ahonkylässä hoitaa keskitetysti Lakeuden Etappi Oy. Suunnittelualueella tien varressa sijaitsee matkaviestitukiasema, joka käsittää antennipylvään ja telerakennuksen. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on Ilmajoen kunnan omistuksessa. 13
3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Ahonkylä on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. 3.5.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Ahonkylän yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2006. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Alueelle on osoitettu myös kokoojakatu kevyen liikenteen reitteineen sekä ulkoilureitti. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa punaisella ympyröidylle alueelle. 3.5.3 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 1.3.2018. 3.5.4 Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita. 14
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Ahonkylä on suosittua omakotialuetta. Asemakaavaa on nyt tarkoitus laajentaa Käpälämäentien jatkeelle. Suunnittelualueelle on jo rakennettu tietoliikennemasto. Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa muu alue omakotirakentamiselle ja virkistysalueeksi. Asemakaava-alue on tässä vaiheessa rajattu kunnan omistamalle maalle. Nyt suunnitteilla oleva asemakaava on ollut kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2016 alkaen nimellä Käpälämäki II. Kaavoitusohjelmissa useita vuosia ollutta aluetta laajennetaan nyt vieressä sijaitsevalle kunnan omistamalle maalle. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on näin yhteensä noin 4,6 hehtaaria. Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle asemakaavan muutosta ja laajentamista 19.2.2018. Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 12.3.2018. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä julkaistulla kuulutuksella, jossa on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 29.3. - 16.4.2018. Osalliset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat ja maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset, yhteisöt ja yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Etelä-Pohjanmaan liitto - Fortum Sähkönsiirto Oy / Caruna Oy - Fingrid Oyj / Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oyj - Viria Oyj - Lakeuden Vesi Oy - Lakeuden Etappi Oy - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos - MTK -Etelä-Pohjanmaa ry - Lakeuden Elämysliikunta ry - Ahonkylä-seura ry Ilmajoen kunta - tekninen johtaja - rakennustarkastaja - kunnallistekniikan insinööri - ympäristöinsinööri - varhaiskasvatusjohtaja - sivistysjohtaja - vapaa-aikajohtaja Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset ja lähtötiedot ovat olleet nähtävillä 29.3. - 16.4.2018. Osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnoksiin niiden ollessa nähtävillä. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Kommentit on pyydetty kunnan viranhaltijoilta. 15
4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on asettanut asemakaavan tavoitteeksi kehittää aluetta pientalotyyppisenä asuinalueena kaavoittaa alueelle tontteja, jotka soveltuvat maastosta riippuen 1-2 -kerroksisille asuinrakennuksille kehittää aluetta edelleen korkeatasoisena asuinalueena luoda maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiselle asuinalueena luontoarvot huomioiden 4.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut 4.4.1 Kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B vaihtoehto A vaihtoehto B Kaavoitettavalle alueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosta. Molemmissa vaihtoehdoissa asemakaavan muutos- ja laajennusalue on osoitettu asumiseen ja viheralueeksi. Alueelle sijoittuu myös aluevaraus jo rakennetulle tietoliikennemastolle. Kaavaluonnokset ovat olleet osallisten arvioitavana epävirallisessa kuulemisessa 29.3. - 16.4.2018. Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Kaavaluonnoksista on jätetty kaksi mielipidettä ja ELY-keskus on antanut kaavaluonnoksista lausunnon: Joensuu K. Holvivuorentien kohdalle kaavoitettavalle alueelle puiston ja parkkipaikan taakse toivotaan puistoa rivitalojen sijaan. Vastine: Ahonkylän yleiskaavassa nyt kaavoitettava alue on varattu asumisen käyttöön ja kokoojatien rakentamiseen mahdollisille tuleville laajennusalueille. Joensuun tontin ja pysäköintialueen välissä on olemassa olevaa puistoaluetta. Kaavoitettavalla alueella ei ole kuitenkaan mahdollista jättää toista puistoaluevarausta tulevalle uudelle asuntokorttelille. Rivitalokortteli on muutettu omakotitalojen korttelialueeksi. 16
Nimell P. ja J., Leppälä-Pippola V. ja Pippola T. Toivotaan naapuriasukkaiden ja tontinomistajien näkemyksien huomioonottamista uuden alueen kaavoituksessa. ELY-keskus Vastine: Kommenteissa ja keskusteluissa esiintuodut Ahonkylän asukkaiden mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen sekä korkeiden laatuvaatimusten johdonmukainen toteuttaminen myös uusilla laajennusalueilla on otettu kaavaehdotuksessa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kortteli- ja puistoalueita on kaavaehdotuksessa tarkistettu. Vastine: Kaikki asiat, joista ELY-keskus on huolissaan eli muinaismuistoista, lentokorkeuksista ja luontodirektiivilajeista, löytyvät asemakaavan luonnosten nähtävillä olevasta aineistosta. ELYkeskus voi pyytää erikseen paperiversiot aineistosta, mutta muutoin osallisille ne ovat luettavissa kunnan kotisivuilta www.ilmajoki.fi/kaavoitus. 4.4.2 Kaavaehdotus Kaavaehdotus on laadittu huomioiden luonnosvaiheen osallistujien kommentit. 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavasta valmisteltiin kaavaluonnokset A ja B. Tekninen lautakunta esitti 14.5.2018 kunnanhallitukselle luonnosten pohjalta valmistellun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus päätti x.x.2018 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville x.x. x.x.2018. 17
5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osoitettu asumisen ja virkistyksen alueita sekä matkaviestitukiasemalle varattu alue. Asemakaavalla muodostetaan kahdeksan Harjukalliontiehen ja kaksi Harjumetsäntiehen tukeutuvaa pientalotonttia. Asuntokadut liittyvät Käpälämäentien kokoojatiehen. Asuinaluetta ympäröi Isovuorenpuiston lähivirkistysalue, jossa kulkee esteetön elämysliikuntareitti. Virkistysalue käsittää yli puolet kaava-alueesta. Käpälämäki II:n alue liittyy Ahonkylän muuhun rakenteeseen yleiskaavan mukaisesti. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 4,6 ha ja rakennusoikeus 3580 k-m 2. Korttelialueiden aluetehokkuus e=0,08. Alueelle on osoitettu 10 erillispientalon rakennuspaikkaa. Asukkaita alueelle on arvioitu tulevan noin 40, kun mitoitusperusteena on käytetty omakotitaloissa 4 as/rp. Virkistysaluetta on noin 2,3 ha. Palvelut Alue tukeutuu Ahonkylän päivähoito- ja koulupalveluihin, lähialueen yksityisiin palveluihin sekä Ilmajoen keskustan monipuolisiin kunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin. Virkistyspalvelut alkavat kotiovelta. Ilmajoen keskustaan alueelta on matkaa noin 9 km. Täydentäviä palveluja on lisäksi saatavissa Seinäjoelta, jonne on matkaa samoin noin 9 km. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on suunniteltu asetettujen tavoitteiden mukaisesti pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja lähivirkistysalueeksi ja siten jatkettu Ahonkylälle ominaista rakennetta; asuntotonteilta on välitön yhteys virkistysalueille. 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue Alueelle saa rakentaa II (2/3)- ja II-kerroksisia pientaloja. Tonttitehokkuus on 0,20. Lähivirkistysalue Virkistysalueen läpi on osoitettu kevyenliikenteen väylä sekä kuntopolku. Muutoin alueen on tarkoitus säilyä luonnontilaisena Mastoalue Alueelle saa rakentaa taajama-alueelle sopivan 30 m 2 huoltorakennuksen sekä korkeintaan 40 metriä korkean, vapaasti seisovan maston. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Vesistöt ja vesitalous Maisema Tontti- ja tiealueet muuttuvat luonnonoloiltaan pääosin rakennetuksi alueeksi. Kunnallistekniikan rakentaminen muuttaa myös maaperää. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Suunnittelualueen pintavesille on runsaasti imeytymistilaa. Kaava muuttaa metsäistä lenkkimaisemaa rakennetuksi ympäristöksi. 18
Vaikutukset ihmisten elinoloihin Terveellisyys, turvallisuus, virkistys ja viihtyvyys Sosiaalinen ympäristö Alue on poikkeuksellista luonnon- ja virkistysalueiden ollessa kotiovella. Sitä arvostaville alue on myös viihtyisä. Väljä pientaloalue liittyy Ahonkylän rakentuneeseen laajaan omakotialueeseen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntatalouteen Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taajamakuva ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne, liikenne ja tekninen huolto Yhdyskuntatalous Saatavilla olevat palvelut kuten leikkikenttä, pallokenttä, päiväkoti, koulu, kauppakeskus ja lääkäriasema ym. ovat kävelyetäisyydellä. Alueella on yksityisiä palveluita tarjoavia yrityksiä. Maalaismainen kyläkuva säilyy ennallaan kuin myös alueelle tyypillinen asutuksen muokkaama kulttuuriympäristö. Ahonkylä on itsenäinen kylätaajama Ilmajoen ja Seinäjoen välillä. Asemakaava noudattaa yleiskaavan suunnitelmaa täydentäen kylärakenteen liikennerunkoa. Alueella on kunnallistekniset palvelut. Alue hyödyntää valmista kunnallistekniikan runkoa ja tukee kunnan palvelurakennetta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Merkittäviä häiriöitä alueella ei ole tiedossa. Mahdolliset häiriöiksi koetut asiat ovat liikenteestä, virkistysliikenteestä, tietoliikenteestä ja yleisistä asumiseen liittyvistä toiminnoista johtuvia. 5.6 Nimistö Uudet kaavatiet ovat Harjukalliontie ja Harjumetsäntie. 19
5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 20
6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle laaditaan rakentamiselle ohjeelliset pääväri- ja kattovärisuositukset. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutuu kaavan saatua lainvoiman ja kunnallistekniikan toteuttamisen mukaan. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn ja kunnallistekniikan rakentamisen kautta. Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös 21