Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / tehtävät elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi Kaupunkikehitys vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja kehittämispalvelut, työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus ja liikenne, maankäyttö- ja karttapalvelut, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitykseen kuuluu kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaan liittyvät asiat. Yksikkö pyrkii noudattamaan kaikessa toiminnassaan asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista toimintamallia sekä varmistamaan prosessimaisen toimintatavan toteutumista.
Sitovat tavoitteet ja niiden toteuma TAVOITE Mittari Toteuma Mittari INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Hankkeiden ja kohteiden asemakaavoitus on edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti On toteutunut pääosin tavoiteaikataulussa Investointikohteiden suunnittelu ja rakentaminen on edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti. Toteuma Toteutunut noin 87 %. Mittari Toteuma TAVOITE Mittari Toteuma TAVOITE Tontinmyynti on edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti On toteutunut lähes suunnitellusti. Muutaman myyntikohteen osalta on tapahtunut siirtymistä vuodelle 2018 ja peruuntumisia tontinvaraajien toimesta sekä asemakaavan valituksesta ja asemakaavoituksen siirtymisestä johtuen. Poistuneiden kohteiden tilalle on saatu toteutumaan myös korvaavia kohteita. INFRAN KORJAUSVELKA EI KASVA Katujen korjausrakentamisohjelman mukaiset toimenpiteet sisällytetään vuositasolla investointikohteisiin On pääosin toteutunut. SÄHKÖISEN KAUPUNKIMALLINNUKSEN JA TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN Mittari Toteuma Mittari Toteuma Mittari Toteuma TAVOITE Mittari Keskusta-alueen kaupunkimallin laatiminen edennyt ja mallia hyödynnetty mm. Perhelä-hankkeessa On toteutunut. Kaupunkimallin visuaalisen ilmeen tekemistä varten on toteutettu viisto- ja ortoilmakuvaus ja maastomallin ylläpitoa varten on hankittu dronekuvauskopteri, jonka on otettu käyttöön. Kaupunkimallia on hyödynnetty mm. keskustan täydennysrakentamishankkeiden visualisointiin. Laadittu selvitykset ja suunnitelmat laajemman Järvenpään kaupunkimallin laatimisesta ja hyödyntämisestä Kaupunkimalli tuotettu koko kaupungista automatisoidusti LOD2 tasoisena laserkeilausaineiston pohjalta ja keskustan alue tarkistettu manuaalisesti. Kaupunkimallin ylläpitoa on selvitetty ja suunniteltu osana drone-kuvauskopterin hankintaa. Mallin teksturointia selvitetään ja suunnitellaan viistoilmakuvien avulla. Toteuttaminen jatkuu 2018. Tietomallipohjainen suunnittelu käytössä Kauken suunnitteluprosesseissa ja käynnissä olevissa rakennus- ja infrahankkeissa. Malliin on upotettu Perhelän ja Lidlin logistiikkakeskuksen mallintamalla suunniteltu rakentaminen. Lisäksi Kinnarin koulun sekä ns. ST1:n alueita on mallinnettu. KARTTAPALVELUN KEHITTÄMINEN Uusi karttapalvelualusta otettu käyttöön
Mittari Toteuma TAVOITE Mittari Toteuma Karttapalvelun tietosisällön ylläpito järjestetty Uusi karttapalvelu on käytössä. Karttapalvelun tietosisällön ylläpito on monien aineistojen osalta ratkaistu. Karttapalvelun kehittämistä varten on järjestetty resurssit ja kehittäminen jatkuu edelleen. JÄRVENPÄÄN KORJAAMO- JA VARIKKOTOIMINNAN KEHITTÄMISSELVITYS Selvitystyö on valmis päätöksentekoon. On toteutunut, kunnossapidon ulkoistamispäätös liikkeenluovutuksen keinoin tehty syyskuussa. TP Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa* Alkuperäinen TA Muutettu TA TP Poikkeama TA-muutokset KAUPUNKIKEHITYS Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot 5 566 175 638 950 6 205 125 6 076 599 128 526 Valmistus omaan käyttöön 1 175 500 1 175 500 1 068 696 106 804 Toimintamenot -17 213 415-369 515-17 582 930-17 407 416-175 514 Toimintakate (netto) -10 471 740 269 435-10 202 305-10 262 121 59 816 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -4 121 035-4 121 035 Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset -10 471 740 269 435-10 202 305-14 383 156-4 121 035 *Tilanne 6.2.2018 Kaupunkikehityksen tuloslaskelma 31.12.* KAUPUNKIKEHITYS TP Muutettu KS ERO Toteuma-% MKS Muutos-% TP2016>TP TOIMINTATUOTOT 6 076 598,74 6 205 125 128 526 97,93% 8 970 708-32,26% Myyntituotot 1 728 241,36 1 792 548 64 307 96,41% 3 775 733-54,23% Maksutuotot 947 970,03 848 500-99 470 111,72% 1 190 232-20,35% Tuet ja avustukset 812 423,29 873 000 60 577 93,06% 1 002 131-18,93% Muut toimintatuotot 2 587 964,06 2 691 077 103 113 96,17% 3 002 612-13,81% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 068 695,75 1 175 500 106 804 90,91% 1 056 434 1,16% TOIMINTAKULUT -17 407 415,81-17 582 930-175 514 99,00% -19 209 542-9,38% Henkilöstökulut -6 771 209,66-7 058 308-287 098 95,93% -6 976 853-2,95% Palvelujen ostot -7 206 469,94-7 076 880 129 590 101,83% -8 801 558-18,12% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 318 067,13-1 387 309-69 242 95,01% -1 513 671-12,92% Avustukset -138 220,84-107 800 30 421 128,22% -89 457 54,51% Muut toimintakulut -1 973 448,24-1 952 633 20 815 101,07% -1 828 003 7,96% TOIMINTAKATE -10 262 121,32-10 202 305 59 816 100,59% -9 182 401 11,76% *tilanne 6.2.2018
Perustelut poikkeamalle Kaupunkikehityksen vuoden alkuperäinen toimintakate oli -10 471 740 euroa. Talousarviota muutettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Valtuusto päätti kokouksessaan 28.8. 36 talousarvion muuttamisesta kilpailukykysopimusten tuomiin vaikutuksiin, johon kuuluivat lomarahojen 30 % leikkaus sekä sosiaaliturvamaksun ja työttömyysturvamaksun pieneneminen. Muutokset pienensivät kaupunkikehityksen toimintakuluja 323 151 euroa ja paransivat toimintakatetta saman verran. Samassa kokouksessa päätettiin Vanhankylänniemen sairaalan purkuun varattavasta summasta 500 000 euroa, joka heikensi kaupunkikehityksen toimintakatetta saman verran. Joulukuussa 11.12. 82 valtuusto päätti talousarvion muuttamisesta liittyen henkilöstön sivukulujen tarkennuksiin. Tarkennukset lisäsivät toimintakuluja 30 588 euroa sekä heikensivät saman verran toimintakatetta. Samalla päätettiin tilinpäätösennusteen mukaisista talousarviomuutoksista, jossa toimintatuottoja nostettiin 638 950 euroa ja toimintakuluja lisättiin 162 000 euroa. Muutosten jälkeen Kaupunkikehityksen toimintakate on -10 202 305 euroa. Alustavan tilinpäätöksen mukaan Kaupunkikehityksen toimintakate oli 10 262 121 euroa ylittäen korjatun talousarvion noin 60 000 eurolla. Toimintakatteen poikkeama selittyy arvioitua pienemmällä tuottokertymällä ja kulujen alituksella. Valmistus omaan käyttöön toteutui noin 100 000 euroa budjetoitua pienempänä. Toimintatuottoja kertyi yhteensä 6 076 599 euroa. Tuotot alittivat budjetoidun noin 128 000 eurolla. Alitus johtui myyntituottojen alituksesta, jotka alittivat budjetoidun noin 64 000 eurolla johtuen muun muassa jätehuoltotuottojen alituksesta (56 000 ), maksutuottojen ylityksestä johtuen rakennusvalvonnan lupatuottojen ylityksestä (100 000 ) että tukien ja avustusten alituksesta (60 000 ) että muista toimintatuotoista, jotka alittivat budjetoidun (103 000 ). Muissa toimintatuotoissa ylitystä oli vuokratuotoissa, johtuen Tanhuaspin viivästyneestä kaupasta, josta johtuen vuokratuotot toteutuivat noin 88 000 euroa budjetoitua paremmin, kun taas pysäköinninvalvontamaksut 33 000 euroa että muut tuotot muun muassa joukkoliikenteessä toteutuivat 156 000 euroa budjetoitua heikommin. Toimintakuluja toteutui noin 17 408 000 euroa. Kulut alittivat budjetoidun noin 170 000 eurolla. Olennaisimmat alitukset syntyivät työllisyyspalveluiden työllistymistä edistävästä ostopalvelusta 126 000 euroa, että koko Kaupunkikehityksen tasolla aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden alituksesta noin 69 000 euroa, kun taas muun muassa Järppi-tuet yrityksille ja yhdistyksille ylittivät budjetoidun 30 000 eurolla. Muissa toimintakuluissa kulut ylittyivät noin 20 000 eurolla, johtuen Tanhuaspin vastikekuluista..
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kaupunkikehityksen merkittävimpiä hankkeita vuonna olivat Boogien yritysalue, Perhelä-hanke sekä Tupalankulma. Lisäksi vuonna 2016 alkanut Järvenpään kaavoituksen vetämä koko kuntaa koskeva yleiskaavan 2040 laatiminen on jatkunut aktiivisesti. ELINKEINOPALVELUT Vuoden aikana Elinkeinopalveluissa on jatkettu yritysyhteistyön kehittämistä, panostettu yritys- ja elinkeinomarkkinointiin sekä kehitetty Elinkeinopalveluiden käytössä olevia internet-sivuja. Joulukuussa hankittiin Hakosalo Software Oy:n valmistama Yrityshaku- ja asiakassuhdejärjestelmä, koska aiemmin Elinkeinopalveluilla ei ole ollut toimivaa ja järkevää työkalua yritysten hallinnointiin. Yrityspalvelupäällikön vetämän Sijoittautumistiimin toimenpiteiden avulla saatiin loppuvuodesta myytyä Boogien yritysalueelta tontit Puuilolle ja Würthille. Boogien alueen muiden tonttien markkinointi on ollut aktiivista ja alue on herättänyt kiinnostusta toimijoissa. Vuoden aikana myytiin myös muutama pienempi yritystontti mm. Vähänummen yritysalueelta. Sijoittautumistiimi aloitti Asuntotonttitiimin kanssa yhteistyön, jolla turvataan jatkossa paremmin kivijalkaliiketilojen saatavuus uudisasuntokohteissa Järvenpäänä keskeisillä alueilla. Työ jatkuu tulevina vuosina. Kivijalkaliikkeet ovat selkeä laatukriteeri kehittyvän kaupungin menestyksen taustalla. Tavoitteena on tuoda palvelut lähelle asukkaita ja yrityksiä. Uusi Elinkeino-ohjelma/linjaukset laadittiin vuoden aikana, jossa on kuusi keskeistä kärkeä. Uusi kunta -projektin vuoksi Elinkeino-ohjelmaa ei ole vielä esitelty kaupunginhallitukselle, vaan tämä tapahtuu ilmeisesti vuoden 2018 aikana. Yksi kärki on kaupungin pk-yrittäjämyönteinen hankintapolitiikka. Sen tavoitteena on saada Elinkeinopalveluiden ja Hankintapalveluiden toimesta hankintapolitiikka yritysystävällisemmäksi sekä tiivistää yhteistyötä ja tiedonkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä. Työ jatkuu edelleen. Elinkeino- ja työllisyyspalveluiden vuonna 2016 aloittama yhteistyö KUUMA-kuntien kanssa työllistämisen ja työllistymisen edistämiseksi Duuniportaali-sivuston avulla on jatkunut vuoden aikana. Keskeistä Duuniportaali.fi sivulla on paikallisuus Keski-Uudellamaalla. Kaupungin omistuksessa olevia erillisiä osakehuoneistoja myytiin vuoden aikana 14, joista osa asuttuina. Myynti on vastuutettu myynnistä vastaavalle työryhmälle ja Mestaritoiminnalle kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (KH 23.3.2015 80). Kaupunkitekniikan avainalueella jatkettiin korjaamo- ja varikkotoiminnan kehittämistä. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa, että kunnossapitopalvelut ulkoistetaan liikkeenluovutuksella 1.5.2019 alkaen ja kaupunkitekniikan hankinta- ja valvontaosaamista vahvistetaan. Loppuvuoden aikana käynnistettiin ylläpidon rakennuttajapäällikön rekrytointi. Loppuvuoden aikana kunnossapitopalvelujen työntekijöiden kanssa tehtiin osaamiskartoitukset ja käytiin henkilökohtaiset yt-keskustelut. Kehittämisprosessiin sisältyivät avainalueen työntekijöille pidetyt yhteistoiminta-infot, joita pidettiin kahdeksan (8) kertaa. Tilaisuuksiin osallistuivat myös järjestöjen ja työsuojelun edustajat. Suunnittelupalveluissa merkittävimpiä hankkeita olivat Perhelän alue, Pasila-Riihimäki radan lisäraiteen 1. vaiheeseen liittyen Järvenpään aseman ympäristö, Pietilän yritysalue Svengi, Kinnarin koulun alue sekä Rantapuiston pohjoisosan ja Kasinonlahden suunnittelu. Vuoden
aikana käynnistettiin Kuntalaisten osallistaminen kaupunkitekniikassa -projekti, jonka tavoitteena on saada osallistaminen osaksi kaupunkitekniikan prosesseja. Suunnittelupalveluihin vakinaistettiin keväällä suunnittelu- ja valvontainsinööri tehtävässä toiminut henkilö ja vuoden lopulla määräaikaisen suunnitteluinsinöörin tehtävässä toiminut henkilö. Henkilöstöresursseja täydennettiin vuoden mittaan käyttämällä konsulttivetoista suunnitteluttamista sekä lyhyitä määräaikaisia työsuhteita. Rakentamispalveluissa toteutettiin rakentamishankkeita vuoden investointiohjelman mukaisesti. Merkittävimmät rakennushankkeet investointiohjelmassa olivat Pajalan alueen saneeraustyöt, Lisäraiteen yhteydessä toteutetut Kaupungin osuudet, Poikkitien yritysalueen ja Poikkitien parantamisen hankkeet sekä Rantapuistoon rakennettu toimintapuisto. Rakentamispalveluiden organisaatio täydentyi työpäälliköllä 1.4.. Työpäällikkö täydentää puuttunutta resurssia omajohtoisen rakentamisen sekä sopimusurakoinnin työnsuunnittelun, valvonnan ja dokumentoinnin osalta. Kunnossapidossa kiinnitettiin erityisesti huomiota keskustan ja sisääntuloteiden visuaaliseen ilmeeseen. Kulttuuripolku kunnostettiin (Järvenpääntie, Erkonpolku, Ristinummentie), jonka varrella sijaitsee useita taiteilijakoteja. Kunnossapitopalvelut myi kone- ja kalusto- omaisuutta Kaupunginhallituksen huhtikuussa. hyväksymän toimintaohjeen mukaisesti järjestämällä julkisen huutokaupan. Elokuisen Kiira-myrsky aiheutti muun muassa metsätuhoja erityisesti Loutin, Sorron, Peltolan ja Pietilän kaupunginosissa. Myrskytuhoja korjattiin loppuvuoden aikana. Paikkausistutuksia tuhoalueille käynnistetään keväällä 2018 yhteistyössä asukkaiden kanssa. Talvikunnossapidon osalta vuosi oli normaali. Poikkeuksena joulukuun lämmin jakso, jonka vuoksi kevyen liikenteen väylät olivat liukkaita ja ne vaativat paljon hiekoitusta. Kaupunkilaisia osallistettiin syksyllä tarjoamalla mahdollisuuden varata ilmaiseksi lavoja yleisten alueiden siivousjätteelle. Joulukuussa asukkailla oli myös mahdollisuus tuoda maksutta ylimääräisitä tavaraa jätelavoille. Lavoja oli tarjolla kolmessa kohteessa eri puolilla kaupunkia. Järvenpään rakennusvalvontaa työllisti huomattavasti kaupungissa tapahtuva voimakas rakentaminen. Lupakäsittelyajat pysyivät kuitenkin kohtullisina vuonna. Rakennustyönaikaista valvontaa jouduttiin vähentämään ja priorisoimaan katselmuksia henkilöturvallisuuden kannalta riskillisimpiin kohteisiin. Yhteistyö Hyvinkään rakennusvalvonnan kanssa sujui kuluneena vuonna yhä paremmin. Linjausten ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat helpottaneet ja sujuvoittaneet valvonnan toimintaa molemmissa kaupungeissa. Kaupunkien yhteinen päivystävä rakennustarkastaja puhelinpalvelu toimii hyvin.
Tietomallipohjaista (3D) lupakäsittelyä edistävä KIRA-digi kokeiluhanke eteni yhteistyössä Hyvinkään ja Vantaan rakennusvalvonnan sekä Evolta Oyn, Gravicon Oyn, Solibri Oyn ja Sova3D Oy:n kanssa. Hanke päättyi vuoden lopussa ja sen tuloksena syntyi työvälineitä, jotka helpottavat suunnitteilla olevien rakennusten soveltuvuutta rakennettuun kaupunkiympäristöön ja sujuvoittavat lupakäsittelyä koneellisen ja valtakunnallisesti yhtenäisen säädöstenmukaisuustarkastelun ansiosta. Kaupunkikehityksen suunniteltu htv-määrä oli 112,8. Vuoden lopussa toteuma oli 124,4, mikä selittyy työllisyyspalvelujen toteumalukuihin sisältyvällä työllistettyjen määrällä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden takaisesta neljällä henkilöllä. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Palvelutuottaja Palvelun kuvaus Destia Oy Ristinummen yleispiirteinen rakennettavuusselvitys, iliitu palvelu, VT 4 mt145 itäisen ramppiliittymän tps 2 laskua, Järvenpään polkupyörälaskennat 67 832 Ramboll Finland Oy Eltel Networks Oy Navico Oy Sito Oy Pohjatutkimus ja mittausohjelma Lepola/Juholanmäen pesäpallokenttä, Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tarkastus, Järvenpään yleiskaava 2040, Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman viimeistely, Järvenpään yleiskaava 2040, HSL-lippujen veroselvitys Valaistuksen inventointi, katuvalaistuksen tarveselvitys- ja valaistuskartan päivitystyö, kaapelinäytöt Varikko- ja korjaamopalvelujen kehittäminen, jatkoselvitys, kunnossapidon ulkoistamiseen liittyvät työt, Varikko- ja korjaamopalvelujen kehittäminen, kunnossapidon ulkoistamiseen liittyvät työt Järvenpään urheilukenttäselvitys&perhelän ja sen työaikaiset liikennejärjestelyt, Kinnarin koulun alueen konseptisuunnitelmat, Järvenpään urheilukenttäselvitys, alhotien toimivuustarkastelut, Seutulan alueen liikennesuunnitelma, Liikennevalojen palvelusopimus, valvonta ja asiantuntijatehtävät 58 443 58 366 56 530 55 915 Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy Hankesopimuksen ym.muiden sopimusten laatiminen ja sopimusneuvottelut, Selvennyslainhuutojen hakeminen ja velkakiinnitysten kuolettaminen, Kolmen kiinteistö As Oy:n fuusio Perhelä, Selvennyslainhuutojen hakeminen ja velkakiinnitysten,kuolettaminen, Hankesopimuksen ym. sopimusten laatiminen ja sopimusneuvotttelut (Perhelä hanke) 53 484 Finnmap Infra Oy Infran inventointi, ilmakuvaus ja projektinjohto 50 093 Trafix Oy Järvenpään matkustajapalvelulaitteiden suunnittelu ja hankinnan avustaminen 4 laskua, Bussiliikenteen aikataulukirja 21 643
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaatopaikan sekä maankaatopaikan jälkitarkkailuohjelman päivittäminen sekä ohjelman mukainen tarkkailu. Puolmatkan suljetun kaatopaikan vakuuden alentaminen laskelmat ja selvitys 20 066 Faunatica Oy Liito-orava selvitys, paikkatietopäitys (luontoselvitykset) 13 240 Rakennuttajatoimisto HTJ Maankaatopaikan täyttöalueiden jatkosuunnittelu, 12 219 Oy Maankaatopaikan ympäristölupaehtojen tarkastaminen Rovalin Oy Bussiliikenteen aikataulut ja reitit 12 162 Pöyry Finland Oy Järvenpään lampiselvitys, Järvenpään kaupungin maankäytön prosessiselvitys 10 929 Hakosalo Softwear Oy uuden Yritysrekisterin ja CRM-järjestelmän hankinta 10 382 Museovirasto Järvenpään historiallisen ajan muinaisjäännösten 8 360 inventointi Rapal Oy Katujen ja viheralueiden kustannusvertailu 5 036 Mennansalmi Oy Rakennuslupien käsittely ja rakennusjärjestyksen laatiminen. 5 032 Realia Management Oy Kiinteistön arvonmääritys (Pietilän työpaikka-alue) 4 800 Suomen Tehomax Oy Tontti ja toimitila-kartoituksen osto 4 500 Helimäki Akustikot Oy Järvenpään Rousun alue kaavamuutos, Svengin yritysalue liikennemeluselvityksen päivitys 3 920 Evolta Oy 3D Karttapalvelu kehittäminen Lupapisteeseen 3 366 Solibri Oy Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn kehittäminen 2 814 FCG Konsultointi Oy Kysely yhdyskuntateknisistä palveluista 2 028 Sova3D Studio Of Virtual 3D-katttapalvelun kehittäminen Lupapisteeseen. 2 025 Architecture Oy Catella Property Oy Kiinteistön arvonmääritys (Hyvinvointikampus) 1 900 OP-Kiinteistökeskus Arviokirja 2 kpl:tta Järvenpään pysäköintitalo, Asemanmäen 1 000 Uusimaa Oy LKV paikoitustalo Grapica Oy Elinkeinomarkkinoinnin suunnittelu ja valmis työ, työllisyysesitteen päivitys, Perhelä word-pohja 945
KUUMA-hankkeiden toteutuminen Järvenpään kaupunki toimi vuoden ajan KUUMA- yhteistyön puheenjohtajakuntana. Kaupunkikehitys oli edustettuna useissa työryhmissä, joiden keskeiset hankkeet on lueteltu alla. Yksityiskohtainen selvitys hankkeista ja niiden tuloksista on koottu KUUMAtoimintakertomukseen. Työllisyysjaosto Työllisyysjaosto aloitti toimintansa 1.1.. Työllisyysjaoston tehtäväksi määriteltiin edistää omalta osaltaan seudun valmistautumista maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Jaostoon nimettiin jäsen ja varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Vuoden puheenjohtajakuntana toimi Järvenpään kaupunki. Kokoontumiskertoja oli kuusi. Tämän lisäksi työllisyysjaoston puheenjohtaja osallistui 31.3. kilpailu- ja elinvoimaryhmän kokoukseen, jossa valmisteltiin KUUMAseudun lausuntoa kasvupalveluista. Työllisyysjaosto kävi vuoden aikana maakuntauudistukseen liittyvää keskustelua ja laati lausuntoja hallituksen esityksistä lainsäädännön muuttamiseksi. Lausunnot koskivat esityksiä kasvupalvelulaiksi, rekrytointi- ja osaamispalvelulaiksi, lakia työttömyysturvalain muuttamisesta (kosketti työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoitusosuuden muutosta) ja lakia alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Työllisyysjaosto kävi myös keskustelua maakuntauudistuksen valmistelun etenemisestä KUUMA-seudun kunnissa sekä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa, sosiaalisen yritystoiminnan edistämisestä KUUMA-seudulla ja tutustui Hyvinkään kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaan. KUUMA-asuminen 2040 KUUMA-asuminen 2040 -selvityksen tavoitteena on ollut tarjota ajankohtainen katsaus seudun asumisen tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä kuntien virkamiehille ja päättäjille. Työn tuloksilla pyritään antamaan vastauksia siihen millaiseen tulevaisuuteen seudun maankäytön suunnittelussa tulisi varautua, sekä kuvaamaan millaiset asumismuodot, talotyypit ja sijainnit ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. Selvityksen tuloksien perusteella otetaan myöskin kantaa siihen millaisella aluerakenteella pystytään vastaamaan esimerkiksi tiukentuviin päästövähennysvaateisiin. Työn tavoitteena on ollut lisäksi seutu- ja kuntaprofiloinnin edistäminen Helsingin seudulla. Selvityksessä kerättiin mittava aineisto: aineiston keruu tapahtui perehtymällä asumisen tulevaisuutta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, kokoamalla seudun kuntien rakennusvalvonnoista tilastot asuntojen rakentamisesta vuosilta 2006-2016, haastattelemalla kuntien kaavoittajia, tekemällä asukaskysely asumispreferensseistä ja lopuksi koostamalla aineistoa yhteen asiantuntijatyöpajassa.
Selvitysten tuloksista oli hahmotettavissa kolme pääteemaa: 1. Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin 2. Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat 3. Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää KUUMA-asuminen 2040 selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että KUUMAseudun kuntien tulisi kehittää uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä kaikille sopivaa mallia. KUUMA-seudun kunnille on esitettävissä kaksi asumisen mallia: 1. Urbaanit pikkukaupungit: urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi 2. Monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat: keskitytään tarjoamaan urbaania mallia monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja Kaavoitusjaosto Kaavoitusjaosto kokoontui vuonna yhteensä 9. joulukuun tapaaminen järjestettiin ekskursion muodossa, jolloin tutustuttiin Järvenpään kaupunkikehityksen uusimpiin kohteisiin Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä Kaavoitusjaoston tehtävänä vuonna oli edellisvuosien tapaan KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyössä. Ryhmä antoi lausuntonsa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ja Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta sekä otti kantaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamiseen liittyvään valmisteluun. Vuoden toiminnan pääpaino oli yhteisen KUUMA-asuminen 2040 -projektin laatimisessa. Projektin tavoitteena oli kuvata KUUMA-seudun asumisen tulevaisuutta ja tunnistaa keskeisiä kehittämisteemoja. Projektin vetäjäksi palkattiin projektikoordinaattori FM Jaakko Huttunen määräaikaiseen työsuhteeseen. Työn yhteydessä toteutettiin KUUMA-kuntien asukaskysely, järjestettiin kuntakohtaiset kaavoittajahaastattelut sekä asiantuntijatyöpaja, johon osallistui eri alojen asiantuntijat KUUMA-kunnista, Espoosta ja Uudenmaan liitosta. Projektin tulokset ja raportti julkaistiin esittelytilaisuudessa 31.8.. Kaavoitusjaosto osallistui vuonna aktiivisesti MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun sekä sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan. Lisäksi kaavoitusjaosto on osallistunut vuonna Uusimaa 2050 -kaavan kaksiportaisen kokonaismaakuntakaavan valmisteluun. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa Järvenpään Seutulantalolla. (1.3., 3.5., 14.9. ja 30.11.) Ryhmä koostuu KUUMA-seudun kuntien paikkatiedon ja tilastoasioiden asiantuntijoista sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajasta.
Seurattu kansallisten tietopalveluiden ja paikkatietohankkeiden etenemistä ja vaikutusta kuntakenttään, kuten Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta hanke (PTA) ja Kansallinen maastotietokanta (KMTK) Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) ja kansallinen palveluväylä (KaPA-laki) INSPIRE-direktiivi (Infrastructure for spatial information in Europe) Verkkotietopiste.fi-palvelu Paikkatietopoliittinen selonteko hanke (PTPs) KuntaTietoPalvelu (KTP) Keskusteltiin erilaisista kunnille toimitettavista ja kuntien itse teettämistä tilastoaineistoista sekä kyselyistä. Todettiin, että useassa kunnassa tilastoasiat eivät ole tarpeeksi selkeästi tietyn henkilön tai tahon vastuulla. Tehtiin ehdotus yhteisten KUUMA-kuntien tilastotietojen tarjoamisesta kootusti KUUMA-seudun internet-sivuilla. Kokouksissa esiteltiin kuntien yhteishankkeita mm. internet-karttapalvelut, opaskarttatuotanto, drone-hankinnat, seudullinen Facta-kuntarekisteri. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi kuntien ajankohtaisia kuulumisia. Liikenneryhmä Liikenneryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuoden aikana KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuonna muun muassa HSL:n koordinoimien yhteistyö- ja seurantaryhmien ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvien selvitystöiden kautta. KUUMA-liikenneryhmä on ollut aktiivisesti edustettuna Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnan (HLJ-toimikunta) ja tämän alaisuudessa toimivien liikenteen yhteistyöryhmien (JOSTRA, KUHA, KÄPSE, LIIPY, LIKO, LITU, MYLLÄ) toiminnassa. HLJ-toimikunta toimii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessin seudullisena ohjausryhmänä. Lisäksi KUUMA-liikenneryhmä on ollut mukana Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa, edustettuna Helsingin seudun MAL2019- projektiryhmässa uudessa seudullisessa suunnittelukierroksessa. Liikennejaosto on käsitellyt myös liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöä hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta. asiasta laadittiin seudun yhteisen lausunto. Liikennejaostossa on käsitelty myös kuntien liikenteen hanketarpeita MAL 2019 -suunnittelussa, Liikenneviraston käynnistämää selvitystä pääkaupunkiseudun tie- ja katuverkon jäsentelystä sekä HSL:n käynnistämää liityntäpysäköinnin teknistoiminnallista kehitysprojektia. Liikennejaosto on toteuttanut aktiivista infrahankkeisiin liittyvää edunvalvontaa vuoden aikana osana liikenteeseen liittyvää seudullista yhteistyötä ja oimittanut kuntien liikenteeseen liittyvät hanketarpeet MAL 2019 - suunnitteluprosessia varten.
Ilmastoryhmä Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna. Ryhmän puheenjohtajana toimi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö. Ryhmä koordinoi ja seuraa Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ryhmän toiminnasta vastavana tahona toimi Keski- Uudenmaan ympäristökeskus. Ilmastoryhmä toimi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hankkeen työryhmänä. Ilmastoryhmä kokosi vuoden KUUMA-ilmastokatsauksen, joka on kahdeksas katsaus ja julkaistaan helmikuussa 2018. Uudenmaan energianeuvontaverkosto. Verkosto on muodostettu energianeuvontaa tekevistä kuntien, järjestöjen ja yritysten toimijoista ja se kattaa Uudenmaan alueen ja pyrkii yhteistyössä verkostoitumalla edistämään alueen energianeuvontaa. Verkosto kokoontui kaksi kertaa vuonna. Keski- Uudellamaalla toteutettiin 5 energianeuvontailtaa vuonna. KUUMA-ilmastotyön verkkosivut www.kuumailmasto.fi. Sivut esittelevät ilmastoryhmän ja kuntien työtä ja ajankohtaisia hankkeita. Sivustoa on päivitetty säännöllisesti vuoden aikana. Lisäksi ilmastoryhmä on osallistunut Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ilmastoyhteistyöverkoston ja pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian (ILSE) seurantaryhmän työskentelyyn. Asuntojaosto Järvenpää toimi Asuntojaoston puheenjohtajakuntana. Ryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Tämän lisäksi on järjestetty kaksi tilaisuutta, eli seudun vuokravalintojen asumisiltapäivä sekä asunnottomuustyötä koskeva tilaisuus, jossa oli YM ja ARA mukana. Ryhmä on ylläpitänyt asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa. Ryhmän kokouksiin osallistuu Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Helsingin seudun MAL 2019 suunnitelma MAL 2019 -suunnitelman asumista koskevien osien valmistelu yhdessä pks-kuntien edustajien kanssa. Osana asumisen syventäviä selvityksiä (Asuntostrategia 2025) on järjestetty MAL 2019 -työpajoja pääkaupunkiseudun ja KUUMA- kuntien kesken. Täydennysrakentaminen ja asuinalueiden eriytyminen sekä asumisen talous järjestettiin kuluvana keväänä PKS:n johdolla. KUUMA:n asuntojaosto isännöivät muuttoliikettä koskevaa tilaisuutta. Perustettu pienryhmä Astran päivittämiselle (edustus Hki, Espoo, Vantaa, KUUMA, HSY ja UML). Asuntojaosto antoi vuoden aikana neljä lausuntoa Ympäristöministeriölle: - Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista - Suuntaviivat valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa koskevan pitkän 40 vuoden korkotukimallin kehittämiselle
- Lausuntopyyntö uutta asunto-osuuskuntamallia koskevasta ehdotuksesta - Lausuntopyyntö hallituksen esitys asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän kehittämiseksi Ryhmä toimii ohjausryhmänä mm. Helsingin seudun ASO -yhteistyön sopimusseurannassa ja KUUMA-kuntien asumisneuvojien verkostolle. Jaosto toimii ohjausryhmänä KUUMA -kuntien asumisneuvojien verkostolle, asumisneuvojien verkosto esitteli asumiskentän kuulumisia seudula sekä on mukana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (AUNE) yhteistyöpöytäkirjojen kautta. Esteettömyysasiat Yhteistyö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sekä Hissi- Esteetön Suomi hankkeen kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa asuminen omassa kodissa mm. hissien jälkiasennuksilla ja esteettömyyskorjausten lisäämisellä. KUUMA-ASUMINEN 2040 Asuntojaosto on osallistunut hankkeen työpajaan sekä kommentoimalla asumisen näkökulmasta hanketta Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (kiky-ryhmä) kokoontui vuonna viisi kertaa. Lisäksi järjestettiin päivän mittainen seminaari yhdessä MAL-ryhmän kanssa. Ryhmän puheenjohtajana toimi elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi Järvenpäästä. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa ja edistää alueen kilpailukykyä Uudellamaalla ja Suomessa sekä voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella. Ryhmä valmistelee asioita KUUMA-komission ja johtokunnan käsittelyyn. Vuonna 2016 ryhmä ohjasi KASKI- ja POKA (Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pkyritysten älykäs erikoistuminen) - hankkeita. KASKI- hankkeeseen saatiin rahoitus ja hankkeen kolme työpakettia (Alueen teollisuuden ja logistiikan kärkien kirkastaminen, alueen yritysten palveluportfolion laajentaminen ja verkostoitumis- ja sijoittautumispalveluprosessin pilotointi) ovat edenneet hyvin. Vuonna ryhmä ohjasi KASKI- ja POKA- (Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen) hankkeita sekä työllisyys- ja maahanmuuttojaoston toimintaa. Varsinkin kasvupalvelu- ja työllisyysasiat olivat esillä liittyen maakuntauudistuksen lausuntovalmisteluun keväällä. Kiky laati KUUMAkomission hyväksymän esityksen seudun tavoitteiksi kasvupalvelukuntayhtymäneuvotteluja varten ja edusti seutua nimettyjen henkilöiden toimesta PKS-kuntien ja TEM:n järjestämissä infotilaisuuksissa. Kesällä järjestettiin päivän mittainen seminaari yhdessä MAL-ryhmän kanssa. Seminaarin päätavoitteena oli yhteisten edunvalvonta-asioiden koordinaation ja ryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen. Ryhmän kokouksissa käytiin säännöllisesti läpi varsinkin maakuntauudistusta, mutta aloitettiin myös tiiviimpi vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vuoden loppupuolella kiky esitti ja KUUMA-komissio hyväksyi ajatuksen osallistua syksyllä 2018 osana Helsinki Finland osastoa yhtenäisellä viestillä kansainvälisille kiinteistö- ja
investointimessuille Münchenissä. Myös Tuusulan Asuntomessuille (2020) rakennetaan seudun yhteinen osasto. Näitä varten perustettiin erityinen messutyöryhmä. Arvio tulevasta kehityksestä Pietilän yritysalueen asemakaavan laatiminen käynnistyi keväällä rinnakkain alueen kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Yritysalueen ennakkomarkkinointi on jo aloitettu Pietilä-Haarajoki alueella. Tulevien vuosien maanmyyntitavoitteet edellyttävät entistä tehokkaampaa kaavatuotantoa, mikä näkyy tarpeena hyödyntää konsulttikaavoitusta oman kaavoitusresurssin rinnalla. Kaupunkitekniikan kunnossapitopalvelutuotannon kehittäminen jatkuu alueurakan hankintakilpailulla liikkeenluovutuksen keinoin siten, että uusi palveluntuottaja aloittaa 1.5.2019. Samalla kunnossapitopalvelut lakkaa omana palvelutuotantona. Kaupunkitekniikka ja Kiertokapula Oy aloittivat valmistelun kaupungin jätehuollon palvelutason määrittämisestä. Jätehuollon palvelutasossa tulee määriteltäväksi vähimmäistaso, jolla jätehuoltopalvelut voidaan tuottaa asukkaille kohtuullisin kustannuksin. Palvelutaso määritellään yhteistyössä kuntien, Kiertokapula Oy:n ja jätehuoltoviranomaisen kanssa. Työhön osallistuu kaupunkitekniikan lisäksi kaupungin kiinteistöjen jätehuollosta vastaava Jatsi Oy. Kaupunki rakentaa yhteistyössä liikenneviraston kanssa lisäraiteen rakentamisen yhteydessä Järvenpään aseman alueen ja Saunakallion seisakkeen ympäristöt liityntäpysäköinteineen vuosien 2018-2019 aikana. Kaupungin omistuksessa olevien osakehuoneistojen myyntiä jatketaan vuonna 2018. Myyntitavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu kaupungin valtuuston hyväksymän 13.11. 68 Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti 12 osakehuoneistoa. Kaupunkikehitys on ottanut 3D-kaupunkimallin ja karttapalvelujen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi. 3D-kaupunkimallin tuottaminen reaalimaailmasta sekä mallipohjainen suunnittelu kaupunkimallia hyväksi käyttäen kaavoituksessa, kuntatekniikassa sekä talosuunnittelussa on tätä päivää. Rakennusvalvonta on jo aloittanut mallipohjaisen rakennuslupien käsittelyn. 3D-kaupunkimallin tuottamisen osaamista kehitetään. Vuoden aikana on selvitetty käytössä olevia aineistoja ja ohjelmistoja sekä tehty aineistohankintoja. Koko Järvenpäästä on tehty orto - ja viistoilmakuvaus. Lisäksi on hankittu yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa ilmakuvaus-drone, jolla täydennetään ja tarkennetaan kaupunkimallia tarpeellisilta osin sekä ylläpidetään kaupunkimalliaineisto ajantasaisena. Toimintaa muokataan vastaamaan uutta toimintatapaa. Internet -karttapalvelua on kehitetty asiakasystävällisemmäksi ja toimintaa paremmin tukevaksi ottamalla uusi internet-karttapalvelu käyttöön. Tavoitteena on kehittää sekä yleinen internet-karttapalvelu että sisäinen intranet-karttapalvelu toiminnallisuudeltaan mahdollisimman tehokkaiksi ja tarpeita vastaaviksi. Karttapalveluissa käytetään mahdollisimman ajantasaista aineistoa rajapintojen kautta alkuperäisestä ylläpitolähteestä.
Kaupunkikehityksen keskeiset suoritteet Yleissuunnittelu TP 2015 TA TP Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs. 108 110 95 101 Asemakaavoitus TP 2015 TA TP Poikkeusluvat / käsitelty 9 11 15 4 Asemakaavat/nimikkeitä 114 112 110 109 Asemakaavat / työn alla 17 37 38 17 Asemakaavat / hyväksytty 9 7 10 10 Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2015 TA TP Erill. tonttijaot ja niiden muutokset 33 19 30 44 Kiinteistötoimitukset 48 77 50 51 Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin 50 89 70 85 Rakennuspaikan merkitsemiset 84 100 80 113 Rakennusten sijaintikatselmukset 94 101 120 205 Rakennusvalvonta TP 2015 TA TP Valmistuneet asunnot (kpl) 369 743 901 993 - erilliset pientalot 55 97 40 94 - rivi- ja ketjutalot 56 73 91 125 - asuinkerrostalot 258 573 770 774 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 ) 326071 1249682 270000 290489 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl) 314 324 305 327 Valmistuneet rakennukset (m 3 ) 190224 338466 210000 297552 Valmistuneet rakennukset (kpl) 147 179 78 204 Kaupunkitekniikka TP 2015 TA TP Suunnittelukohteita 50 41 38 50 Kadut Aurauskerrat 8 12 14 11 Katuja km 205 219 220 221 Kevytväyliä km 104 128 129 132 Jalkakäytäviä km 32 25 25 25 Yksityisteitä km 22 24 24 24 Viherpalvelut Rakennetut puistot ha 111 112 113 115 Hoidettavia puistometsiä ha 250 250 250 250 Luonnonsuojelualueet ha 95 95 95 95
Elinkeino- ja kehittämispalveluiden avainalue Vastuuhenkilö: Toimintayksiköiden päälliköt Toiminta-ajatus/Tehtävät: elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi Elinkeinopalvelut, yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo Hankekehitys, hankekehityspäällikkö Antti Nikkanen Työllisyyspalvelut, työllisyydenpalveluiden päällikkö Sirkka Lehti Elinkeinopalvelut - toimintayksikkö Elinkeinopalvelut vastaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä elinkeinorakenteen kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on mahdollistaa muun muassa uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen kaupunkiin. Yrityspalvelupäällikkö vetää Sijoittautumistiimiä, joka huolehtii siitä, että kaupunki kehittyy elinvoimaisena mm. yritystonttien, uusien yritysalueiden ja toimitilojen osalta. Elinkeinopalvelut tekee läheistä yhteistyötä nykyisten ja potentiaalisten uusien yritysten, Keuken (Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy) sekä Kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry:n kanssa. Kehittämispalvelut -toimintayksikkö Kehittämispalvelu vastaa kaupunkikehityksen strategisesta suunnittelusta sekä projekti- ja hanketyön kehittämisestä. Kehittämispalveluihin kuuluu myös asuntoasioiden hoitaminen. Asumisen osalta kaupunkikehitys vastaa yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa kohtuullisen asumistason turvaamisesta sekä määrällisesti riittävän ja asukkaiden erilaisia asumistarpeita vastaavan asuntokannan luomisesta kuntatasolla että seudullisessa yhteistyössä. Asuntopalveluiden toiminta on myös viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on valtion tukeman asuntotuotannon käytön lainmukaisuuden valvonta, asumisoikeuslain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen sekä valtion varoista korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen. Työllisyyspalvelut - toimintayksikkö Työllisyydenhoidon tehtävänä on työllisyyden edistäminen ja työttömyyden vähentäminen, alueellisen osaamistarpeen tunnistaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. Toteuma 1-12/ Muutettu KS Muutos-% 1-12/2016> TOIMINTATUOTOT 1 993 529,41 1 944 740 2 190 224-8,98% TOIMINTAKULUT -4 914 106,14-5 077 493-4 733 140 3,82% TOIMINTAKATE -2 920 576,73-3 132 753-2 542 916 14,85% *Tilanne 6.2.2018
Yhdyskuntasuunnittelun avainalue Vastuuhenkilö: Toimintayksiköiden päälliköt Toiminta-ajatus/Tehtävät: kaavoitusjohtaja Sampo Perttula kaavoitusjohtaja Sampo Perttula kaupungingeodeetti Ari Piirainen Yhdyskuntasuunnittelun avainalue vastaa Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen avainprosessissa. Kaavoitus ja liikenne - toimintayksikkö Yksikkö vastaa yleis- ja asemakaavojen laadinnasta ja liikennesuunnittelusta sekä huolehtii asemakaavojen ajantasaisuudesta kaupungin kehityksen, erityisesti asuntotuotannon tarpeen ja maankäytön ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja karttapalvelut - toimintayksikkö Maankäyttö- ja karttapalvelut vastaa kaupungin maapolitiikasta, mittaus- ja kartoitustoiminnasta, kiinteistönmuodostuksesta sekä kaupungin maa- ja vesialueiden hoitoon liittyvistä tehtävistä. Toteuma 1-12/ Muutettu KS Muutos-% 1-12/2016> TOIMINTATUOTOT 1 477 236,38 1 619 000 1 585 715-6,84% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 47 674,41 50 000 11 662 308,79% TOIMINTAKULUT -3 913 967,26-3 747 847-4 131 653-5,27% TOIMINTAKATE -2 389 056,47-2 078 847-2 534 276-5,73% *Tilannne 6.2.2018 Rakennusvalvonnan avainalue Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus/Tehtävät: johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta toimii kaupunkikehityslautakunnan alaisena toimivan lupajaoston alaisuudessa. Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa, jonka tehtävänä on osaltaan varmistaa, että rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa ja rakennetusta ympäristöstä muodostuu terveellinen, turvallinen, kestävä, sopusuhtainen ja kaunis kokonaisuus.
Toteuma 1-12/ Muutettu KS Muutos-% 1-12/2016> TOIMINTATUOTOT 717 912,01 648 000 939 982-23,62% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 910,20 0 925 106,55% TOIMINTAKULUT -644 064,87-550 537-562 117 14,58% TOIMINTAKATE 75 757,34 97 463 378 790-80,00% *Tilanne 6.2.2018 Kaupunkitekniikan avainalue Vastuuhenkilö: Toimintayksiköiden päälliköt Toiminta-ajatus/Tehtävät: kaupunkitekniikan johtaja Kaarina Laine suunnittelupäällikkö Tia Salminen rakennuttajapäällikkö Janne Arponen kunnossapitopäällikkö Aija Schukov Kaupunkitekniikan avainalue vastaa kadunpidosta ja kaupungin yleisistä alueista vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteistyötahojen kanssa siten, että yhdyskuntarakenne on toimiva, turvallinen sekä kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuva. Suunnittelupalvelut - toimintayksikkö Suunnittelupalvelut vastaa katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta. Tehtäväalana on katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinta sekä yleisille alueille sijoitettavien johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteensovittaminen. Toimintayksikössä laaditaan Järvenpään veden omistamien vesihuollon verkostojen suunnitelmia sekä liikuntapaikkojen että yleisten alueiden liikenneturvallisuussuunnitelmia. Rakentamispalvelut -toimintayksikkö Rakentamispalvelut vastaa yleisten alueiden ja muiden kaupunkitekniikan vastuulla olevien alueiden sekä investointien ohjelmaosan kunnallistekniikan rakentamisesta ja rakennuttamisesta ja maankaatopaikan toiminnasta. Kunnossapitopalvelut - toimintayksikkö Kunnossapitopalvelut vastaa yleisten alueiden infran kunnossa- ja ylläpidon prosesseista ja jätehuollon toiminnasta.
Toteuma 1-12/ Muutettu KS Muutos-% 1-12/2016> TOIMINTATUOTOT 1 887 920,94 1 993 385 4 254 787-55,63% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 019 111,14 1 125 500 1 043 847-2,37% TOIMINTAKULUT -7 926 027,54-8 207 052-9 782 633-18,98% TOIMINTAKATE -5 018 995,46-5 088 167-4 483 999 11,93% *Tilanne 6.2.2018