KUUMA-asuminen Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan. Selvityksen tulostilaisuus Pasilassa 31.8.

Transkriptio

1 KUUMA-asuminen 2040 Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Selvityksen tulostilaisuus Pasilassa

2 Miksi selvitys tehtiin? Tehtiin havainto seudun laskevasta muuttovoitosta ja pientalojen laskevasta kysynnästä Samanaikaisesti pks ja erityisesti Helsinki on kasvattanut muuttovoittoaan Helsingin muuttovoitto onkin 25-kertaistunut vuosina , verrattuna vuosiin Puolestaan Helsingin seudun kehyskaupungit saivat vuosina noin kuusi kertaa vähemmän muuttovoittoa kuin vuosina (Aro 2014.) Tunnistettiin tarve päivittää KUUMA-asumisen konseptia

3 Projektin tavoitteet Kuvata KUUMA-seudun asumisen nykytilaa ja tulevaisuutta vuoteen 2040 sekä tunnistaa seudun asumisen keskeisiä haasteita ja trendejä Tarjota virkamiehille ja päättäjille tukea päätöksentekoon Edistää seutu- ja kuntaprofilointia Helsingin seudulla

4 Projektissa selvitettävät asiat Tunnistaa miltä KUUMA-seudun asuminen näyttää vuonna 2040 ja miten kaavoituksessa voidaan siihen varautua Tunnistaa millaisille asumismuodoille ja talotyypeille on tarvetta ja kysyntää vuonna 2040 Millaisella yhdyskuntarakenteella voidaan vastata megatrendien asettamiin haasteisiin, kuten ekotehokkuustarpeisiin

5 Selvityksessä käytetty aineisto Tutkimuskirjallisuus: SYKE (Ristimäki ym. 2017) Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla SYKE (Strandell 2017) Asukasbarometri YM (2016) Kysyntälähtöinen asuntotuotantotarve Helsingin seudulla Seudun asunnontuotannon tilastotarkastelu : Tehty tilastotarkastelu vuosille talotyypeittäin Tulevaisuuden asuntotuotannon tarve: Selvitetty tilastotarkastelun ja YM:n (2016) selvityksen avulla KUUMA-asukaskysely: Kerätty lähes 1500 vastaajan aineisto Kaavoittajahaastattelut: Maankäytön suunnittelun ja asumisen haasteet

6 Seudun asuntotuotannon tilastotarkastelu Kuva 12. KUUMA-seudun asuinhuoneistorakentaminen talotyypeittäin

7 KUUMA-seudun asuntotuotantotarve vuoteen 2025 Kuva 16. KUUMA-kuntien omakotitaloasuntotuotanto ja ennuste vuoteen 2025 (YM 2016, 40)

8 KUUMA-asukaskysely 2017 Asukaskyselyssä 1468 vastaajaa, joista 87 % oli KUUMA-seudulta, 13 % pks:lta Seuraavan kerran muutettaessa 33% muuttaisi omakotitaloon, 24 % eri kerrostaloasumisen muotoihin ja 16 % muuttaisi rivitaloon vrt. Asukasbarometrin (2017) tulokset kertovat kaupunkiasumisen suosiosta: omakotitalo 31%, kerrostalo 42 % ja rivitalo 25 % Kaupunkipientalo ja miniomakotitalo ovat asukaskyselyn mukaan uusista talotyypeistä kiinnostavimmat, vastaavasti suurille omakotitalotonteille ei ole merkittävää kysyntää

9 Tulokset Aineistojen analyysi tuotti kolme päätulosta: 1. Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin 2. Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat 3. Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää

10 Tulos 1. Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin Seudun väestö jatkaa kasvuaan, joskin kasvuvauhti puolittuu vuosien ,2 prosentin vuosittaisesta kasvuvauhdista noin 0,6 prosentin tasolle (SVT 2015) Absoluuttisesti tämä tarkoittaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaan lisäystä Keskustojen pienille ja keskikokoisille asunnoille on jatkossakin kysyntää Kysynnän kohdistuessa keskustoihin huonosti saavutettavilla sijainneilla ei vastata tulevaisuuden asuintarpeisiin

11 Tulos 2. Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat Pientalokysynnän trendi ollut laskeva vuodesta 2006 lähtien, vastaavasti kaupunkiasumisen suosio näyttää olevan pysyvä asumisen trendi Elämäntyylit ja asumistoiveet ovat muutoksessa, jolloin asumiselta ei välttämättä tavoitella samoja asioita kuin aiemmin Asumisurat eriytyvät, kuten myös yksinasuminen yleistyy, vuokralla asuminen kasvaa, ydinperhe-asumisen asema horjuu, asukkaat ovat vanhempia, kotitalouksien koko pienenee ja asukkaat tulevat erilaisista kulttuurisista taustoista Erityisesti väestön ikääntyminen, yksinasuminen ja kotitalouskokojen pieneneminen ovat nostaneet kaupunkiasumisen suosiota

12 Tulos 3. Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää Yleisesti seudun kunnat ovat heikosti tunnettuja, jopa seudun sisäisesti Kuntien vetovoimatekijät mainittiin hyvin samankaltaisiksi kaikissa kunnissa Paikkamarkkinointia ja -brändäystä ei tunnistettu osaksi suunnittelua

13 Suositukset KUUMA-kunnille yhteiset suositukset on jaettu kolmeksi pääsuositukseksi: 1. maankäyttöä on tehostettava ja keskustojen laatuun on panostettava 2. talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava 3. paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua

14 Maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava Kaupunkiasumisen suosion kasvaessa syntyy laatuvaateita keskustakehittämiselle Toimintoja onkin pyrittävä sekoittamaan sekä luomaan persoonallista kaupunkirakennetta. Kaupunkiasumiselta odotetaan elävää julkista tilaa. Maankäytön tehostamisen hyödyt: asuntotuotantotavoitteiden ja päästötavoitteiden saavuttaminen, kuntatalouden helpompi hallitseminen sekä toimintaedellytyksien luominen palveluille ja joukkoliikenteelle Ellei keskustoihin panosteta niin riskinä voi olla monotoninen kaupunkikuva ja segregaatiokehitys

15 Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava KUUMA-asumisen konseptia on uudistettava, sillä asumisen tarpeet ja odotukset muuttuvat Asumisen kehittämisessä tehtävä yhteistyötä asukkaiden, korkeakoulujen ja talovalmistajien kanssa Kysyntää olisi miniomakotitaloille, rivi- ja ketjutalojen kehittämiselle, tornitaloille ja kaupunkipientaloille Yhtiömuotoinen pientaloasuminen, autototon asuminen, etätyöja harrastustilat sekä ohjattu ryhmärakentaminen näyttäytyvät tulevaisuuden asumisen trendeinä

16 Paikkamarkkinointi ja -brändäys osaksi maankäytön suunnittelua Kuntien tunnettavuudessa, imagossa ja vetovoimatekijöissä katsottiin olevan kehittämismahdollisuuksia Osuvalla paikkamarkkinoinnilla voidaan vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen, vaikuttaa maan hintaan tai saada rahoittajat mukaan aluekehityshankkeeseen Omaleimaisten alueiden avulla kunnat voisivat erottautua paremmin suhteessa toisiinsa että pääkaupunkiseutuun Yhteistyö kaavoituksen, viestinnän ja markkinoinnin sekä kulttuuritoimen välillä. Myös paikallisia asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä tulisi hyödyntää. Erityisen suositeltavaa on luovien toimijoiden hyödyntäminen.

17 Selvityksen tulokset ja suositukset Tulos Suositus Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin Maankäyttöä on tehostettava ja keskustojen laatuun on panostettava Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää Paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua Taulukko 1. Selvityksen tulokset ja suositukset

18 Johtopäätökset Tämän selvityksen mukaan KUUMA-seudun kunnille on esitettävissä kaksi erilaista asumisen mallia: Urbaanit pikkukaupungit urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi Monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat kyseisessä mallissa keskitytään tarjoamaan edellistä mallia monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja

19 Kirjallisuus Aro T. (2014). Nurmijärvi-ilmiöstä Helsinki-ilmiöön. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen nettomuutto vuosina Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S., Söderström, P. (2017). Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla - Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017. Strandell A. (2017) Asukasbarometri Asukasbarometri 2016 Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 19/2017. SVT (2015). Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Ympäristöministeriö. (2016). Kysyntälähtöinen asunnontuotantotarve Helsingin seudulla Ympäristöministeriön raportteja 24.

20 Lisätiedot 8.9 asti projektikoordinaattori Jaakko Huttuselta - jaakko.huttunen@jarvenpaa.fi 11.9 alkaen Järvenpään kaavoitusjohtajalta Sampo Perttulalta - sampo.perttula@jarvenpaa.fi Selvitys liitteineen