Kaupunkikehitys. Toiminta-ajatus / tehtävät. Kaupunkikehitys on yksi Järvenpään kaupungin organisaation neljästä palvelualueesta.

Transkriptio

1 Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö kaupunkikehitysjohtaja Olli Keto-Tokoi Toiminta-ajatus / tehtävät Kaupunkikehitys on yksi Järvenpään kaupungin organisaation neljästä palvelualueesta. Kaupunkikehityksen palvelualue vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Palvelualueen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Palvelualue muodostuu elinvoimasta, asumisesta, kehittämisestä, matkailusta, työllisyyspalveluista, esikunnasta, palvelupisteestä, pysäköintivalvonnasta, kaavoituksesta ja liikenteestä, maankäyttö- ja karttapalveluista, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä rakennusvalvonnasta. Lisäksi palvelualueen vastuulle kuuluvat kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaan liittyvät asiat. Palvelualue pyrkii noudattamaan kaikessa toiminnassaan asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista toimintamallia sekä varmistamaan prosessimaisen toimintatavan toteutumista.

2 Sitovat tavoitteet ja niiden toteuma TAVOITE KUNNOSSAPITOPALVELUJEN PALVELUNTUOTANNON UUDELLEENJÄRJESTELY Mittari Hankintakilpailu toteutettu Hankinta käynnistyi kesäkuussa 2018 ja lopullinen tarjouspyyntö toimitettiin kilpailussa mukana olleille toimijoille Hankinta eteni aikataulun mukaisesti. Mittari Kaupunkitekniikan organisaatio on muodostettu TAVOITE Mittari TAVOITE Mittari Toteutunut suunnitellusti. TUOTETAAN UUSIA YRITYSTONTTEJA MYYNTIIN Svengin yritysalue Pietilässä tulee myyntiin Myynti käynnistyy infran rakentamisen jälkeen, alkuvuodesta Kunnallistekniikka valmistui Vähänummentien osalta, muu alueen kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu kaavan mukaisena länsiosalta KAUPUNKIMALLINNUKSEN JA TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNASSA Kaupunkimallin visualisointi toteutettu keskeisiltä alueilta kuvauksia hyödyntäen Visualisointi on toteutettu koko kaupungin alueelta. Tuotettu fotorealistinen 3Dmesh kuorimalli on tehty hyödyntäen lentokoneella kuvattuja laserkeilaus- ja valokuva-aineistoja vuosilta 2015 ja Malli on hyödynnettävissä kaupungin paikkatietojärjestelmässä ja 3D-internetsovelluksissa. Samoja aineistoja hyödyntäen on tuotettu myös teksturoituja rakennusgeometrioita keskustan alueelta, jotka ovat käytössä Lupapisteen 3D-kartassa. Mittari Tietomallipohjainen suunnittelu käytössä Kauken suunnitteluprosesseissa ja käynnissä olevissa rakennus- ja infrahankkeissa Tietomallipohjainen suunnittelu on käytössä kaupunkitekniikan Suunnittelupalveluissa. Suunnitteluohjelmistossa siirrytty vuonna 2018 uuteen suunnitteluohjelmistopäivitykseen, joka tukee aiempaa paremmin tietomallien tarkastelua. Tietomalliasiat huomioitiin yhdyskuntasuunnittelun puitesopimuksen kilpailutuksessa, jossa mukana on osakokonaisuus Tietomallien hallinta. Osakokonaisuuden kautta saadaan entistä helpommin lisätukea tietomallintamiseen ja sen haasteisiin. Kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä syntyvien, rakentamista varten tehtyjen, mallinnusten sijoittamista kaupunkimalliin on tarkasteltu Kartta- ja mittauspalveluiden kanssa. Työ mallien yhteensovittamiseksi jatkuu vuonna Tietomallin käyttö on mahdollistettu infrarakentamisen urakoissa. TAVOITE OSALLISTAMINEN HUOMIOITU KAUPUNKIKEHITYKSEN TOIMINNASSA

3 Mittari Sähköisten rajapintapalvelujen kehittäminen aloitettu Kaupunkimallia hyödynnetty aktiivisesti mm. keskustan täydennysrakentamisen mitoitustarkastelussa osana yleiskaava 2040 rakennemallityötä, sekä keskustan kaupunkikuvallisessa selvitystyössä. Selvitysten vuorovaikutustyö ja osallistaminen tehdään kaupunkimallia hyödyntäen. Mittari TAVOITE Uusia osallistamistapoja on otettu käyttöön. Osallistamisesta toteutettiin kaupunkitekniikassa kaupunkitekniikan perustehtävän ohella. Pieniä osallistamistapojen kokeiluja on tehty kaupunkitekniikassa läpi vuoden 2018 ja osaa toimintamalleista on jatkettu vuodelta Suunnittelupalveluissa pienten puistojen ideatapaamiset jatkuivat syksyllä ja erityisesti Rantapuiston kehittämisestä pyrittiin tiedottamaan monipuolisesti kevään/kesän aikana. Kaavoituksessa on jo ennestään aktiivista osallistamista kehitetty enemmän etupainotteiseksi, siten, että osalliset saadaan sitoutettua suunnitteluun erityisesti suunnitelmien alkuvaiheessa. Samalla pyritään tunnistamaan mahdolliset kriittiset näkökannat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja reagoimaan niihin. Merkittävissä asioissa järjestetään vuorovaikutustilaisuuksia, työpajoja ja pienempiä työneuvotteluita. Sähköisiä kyselytyökaluja käytetään hyväksi monipuolisesti. INVESTOINTIOHJELMA TOTEUTUU SUUNNITELLUSTI Mittari Hankkeiden toteuma - % Investointiohjelman toteuma kokonaisuudessaan oli noin 84 %. Valmistuneita hankkeita: Rakentamispalveluissa toteutettiin rakentamishankkeita vuoden 2018 investointiohjelman mukaisesti. Merkittävimmät rakennushankkeet investointiohjelmassa olivat Pajalantien alueen saneeraustyöt, Lisäraiteen yhteydessä toteutetut Kaupungin osuudet, Rantapuiston pohjoisosa sekä Pietilän alueen kunnallistekniikka ja Vähänummentien liittymäjärjestelyt. Lisäksi valmistui Pohjoisväylän (Mt 1452) ja Helsingintien liittymäalue. Poikkitien viimeinen vaihe valmistui ja otettiin kokonaisuudessaan kaupungin kadunpitoon. Keskeneräiset hankkeet ja niiden toteumat: Pasila-Riihimäki lisäraiteen kiveys- ja viimeistelyosuudet siirtyivät vuoden 2019 toteutukseen johtuen koko hankkeen työvaiheiden ajoituksesta.sibeliuksenväylän ja Rantakadun kiertoliittymän rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan, mutta urakoitsijan konkurssin johdosta valmistuminen siirtyi vuodelle Svengin alue ja Juholanmäen pallokenttä toteutui suunnitellusti vuoden 2018 osalta ja loppuosuudet toteutetaan 2019 investointiohjelman mukaisesti. Mittari Maanmyyntitulot toteutuvat suunnitellusti Maanmyynnin nettotulot olivat 9,4 M vuoden 2018 aikana. Maanmyynnin nettotulostavoite olivat 11,1 M, mistä siten jäätiin 1,7 M. Kaikkia myytäväksi suunniteltuja tontteja ei voitu muodostaa ja edelleen myydä, koska niihin liittyviin asemakaavoihin kohdistui valitus hallinto-oikeudessa ja/tai korkeimmassa hallinto-

4 oikeudessa. Vuoden aikana saatiin myydyksi kaikki asemakaavoitetut maat, jotka oli mahdollista myydä. Maata luovutettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tuleva rakentaminen on laadukasta ja palvelee kaupungin etua laajemminkin kuin syntyneiden välittömien maanmyyntitulojen muodossa. Sitovien taloustavoitteiden toteumavertailu* Alkuperäinen TA 2018 TA-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2018 Poikkeama KAUPUNKIKEHITYS Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset *Tilanne Kaupunkikehityksen tuloslaskelma * KAUPUNKIKEHITYS TP 2018 Muutettu KS 2018 ERO Toteuma-% MKS 2018 TP 2017 Muutos-% TP 2017>2018 TOIMINTATUOTOT , ,98% ,57% Myyntituotot , ,58% ,05% Maksutuotot , ,03% ,42% Tuet ja avustukset , ,09% ,69% Muut toimintatuotot , ,27% ,69% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,49% ,91% TOIMINTAKULUT , ,67% ,31% Henkilöstökulut , ,42% ,24% Palvelujen ostot , ,50% ,40% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,82% ,76% Avustukset , ,97% ,22% Muut toimintakulut , ,39% ,47% TOIMINTAKATE , ,46% ,52% *tilanne Perustelut poikkeamalle Kaupunkikehityksen vuoden 2018 alkuperäinen toimintakate oli euroa. Talousarviota muutettiin vuoden aikana kolme kertaa. Ensimmäinen valtuuston päättämä muutos koski Vanhankylänniemen terveyskeskus-sairaalan loppu purkua. Purkamisen oletettiin valmistuvan vuonna 2017, mutta purku viivästyi ja siitä arvioitiin syntyvän noin euroa kustannuksia vuodelle Koska vuodelle 2018 käyttötalousosassa ei ollut varattuna rahaa purkutöihin otettiin raha Kunnallistekniikan kärkihankkeista Kinnarin koulun hankkeesta ja siirrettiin käyttötalouteen. Muutos lisäsi toimintakuluja saman verran. Toinen muutos KV koski varhe maksuja, kiinteistöallianssiin liittyviä muutoksia, siivouspalveluja ja Vanhankylänniemen menojen lisäystä liittyen kaupungin kilpailutukseen virkistys- ja matkailualueen käyttöoikeudesta.

5 Tehdyt muutokset pienensivät toimintakuluja noin euroa. Viimeinen talousarvio muutos oli valtuuston hyväksymä muutos, joka koski kuntouttavan työtoiminnan siirtämistä osaksi Sosiaalisen kuntoutuksen yksikköä. Muutoksella siirrettiin Työllisyyspalveluista kaksi henkilöä palkka- ja muine kustannuksineen Sosiaalisen kuntoutuksen yksikköön. Tehty muutos pienensi Kaupunkikehityksen palvelualueen toimintakuluja noin euroa. Tehtyjen muutosten jälkeen Kaupunkikehityksen toimintakate on euroa. Tilinpäätöksen mukaan Kaupunkikehityksen toimintakate oli alittaen korjatun talousarvion noin eurolla. Toimintakatteen poikkeama selittyy arvioitua suuremmalla tuottokertymällä. Valmistus omaan käyttöön ylitti budjetoidun ( euroa) noin eurolla. Toimintatuottoja kertyi yhteensä noin euroa. Toimintatuotot ylittivät budjetoidun ( euroa) noin eurolla. Ylitys johtui maksutuottojen ja muiden toimintatuottojen ylityksistä sekä saaduista tuista ja avustuksista. Vastaavasti Myyntituotot alittivat budjetoidun ( euroa) noin eurolla johtuen jätteen kuljetuksen ja käsittelyn myyntituotoista. Jätteen kuljetuksen ja käsittelyn myyntituotot olivat budjetoitua huonommat johtuen maankaatopaikan suljettuna olemisesta heinä-syyskuun ajan liittyen ympäristölupaan. Maksutuotot ylittyivät noin euroa johtuen rakennusvalvonnan lupatuottojen ylityksestä reilu euroa ja maankäyttö- ja karttapalveluiden lohkomis- sekä tontin jakotoimituksista noin euroa. Suunnittelu- ja mittaustoiminnan maksut alittivat budjetoidun noin eurolla, josta johtuen ylitysten yhteen laskettu summa oli noin euroa. Tuet sekä avustukset ylittyivät noin euroa liittyen joukkoliikenteen valtionavustuksiin, joita oli alun perin budjetoitu ( euroa), mutta saatiin noin euroa, josta muodostui ylitystä noin euroa. Rakennusvalvontaan kirjattiin lisäksi saatavaksi vuodelle 2018 Ympäristöministeriön myöntämä avustus liittyen vuonna 2017 päättyneeseen Kiradigi -hankkeeseen noin euroa, jota ei oltu budjetoitu vuodelle Kaavoitus ja liikenne sai myös Trafilta avustusta reilu euroa liittyen tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen ja työllisyysyksikön palkkatukia kirjattiin noin euroa enemmän mitä oli alun perin budjetoitu. Palkkatuki saatavien ylitys johtui velvoitetyöllistettävien suuresta määrästä. Muut toimintatuotot ylittyivät noin euroa johtuen maa- ja vesialueiden vuokratuottojen ylityksestä euroa, sisäisten vuokratuottojen ylityksestä euroa sekä pysäköintivirhemaksutuottojen ylityksestä euroa. Muissa toimintatuotoissa olleet muut satunnaiset tuotot alittivat kuitenkin budjetoidun euroa.

6 Toimintakuluja toteutui euroa. Kulut ylittivät budjetoidun noin euroa. Olennaisimmat ylitykset syntyivät henkilöstökuluissa, jotka ylittivät budjetoidun noin eurolla. Merkittävimpänä syynä ylitykseen olivat palkkojen ja palkkioiden ylittyminen noin eurolla johtuen pitkälti velvoitetyöllistettyjen suuresta määrästä ja määrän hienoisesta lisääntymisestä vuodesta Tämän lisäksi työllistämispalkoista maksettiin työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien henkilöiden työllistäminen. Lisäksi ylitykseen vaikutti henkilösivukulujen ylitys euroa. Palvelujen ostot alittuivat noin eurolla johtuen suurimmalta osin puhtaanapito kustannusten alituksista. Aurauksia ja hiekoituksia oli vähemmän kevät talvella 2018, samaten kuin syksyllä Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa ylitystä oli noin euroa johtuen lämmitys ja sähkökustannuksista. Ylitystä selittää pitkälti sähkönjakeluhintojen nousu, jonka vaikutus oli keskimäärin 6,5 prosenttia laskun siirto-osuuden verolliseen loppusummaan. Avustuksissa oli ylitystä noin euroa johtuen työllisyyspalvelujen maksamista tuista. Ylitykseen johtivat Via Dia Järvenpäälle maksettu vuokratuki ja yhdistyksen kanssa yhdessä katettu ESR-hankkeen kuntaosuus. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemiseen tarkoitettu työllistämisen kuntalisä Järppi vaikutti osittain tähän ylitykseen. Muissa toimintakuluissa budjetti ylitettiin noin eurolla johtuen pääosien erillisosakkeiden ja y-säätiön vastikemenojen ylityksestä. Erillisosakkeiden myynti ei toteutunut vuonna 2018 arvioidun mukaisesti. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kaupunkikehityksen merkittävimpiä hankkeita vuonna 2018 olivat Boogien yritysalueen myynti, Svengin yritysalueen kaavoitus ja infran rakentamisen aloittaminen, Lepola IV alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun käynnistäminen, Perhelä-hanke sekä Tupalankulma. Lisäksi vuonna 2016 alkanut Järvenpään kaavoituksen vetämä koko kuntaa koskeva yleiskaavan 2040 laatiminen on jatkunut aktiivisesti. Elinvoimajohtajan vastuualueella toimii Elinkeinopalvelut, Asuminen ja Hankekehitys. Työ kaupungin elinvoimaohjelman laatimiseksi ja nykyaikaistamiseksi on aloitettu. Elinkeinopalveluissa on vuoden 2018 aikana jatkettu yritysyhteistyön kehittämistä, yrittämisen edellytysten varmistamista (mm. yritystonttien ja liike- ja toimitilojen saatavuuden varmistaminen), panostaminen yritys- ja elinkeinomarkkinointiin ja yritystonttimyyntiin. Elinkeinopalveluiden käytössä olevien internet-sivujen (yritystontit, toimitilat ym.) arviointi, yhdistäminen ja kehittäminen on aloitettu ja jatkuu vuoden 2019 puolella. Loppuvuodesta 2017 hankittu Hakosalo Software Oy:n toteuttama Järvenpään Yritys- ja palveluhakemisto saatiin vuoden 2018 aikana täysimittaiseen käyttöön. Nyt Elinkeinopalveluilla on käytössään ajantasainen tietokanta, jonka kautta pystytään tavoittamaan paikalliset yritykset ja tiedottamaan heitä elinkeinopalveluiden ja koko kaupungin ajankohtaisista asioista.

7 Yrityspalvelupäällikön vetämän Sijoittautumistiimin toimenpiteiden avulla saatiin vuoden 2018 aikana myytyä Boogien yritysalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä kolme yritystonttia (Kamux, Talliosake ja Conorin). Boogien alueen muiden tonttien markkinointi on ollut aktiivista ja alue on herättänyt kiinnostusta toimijoissa. Vuoden aikana myytiin myös muutama pienempi yritystontti mm. Vähänummen yritysalueelta. Markkinointi uudesta, tulevasta Svengin yritysalueesta käynnistyi loppuvuodesta. Jatkossa yritystonttimyynnin rinnalle nostetaan vahvemmin vaihtoehtona yritystonttivuokraus, jolla varmistetaan maanmyyntituloja pitkällä aikajänteellä. Yritystonttimyynnin toteutuma vs. tavoite on suhteellisen hyvällä tasolla. Maanmyyntitavoitteissa esitettiin vuodelle 2018 yritystonttien osuudeksi 2,5 M, kohteita ei ole tarkemmin yksilöity. Yritystonttimyynnin toteutuma on 1,6 M. Sijoittautumistiimin ja Asuntotonttitiimin välinen yhteistyömuoto hakee vielä muotoaan. Kaupungeissa yrityksiä ja työntekijöitä houkuttelevat työmarkkinoiden, välituotteiden, asiakkaiden ja kulutusmahdollisuuksien monipuolisuus. Menestyvän kaupungin kasvu on siten positiivinen kierre: osaajat houkuttelevat paikalle lisää yrityksiä, yritykset osaajia, asiakkaat palveluiden tuottajia, tuottajat kuluttajia, jne. Kaupungin tarjoamien kulutusmahdollisuuksien monipuolisuudelle merkittäviä tekijöitä ovat koko kaupunkialueen väestöpohja (keskustapalvelut) sekä eri asuinalueiden väestöpohjat (lähialueen palvelut, kuten vähittäiskauppa ja ravintolat). Mitä laajempi väestöpohja, sitä pienempi osuus kuluttajista riittää tekemään erikoistuneen palvelun tuotannosta kannattavaa. Monipuoliset kulutusmahdollisuudet tuovat oman lisänsä koko kaupunkialueen kasautumisetujen positiiviseen kierteeseen houkuttelemalla lisää asukkaita ja yrityksiä. Työ kaupungin pk-yrittäjämyönteisen hankintapolitiikan suhteen on vielä kesken johtuen mm. Hankintapalveluiden vajaamiehityksestä. Sen tavoitteena on saada Elinkeinopalveluiden ja Hankintapalveluiden toimesta hankintapolitiikka yritysystävällisemmäksi sekä tiivistää yhteistyötä ja tiedonkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä. Elinkeino- ja työllisyyspalveluiden vuonna 2016 aloittama yhteistyö KUUMA-kuntien kanssa työllistämisen ja työllistymisen edistämiseksi Duuniportaali-sivuston avulla on jatkunut. Keskeistä Duuniportaali.fi yhteistyössä on paikallisuus Keski-Uudellamaalla. Työllisyyspalvelut on tuottanut työllisyyden edistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä palveluja kuntoutuksen, valmennuksen ja uraohjauksen avulla. Yksikön toteuttamia palveluja olivat kuntouttava työtoiminta (lakisääteinen palvelu), aikuisten uravalmennus, velvoitetyöllistäminen (lakisääteinen tehtävä), muu palkkatukityöllistäminen kaupungille, työ- ja toimintakyvynarvioinnit (työkokeilut) sekä pajatoiminta. Toiminnan tuotot tulevat toteutumaan budjetoidun mukaisesti. Sillä vaikka Lounaskahvio Cooperin Kulman myynti laski noin eurolla, niin valtion myöntämän palkkatuen määrä tulee ylittämään arvioidun määrän noin eurolla. Toiminnan kulut ylittivät budjetoidun. Suurimpina yksittäisinä syinä tähän olivat työllisyysmäärärahojen ylittyminen noin eurolla sekä uuden työllisyyspalveluiden toimipisteen rakentamiseen liittyvät kalustekulut noin alkaen kuntouttavan työtoiminnan palvelun toteuttamisvastuu siirtyi sosiaalisen kuntoutuksen yksikölle. Loppuvuoden 2018 aikana valmisteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle, jonka myötä Järvenpään kaupungin järjestämisvastuu kuntouttavan työtoiminnan palveluiden osalta päättyi.

8 Asuntopalvelut on koordinoinut kohtuuhintaista ara-tuettua asuntotuotantoa ottaen huomioon seudulliset sopimukset ja kaupungin hyväksymät strategiset tavoitteet. Asumisen ohjausryhmä on koordinoinut kokonaisnäkemyksen muodostamista eri ikäryhmien asuntotarpeista, erityisryhmien asuntotarpeita ja asumisen laadullisista kysymyksistä. Kaupungin omistuksessa olevia erillisiä osakehuoneistoja myytiin vuoden 2018 aikana 8, joista osa asuttuina. Hankekehityksessä on jatkettu kaupungin strategista kehittämistä ja kärkihankkeiden ohjelmointia. Kaupungin voimakkaan kasvun ansiosta hankkeiden määrä ja laajuus ovat kasvaneet ja luoneet hyvät puitteet hankkeiden ohjelmoinnin ja siihen liittyvän prosessin kehittämiseen. Isoimmat hankkeet ovat olleet Perhelä-hanke, Ainolan aluekeskuksen hanke ja Lepola IV hanke, joka on käynnistynyt uudenlaisella suunnittelu- ja tontinvarauskilpailulla. Yhdyskuntasuunnittelun avainalueella merkittävin toimintaan vaikuttava tekijä on ollut kaupungin voimakas väestönkasvu ja sen myötä lukuisien uusien rakennushankkeiden käynnistyminen sekä kova kysyntä erityisesti asuntorakentamisen tonteista. Tämä on edellyttänyt kaupungilta panostusta tontinluovutusprosessin tehostamiseen niin resursoinnin, kuin hankkeiden priorisoinnin osalta. Lisäksi kasvu on heijastunut kaupungin maanmyyntitavoitteisiin. Kaavoitus ja liikenne yksikössä toimintatilanne on näkynyt asemakaavahankkeiden määrän selkeänä kasvuna ja osin haasteena resursoinnissa. Lisäksi kasvu on työllistänyt erilaisten suunnitelmien ja selvitysten ohjaus- ja koordinointityössä sekä työmaa-aikaisena valvontatyönä. Kaavoitus ja liikenne yksikössä merkittävimpiä hankkeita ovat olleet Järvenpään yleiskaava 2040, jossa saatiin rakennemallivaihe päätökseen sekä asemakaavoista Ainolan aluekeskuksen asemakaavana, JYK yhtenäiskoulun asemakaavan muutos, Svengin yritysalueen asemakaava, Alhotien asemakaavanmuutos, Pajalantie asemakaavan muutos sekä Lepola IV kumppanuushankkeen valmistelu. Lisäksi työn alla on ollut lukuisia pienempiä kaavahankkeita (yhteensä n. 30 kpl). Liikennesuunnittelun puolella merkittävimpiä hankkeita ovat olleet suunnitteluhankkeisiin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset, liikenneturvallisuuteen liittyvät selvitykset, bussiliikenteen kehittäminen, Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman ohjaaminen, ELY-hankkeiden (esim. Vähänummentie, Vanha-Lahdentie) ohjaaminen. Maankäyttö- ja karttapalvelut yksikön työmäärä on jatkunut nousujohteisena voimakkaan väestönkasvun ja sitä seuranneen rakennusmaan kysynnän vuoksi. Tonttikauppojen, vuokraja rasitesopimusten, tonttijakojen, lohkomistoimitusten, tontin mittauspalveluiden kysynnän, ym. yksikön keskeisimpien tehtävien määrä on suoraan verrannollinen asemakaavahankkeiden lukumäärään. Vuoden aikana yksikön kiinteistötoimitustuotantoa digitalisoitiin. Projektin tavoitteena oli nykyaikaisten työskentelytapojen edistäminen (mobiili-/etätyöskentely), prosessin sähköistäminen ja sujuvoittaminen, sekä asiakaslähtöisyyden parantaminen. Kiinteistökaupan osalta valmisteltiin loppuvuoden aikana siirtymistä sähköiseen kiinteistönvaihdantaan. Loppuvuoden aikana yksikkö valmisteltiin myös Järvenpään kaupungin uusi maapoliittinen ohjelma. maapoliittista ohjelmaa on uudistettu siitä näkökulmasta, kuinka kaupungin kehittymiselle asetetut kasvu-, tiivistymis- ym. tavoitteet voidaan saavuttaa muuttuneessa toiminta- ja lainsäädäntöympäristössä joutuisasti ja joustavasti. Muutokset tähtäävät siihen, että Järvenpää kaupungilla on mahdollisuus saavuttaa asettamansa maankäytölliset

9 tavoitteet markkinaehtoisesti ja asetetussa aikataulussa. Ohjelman avulla tavoitellaan kaupungistumistrendiin vastaamista ja ennen kaikkea kasautumisetujen saavuttamista. Investointiosan maanmyynnin bruttotulot olivat vuoden 2018 aikana 11,4 M ja. Maanhankintamenot olivat 0,7 M. Maanmyyntitavoitteet vuodelle 2018 olivat 11,1 M ja maan ostoon oli varattu yhteensä 1,0 M. Vuoden aikana myytiin kaikki asemakaavoitetut maat, jotka oli mahdollista myydä. Osaa maasta ei voitu myydä, koska niihin liittyviin asemakaavoihin kohdistui valitus hallinto-oikeudessa ja/tai korkeimmassa hallintooikeudessa. Maata luovutettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tuleva rakentaminen on laadukasta ja palvelee kaupungin etua laajemminkin kuin syntyneiden välittömien maanmyyntitulojen muodossa. Ympäristövastuun koordinointia kehitettiin vuoden 2018 aikana. Keväällä 2018 perustettiin kaupunkikehityksen ympäristötiimi, joka vastaa kaupungin ympäristöprosessin koordinoinnista ja seurannasta. Tiimin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä sekä kehittää ja koordinoida resurssiviisaita toimintatapoja kaupunkiorganisaatiossa ja sidosryhmien parissa. Tiimi koostuu kaupunkikehityksen kaavoituksen, kaupunkitekniikan ja hankekehityksen työntekijöistä. Vuonna 2018 Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti, että Järvenpää sitoutuu resurssiviisaustavoitteisiin sekä pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä (KV ). Vuoden 2018 aikana kaupunkikehityksessä valmisteltiin Resurssiviisas Järvenpää - tiekarttaa näiden tavoitteiden konkretisoimiseksi. Tiekartan valmistelua jatketaan vuonna Päätöksenteon aikataulu kytkeytyy kaupunkistrategian valmisteluun. Tiekartta kokoaa kaupungin ympäristötyön toimenpiteitä ja painopistealueita tuleville vuosille ja yhdistää aikaisemmat ympäristö-ohjelmat. Samalla kehitetään kaupungin ympäristöasioiden hallintaa kokonaisuudessaan. Kaupunkilaisia osallistettiin ympäristötyön kehittämiseen vuoden 2018 aikana MunJäke-kyselyllä. Kaupunki tekee myös jatkuvaa ympäristötyötä monella sektorilla. Kaupunki osallistuu vuosittain erilaisiin teemaviikkoihin ja tapahtumiin, kuten valtakunnallinen energiansäästöviikko, hävikkiviikko, maailmanlaajuinen Earth Hour -ilmastotapahtuma ja auton vapaapäivä. Järkevä kestävän kehityksen palkinto jaetaan vuosittain. Vuonna 2018 lanseerattiin lisäksi lapsille suunnattu Pikku Järkevä -palkinto. Kaupunki ostaa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä, ja alueen kaukolämpö tuotetaan biopolttoaineilla Fortum Power And Heat Oy:n CHP-voimalaitoksessa Järvenpäässä. Kaupunki osallistuu Fortum Oyj:n ja Leanheat Oy:n kysyntäjoustoon, jossa pyritään järkeistämään kaukolämmön käyttöä ja sitä kautta saamaan kokonaistaloudellista säästöä. Maankäyttöä ja rakentamista ohjataan tukeutumaan olemassa olevaan rakenteeseen ja täydennysrakentamiseen. Ympäristöasioita edistetään myös esimerkiksi kunnallistekniikan hankintojen valmistelussa laatuvaatimuksilla, sekä sisällyttämällä ympäristötavoitteita rakennushankkeiden kilpailutuksiin. Kaupunkikehitys tekee aktiivisesti yhteistyötä Kiertokapula Oy:n kanssa jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Vuoden 2018 aikana tehtiin tiiviisti yhteystyötä myös Jatsi Oy:n kanssa siivous- ja ateriapalveluiden ympäristötyön kehittämiseksi ja kierrätyksen edistämiseksi kaupungin omissa kiinteistöissä. Vuonna 2018 päivitettiin Myllylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma sekä laadittiin koko kaupungin alueen lepakkoselvitys.

10 Kaupunkitekniikan avainalueella kunnossapidon ulkoistaminen liikkeenluovutuksella hankintakilpailu käynnistyi neuvottelumenettelynä kesäkuussa ja päätöksentekoon asiaa valmisteltiin seuraavan vuoden alkuun. Uusi palveluntuottaja tulee aloittamaan alueurakan Kunnossapidon ulkoistamisprosessiin sisältyviä avainalueen työntekijöille pidettäviä yhteistoiminta-infoja jatkettiin. Tilaisuuksia pidettiin vuoden aikana viisi kertaa ja niihin osallistuivat myös järjestöjen ja työsuojelun edustajat. Siirtyvälle henkilöstölle järjestettiin ammatillista lisäkoulutusta ja muutostukivalmennusta. Kaupungin sisäinen tarkastus toteutti kesä-lokakuun aikana sisäisen tarkastuksen Kaupunkitekniikan avainalueella. Tarkastuksen kohteena olivat Järvenpään kaupungin paikkaus- ja päällystysurakoiden hankinnat vuosina Kaupunkitekniikka osallistui Tuusulanjärven tilan parantamistoimenpiteisiin käynnistämällä Kaupunkipuron ekologisen merkityksen turvaavan toimintamallin luominen Järvenpään Loutinojalle hankkeen, jossa tuotetaan luonnonmukaisen hulevesien hallinnan toimintamalli keskustaa halkovan Loutinojan kaupunkipuron alueelle. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, ja se on yksi vuoden 2018 hallituksen kärkihankkeista. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Suunnittelupalveluissa merkittävimpiä hankkeita olivat vuonna 2018 Ainolan aluekeskuksen suunnittelu, joka käynnistyi alueen hulevesiselvityksellä ja eteni yleissuunnitelman laatimiseen, Lepola IV alueen suunnittelu, jossa käynnistettiin yleissuunnitelman tarkastus ja Kyrölän akk sillan ja Lepolanväylän rakennussuunnittelu sekä Wärtsilän teollisuusalueen katujen suunnittelu, jossa edettiin liikenteellisestä selvityksestä ja Vähänummentien (Mt 1452) liittymän tilavaraussuunnitelmasta alueen katujen katu- ja rakennussuunnitteluun. Vuonna 2018 on kaupunkitekniikassa jatkettu työtä hulevesien kokonaishallinnan kehittämiseksi. Hulevesien kokonaishallinnassa on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota hulevesien määrän lisäksi myös niiden laadulliseen hallintaan. Hulevesien hallintaa mitoitettaessa on huomioitu aiempaa tarkemmin kaupungin tulevaa maankäyttöä sekä ääriolosuhteisiin varautumista. Vuoden aikana jatkettiin vuonna 2017 Kuntalaisten osallistaminen kaupunkitekniikassa - projektia, jonka tavoitteena oli saada osallistaminen osaksi kaupunkitekniikan prosesseja. Projektin piirissä toteutettiin 17 pientä osallistamishanketta sekä päivitettiin Kaupunkitekniikan viestinnän ja tiedottamisen toimintamalleja. Osallistamishankkeisiin käytettiin vuonna 2018 noin Osallistamisen sisällyttämistä hankkeisiin jatketaan myös tulevaisuudessa. Merkittävin haaste osallistamisen osalta todettiin olevan henkilöresurssien löytäminen ja kohdistaminen asialle perustyön kärsimättä. Rakentamispalveluissa toteutettiin rakentamishankkeita vuoden 2018 investointiohjelman mukaisesti. Merkittävimmät rakennushankkeet investointiohjelmassa olivat Pajalantien alueen saneeraustyöt, Pasila-Riihimäki lisäraiteen yhteydessä toteutetut kaupungin osuudet, Rantapuiston pohjoisosa sekä Pietilän alueen kunnallistekniikka ja Vähänummentien liittymäjärjestelyt. Lisäksi valmistui Pohjoisväylän (Mt 1452) ja Helsingintien liittymäalue. Pasila-Riihimäki lisäraiteen kiveys- ja viimeistelyosuudet siirtyivät vuoden 2019 toteutukseen johtuen koko hankkeen työvaiheiden ajoituksesta. Juholanmäen pallokenttä sekä Pietilän alueen kunnallistekniikka valmistuvat suunnitellusti vuonna Sibeliuksenväylän ja Rantakadun kiertoliittymän rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan, mutta urakoitsijan konkurssin johdosta valmistuminen siirtyi vuodelle 2019.

11 Poikkitien viimeinen vaihe valmistui ja otettiin kokonaisuudessaan kaupungin kadunpitoon. Konkurssipesälle maksettavien osuuksien selvitys on kesken ja siirtyy jatkokäsiteltäväksi tulevina budjettikausina. Arvioitu kustannus kaupungille määräytyy urakan valmistumisen jälkeen, kun kaikki riskit konkurssiin menneen urakoitsijan töistä selviävät. Konkurssin selvittely koskee Sibeliuksenväylän-Rantakadun sekä Pohjoisväylän-Helsingintien hanketta, joissa molemmissa toimi sama urakoitsija. Yleisten alueiden ylläpidossa ja huollossa kiinnitettiin erityisesti huomiota keskustan ja sisääntuloteiden visuaaliseen ilmeeseen. Järvenpääntien kiertoliittymään asennettiin kohdevalaistus ja uusittiin kasvillisuutta. Infran ylläpito- ja huoltopalvelut yksikköön rekrytoitiin ylläpidon rakennuttajapäällikkö, ylläpidon työpäällikkö ja aluevalvoja kunnossapitourakoiden tilaamiseen, koordinointiin, dokumentointiin sekä sopimuksenmukaisuuden valvontaan. Kiira-myrskyn myrskytuhojen korjaamista jatkettiin vuoden 2018 aikana. Paikkausistutuksia tuhoalueille käynnistettiin keväällä 2018 yhteistyössä asukkaiden kanssa. Talvikunnossapidon osalta vuosi oli muuten normaali, mutta luminen talvi työllisti suuressa määrin katukunnossapitoa. Kaupunkilaisia osallistettiin aktivoimalla asukkaita lähipuistonhoitoon. Syksyllä 2018 allekirjoitettiin sopimukset yhdeksän lähipuistonhoitajan kanssa. Vuonna 2019 toimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää entisestään. Rakennusvalvontaa työllisti edelleen huomattavasti kaupungissa tapahtuva voimakas rakentaminen. Toimintatapoja on kehitetty yhteistyössä Hyvinkään rakennusvalvonnan kanssa. Kaupungin nopea kasvu on aiheuttanut ajoittaista viivettä lupa- ja valvontaprosessien sujuvuustavoitteisiin. Riittävän palvelutason turvaamiseksi asiantuntemusta hankittiin ostopalveluna vuonna Valmistuvien asuntojen määrässä päästiin noin puoleen arvioidusta. Syynä on erityisesti luvitettujen kerrostalohankkeiden aloittamisen viivästyminen. Myönnettyjen asuinrakennuslupien määrä on viime vuodesta kasvanut. Kaupunkikehityksen suunniteltu htv-määrä oli 115,8. Vuoden lopussa toteuma oli 124,0, mikä selittyy työllisyyspalvelujen toteumalukuihin sisältyvällä työllistettyjen määrällä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden takaisesta kolmella henkilöllä. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2018 Palvelutuottaja Palvelunkuvaus Sitowise Oy Useita liikenneselvityksiä Ramboll Finland Oy Juholanmäen pesäpallokentän ja sen rakennuksien suunnittelu Asianajotoimisto DLA Piper Fin Strafica Oy Perhleä-hankkeen juridinen neuvonanto Pyöräaliikenteen kehittämisselvitys, liikenneturvallisuustoimijatoiminta 70564

12 Navico Oy Varikko- ja korjaamopalvelujen kehittäminen, jatkoselvitys, kunnossapidon ulkoistamiseen liittyvät työt, Varikko- ja korjaamopalvelujen kehittäminen, kunnossapidon ulkoistamiseen liittyvät työt VSU maisema-arkkitehdit Oy Vanhankylänniemen kehittämissuunnitelman laadinta FINNMAP Infra Oy Infran inventointi, ilmakuvaus ja projektinjohto Arkkitehtitoimisto Harris ja K Järvenpään kaupunkimalli Mestaritoiminta Oy Erillisasuntojen vuokralaskutus ja vuokranvalvonta Ramboll Finland Oy Ristinummen pohjoisosan hulevesiselvitys sekä Mt1452 Puurtajankadun liittymän tilauvaraussuunnitelma sekä Wärtsilän teollisuusalueenkatujen liikenteellinen mitoitus. Kunnallistekniikan kustannukset Järvenpään väestöskenaariossa. Järvenpään yleiskaava 2040 Mestaritoiminta Oy Juholanmäen pesäpallokentän rakennuksien suunnittelu ja hankinnan kilpailutus FCG Suunnittelu ja tekniikka O Destia Oy Puolmatkan, Nummenkylän ja Vanhan valtatien suljettujen kaatopaikkojen vesien tarkkailu Mt 140 aluevaraussuunnitelma väli Koivukylänväylä-Mt 1452, Iliitu palvelu 2018 (liikenneturvallisuustyön palvelu) Rovalin Oy Aikataulu- ja reittisuunnittelu Hyvinkään kaupunki Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvontojen yhteistyö. Yhteinen rakennustarkastaja Hyvinkään kanssa Faunatica Oy Lepakkoselvitys Arkkitehtitoimisto Hannu JYK Urheilukadun hanke Jaakk ELTEL NETWORKS OY Kaapelinäytöt Suomen Tehomax Oy Ab Toimitila- ja yritystonttiseurantahakupalvelu, seurannan toimitus kuukausittain Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakk Geologian Tutkimuskeskus JYK Urheilukadun hanke Geologisen rakenteen selvitys Myllylän pohjavesialueella Järvenpäässä Helsingin seudun liikenne - ku Liikkumistutkimus PTCServices Oy Yhdyskuntasuunnittelun puitesopimushankinnassa avustaminen 8966 Johtotieto Oy Kaapeleiden sijaintipalvelu 8790 Gravicon Oy Tietomallit rakennuslupaprosessissa 8675 Arkkitehtitoimisto Juhani Palm Rakennusvalvonnan konsultointi, ulkopuolisen 7608 rakennustarkastajan suorittamat tehtävät Sitowise Oy Perhelän väliaikaiset rakenteet/perhelän väliaikainen puisto suunnittelu 7473 Sitowise Oy JYKin väistötilojen turvallliset 6896 koulumatkat/liikenneselvitys Caverion Suomi Oy Valaistuksen ohjauskeskukset 6456 Maanmittauslaitos Lainhuudatuskuluja 5589 Pöyry Finland Oy Kaupunkikehityksen prosessin vuosikello, Järvenpään kaupungin maankäytön toteuttamisen prosessikuvaus 5450

13 Järvenpään Habita Oy Kirjattu pois investointeihin Mannilantie 25 välityspalkkio Helsingin Kaupunki/Taloushalli Järvenpään asumisoikeusmaksut 2018, asumisoikeushakemusten käsittely Bus Travel Oy Reissu Ruoti Reaaliaikainen bussien liikkumisen infopalvelu 5100 Lakiasiantoimisto Seija Lakiasiantuntijapalvelut 4565 Rantala Sitowise Oy Liikennevalojen palvelusopimus, valvonta ja asiantuntijatehtävät 4346 Trafix Oy Aikataulujulkaisu nettipäivitykset 4223 Suomen Ulkomainospalvelu Oy Isojen mainostelineiden siirto Boogiesta Svengin yritysalueelle, sekä uuden mainospinnan valmistuskulut 4152 Matkahuolto Oy Aikataulupalvelu Matkahuollon tietokannassa 3866 Ernst & Young Oy Perhelä-hankkeen neuvonanto (Muistion 3800 laatiminen) Hakosalo Softwear Oy Elinkeinopalveluiden käytössä oleva Yritys- ja palveluhakemisto, hakemiston/järjestelmän kautta tavoitetaan järvenpääläiset yritykset, ylläpito- ja kehityskulut 3124 KUUMA-hankkeiden toteutuminen 2018 Vihti toimi vuoden 2018 ajan KUUMA- yhteistyön puheenjohtajakuntana. Kaupunkikehitys oli edustettuna useissa työryhmissä, joiden keskeiset hankkeet on lueteltu alla. Yksityiskohtainen selvitys hankkeista ja niiden tuloksista on koottu KUUMA- toimintakertomukseen Työllisyysjaosto Työllisyysjaosto aloitti toimintansa Työllisyysjaoston tehtävänä oli edistää omalta osaltaan seudun valmistautumista maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin ja valvoa Kuuma-seudun etua työllisyyspalveluita koskevissa muutoksissa. Työllisyyttä edistävien palveluiden asemoituminen liittyen uuteen maakuntamalliin sekä vuoden 2019 alusta käynnistyvään kuuden Kuuma-kunnan sote-kuntayhtymään oli keskeinen jaoston työn painopiste. Työllisyysjaosto seurasi vuoden 2018 aikana maakuntauudistukseen liittyvää valmistelua ja kävi aiheesta keskustelua. Jaostossa myös arvioitiin kuntien välisiä palveluita, kartoitettiin olemassa oleva palveluvalikko ja arvioitiin niiden kohdentaminen tulevaisuudessa. Lisäksi jaettiin yhdessä hyviä käytäntöjä. Kaavoitusjaosto Kaavoitusjaosto kokoontui vuonna 2018 yhteensä viisi kertaa Kaavoitusjaoston tehtävänä vuonna 2018 oli edellisvuosien tapaan KUUMA-seudun edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyössä. Ryhmä valmisteli lausunnon KUUMAkomissiolle ja -johtokunnalle Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta. Kaavoitusjaoston jäsenet osallistuivat MAL suunnitelman valmisteluun työpajoissa, maankäyttöryhmässä ja MAL 2019-projektiryhmässä. Kaavoitusjaosto valmisteli

14 MAL 2019-suunnitelmaluonnoksesta maankäyttöä koskevan osion KUUMA-kuntien lausuntoon. Kaavoitusjaosto seurasi maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyötä. Kaavoitusjaosto käsitteli kuntiensa ja seudun ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kaavoituksen ja maankäytön tapausesimerkkejä. Kokouksiin kutsuttiin vierailevia esiintyjiä, jotka esittelivät ajankohtaisia hankkeita. Vuonna 2018 asioina olivat muun muassa SYKE:n YKR-demo, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen esittely (ympäristöministeriö) sekä HSY:n ELIAS Elinvoimaa asemanseuduille ja SMART-MR projekti (asemanseutujen kehittäminen). Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä Ryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana neljä kertaa Vihdissä, osa Skypellä (1.3., 5.6., 4.9. ja ). Ryhmä koostuu KUUMA-seudun kuntien paikkatiedon ja tilastoasioiden asiantuntijoista sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajasta. Toiminnassa on panostettu laajaan dokumentointiin ja hyvään tiedonkulkuun paitsi KUUMA-kuntien, -ryhmien ja -jaostojen välillä, myös muiden yhteistyötahojen osalta. Isona teemana läpi vuoden korostuivat EU:n tietosuoja-asetuksen velvoitteet ja niihin vastaaminen. Seurattu kansallisten tietopalveluiden ja paikkatietohankkeiden etenemistä ja vaikutusta kuntakenttään. toteutettiin syksyllä VENNI-väestöennustepalvelun yhteiskoulutus sekä yhteistyössä tietohallintoryhmän kanssa Suomi.fi-viestit info. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi kuntien ajankohtaisia kuulumisia. Liikenneryhmä Liikenneryhmä on kokoontunut kuusi kertaa vuoden 2018 aikana KUUMA-seudun liikenteen edunvalvontaa on toteutettu vuonna 2018 muun muassa HSL:n koordinoimien yhteistyö- ja seurantaryhmien ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvien selvitystöiden kautta. KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnan (HLJ-toimikunta) ja tämän alaisuudessa toimivien liikenteen yhteistyöryhmien (JOSTRA, KUHA, KÄPSE, LIIPY, LIKO, LITU, MYLLÄ) toiminnassa. HSL:n yhteistyöryhmien lisäksi KUUMA-liikennejaosto on ollut edustettuna Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa. Liikennejaostossa on tehnyt seudullista edunvalvontaa useissa aluetta koskevissa suunnitelmissa ja lausuntoja koskien. Ryhmässä on työstetty KUUMA-seudun liikenteeseen liittyviä MAL-neuvottelutavoitteita, valmisteltu lausuntoa Uudenmaan ELY-keskuksen TLS-suunnitelmaan, työstetty yhteinen lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, otettu kantaa pääradan operointiselvitykseen ja kommentoitu Helsingin seudun tieverkon luokitus - selvitystä ja valmisteltu vastauksia LVM:n tietopyyntöön koskien osto- ja velvoiteliikenteen kehittämistä sekä pilotointia vuosina Lisäksi on laadittu KUUMA-seudun MAL lausunto liikenteen osalta ja osallistuttu KUUMA-seudun lausuntovalmisteluun Uusimaa-kaava luonnokseen liittyen.

15 Ilmastoryhmä Liikennejaosto toimii myös kuntien liikennealan asiantuntijoiden yhteistyöfoorumina ja vuoden aikana on käsitelty useita liikenneaiheisia yhteisiä asioita, kuten muun muassa käyty seudullista keskustelua autopaikkanormeista kaavoituksessa. Ilmastoryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Ryhmän puheenjohtajana toimi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö. Ryhmä koordinoi ja seuraa Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman toteutumista. Seurantaryhmään on nimetty kuntien eri hallintokuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ryhmän toiminnasta vastavana tahona toimi Keski- Uudenmaan ympäristökeskus. Vuonna 2018 KUUMA-komissio päätti antaa KUUMA-ilmastoryhmän tehtäväksi käynnistää ilmasto-ohjelman päivitysprosessi ( / 4). Ohjelmalla pyritään vastaamaan Uudenmaan liiton Uusimaa ohjelmassa 2.0 asettamaan päästöjen 80 %:n vähennystavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä ja löytämään siihen sopivia keinoja KUUMA-seudun kunnissa. Valmistelua jatketaan vuonna Ilmastoryhmä toimi Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hankkeen työryhmänä. Ilmastoryhmä kokosi vuoden 2018 KUUMA-ilmastokatsauksen, joka on yhdeksäs katsaus ja julkaistaan helmikuussa Järvenpäässä järjestettiin asukkaille suunnattu aurinkosähköilta keväällä KUUMA-ilmastotyön verkkosivut Sivut esittelevät ilmastoryhmän ja kuntien työtä ja ajankohtaisia hankkeita. Sivustoa on päivitetty säännöllisesti vuoden aikana. Asuntojaosto Yleistehtävät, edunvalvonta ja vuorovaikutus Jaosto on asumisen asiantuntijaryhmä, joka seuraa lainsäädännön muutoksia ja on valmistellut KUUMA-kuntien yhteisiä kannanottoja/lausuntoja mm. asumista koskeviin lakiesityksiin. Lisäksi jaosto on toiminut aktiivisesti Helsingin seudun MAL 2019 suunnitelman asumisenryhmässä ja edistänyt KUUMA-seudun edusvalvontaa ja kilpailukykyä tuomalla kootusti esiin kehyskuntien/kuumaseudun asuntoasioiden omanlaisia ilmentymiä. Asuntoryhmä on kokoontunut vuoden 2018 aikana 10 kertaa. Järvenpään kaupungin edustajana toimi kaupunkikehityksen erityisasiantuntija. Tämän lisäksi on järjestetty kaksi tilaisuutta: seudun vuokravalintojen asumisiltapäivä sekä asunnottomuustyötä koskeva tilaisuus, jossa olivat mukana myös Ympäristöministeriö sekä ARA. Jaosto on ylläpitänyt asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta ja edunvalvontaa ja kokouksissa on ollut mukana Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Jaosto toimi myös KUUMA-kuntien yhteisenä asuntoasioiden resurssiapuna. Asuntojaoston kokouksissa on vuoden 2018 aikana vieraili: Helsingin kaupungin asunto-osaston edustajat, ASO-asiat

16 Ympäristöministeriön edustajat, esteettömyysasiat ja asunnottomuusasiat KUUMA-liikelaitoksen edustaja, MAL 2019 suunnitelman liikenneasiat Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö (KIINKO), KIINKOn ajankohtainen koulutustarjonta asumisen näkökulmasta Lisäksi on tarkastettu ja päivitetty (korotettu) tuettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnan varallisuusrajat Lausunnot, ohjeet ja suositukset Vuonna 2018 asuntojaosto on antanut lausunnon: Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle annettu asiantuntijalausunto liittyen asuntopolitiikan kehittämiskohteisiin. Luonnos hallituksen esitykseksi aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittämiseksi, lausunnon antaminen ympäristöministeriölle KUUMA-seudun yhteinen lausunto MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta Helsingin seudun MAL 2019 suunnitelma MAL 2019 suunnitelman asumista koskevien osien valmistelu yhdessä pkskuntienedustajien ja muiden MAL-suunnitelman sidosryhmien kanssa. Asuntojaosto on edistänyt KUUMA-seudun edusvalvontaa ja kilpailukykyä MAL 2019 suunnitelman valmistelussa tuomalla kootusti esiin kehyskuntien/kuumaseudun asuntoasioiden omanlaisia ilmentymiä ja kysyntäpainotuksia verrattuna pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Samalla on tuotu myös esiin KUUMA-seudun sisäistä moninaisuutta ja heterogeenisyyttä. MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta asuntojaosto valmisteli KUUMA-seudun yhteisen lausunnon asuntoasioiden osalta. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Toiminta on jatkunut aktiivisena ja erityinen huomio kiinnitettiin kansainvälisen aluemarkkinoinnin kehittämiseen. Tätä varten luotiin Helsinki Ring of Industrybrändi, jolla on mm. omat internet sivut. Lokakuussa olimme Münchenin ExpoReal-messuilla, jossa Järvenpääläisen mainostoimisto Sensein suunnittelema Boring-kampanja saavutti hyvän vastaanoton. Saimme haastattelun mm. The Monocle-lehteen ainoana suomalaisena toimijana. Elinvoimajohtaja Marko Kauppinen piti Kuumadelegaation esitelmän tapahtumassa. Vuonna 2018 erityisenä painopisteenä oli yhteisen markkinoinnin kehittäminen sekä KUUMA-brändin kirkastaminen ryhmän toimialan osalta. Yhteistä aluemarkkinointia kehitetään edelleen vuonna KUUMA MAL-ryhmä

17 MAL-ryhmä on ollut Helsingin seudun yhteistä MAL-työtä koordinoiva taho KUUMA-kuntien osalta. Ryhmässä on ollut jäsen kustakin kunnasta. Lisäksi ryhmään ovat kuuluneet kaavoitus- asunto- ja liikennejaostojen puheenjohtajat sekä KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Ryhmä kokoontui vuonna 2018 neljä kertaa. Kokouksissa on saatu tilannekatsaukset kaavoituksen, asumisen ja liikenteen jaostojen toiminnasta. Lisäksi kokouksissa on kuultu KUUMA-komission/johtokunnan terveisiä. Ryhmän keskeisiin tehtäviin vuonna 2018 kuului KUUMAn lausunnon valmistelu MAL suunnitelmaluonnoksesta KUUMA-komissiolle ja johtokunnalle. Ryhmässä on käyty läpi MAL-ajankohtaiskatsauksia ja tätä kautta harjoitettu KUUMA-seudun edunvalvontaa MAL-yhteistyössä. Ryhmä on seurannut Uusimaa-kaava 2050 valmistelutyötä ja maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta KUUMA-seudun näkökulmasta. Lisäksi ryhmä on tukenut ilmastoryhmää KUUMA-ilmasto-ohjelman päivityksen valmistelussa Arvio tulevasta kehityksestä Pietilän kaupunginosaan tulevan Svengin yritysalueen asemakaavan laatiminen käynnistyi keväällä 2017 rinnakkain alueen kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Uuden Svengin yritysalueen markkinointi aloitettiin vuoden 2018 lopulla. Ympäristövastuun prosessin kehittämistä jatketaan vuonna Resurssiviisas Järvenpää - tiekarttaa kehitetään edelleen yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä laaditaan toimenpiteiden vaikuttavuus- ja kustannusarviointi keskeisiltä osa-alueilta. Päätöksenteon aikataulu kytkeytyy kaupunkistrategian valmisteluun. Resurssiviisauden tiekartan tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan kaupungin talousarvion 2020 valmistelussa. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) vastuulla oleva Tuusulanjärven kunnostushanke siirtyy vuoden 2019 alussa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hoidettavaksi. Muutos otetaan huomioon Järvenpään yhteistoimintakorvauksissa ympäristökeskukselle. Pohjavesien suojelun edistämistä ja seurantaa kehitetään aloittamalla Keksi-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimat säännölliset pohjavesien suojelun seurantakokoukset. Selvitetään Nummenkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitysaikataulua Tuusulan kunnan kanssa. Kaupunkitekniikan kunnossapitopalvelutuotannon uusi palveluntuottaja aloittaa Samalla kunnossapitopalvelut lakkaa omana palvelutuotantona. Seutulantien alueelle sijoittuneen rakentamispalvelujen ja kartta-ja mittauspalvelujen maastohenkilöstö tulee sijoitettavaksi kaupungin tontille Levysepänkadun alueelle, jonne toteutetaan palvelutuotannolle toimitilat. Seutulantien alueen korjaamo- ja varikkotoiminnassa olleet rakennukset puretaan vuoden 2019 aikana. Kaupunkitekniikka ja Kiertokapula Oy 2017 aloittama valmistelu kaupungin jätehuollon palvelutason määrittämisestä jatkuu. Jätehuollon palvelutasossa tulee määriteltäväksi vähimmäistaso, jolla jätehuoltopalvelut voidaan tuottaa asukkaille kohtuullisin kustannuksin.

18 Palvelutaso määritellään yhteistyössä kuntien, Kiertokapula Oy:n ja jätehuoltoviranomaisen kanssa. Työhön osallistuu kaupunkitekniikan lisäksi kaupungin kiinteistöjen jätehuollosta vastaava Jatsi Oy. Järvenpään aseman alueen ja Saunakallion seisakkeen ympäristöjen viimeistelyt ja alueet kokonaisuudessaan valmistuvat vuoden 2019 kesällä. Kaupungin omistuksessa olevien osakehuoneistojen myyntiä jatketaan vuonna Myyntitavoitteeksi vuodelle 2019 on asetettu 6 osakehuoneistoa. Järvenpään ja Vantaan rakennusvalvonnan yhteistyö on syventynyt ja tiivistynyt Vantaa vetoisen tietomallipohjaista (3D) lupakäsittelyä ja työnaikaista valvontaa edistävän KIRA-digi kokeiluhankkeen myötä. Yhteistyöhön on tullut mukaan myös Helsingin rakennusvalvonta. Tietomallintaminen yhdessä sähköisten menettelyiden kanssa tulee jatkossa avaamaan yhä laajempia yhteistyökuvioita eri kuntien kanssa. Kaupungin organisaatiomuutoksen myötä Työllisyyspalvelut siirtyi alkaen Kaupunkikehityksen palvelualueelta Hyvinvoinnin palvelualueelle. Palvelutuotanto keskittyy työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

19 Kaupunkikehityksen keskeiset suoritteet Yleissuunnittelu TP 2016 TP 2017 TA2018 TP 2018 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs Asemakaavoitus TP 2016 TP 2017 TA2018 TP 2018 Poikkeusluvat / käsitelty Asemakaavat/nimikkeitä Asemakaavat / työn alla Asemakaavat / hyväksytty Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2016 TP 2017 TA2018 TP 2018 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset Kiinteistötoimitukset Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin Rakennuspaikan merkitsemiset Rakennusten sijaintikatselmukset Rakennusvalvonta TP 2016 TP 2017 TA2018 TP 2018 Valmistuneet asunnot (kpl) erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 ) Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl) Valmistuneet rakennukset (m 3 ) Valmistuneet rakennukset (kpl) Kaupunkitekniikka TP 2016 TP 2017 TA2018 TP 2018 Suunnittelukohteita Kadut Aurauskerrat Katuja km Kevytväyliä km Jalkakäytäviä km Yksityisteitä km Viherpalvelut Rakennetut puistot ha Hoidettavia puistometsiä ha Luonnonsuojelualueet ha

20 Elinvoima, asuminen ja kehittäminen-avainalue Vastuuhenkilö: Toimintayksiköiden päälliköt elinvoimajohtaja Marko Kauppinen Elinkeinopalvelut, yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo Hankekehitys, hankekehityspäällikkö Martina Jerima Työllisyyspalvelut, työllisyydenpalveluiden päällikkö Sirkka Lehti Toiminta-ajatus/Tehtävät: Elinvoima, asuminen ja kehittäminen -avainalue vastaa aktiivisen ja ennakoivan elinkeinojen, matkailun, työllisyyden sekä yhdessä muiden palvelualueiden kanssa laadukkaiden ja tarpeita vastaavien asumisen edistämisen avainprosesseista. Elinvoimajohtaja vastaa elinkeinostrategiasta ja sen toteutuksesta, avainalueensa asiakkuuksien ja toiminnan kehittämisestä, avainalueensa esimiehenä toimimisesta sekä kehittämishankkeiden asiantuntijoiden johtamisesta. Lisäksi elinvoimajohtaja vastaa myynnistä ja markkinoinnista, matkailusta ja yrittäjä-sidosryhmäyhteistyöstä. Elinkeinopalvelut-toimintayksikkö Elinkeinopalvelut-toimintayksikkö vastaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä elinkeinorakenteen kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintayksikön on mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen kaupunkiin. Asuminen-toimintayksikkö Asumisen osalta kaupunkikehityksen palvelualue vastaa yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa siitä, että eri asunnon tarvitsijaryhmien edut tulevat riittävästi huomioon otetuiksi. Tavoitteena on osaltaan edistää asuntojen ja asuntoalueiden laadukasta toteutusta sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisesta Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen MAL- sopimuksen mukaisesti. Asuntopalveluiden toiminta on viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on valtion tukeman asuntokannan asukasvalintojen valvonta. Asuntopalvelut palvelee rakennuttajia ja yhteisöjä haettaessa rahoitustukia asuntojen uudisrakentamiseen, korjaustoimintaan ja perusparantamiseen. Kehittämispalvelu- -toimintayksikkö Toimintayksikkö vastaa asumiseen ja elinvoimaan liittyvien projektien ja hankkeiden kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta. Työllisyyspalvelut - toimintayksikkö Työllisyydenhoidon tehtävänä on työllisyyden edistäminen ja työttömyyden vähentäminen, alueellisen osaamistarpeen tunnistaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy.