Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 133 14.10.2015 160 09.12.2015 Vastine Turun hallinto-oikeudelle rakennuslupaa koskevassa asiassa, lupa 2014-662, rakennuspaikka Ihantolantie Suomusjärvi, 734-734-2-172 1665/10.03.00.01.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.10.2015 133 Valmistelija: kaupunginlakimies Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, (02) 778 2302. Salon kaupungin tarkastusrakennusmestari on 10.8.2015 myöntänyt rakennuspaikalle Ihantolantie 332-1 (hakija Nurkki Eija ja Miko) rakennusluvan uudelle vapaa-ajan asunnolle, aitalle, jätevesijärjestelmälle ja maalämpökaivolle. Lisäksi vanhan loma-asunnon käyttötarkoitus muutetaan saunaksi. Lupavaiheessa on kuultu naapurit ja kiinteistön 734-734-2-104 omistaja Kari Aaku jätti huomautuksen. Huomautuksen sisältö ja siihen annettu vastine ilmenevät viranhaltijan päätöksestä. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen Kari Aaku on hakenut rakennuslupaan oikaisua. Hakijaa on kuultu oikaisuvaatimuksen johdosta. Rakennuslupapäätös ja oikaisuvaatimus ovat oheisaineistona. Oikaisuvaatimuksen ydinsisältönä on, että koko rakennuslupapäätös tulee kumota. Kari Aaku uudistaa pääosin ne väitteet ja vaatimukset, jotka hän aiemmin kuulemisvaiheessa esitti. Uuden asuinrakennuksen osalta Aaku kritisoi sokkelikorkeutta, joka hänen mukaansa on rakennusjärjestyksen vastainen. Aitan osalta Aaku toteaa, että aitan olemassaoleva rakennustapa ja varustetaso osoittavat, että sitä käytetään nimenomaan asumiseen. Lisäksi Aaku toteaa, ettei 54 neliömetrin vanha sauna ja asuinrakennus muutu 30 neliömetrin saunaksi vain sillä, että saranaikkunat muutetaan taittuviksi. Aaku pitää hakijan ratkaisua rantarakentamista koskevien määräysten kiertämisenä. Luvan hakija on jättänyt vastineen. Vastineena oikaisuvaatimukseen voidaan todeta, että kiinteistölle on Salon kaupunkisuunnittelulautakunta myöntänyt poikkeamisluvan 117 k-m2 vapaa-ajan asunnon ja 18.5 k-m2 aittarakennuksen uudisrakentamiselle sekä olemassa olevan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen
muuttamiseen saunaksi. Hyväksymisen ehtona on, että vanha vapaa-ajan asunto puretaan tai käyttötarkoitus muutetaan kerrosalaltaan enintään 30 m2 suuruiseksi saunaksi viimeistään vuoden kuluessa uuden vapaa-ajan rakennuksen käyttöönottokatselmuksesta lukien. Vapaa-ajan asunnon ja aitan koko ja sijoitus eivät ole muuttuneet poikkeamisessa hyväksytyistä. Aitassa ei ole mitään asuinrakennuksen varusteita. Vapaa-ajan asunto rakennetaan rinteeseen, 50 metrin päähän rantaviivasta ja sen korkeudet myötäilevät olemassa olevaa maastoa. Vapaa-ajan asunnon alle rakennetaan kellari, joka on pääosin maan alla, ainoastaan käyntioven kohdalla on luonnollisesti korkeampi sokkeli. Rannan ja vapaa-ajan asunnon väliin jää suojapuusto. Saunarakennuksen kerrosalaksi tulee käyttötarkoituksen muutoksen myötä 30 neliömetriä. Pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa on yli 30 prosenttia eikä rakennuksessa ole keittiötä. Entinen tupahuone on muutettu vilpolaksi avaamalla kaksi ulkoseinää niin, että 30 prosenttia seinäpinta-alasta on avointa. Yleisenä tulkintana on, että rakennus/huone on katos, mikäli vähintään 30 prosenttia seinäpinta-alasta on avointa. Täysin sivuun siirrettävä lasitus (ns. parvekelasityyppinen) on yleisesti sallittu katoksissa ilman, että se tekee katoksesta rakennuksen/huoneen. Kokonaisuutena ottaen rakennushanke toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassa olevan poikkeamisen mukaisena. Aakun oikaisuvaatimuksessa viittaaman maankäyttö-. ja rakennuslain 117 :n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Tässä tapauksessa uudisrakennus sijaitsee metsäisen rantapuuston takana noin 50 metrin päässä rannasta. Pääpiirustusten perusteella arvioiden rakennusten kokonaisuus soveltuu hyvin ympäristöön. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää lupapäätöksen perusteluihin otetuin ja valmistelussa mainituin perustein Kari Aakun oikaisuvaatimuksen. Hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n mukaiset rakentamiselle asetetut vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 135 :n 3-6 kohtien edellytykset täyttyvät myös. Rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön rakentamista. Rakennusluvan edellytykset täyttyvät muutoinkin. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.
Rakennus- ja ympäristölautakunta 09.12.2015 160 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Kari Aaku on valittanut Turun hallinto-oikeuteen rakennus- ja ympäristölautakunnan 22.10.2015 antamasta päätöksestä, jolla Aakun oikaisuvaatimus on hylätty. Päätöksessä on pysytetty voimassa Salon kaupungin tarkastusrakennusmestarin 10.8.2015 myöntämä rakennuslupa rakennuspaikalle Ihantolantie 332-1 (hakijat Nurkki Eija ja Miko). Rakennuslupa on myönnetty uudelle vapaa-ajan asunnolle, aitalle, jätevesijärjestelmälle ja maalämpökaivolle Valituksessaan Aaku uudistaa aiemmat lausumansa ja vaatii, että 117 neliömetrin ja 18,5 neliömetrin uudisrakennusten rakennusluvat kumotaan sekä hylätään hakemus 54 neliömetrin suuruisen olemassa olevan lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta 30 neliömetrin saunaksi. Hallinto-oikeus pyytää rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoa 31.12.2015 mennessä. Kokonaisuutena ottaen Aakun kannanottoihin on vastattu 10.8.2015 annetussa rakennuslupapäätöksessä sekä lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamassa päätöksessä. Seuraavassa esitetään kuitenkin valitus- ja vastineperusteet kootusti. 1 Valitus 117 neliömetrin uusi lomarakennus on maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n vastainen, koska se ei sovellu maisemaan eikä täytä kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksia. Rakennuksessa on yli 20 pitkä yhtenäinen kattopinta ja sen itäinen pääty näkyy järvelle kahden kerroksen korkuisena. Rakennus sijoittuu yli 50 metrin päähän rannasta. Rantaviivan ja rakennuksen välinen maasto on kuitenkin sisämaahan päin tasaisesti kohoavaa pengertä. Rakennuksen pitkä sivu on rannan suuntaisena kokonaan näkyvissä. Lomarakennuksen ja järven välissä oleva tiheä kuusikko on kaadettu avohakkuun omaisesti, joten näkösuojaa ei enää ole. Rakennus on Salon rakennusjärjestyksen vastainen. Rakennusjärjestyksessä todetaan, että rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle siten, että olemassa oleva puusto ja muu kasvillisuus säilyy mahdollisimman hyvin ja rakennukset sovitetaan maaston kaltevuuden mukaan niin, ettei sokkelikorkeus ylitä 1.0 metriä. Pääpiirustusten mukaan järven selälle näkyvällä julkisivun osuudella sokkelikorkeus ylittää rakennusjärjestyksessä määrätyn korkeuden.
Vastine Asemapiirustuksen mukaan järven ja rannasta noin 50 metrin päähän sijoittuvan uudisrakennuksen (vapaa-ajan asunnon) väliin jää puustoa. Päärakennuksen julkisivupiirustukset osoittavat sen riittävästi täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n vaatimukset sopusuhtaisuudesta ja maisemaan soveltuvuudesta. Rakennus sijoittuu kulmittain järven rantaan nähden. Hakijat ottanevat kantaa omassa vastineessaan mahdolliseen puuston hakkauttamiseen ja näkösuojan poistumiseen. Luvan tai rakennusjärjestyksen perusteella puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Hakijat ovat oikaisuvaatimuksen yhteydessä antamassaan vastineessa todenneet, että puita on kaadettu rakennuspaikalla. Vastineeseen liitetty valokuva osoittaa, ettei avohakkuuta ole toteutettu. Sokkelikoron osalta voidaan todeta, että rinnemaastossa rakennukseen, johon tulee kellari, sokkeliosa jää osittain näkyviin enemmän kuin rakennusjärjestyksessä on todettu. Oikeastaan on kysymys kellarin seinästä, kuten lupapiirustuksissakin todetaan. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vapaa-ajan asunnon korkeussuhteet myötäilevät olemassa olevaa maastoa ja kellari on pääosin maan alla. Rakennuksen toteuttaminen kellarin käsittävänä mahdollistaa maastoon sopeuttamisen paremmin ja vähentää täyttöjen tarvetta. Rakennusjärjestys, huomioiden varsinkin sen 10 :n, ei ole ollut esteenä luvan myöntämiselle. 2 Valitus Aitaksi lupahakemuksessa nimetty 18 neliömetrin uudisrakennus on todellisuudessa asuinkäyttöön tarkoitettu. Tämä tarkoitus ilmenee rakennuksen kiinteistä rakenteista. Arviointiin ei ole vaikutusta sillä, että joitain asuinkäytön mukaisia irtokalusteita vielä puuttuisikin. Vastine Kysymys on 18 neliömetrin talousrakennuksesta, josta kuivakäymäläosuus on 3,8 neliömetriä. Asuinrakennuksesta ei ole kysymys. Tämä ilmenee selkeästi pohjakuvasta. 3 Valitus 54 neliömetrin vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos saunaksi ja vilpolaksi ei toteudu pelkästään sillä, että osa saranaikkunoista ja seinäpinnasta muutetaan paljemekanismilla toimivaksi lasitaitto-oveksi. Pelkästään se, että rakennelmassa on aukkoa yli 30 prosenttia, ei riitä siihen, että tila muuttuisi katokseksi. Vastaus Eri rakennusvalvontojen käytäntö on asiassa yhteneväinen; yli 30 %:n avoin osuus on ratkaisevaa, jotta rakennelma olisi katos. Katoksessa saa olla sivuun siirrettävä lasitus. Sama tulkinta on otettu parvekkeiden suhteen.
Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Turun hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen lausunnon. Tilalle Villa Kivikko 734-734-2-272 rakennettava uusi vapaa-ajan asunto, talousrakennus ja käyttötarkoituksen muutos täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain 117 ja 135 kohtien 3-6 edellytykset rakentamisella. Kari Aakun valituksessa ei esitetä seikkoja, joiden perusteella myönnetty rakennuslupa voitaisiin kumota. Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että valitus hylätään. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.