Oheisaineisto / Valt 11.6.2018 14 Liite 3/Kh 14.5.2018 110 KEURUUN KAUPUNKI Henkilöstökertomus 2017 Yhteistyötoimikunta 6.4.2018 15 Kaupunginhallitus 14.5.2018 110 Valtuusto 11.6.2018 (tiedoksi)
Keuruun kaupungin Henkilöstökertomus 2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Käsitteitä s. 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö s. 4 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina s. 5 2.3 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma s. 6 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) 2.5 Vakinaisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma s. 7 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet s. 7 2.7 Työllistäminen ja oppisopimus s. 8 3. Henkilöstökustannukset s. 9 4. Henkilöstön tila 4.1 Työpäivien jakaantuminen s. 10 4.2 Poissaolot s. 12 4.3. Sairauspoissaolot s. 14 4.4. Työtapaturmat s. 16 5. Eläköityminen s. 16 6. Koulutus ja työkyvyn ylläpitäminen s. 19 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain s. 19 8. Eläkemaksut (Kevan tilastoa) s. 20 2
1. YLEISTÄ Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline. Henkilöstökertomuksen tiedot auttavat toimialoja ennakoimaan työvoiman oikeaa mitoitusta, suunnittelemaan rekrytointia ja koulutusta. Henkilöstökertomusta hyödyntävät niin kaupungin johto, toimialat, luottamushenkilöt kuin henkilöstöjärjestöt. Keuruun kaupungin vuoden 2017 henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön lukumäärästä, ikärakenteesta, eläköitymisennusteista, henkilöstön palkkakustannuksista ja poissaoloista, joita ovat sairauspoissaolot, työtapaturmat, kuntoutukset, vanhempainvapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaa ja muut poissaolot kuten harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat ja työlomat sekä työn kausiluonteesta johtuvat lomautukset. Suomen Kuntaliitto on uudistanut henkilöstöraportointia koskevan suosituksen 1.12.2013. Tämä henkilöstökertomus on koottu osittain ko. suosituksen mukaan. Palkkapalvelusihteerit ovat keränneet tämän henkilöstökertomuksen tiedot Pegasos palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistosta. Aineisto on koottu 31.12.2017 tilanteen mukaan. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja, Kuntatyönantajat julkaisuja ja vakuutusyhtiön tapaturmatilastoja. Henkilöstökertomus sisältää Keuruun kaupungin kaikki toimialat ja liikelaitokset: hallinto- ja henkilöstö, sis. maaseutu-/maatalouslomituspalvelut talous- ja tietohallinto, kaavoitus, perusturva, sivistys, (sis. varhaiskasvatus) tekninen, sis. tilapalvelut ja tukipalvelut (ravitsemus, siivous) sekä liikelaitokset, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot. 1.1 Käsitteitä Henkilöstömäärää kuvataan henkilötyövuosi-käsitteellä sellaisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi kunnissa ja kuntayhtymissä, missä toiminnan luonne vaatii käyttämään vakituisen työvoiman lisäksi paljon määräaikaisia työntekijöitä. Henkilötyövuosi kertoo toteutuneen työpanoksen ts. kaikki vuoden aikana tehdyt työtunnit. Henkilötyövuosi-käsite tarkoittaa työntekijän vuotuista työpanosta. Koulutus, vuosilomat ja sairauspoissaolot sekä muut vastaavat poissaolot vähentävät htv-lukua ja ylityöt lisäävät sitä. Kaikki organisaatiossa teetetyt työtunnit lasketaan yhteen ja muutetaan henkilötyövuosiksi. Htv-laskennassa on huomioitu työntekijän työaika siten, että esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän htv-luku on alempi kuin kokoaikaisen. Uudistimme henkilötyövuosilaskentaan liittyvän raportoinnin vuonna 2010. Aikaisempien vuosien raporteissa henkilötyövuosi sisälsi vuotuisen työpanoksen lisäksi vuosilomat ja koulutuksen. Tämä raportointityökalu helpottaa myös vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön laskentaa. Henkilöinä laskettu henkilöstömäärä kertoo palkkajärjestelmässä olevien henkilöiden lukumäärän. Vakituinen työntekijä voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai tuntipalkkainen. - Vakituisen henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. - Määräaikaisilla työntekijöillä puolestaan palvelussuhde on määräaikainen, jonka pituus voi vaihdella muutamista tunneista, muutamaan viikkoon ja pitkissä sijaisuuksissa jopa useaan vuoteen. Monilla 3
määräaikaisilla työntekijöillä voi olla useita erillisiä palvelussuhteita vuoden aikana. Määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava aina lainmukainen peruste. - Palvelussuhde voi olla myös sivutoiminen. Esimerkiksi Keuruun kaupungin palveluksessa on noin 17 (16) vakituista viranhaltijaa tai työntekijää, joilla on yhtä aikaa 1-3 sivuvirkaa/-toimea jossakin muussa kaupunkiorganisaation yksikössä. Esimerkiksi yläkoulun lehtori voi toimia sivuvirassa kansalaisopistossa. - Tämän henkilöstökertomuksen tilastoissa on käytetty palkkahallinto- ja henkilöstöjärjestelmästä saatua tietoa 31.12.2017 tilanteen mukaan. Esimerkiksi henkilöstömääriä kuvaavissa luvuissa on mukana kaikki palvelussuhteet, jotka ovat kirjautuneet palkkahallinto-ohjelmaan 31.12.2017, toistaiseksi voimassa olevat, kaikki sijaiset esimerkiksi sairauspoissaolojen vuoksi, mutta myös lyhyet muutaman tunnin tai päivän mittaiset sekä osa-aikaiset tuntipalkkaiset palvelusuhteet. Siksi parhaimman kuvan varsinkin määräaikaisten työntekijöiden työmäärästä antaa henkilötyövuosi laskentatapa. Virat ja toimet - Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Työntekijän nimike ei sinänsä ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää, onko kyseessä virka vai toimi. - Toimi perustuu työsopimukseen, jonka työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuslain mukaisesti. - Vakituisilla viranhaltijoilla (virkasuhde) ja työntekijöillä (joiden työsuhde perustuu työsopimukseen) palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Vakituinen henkilöstö Vakituisissa virkasuhteissa oli 196 (194, 206) viranhaltijaa ja työsuhteissa 518 (406, 402) työntekijää. Yhteensä vakituisia työntekijöitä oli 714 (600, 608) henkilöä. (Suluissa vuosien 2016 ja 2015 luvut) Vakituisista työntekijöistä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli peräti 202 (101, 109) henkilöä, ja heistä 3 (6, 14) osa-aikaeläkkeellä. Henkilöinä laskettu: v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 tilanne 31.12.2017 Vakituiset virat ja toimet 596 596 588 704 Liikelaitokset 12 12 12 10 YHT. 608 608 600 714 heistä 199 (95) oli osa-aikaisia ja 3 (5) osa-aikaeläkkeellä, yht. 202 Henkilötyövuosiksi (htv) muutettuna Keuruun kaupungin palveluksessa tehtiin työtä kaikkiaan 682 (626, 616) henkilötyövuotta. Lisäksi liikelaitoksissa, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot, henkilötyövuosia kertyi 10 (10, 10). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 692 (636, 626). Tähän lukuun on laskettu sekä vakituisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön tekemät työtunnit vuoden aikana. Luvuista puuttuvat lisä- ja ylityö, joita kertyi yhteensä 12,71 (3,70, 4,10) htv ja liikelaitoksissa 0,13 (0,16, 0,28) htv. Vakituisissa viroissa ja toimissa oli 704 (588, 596) työntekijää (ilman liikelaitoksia). Eläkkeelle siirtyi 26 (35) henkilöä. 4
Keuruun kaupungissa noudatetaan täyttölupa -käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka tai toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa, ja määräaikaisiin yli kuusi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin täyttöluvan antaa kaupunginjohtaja. Keuruun kaupungissa ei ole ollut tarvetta lomauttaa henkilöstöä myöskään vuonna 2016. Poikkeuksena olivat joitakin puistotyöntekijöitä ja koulunkäynninohjaajia koskevat kausilomautukset, jotka joudutaan toteuttamaan työn puutteen takia tiettyinä aikoina vuodesta. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina kuvattuna (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä vakituisten ja kaikkien määräaikaisten työntekijöiden tekemää työpanosta kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosiksi muutettu työpanos, joka sisältää kaikki työtunnit vuoden 2017 aikana, antaa parhaan kuvan siitä, kuinka paljon kaupunkiorganisaatiossa tehdään työtä yhden vuoden aikana ja mitkä toimialat ovat suurimmat työllistäjät. Määräaikaisia työntekijöitä, joiden palvelussuhteet vaihtelevat muutamasta tunnista kuukausiin, tarvitaan sijaistyövoimaksi esimerkiksi sairauslomien, perhevapaiden, vuorottelu- tai opintovapaan, koulutuksen, hoitovapaan ajaksi tai vaikka vuosiloman ajaksi. Kaikilla toimialoilla ei palkata lainkaan sijaisia, mutta joillakin toimialoilla esimerkiksi hoivatyössä ja opetustyössä kouluissa saattaa olla välttämätöntä palkata sijainen heti poissaolon ensimmäisestä päivästä lähtien tai jopa jo yhden tunnin takia. Henkilötyövuosina mitattuna Keuruun kaupungin toimialat työllistivät seuraavasti (suluissa vuosien 2016 ja 2015 prosentit): - Suurin työllistäjä oli sivistys -toimiala 257 (265, 258) henkilötyövuodella, 37 % (42 %, 41 %) ja seuraavaksi suurin perusturva -toimiala 190 (188, 183) henkilötyövuodella, 27 % (30 %, 29 %). - Kolmanneksi suurin työllistäjä oli hallinto- ja henkilöstöpalvelut ja maatalouslomituspalvelut yhteensä 116 (47, 48) henkilötyövuodella, 17 % (7 %, 8 %). Maatalouslomituksen osuus oli tästä 97 (38) henkilötyövuotta ja henkilöstöpalvelujen 9 (9) henkilötyövuotta. - Neljänneksi suurin työllistäjä oli tekninen -toimiala 102 (109, 109) henkilötyövuodella, 15 % (17 %, 17 %). - Talous- ja tietohallinto työllisti 12 (11, 11) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 2 %). - Kaavoituspalvelut (entinen maankäyttö ja mittaus) 5 (6, 7) henkilötyövuotta, 1 % (1 %, 1 %). - Liikelaitokset työllistivät 10 (10, 10) henkilötyövuotta, 1 % (2 %, 2 %). Keuruun kaupungin henkilötyövuodet olivat 682 (626, 616) ja liikelaitoksien 10 (10,10). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 692 (636, 626). 5
2.3 Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Tässä on kuvattu ainoastaan vakituisen henkilöstön määrää, joka on laskettu henkilöinä. Keuruun kaupungin palveluksessa oli 704 (588) vakituista työntekijää vuoden 2017 lopussa. Heistä naisia oli 549 (485) ja miehiä 155 (103). (Suluissa 31.12.2016 tilanne.) Keuruun Vesi liikelaitos työllisti 9 työntekijää, joista 1:llä oli virka- ja 8:lla työsuhde. Naisia heistä oli 2 ja määräaikaisia oli kaksi. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen palveluksessa oli yhteensä 3 vakituista työntekijää, joista 1 oli virkasuhteinen. Työntekijöistä 2 oli naisia. 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) Keuruun kaupungin vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 549 (485) ja miehiä 155 (103). Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksissa työskenteli 3 naista ja 7 miestä. Perusturvatoimen naisvaltaisuus näkyy selvästi tilastoissa. Perusturvatoimessa työskenteli vuoden lopussa 181 (175) naista ja miesten vastaava osuus oli 6 (6) henkilöä. Myös sivistystoimessa naisvaltaisuus on merkittävä 195 (183) henkilöä. Miesten osuus oli 36 (35) henkilöä. Myös teknisellä toimialalla ja ympäristöterveystoimessa korostuu naisvaltaisuus; miehiä oli 36 (37) ja naisia 73 (75) henkilöä. Tukipalveluiden siirron myötä perinteinen miesylivoima on muuttunut naisylivoimaksi vuonna 2010. Henkilöstö- ja hallintopalveluissa ja lomituspalveluissa naisten osuus oli 88 (40) henkilöä ja miesten 69 (17) henkilöä. Talous- ja tietohallinnoissa työskenteli 11 (10) naista ja 3 (3) miestä. Kaavoituspalveluissa ja liikelaitoksissa miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kaavoituspalveluissa oli 1 (2) nainen ja 5 (5) miestä. Kaupungin liikelaitoksissa miesten osuus 7 (8) oli naisten osuutta 3 (4) suurempi. 6
Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Alkaneista 110 hlöä ovat maatalouslomituksen työntekijöitä. 2.5 Vakituisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma Kaupungin vakituisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2017 lopussa oli 47,8 (48,0 v. 2016 ja 48,5 v. 2015) vuotta ja määräaikaiset mukaan lukien 46,8 (46,4) vuotta. Koko kunta-alan keski-ikä 45,8. Alle 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 354 (293) (50 %) ja yli 50-vuotiaita oli 360 (307) (50 %) työntekijää. 40-49 vuotiaita 179 (150) (25 %) ja alle 40 -vuotiaita 175 (143) henkilöä (25 %). koko kunta-alalla yli 50 v. on 43,5 %, Keski-Suomessa 43,1 % Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vakituista virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä oli ikäryhmässä 50-54 vuotta, jossa oli yhteensä 136 (19 %) henkilöä. Seuraavaksi suurin oli 55-59 -vuotiaiden ikäryhmä, missä oli yhteensä 133 henkilöä (19 %), ja 45-49-vuotiaat, joita oli 107 henkilöä (15 %). 60-64 -vuotiaiden ikäryhmässä oli 87 työntekijää (12 %). Taulukossa on kuvattu vakituinen henkilöstö toimialoittain iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2017. 7
2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa työskenteli vuoden lopussa 246 (232) henkilöä. Heistä 67 (66) työskenteli kansalaisopiston tuntiopettajina ja 179 (166) muissa, eripituisissa määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa joko esimerkiksi sijaisena sairauspoissaolon tai lakisääteisen vapaan takia. Osalla heistä virkaja työsuhde päättyi 31.12.2017 ja osalla jatkuu vuoden 2018 puolelle. 246 määräaikaisesta peräti 123 oli osa-aikainen palvelusuhde. Määräaikaisuuteen tarvitaan aina perusteltu, laissa hyväksytty syy. 2014 2015 2016 2017 Tilanne 31.12.2017 Määräaikaiset palvelussuhteet 258 267 232 246 Heistä 123 (116) oli osa-aikaisia. Kun kaikkien määräaikaisten tekemät tunnit vuonna 2017 muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan 158 henkilötyövuotta. Palkkatuettujen työntekijöiden htv-määrää ei ole laskettu tähän mukaan. Eri henkilöitä laskettuna määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 791 (648, 708) henkilöä vuoden aikana. Muutettuna tämä henkilötyövuosiksi, määräaikaisten henkilötyövuodet olivat yhteensä 158 (166) henkilötyövuotta. Jotta pystymme vertailemaan eri vuosia keskenään, seuraamme henkilöstökertomuksessa vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien määräaikaisten virka- ja työsuhteiden lukumäärää ja henkilötyövuosiksi muutettua lukua. Luvussa 791 (648) ovat mukana kaikki lyhyet ja pitemmät määräaikaiset työsuhteet esimerkiksi tilapäisesti työskennelleet 228 (83) maatalouslomittajaa ja esimerkiksi kaikki osa-aikaiset palvelussuhteet kuten kansalaisopiston 134 (116) tuntiopettajaa, joiden tekemä kokonaistuntimäärä vastaa 15,0 päätoimisen opettajan työpanosta. Määräaikaisten palvelussuhteiden haastavuutta tilastoinnissa kuvaa esimerkki kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat, joita vuoden lopun tilastossa oli 67 (66). Heistä 13 (13) toimi kansalaisopistossa sivuvirassa, mutta päävirka tai -toimi on Keuruun kaupungin palveluksessa. Kaikkiaan vuoden aikana kansalaisopiston tuntiopettajalistalla oli 134 (116) nimeä ja jokainen heistä on joko määräaikainen tai sivutoiminen. Osalla on opetustunteja kevätkaudella, osalla vain syksyllä ja osalla molempina. Osalla on säännöllisesti 2-3 viikkotuntia, osalla ajoittain jopa 20 viikkotuntia. Oma lukunsa on lyhytkurssitarjonta. Kansalaisopiston kokonaistuntimäärä oli peräti 10.041 (10509, 10430) tuntia. 2.8 Työllistäminen ja oppisopimus Työllistettyjen työsuhteet olivat pääsääntöisesti puolen vuoden mittaisia. Vuoden 2017 aikana palkkatuella oli palkattu 68 (67) henkilöä, joista kertyi 284 kuukautta ja 41 eri paikkaa. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä vastasi noin 21 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa (palkkatuelliset) oli 4 henkilöä vuoden 2017 aikana: matkailu, Haapamäen koulu, Aurinkolinna sekä Lehtiniemi. Muilla toimialoilla oli lisäksi 11 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa (muu rahoitus). Yhteensä 13 henkilöä suoritti oppisopimuskoulutusta. 8
3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkamenot Kaupungin maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2017 (vuoden 2016 ja 2015 luvut suluissa) olivat yhteensä 27.525.909,58 (24.938.959,76 ja 24.591.173,51) euroa ja henkilösivukulut yhteensä 8.440.309,09 (8.272.201,87 8.232.640,18) euroa, jolloin henkilöstömenojen kokonaismäärä on 35.966.218,67 (33.211.161,63 ja 32.823.813,69) euroa. Lisäksi investointeihin on kirjattu henkilöstömenoja 228 707 (277.591) euroa. Palkkamenot nousivat ed. vuodesta 8,43 % noin 2,8 milj. euroa (1,22 % ja -0,64 %). (kts. taulukko) 33,2 milj. euron palkkakustannuksista vuonna 2017 lomituspalvelujen osuus sivukuluineen oli 5.732.084 (1.710.856) euroa, maaseutuhallinto ja kehittäminen 393.729 (365.011) euroa edunvalvonnan 220.691 (197.958) ja ympäristöterveydenhuollon 1.284.132 (1.338.897) euroa, josta ympäristönsuojelun osuus oli 102.266 (114.728). Kansalaisopisto ja Musiikkiopiston osuus oli 931.162 (963.417) euroa. Em. yhteistoiminta-alueiden palkkakustannukset yhteensä olivat 7.630.636 euroa (3,6 ja 3,8 milj. euroa) ilman opistoja, ja sisältäen myös opistot 8.561.798 euroa. Keuruun kaupungin taloustilanne parani merkittävästi vuonna 2017. Esimerkiksi henkilöstömenot vähenivät (ilman lomituspalveluja) 1,4 milj. euroa kilpailukykysopimuksen takia, kun lomarahoja leikattiin 30 % ja työnantajalta perittyjä sivukuluja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Kilpailukykysopimuksesta syntynyt henkilöstömenojen säästö vähennettiin valtionosuuksista, joten sen vaikutus oli kunnille kustannusneutraali. Vuonna 2017 ei ollut valtakunnallisia yleiskorotuksia. Palkkarakenne laskettu vakituisen, kokoaikaisen henkilöstön kuukausipalkoista. Ei sisällä vuorolisiä eikä ylitöitä yms. 9
4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1. Työpäivien jakaantuminen Tässä on kuvattu vuotuisen työssäolon jakautumista vuonna 2017. Laskennassa on eritelty koko henkilöstö sekä vakinainen henkilöstö ilman opettajia, määräaikaiset ilman opettajia, vakinaiset opettajat ja vakinaiset maatalouslomittajat. Työpäiviä oli käytettävissä 251 (253). Ne jakautuivat seuraavasti: KOKO HENKILÖSTÖ sis. liikelaitokset Työaika (tehollinen) 78 % 197 työpv (201) Vuosiloma 25 työpv (24) Sairaus 12 työpv (9) Muut vapaat 7 työpv (8) Opinto-/vuorotteluvapaa 5 työpv (5) Muu syy 4 työpv (4) Koulutus 1 työpv (2) Muu vapaa: mm äitiysloma, vanhempainloma, lapsen sairaus, hoitovapaa, asevelvollisuus Muu syy: mm harkinnanvarainen palkaton virkavapaa tai työloma, lomautus, lääkinnällinen kuntoutus VAKITUISET sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 71 % 178 työpv Vuosiloma 35 työpv Sairaus 15 työpv Muut vapaat 10 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 8 työpv Muu syy 4 työpv Koulutus 2 työpv 10
MÄÄRÄAIKAISET, sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 89 % 224 työpv Vuosiloma 16 työpv Sairaus 7 työpv Muu syy 2 työpv Muut vapaat 1 työpv Koulutus 0 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 0 työpv VAKITUISET OPETTAJAT Työaika 80 % 151 työpv Vuosiloma 10 työpv Sairaus 8 työpv Muut vapaat 7 työpv Muu syy 7 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 4 työpv Koulutus 2 työpv yht. 188 työpv Huom! Mukana ovat kaikki työntekijät, jotka ovat kirjoilla koulujen työyksiköissä ja siksi kuviossa näkyy lomapäiviä. VAKITUISET MAATALOUSLOMITTAJAT Työaika (tehollinen) 61 % 153 työpv Vuosiloma 41 työpv Sairaus 24 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 19 työpv Muut vapaat 8 työpv Muu syy 6 työpv Koulutus 1 työpv 11
Kokonaisten koulutuspäivien määrät olivat vuonna 2017 yht. 1123 pv ja 1387 pv vuonna 2016. Koulutuspäivistä 83 % oli ammatillista koulutusta, 9 % sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta sekä 8 % johtamis- ja esimieskoulutusta/valmennusta. Lisäksi osapäivän kestäneitä koulutuksia 1188,5 h (kaikki työyksiköt eivät ole ilmoittaneet palkkatoimistoon koulutuksista, jotka ovat kestäneet vain osanpäivään.) 4.2. Poissaolot (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä on tarkasteltu koko henkilöstön poissaoloja. Mukana luvuissa ovat sekä vakituiset että kaikki määräaikaiset työntekijät. Poissaoloilla tarkoitetaan henkilötyövuosi -käsitteeseen kuulumattomia poissaoloja, kuten sairauslomat ja vastaavat sekä lakisääteiset vapaat kuten äitiyslomat ja vanhempainvapaat, opinto- ja vuorotteluvapaat. Muihin vapaisiin on kirjattu mm lapsen sairaus ja hoitovapaa. Vuosilomia ja koulutuspäiviä ei lueta poissaoloihin tässä tarkastelussa. Sairauspoissaoloja kaupunkiorganisaatiossa seurataan järjestelmällisesti Työkyvyn tukemisen mallin ohjeistuksen mukaisesti (kts. kohta 4.2.1). Tavoitteena on sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työntekijöiden työkyvyn säilyminen. 12
Henkilötyövuosina laskettuna Keuruun kaupungin henkilöstön poissaolot olivat kaikkiaan 103,7 (vuonna 2016 yht. 90,6) henkilötyövuotta ja ovat siis lisääntyneet edellisestä vuodesta. 13
4.3 Sairauspoissaolot Työpäivinä laskettuna sairauspoissaoloja henkilöä kohti oli 12 (9, 11) työpäivää vuonna 2017. Henkilötyövuosiksi muutettuna sairauspoissaoloja kertyi 37,9 (27,8) HTV. Kaikissa luvuissa ovat mukana myös määräaikaiset työntekijät. (Kunta-alalla vuonna 2016 keskimäärin 16,7 kalenteripäivää) Merkittävää on, että vakituisista peräti 249 (196) työntekijää (33,4 %) ei ollut päivääkään töistä pois sairauden takia! Vuonna 2017 vakituiset työntekijät olivat poissa sairauden takia 15 (11) työpäivää. Tässä luvussa ovat mukana liikelaitokset, mutta eivät opettajat. Vakituiset opettajat sairastivat 8 (6) työpäivänä vuonna 2017. Määräaikaisille sairauspoissaoloa kertyi 7 (10) työpäivää. Maatalouslomittajat sairastivat 24 (10) työpäivää vuonna 2017. 14
Sairauspoissaolojen kustannuksia Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna 2017 916.604,42 - sivukulut, 21,780 % 199.636,44 Yhteensä 1.116.240,86 (v. 2016 yht. 852.521,03 ) Sairauspäiviä oli yhteensä 10.449 työpäivää (7837 v. 2016) Sairausajan palkka + sivukulut olivat keskimäärin 106,83 /pv (vaihtelee toimialoittain) (108,78 /pv v. 2016) EI huomioitu, että Kelalta ja tapaturmakorvauksia saatu yhteensä 451 159,97 euroa (308.527,82 ). EI huomioitu sijaiskuluja! Työterveyshuollon kustannukset (Lähde: Työnantajan korvaushakemus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista) Keuruun kaupunki on ostanut lakisääteiset työterveyshuollon palvelut pääosin Työterveys Aalto liikelaitokselta 1.1.2011 lukien. 2017 % 2016 % 2015 % 2014 % 2013 % Keuruun kaupunki Korvausluokka I 155.190 72,44 147.406 72,66 146.275 68,64 145.240 69,45 142.415 60,24 Korvausluokka II 59.061 27,56 55.455 27,33 66.838 31,37 63.894 30,55 94.007 39,76 YHT. 214.252 100,00 202.862 213.113 209.134 236.422 (liikelaitokset eivät mukana tilastossa) Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) osuus on vähintään 65 prosenttia. Työnantaja saa korvausluokan I kustannuksista korvauksia 60 prosenttia, kun käytössä on Varhaisen tuen toimintamalli (Keuruulla nimeltään Työkyvyn tukemisen malli). Korvausluokan II kustannuksista korvataan 50 prosenttia. Vuodelta 2016 Kelan korvausta saatu 115 540 euroa (maksettu vuonna 2017). Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen jakaantuminen vuonna 2017 (ilman liikelaitoksia) Vakituisista työntekijöistä 249 henkilöllä (33,4 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2017. Laskennassa ovat mukana kaikki vakituiset henkilöt joilla on ollut vakituinen palvelusuhde vuoden 2017 aikana eli 746 henkilöä. Vrt. vuoden viimeisen päivän henkilölukuun 704. Sairauspäivät 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv osuus henkilömäärästä (497), 121 (121) hlöä 132 (134) hlöä 183 (170) hlöä 29 (12) hlöä 22 (9) hlöä 10 (2) hlöä joilla oli poissaoloja 24,35 % (27,01 %) 26,56 % (29,91 %) 36,82 % (37,95 %) 5,84 % (2,68%) 4,43 % (2,01%) Tässä taulukossa on huomioitu vain sairauksista ja tapaturmista johtuvat poissaolot, ei kuntoutusta. 2,01 % (0,45%) 15
4.4 Työtapaturmat Taulukoon on kirjattu muun muassa vuoden 2017 aikana sattuneet tapaturmat ja tilastoa aikaisemmilta vuosilta. Tiedot on kerätty vakuutusyhtiöiden tilastoista. Yhdistelmä vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista vuosina 2012 2017. Huom! Vuoden 2015 ammattitautitilastossa virhe: 3 kpl olivat ammattitautiepäilyjä 5. ELÄKÖITYMINEN, vakituinen henkilöstö Vuoden 2017 aikana kaupungin palveluksesta jäi toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä eläkkeelle kaikkiaan 26 henkilöä (35 henkilöä v. 2016 ja 27 henkilöä v. 2015). Vanhuuseläkkeitä näistä oli 24 (33, 24), työkyvyttömyyseläkkeitä 2 (2, 3). Vuoden 2017 jälkeen eläköitymiskehitys kääntyy laskuun. Keskimäärin eläkkeelle siirrytään Keuruulla noin 63 (63) vuoden ikäisenä. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä oli 91 (75) vakituista työntekijää ja 55-59-vuotiaitakin 133 (113), mikä tuo haasteita työntekijöiden rekrytointiin, mutta antaa vastaavasti organisaatiolle mahdollisuuksia henkilöstön sijoittamista koskevissa ratkaisuissa niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmista. Luvut sisältävät liikelaitokset. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen on tärkeä haaste. Kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vähentää myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä ja pidentää siten työuria. Samalla säästetään huomattavasti henkilöstökuluissa. 16
17
18
6. KOULUTUS JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN 6.1. Jatko- ja täydennyskoulutus Toimialat kouluttivat henkilöstöään omien määrärahojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino hallintokuntien omassa koulutuksessa oli edelleen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 6.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja virkistystoiminta Keuruun kaupunki edistää työntekijöidensä liikuntaharrastusta tukemalla liikuntapalvelujen käyttöä. Työnanjan tuki on tarkoitettu työkykyä ylläpitävän liikunnan harrastamiseen. Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu määrärahaa henkilöstöpalveluissa ja toimialoilla. Liikuntaetuna sai valita (1 krt/vko) joko Sport Centerin tai uimahallin liikuntapalveluja. Mikäli työntekijä halusi osallistua uimahallilla tai kuntosaleilla ohjatuille tunneille tai jumppa- tai spinning -tunneille tai pelata sulkapalloa, hän maksoi itse pienen omavastuuosuuden. Keuruun uimahallissa työntekijöillä oli mahdollisuus käydä uimassa ja/tai kuntosalissa kerran viikossa. Mänttä-Vilppulassa ja Jämsässä työskenteleville tarjottiin mahdollisuutta käyttää oman kunnan uimahallia Mäntässä ja Jämsänkoskella. Maksamalla osan osallistumismaksusta henkilökuntaa kannustettiin osallistumaan erilaisiin JUOKSU- ja HÖLKKÄ -tapahtumiin kuten esimerkiksi Kisailijoiden Syyshölkkään, Markkinahölkkään tai Likkojen lenkkiin. 19
PYÖRÄILY: Keuruun kaupunki oli mukana valtakunnallisessa Kilometrikisassa. Työntekijöitä on ollut mukana myös Keuruun Latu ry:n järjestämissä kimppapyöräilyissä (torstaisin kesäaikana). KIRKKOVENESOUTU: Keuruun kaupungin työntekijöitä oli mukana Sulkavan Soudussa sekä Källin Kieppiin Keuruulla. Keuruun kaupungin työntekijöiden Liikuntailtapäivä järjestettiin 10.8. urheilukentällä. Työnantaja on halunnot antaa jokaiselle mahdollisuuden testata UKK-kävelytestillä oma kuntotaso, jonka perusteella Työterveys Aallon työfysioterapeutti antaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Lisäksi liikuntailtapäivässä mitattiin kehon koostumus ja tutustuttiin eri lajeihin uimahallilla. Järjestelyistä vastasi vapaa-aikatoimi ja Työterveys Aalto. Kesäteattereihin ja jääkiekko-otteluihin jaettiin pääsylippuja. Eri toimialoilla järjestettiin lisäksi omia ulkoiluiltapäiviä keväällä ja syksyllä. 6.3. Henkilöstötilaisuuksia Toimialat ovat järjestäneet omia henkilöstötilaisuuksia. 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa Keuruun kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), teknisen henkilöstön (TS), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimuksen piiriin. KVTES 72,86 % (68,52 %) LS 1,12 % (1,04 %) (eläinlääkärit) OVTES 19,69 % (22,34 %) TTES 0,20 % (2,31 %) TS 6,12 % (5,79 %) 20
Keuruun kaupungin eläkemaksut JUEL (=KuEL + VaEL) olivat - vuonna 2017 yhteensä 6,48 milj. euroa ja - vuonna 2016 yhteensä noin 6,56 milj. euroa. Vanhuuseläkkeelle siirtyi - 33 työntekijää v. 2017 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 työntekijää, ja - 24 työntekijää v. 2016 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 työntekijää Varhe-maksuihin työnantaja voi vaikuttaa suunnitelmallisen työhyvinvointijohtamisen keinoin. 21