PD-hoidon komplikaatiot

Samankaltaiset tiedostot
Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Moniresistentit bakteerit

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Mikrobilääkeresistenssitilastot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Kirurginen antibioottiprofylaksi

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä Marja Miettinen, oyl, K-SKS

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

MIKROBILÄÄKESUOSITUS

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta. Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

C.difficile alueellisena haasteena

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Uusintaleikkausten asiantuntija

Pneumonia Maija Halme

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Pihkauutteen mikrobiologiaa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Päivystäjän antibiootit

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Transkriptio:

Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia aiheuttajia ovat gram-negatiiviset sauvat. Mikäli bakteeriviljelyissä todetaan sekä gram-negatiivisia sauvoja että anaerobeja, on kyseessä todennäköisesti suoliperforaatioon liittyvä peritoniitti ja tällöin voidaan konsultoida GE-kirurgia. Jos potilas on peritoniitin takia todella kivulias, voidaan kipua lieventämään laittaa PD-pussiin Lidocain 10mg/ml 2ml. Jos PD-neste on samea ja puuromainen ja on vaarana, että katetri menee tukkoon, voidaan PD-pussiin laittaa Heparin 5000ky/ml 0,2ml/l eli 500ky/l. Oireet ja löydökset: - Kuume, crp ja B-leuk. suurentunut. - vatsakipu, aristus, peritonismi, painonnousu samea dialyysineste, dialysaatin leuk. >50-100x 10⁶/l Tutkimukset: - Pd-solut (4355) EDTA-putki, Pu-baktVi 1 (3491) - PVK+kd, crp, verivilj. x 2 (1153) - Kuvantamistutkimukset jos epäily muusta infektiosta kuin peritoniitista Sivu 1/5

Sisäinen ohje 2 (5) - Jos potilas on saanut edeltävästi antibioottihoitoa ja PD-nesteen soluissa leuk +++, mutta viljely negatiivinen voidaan ottaa PD-BaktNho (4321) tutkimus. PD-peritoniitissa pitäisi olla ainakin kaksi seuraavista: 1. Peritoniitin kliiniset oireet (eli kovat vatsakivut, kuumeilu) ja löydökset 2. Samea dialyysineste, jossa > 50-100 x 10⁶/l (joista neutrofiilejä >50%) 3. Bakteerin osoitus dialyysinesteestä värjäyksessä tai viljelyssä Mikrobilääkehoito: Aloitushoito: Kefuroksiimi 1,5g ja tombramysiini 1,5mg/kg jos taudinkuva septinen, hoito aloitetaan iv. muulloin samoin annoksin peritoneaalipusseihin. Yksi lääkkeellinen dialyysipussi pidetään sisällä vähintään 4 tuntia, ei enempää kuin 6 tuntia. Ylläpitohoito: Kefuroksiimi 250mg/litra jokaiseen pussiin ja tombramysiini 20mg yöpussiin. Tarkista aiheuttajabakteeri ja herkkyys viljelyvastauksen tultua. Sivu 2/5

Sisäinen ohje 3 (5) Alkuanno s Ylläpitoannos jokaiseen pussiin Kefuroksiimi 1500mg 250mg/l Ylläpitoannos Kerran päivässä / harvemmin Tombramysi 1,5mg/kg 20mg yöpussiin ini* Vankomysii ni* 1000mg 30mg/l 1-2g ip, 7 vrk välein pitoisuudet Ampisilliini 500mg/l 50mg/l Kloksasilliini 1000mg/l 100mg/l Sulfatrimepr iini Klindamysii ni 80/400m g/l 300mg/l 5/25mg/l (1ml=16/80) 50mg/l Keftatsidiimi 250mg/l 125mg/l Keftriaksoni 250mg/l 125mg/l Antibioottien annostus dialyysinesteeseen (*seurattava lääkeainepitoisuuksia) Sivu 3/5

Sisäinen ohje 4 (5) Siprofloksasiini annostellaan 500-750mg x1 po., Metrodinatsolia redusoiduin annoksin iv tai po, flukonatsolia redusoiduin annoksin iv tai po ja rifampisiinia (huom. interaktiot) tavanomaisin annoksin iv tai po Hoidon tehon seuranta ja jatkohoito P-CRP ja PD-solut päivittäin. Taudinkuvan rauhoittuessa (CRP laskee ja bakteeriviljely muuttuu negatiiviseksi) potilas voidaan kotiuttaa aiheuttajaan suunnatulla po antibiootillla. Toisinaan potilaan kotiutuessa laitetaan viimeiseen dialyysipussiin Vancomysiiniä 1-2g. Antibioottia muutetaan, mikäli 3 päivän aikana ei ole merkkejä taudin rauhoittumisesta (uudet mikrobinäytteet Pu-Bakt-vi 1 (3491), BaktNho (4381), SieniVi (3508) ). Myös PD-katetrin poisto voi tulla harkittavaksi, varsinkin hiivaperitoniiitissa. Relapsoiva peritoniitti Sama mikrobi aiheuttaa 4 viikon sisällä antibioottihoidon lopettamisesta. Aiheuttaja usein Staphylococcus epidermis tai gramnegatiivinen sauva. Hoidetaan suunnatulla mikrobilääkkeellä 2-4 viikon ajan Jos 3-5 päivässä ei saada selvää vastetta, tulee harkittavaksi peritoneaalikatetrin poisto. Sekundaarinen peritoniitti Sivu 4/5

Sisäinen ohje 5 (5) Suolistobakteeri esim. E-coli tai sieni tai sekainfektio voi viitata sekundaariperitoniittiin. Taustalla voi olla perfuroitunut maha-tai pohjukkaissuolihaava, pankreatiitti, appendisiitti tai divertikuliitti. Konsultoi kirurgia. Vapaan ilman esiintyminen pallean alla Thorax-kuvassa on harvinaista paitsi jos potilaalle on muutaman päivän sisällä tehty laparotomia tai PD-katetrin vaihto. Dialyysin korkea amylaasipitoisuus viittaa pankreatiittiin tai muuhun intraabdominaaliseen patologiaan. Tunneli-infektio ja exit site infektio: Peritoneelikatetrin tunneli-infektiossa tulee katetri yleensä poistaa. Exit site infektio hoidetaan systeemiantibiootilla (1.polven kefalosporiini tai stafylokokkipenisilliini: kinoloni epäiltäessä gramneg. infektiota; huom. bakteeriviljely) vähintään 10-14 vrk. Sivu 5/5