Sujuva kodin ja koulun yhteistyö - Erityisperheiden näkökulma osallisuuteen koulussa Sari Haapakangas, KT, erityiskasvatuksen asiantuntija
Suomen Vanhempainliitto ry jäsenyhdistyksiä 1339 kpl, joista n.100 päiväkodeissa, 100 lukioiden yhteydessä alueellisia yhdistyksiä 21 kpl, uusin Oulussa päärahoitus: STEA, ministeriöt edistää vanhempien ja koulu-, päiväkoti- ja oppilaitosyhteisöjen välistä sekä vanhempien keskinäistä yhteistyötä tuo esille vanhempien näkökulmaa opetusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä, on sillanrakentaja kodin ja koulun välillä Tj. Ulla Siimes, Pj. Johanna Laisaari
EPeLI -hanke Koti koulu ja kolmas sektori erityislasten ja perheiden osallisuuden edistäjinä koulussa Kohderyhminä erityislapset, -perheet, erityistä tukea itse tarvitsevat vanhemmat, erityisperheiden isät STEA tukee 2016-2018, Suomen Vanhempainliitto hallinnoi Pilottikouluina Haukiputaan koulu, Martinniemen koulu ja Kiiminkijoen koulu http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta/y hdenvertaisuus/erityiskasvatus
Päätavoite edistää yhteisöllisesti erityislasten yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksia koulussa ja vahvistaa erityisperheiden osallisuutta vanhempaintoiminnassa sekä kodin ja koulun yhteistyössä.
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ONNISTUMISEN EVÄÄT: kuuleminen kunnioitus arvostaminen tasavertaisuus luottamus
KOULUN TOIMINTAKULTTUURI? Kasvatuskumppanuus toistemme arvostaminen ilo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys, osallisuus -> toimenpiteet tukemaan näitä arvoja -> LUOTTAMUS -> lapsen hyvinvointi Vastakkainasettelu ongelmalähtöisyys ei yhteisiä arvoja ja päämäärää koti ja koulu kokevat toisensa uhkana pallottelua kasvatusvastuusta
3.8.2018 Ulla Siimes, toiminnanjohtaja
3.8.2018 Mitkä toimintamuodot ovat yhdistyksellenne tärkeitä lähivuosina?
Luottamuksen rakentaminen Hyvä vuorovaikutussuhde edellyttää luottamusta Vanhempien luottamusta opettajaan ja kouluun vahvistavat: opettajan välittävä ja arvostava asenne lapsiin, innostus omasta työstä, avoimuus ja rehellisyys, vanhempien kokemukset kuulluksi tulemisesta Tuija Metso 2012
Vuorovaikutustilanne erityisen tuen oppilaan vanhemman ja opettajan välillä Vanhemman rooli? Neutraali Välinpitämätön Puolustuskannalla; kokee olevansa huono kasvattaja Odotukset opettajaa kohtaan suuret Jaettua asiantuntijuutta opettajan kanssa painottava Opettajan rooli? Neutraali Välinpitämätön Ei tunnista vanhemman asiantuntijuutta Riittämättömyys: Kokee, että pitäisi olla vastaus kaikkeen Jaettua asiantuntijuutta vanhemman kanssa painottava
Venla: Vanhempien rooli pitäis tehdä näkyväksi myös koulussa. Vanhemmat harvoin kokevat olevansa tervetulleita kouluun. Toivotetaan kyllä tervetulleiksi, mutta auta armias jos menet oikeasti osallistumaan vaikka luokan toimintaan, niin eipä ookaan niin helppoa.
Kivuliaan tiedon äärellä Erityisen tuen tarpeisiin liittyy usein vaikeita asioita, joihin ei ole olemassa valmiiksi pureksittua tietoa: - Ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan - Kiusaamista, väheksyntää, itsetunto-ongelmia - Vuorovaikutuksen haasteita - Vanhempien ja opettajan väsymystä, turhautuneisuutta, voimattomuutta - > On tärkeää tiedostaa ja hyväksyä tilanteen aiheuttamat vaikeatkin tunteet, sanallistaa niitä ja pyrkiä kohtaamaan toinen ihminen kunnioittavalla tavalla. Näin luodaan perusta luottamukselliselle ja hedelmälliselle vuorovaikutukselle.
Haastavassa vuorovaikutustilanteessa Opettaja tarvitsee mahdollisuuden purkaa haastavien tilanteiden aiheuttamia tunteita esim. työnohjauksessa tai oppilashuoltohenkilöstön avulla Ammatillisuus ja pyrkimys rakentavuuteen tulee pystyä säilyttämään myös vaikeassa vuorovaikutustilanteessa, mutta armollisuutta itseä kohtaan ei saa unohtaa. Oppilaan etu kirkkaana mielessä haastavassakin tilanteessa. Myös vanhempi haluaa lapsen parasta. Näkemykset siitä voivat olla erilaiset. Myötäelämisen kyky on tärkeää paitsi vanhempia kohdatessa, myös lasta ja kollegaa kohtaan Aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa vanhemman asenteisiin: kuuntele provosoitumatta, tunnista vanhemman näkökulma: Aktiivinen kuuntelu hedelmällisempää kuin tosiasioiden kertominen
Kohtaamisessa oleellista (Schulman 2009) Tunneperäisesti tasapainoinen, rauhallinen, kiinnostunut ote Kyky erottaa omat tarpeet ja toiveet lapsen tai vanhemman toiveista ja motiiveista Kyky empatiaan ja myötäelämiseen Selkeys, johdonmukaisuus ja ennustettavuus Kyky huolehtia tilanteen puitteista eli rajoista ja asettaa rajoja lapselle tai vanhemmalle Kyky vastaanottaa, sietää ja ymmärtää toisen tunnereaktioita Kyky säilyttää ammatillinen ote provosoitumatta.
Empatia on toisen kokemuksen kunnioittavaa ymmärtämistä (M. Rosenberg) Korvilla kuuleminen on yksi asia, ymmärtävä kuunteleminen on toinen, mutta koko olemuksella ja sielulla kuunteleminen ei rajoitu aisteihin, ei korviin eikä mieleen. Se vaatii pikemminkin aistien ja mielen tyhjentämistä. Vasta silloin koko olemus kuuntelee. Silloin on mahdollista saada ote siitä, mikä on aina läsnä hetkessä, mutta mitä ei voi koskaan kuulla eikä ajattelemalla ymmärtää. -Chuangtse
Suosi neutraaleja ilmaisuja ja ratkaisukeskeisyyttä Pekka häiritsee oppitunnilla hälisemällä ja kieltäytyen työskentelystä. Opettaja soittaa kotiin. Opettaja: a) Teidän Pekka on ihan mahdoton. Hän on kuriton, eikä usko opettajia. b) Minulla on ollut ongelmia saada Pekka keskittymään koulutyöhön c) Keskittyminen tehtäviin on ollut Pekalle haastavaa viime aikoina. Minusta tuntuu siltä, että keinoni alkavat olla lopussa. Tarvitsisin teidän apuanne tässä. Voisimmeko yhdessä miettiä, mikä teillä toimii kotona ja miten voisimme auttaa Pekkaa koulussa? - minäviestit, tapahtumiin keskittyminen syytösten ja persoonaan menevien luonnehdintojen sijaan Havainto, tunne, tarve, pyyntö
Pyri ratkaisukeskeisyyteen Syyllisten hakeminen ei kannata. Kysy: -> Miten nuorta voidaan tukea yhdessä? -> Mitä sinä tekisit? Osoita vanhemmalle, että olette samalla puolella myös nonverbaalisesti: istu vanhemman viereen, älä vastapäätä; moniammatillisessa tiimissä ringissä Pyri näkemään vanhemman käyttäytymisen ja tunnereaktioiden taakse: mikä tarve ei tyydyty? Tarkkaile myös omia tunnereaktioitasi: mistä ne johtuvat? -> arvottomuuden tunne? Pelko kunnioituksen menettämisestä?
Positiivisesti liikkeelle myönteisyyden voima Yhteistyön rakentaminen myönteisten asioiden ympärille; positiivinen palaute, oppilaan vahvuudet, yhteisölliset tapaamiset jne. Positiivisesti liikkeelle lähtenyt yhteistyö kannattelee myös ongelmatilanteissa Myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen tärkeää myös ongelmatilanteissa Luottamuksen rakentaminen Vanhempien ja oppilaan kokemukset kuulluksi tulemisesta Oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa Yhteinen kieli
Kohtaamisia koulussa Mitä yhteisöllisempi, osallistavampi ja yhdenvertaisempi yhteisö, sitä hyvinvoivempia yksilöitä Tällaisen koulukulttuurin muodostuminen lähtee yksilöiden asenteista toisiaan kohtaan ja siitä, MITEN yksilöt kohtaavat toisensa Arvostetaanko arjessa tapahtuvia kohtaamisen ja kerronnan hetkiä: Mitä kuuluu? Miten meni pääsiäisloma? Ope, mä näin eilen joutsenen! Meille tulee kissa. Mummi joutui sairaalaan. ->LUOTTAMUS SYNTYY KUN IHMINEN TUNTEE TULEVANSA KUULLUKSI; NÄHDYKSI JA ARVOSTETUKSI -> USKALLETAAN PUHUA MYÖS VAIKEISTA ASIOISTA -> PÄTEE MYÖS VANHEMPIEN KOHTAAMISEEN
Myönteiseen tunnistamiseen sisältyvät tunnustaminen ja tuki TUTUSTUMINEN Myönteinen tunnistaminen edellyttää henkilökohtaista tutustumista; muuten toimimme oletusten ja muiden tekemien tulkintojen pohjalta TUNNUSTAMINEN Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä, mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää; tämän perusteella voi antaa tunnustusta ja saada arvostusta TUKEMINEN Tavoitteellista tutustumista ja tunnustuksen antamista; pyritään toimijuuden tukemiseen ja toimijoiden voimaannuttamiseen Arkielämässä ulottuvuudet kietoutuvat yhteen; toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea Myönteistä tunnistamista voi toteuttaa myös tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Kallio 2016)
Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen johtaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksiin
Oikea ja väärä tunnistaminen Oikeaan osuvassa tunnistamisessa (recognition) ihminen tulee kohdatuksi sellaisena kuin hän kokee olevansa ja haluaa tulla ymmärretyksi. Väärin tunnistettu ihminen puolestaan jää vaille huomioiduksi tulemisen kokemusta (nonrecognition) tai Tulee kohdatuksi tavalla, joka ei vastaa hänen käsitystään itsestään tai siitä, miten hän haluaa tulla ymmärretyksi (misrecognition). Musta tuntuu että kukaan ei näe mua. (nonrecognition) KUTSU MUA! Erityisoppilas # Oppilaskunnan puheenjohtaja (misrecognition/recognition)
Näennäinen neutraalius tai väärin tunnistamisen pelko voivat asettua osallisuuden esteeksi Ei me haluta erotella erityisperheitä erikseen. Jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet osallistua vanhempainyhdistystoimintaan. Huomion kohdistaminen erityisyyteen vain ruokkii kiusaamista. Erityisten tarpeiden huomioiminen on osa positiivista erityiskohtelua. Kaikkien kohteleminen näennäisesti samanarvoisesti polkee joidenkin lasten/vanhempien oikeutta osallistua yhteisön toimintaan. Taika piilee siinä, MITEN erilaiset tarpeet huomioidaan ja miten ihmiset ovat kanssakäymisessä toistensa kanssa.
Kodin ja koulun kohtaaminen - Myönteinen tunnistaminen ohjenuoraksi myös vanhempien ja opettajan välisiin kohtaamisiin - Tutustumista puolin ja toisin, myös vanhemmat keskenään. Koulu ja vanhempaintoiminta voivat luoda puitteita vanhempien verkostoitumiselle (yhteiset retket, tapahtumat, porinaillat, whatsappryhmät, vanhempainyhdistystoiminta, facebook) ja toivottaa vanhemmat tervetulleiksi koulun arkeen (kertomaan ammatistaan/harrastuksestaan, Koulun korvaksi, luokkamummiksi tai vaariksi, satuja lukemaan, käsipariksi käsitöihin, liikuntaan..)
Esimerkkejä Villellä on asperger. Hänen väkivaltaisuutensa johtuu siitä. Villen tavoitteena on oppia ilmaisemaan tunteitaan niin, ettei vahingoita muita. Me voidaan kaikki tukea häntä siinä. Kohtaako vanhempaintoiminta erityislapsiperheitä? Onko heillä mahdollisuutta/aikaa/voimia irrottautua lapsestaan osallistuakseen? Pienryhmien vuorovaikutus muiden luokkien kanssa usein vähäistä ja integraatiossa ei aina huomioida sosiaalisia suhteita. Pienryhmäläisillä erilaisuuden leima on joka tapauksessa jo otsassa. Jos lapsilla ei ole mahdollisuutta tutustua ja kohdata muita myönteisen tunnistamisen hengessä, inkluusio ei toteudu, kaveripiiri on kapea ja väärin tunnistamisen riski on todellinen. -> Vanhemmat tueksi?
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat peruskoulujen pienryhmien vaikeammin vammaiset lapset ja nuoret. Kasvuympäristöissä tarvitaan sellaisen asenneilmapiirin luomista, joka mahdollistaa kaikkien lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen. Tämä lähtee koulussa toimivien asenteiden muutoksesta ja arvokeskustelusta. Se on tahtotila jossa on mahdollista jokaisella olla osallisena. Lasten osallisuuden edistäminen lähtee aikuisten asenteista
Myönteinen tunnistaminen käytännössä: Vahvuuksien tunnistaminen Työpajan ohjaaja: Olen myös pyytänyt Mikaa tulemaan aina juttusilleni, kun siltä tuntuu ja olen ohjannut Mikaa paljon ihan kahdestaan, jolloin kontaktin saaminen on ollut helpompaa ja työtehtävien tekeminen helpompaa, (yhdistelmäajoneuvon kuljetus yms). Kiva kuulla, että Mika kokee luokseni tulemisen helppona, koska se on tarkoitus. Minä olen täällä nuoria varten. Mika antoi luvan mainita työkavereilleen sairaudestaan, joten mainitsin asiasta työtovereille ihan lyhykäisesti ja he ymmärsivät tilanteen täysin. Pajallani on monenlaisia nuoria ja he ovat tottuneet hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Mika on maininnut hankalammista päivistä ja silloin olemme hidastaneet tahtia ja Mika on saanut pitää levähdystaukoja aina, kun siltä on tuntunut. Olen kehottanut Mikaa sanomaan kun on tarvis tauolle. Työpajan ohjaajalla on kannustava, nuoren tarpeista lähtevä asenne. Tällainen työote saa nuoren uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja tukee itsetunnon kehittymistä.
Aapo: Ei se tarvi tuon kummempaa olla se ohjaaminen.tuota sanotaan yksilölliseksi, yksilölliset tarpeet huomioon ottavaksi, eikö vain? Aapo: Tämä ihminen ei ole mikään neuropsykiatrisen ongelmatiikan ammattilainen, vaan hän on ihan ihminen. Esimies, joka on omaksunut asenteen, että jokaisella on oikeus olla sellaisena kuin on. Mää katon ja tutustun siihen ihmiseen ja sen jälkeen pystyn sitä yksilöllisesti ohjaamaan, kun tiedän minkälainen se on. Enkä heristämään sormea, että miksi et ole tehnyt tuota, ja miksi et mene sinne minne piti..eiks tän pitäis olla aivan erityinen vahvuus ammattilaisella silloin kun puhutaan erityisistä oppijoista ja heidän kanssaan erityisoppilaitoksissa työskentelevistä ihmisistä?
Väärin tunnistaminen: Negatiiviset lausunnot Aapo: Joo, siis erityisoppilaitokselta lausunto sille verkostolle, missä Mikan kuntoutusta käsitellään, missä on lääkärit ja terapeutit ja kaikki ne ammattilaiset jotka Mikan ympärillä pyörii. Se lausuntohan oli hirveän negatiivinen. Mä niiko pyysin siihen, että,mää haluan tietää, millaista siellä koulussa on. Että tiedetään, mikä siellä nyt tökkii. Aapo: Siellähän ei ollut mitään, mikä olis onnistunu. Ja sittenko se lausunto on semmonen, joka luetaan koko verkostolle ja Mika on siinä läsnä. Ja se katotaan se lausunto mitä siinä on ja niitä kerrataan niitä juttuja. Tottakai mää halusin..mää pyysin realistista lausuntoa, mutta en mää nyt ihan arvannu, että se olis haukkumakirje. Siinähän ei ollut yhtään positiivista juttua. Ei yhtään. Aattelin, että kyllähän lausuntoon nyt jotain positiivista löytyy.
Meeri-mummi huomasi jakson aikana, että erityisesti erityisesti erityisoppilaat joutuivat usein syrjään leikeistä ja että aina samat lapset olivat yksin. Meeri: No, minä kiinnitin sen puolentoista viikon aikana kun siellä pihalla seisoin, huomiota erityisesti erityislapsiin ja Vuokolle kerroin joka päivä mitä oli tapahtunut. Siinä oli esimerkiksi ne puut siinä, minkä ympärillä lapset juoksi. Näki, ettei niitä kaikkia erityislapsia otettu mukaan leikkeihin eikä kaikkia tavislapsiakaan. Joka päivä samat lapset jäi syrjään.
Erityislasten vuorovaikutus muiden lasten kanssa vähäistä Venla: Kaikkea on yritetty keksiä, että saatais kavereita, joita vois kotiin tulla. Tää pienryhmän piiri on niin pieni, että siitä on melko mahdotonta nyhtää irti mitään..9 v ja 15 v nyt ei oikein vaan kohtaa. Mutta meidät jotenkin opetetaan siihen meidät erityislasten vanhemmat, että kiva ko on tuo avustaja, vapaa-ajan ohjaaja. Se vie mun lapsen harrastamaan, on sen seurana siellä elokuvissa; laki mulle tämän suo, aivan mahtavaa, jolloin se lapsi oppii olemaan sen terapeutin kanssa tai sen vapaa-ajan avustajan kanssa, kaikkien aikuisten kanssa. Lapsi ei opi olemaan ikäistensä seurassa. Sosiaaliset taidot jää niin tyngiksi sitten, että.. Päivi: Se on se osa-alue, mihin pitäis saada kovasti harjoitusta.
Henkilöstön resurssit tai asenne puutteellisia Päivi nostaa seuraavassa esimerkissä esille tärkeän asian: välituntivalvojien tulee nähdä ja puuttua, ei pelkästään tyytyä katsomaan, mitä lasten keskuudessa tapahtuu: Päivi: Onhan meillä niitä ohjaajiaki siellä välitunneilla, mutta ne ei tavallaan nää sitä metsää puilta että nekin aattelee, että nää on näitä pienryhmäläisiä, että on pakko olla tässä vahtimassa että ne osaa olla kunnolla tai muuta tämmöstä, että nekin on menny mukaan siihen systeemiin
Tytön integrointia ei valmisteltu muille oppilaille tai vanhemmille millään lailla, mikä johti muiden vanhempien yhteydenottoihin opettajaan, että Milla häiritsee tunnilla. Tytön vahvuuksia tai kiinnostuksen kohteita ei myöskään ollut selvitetty. Tapaus on esimerkki epäonnistuneesta integraatiosta, jossa on unohdettu tehdä kaikki valmistelut ja resursoinnit.
Hyväksytäänkö erilaisuutta? Aapo: Se että mennäänkö omana itsenä, tuleeko hyväksytyksi semmoisena kuin on, vai mennäänkö jonkun muun suunnittelemaan, rakentamaan, jolla on jo valmiina ajatus siitä, mikä on toivottavaa, millainen sun pitäisi olla. Sekin olisi alku, että ollaan siellä missä muutkin, mutta omilla ehdoilla. Venla: Toi on aivan älyttömän iso ero. Ja sen ei tartte olla edes erityinen lapsi. Se voi olla somalilapsi, romanilapsi, tai kuka tahansa lapsi. Päivi: Myös hiljaiset, tarkkailevat lapset saattavat erottua sieltä joukosta Sari: Tai jos et sää oo semmonen poika tai tyttö, kuin mitä siinä luokassa ihaillaan, niin tulee helposti väheksytyksi.
Osallisuutta tukevia toimia miettimään Erityisoppilaiden integrointi yleisopetuksen ryhmiin ei aina toimi erityislasten osallisuuden näkökulmasta. Tarvitaan osallisuutta tukevia toimia! Mikko: Muiden vanhempien pitäisi tulla käymään vierailulla erityisryhmässä ennakkoluulojen vähentämiseksi. Merja: Tarvittais koulutusta yleisopetuksen vanhemmille siitä, ettei huono käytös aina johdu kasvatuksesta..ja lisää tietoa ADHD:stä ja aspergerista, että miten ne näkyy ja miten voi tukea lasta. Venla: On tarkoitus järjestää tuolla (erityis)luokassa toimintapajat, ei ens vaan seuraavalla viikolla yleisopetuksen luokille. Niitä on nyt viisi. Pidetään tällaset askartelu/toimintapajat, mihin näitä yleisopetuksen luokkia tulee vierailemaan. Pisteitä pyörittävät ope, pienryhmän oppilaat ja vanhempia. Kasvattajien käsitysten mukaan oppilaille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia toimia yhdessä erityislasten osallisuuden edistämiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Vanhemmat halutaan mukaan tähän työhön.
Mikä muuttuu? Tiedottamisen kulttuurista dialogisuuteen (vuoropuheluun) Rinnakkain kulkemisesta yhdessä kulkemiseen Ongelmakeskeisyydestä kannattelevuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen Yksipuolisesta asiantuntijuudesta jaettuun asiantuntijuuteen
Avoin ja vanhemmat tervetulleeksi toivottava toimintakulttuuri Vanhemmat osa kouluyhteisöä? Yhteistyö voimavara -vai pakko? Koulun käytäntöjen tarkastelu vanhempien näkökulmasta: tuntevatko olevansa tervetulleita kouluun, miten yhteyttä ylläpidetään jne.. Viestintä koulun ja kodin välillä (tiedotteet, sähköinen viestintä, kutsut), konkreettiset kohtaamiset vanhempien kanssa (Tuija Metso 2012)
Tulevatko kaikki lapset kuulluiksi? Pelkän edustuksellisuuden varassa toimiva osallistuminen jää ohueksi. Lasten osallisuudessa on tärkeää, että kaikkien oppilaiden ääni tulee koulussa kuulluksi. Aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että myös ne lapset, jotka eivät yhteisössä ole aktiivisimpia, saavat mielipiteensä ilmaistuiksi ja heillä on mahdollisuudet osallisuuteen opetukseen liittyvissä asioissa, päätöksenteossa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuulemismenetelmiä ja osallistavia opetusmenetelmiä on kehitettävä kaikkia oppilaita ajatellen. -Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2015, 23-24
Haastavan vanhemman kohtaaminen - kenen näkökulmasta haastava? - millä tavoin haastava? Haastava nuori ja koulunkäynti -opas opettajille www.kalliomaa.net/haastavan-vanhemman-kohtaaminen.html Kiesiläinen, Liisa. 1998. Vuorovaikutusvastuu. Ammatilliset vuorovaikutustaidot kasvatusyhteisössä. Arator. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnista minen.pdf Cantell, Hannele. 2011. Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. PS-kustannus Rosenberg, Marshall: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus
KODIN ja KOULUN TULISI OLLA PAIKKOJA, JOSSA JOKAINEN VOI KOKEA KUULUVANSA JOUKKOON. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että olen siellä missä haluan olla, ja toiset haluavat minut mukaan. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että olen siellä, missä todella haluan olla, mutta toiset eivät välitä, olenko mukana vai en. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen minä. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen niin kuin kaikki muutkin. Lähde: Brené Brown 2013 3.8.2018
Erilaisuuden kohtaamisesta Kun erilaisuudesta tulee tuttua ja jokapäiväistä, kuten inklusiivisessa luokassa, se menettää leimaavuuttaan ja aletaan nähdä myös erilaisuudessa piileviä yksilöiden vahvuuksia Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei tarkoita aina periaatetta Kaikille saman verran vaan jokaiselle tarpeen mukaan -> positiivinen erityiskohtelu Onko epäreilua, jos Jaana saa välipalaksi Kalinka jugurttia ja muut puuroa? Onko epäreilua, jos joku saa enemmän opettajan tukea lukemiseen kuin toinen?
Yhteistyön herkkyyskausien huomioiminen Lapsen koulupolun siirtymä- ja nivelvaiheet yhteistyön herkkyyskausia Lapsi aloittaa koulun: vanhemmat kiinnostuneimpia koulusta ja Koulunkäynnistä Alakoulusta yläkouluun: vanhemmat arvioivat uudelleen paikkaansa lapsen koulunkäynnissä Tuija Metso 2012
Toteutuvatko yhdenvertaiset osallisuuden mahdollisuudet? o Erityisperheiden vanhemmat toivovat (N=89) kodin ja koulun yhteistyöltä ja vanhempaintoiminnalta esteettömyyden huomioimista, perheiden tilanteiden huomioimista koulun taholta, viestinnän parantamista, vanhempien arvostavaa kohtaamista, luottamusta ja kasvatuskumppanuutta, muiden vanhempien asenteisiin vaikuttamista erilaisuutta kohtaan, lastenhoitoapua tapahtumien ajaksi, sekä inkluusion ja lapsen erityistarpeiden ja vahvuuksien tukemista yhteistyössä. o Monikulttuurisuuden huomioiminen kodin ja koulun yhteistyössä (tulkkipalvelut, kulttuurien kohtaamisen haasteet ja mahdollisuudet ym.) o Monikulttuurisuuteen liittyy myös sukupuolivähemmistöjen ja erilaisten perhemuotojen huomioiminen toiminnassa ja asenteissa (uusperhe, yhden vanhemman perhe, erityisperhe, sateenkaariperhe jne. huomioiminen) ONKO TOIMINTA ESTEETÖNTÄ JA YHDENVERTAISTA?
Tarve huoltajien mukaan ottamiselle koulun sisäiseen toimintaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; Perusopetuksen laatukriteerit 2012 ->Kouluilla on nyt ohjeistettu mahdollisuus vahvistaa lasten ja huoltajien aitoa osallisuutta koulussa -> yksilötason työ ei enää riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä myös yhteisötasolla ->monialainen oppilashuollon yhteistyö ei enää suositus, vaan myös velvoite -> edistää yhteisöllisyyttä sekä lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä
Luokan tasolla yhteistyötä vahvistavat Koulun arki ja opettajan työtavat vanhemmille tutuiksi, esim. avointen ovien viikko, opettajan tai luokan blogi Roolien ja tehtävien selkiyttäminen, yhteiset yhteistyön pelisäännöt ja rajat Vanhempien osaamisen hyödyntäminen oppitunneilla Vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin Toiminnalliset ja osallistavat työtavat Luokkien vanhempaintiimit www.vanhempainilta.fi
Luokan vanhempaintiimi Luokan vanhempaintiimi on vapaamuotoinen, lasten vanhemmista koostuva 3 6 hengen ryhmä. Vanhempaintiimi järjestää toimintaa, joka kehittää luokan yhteishenkeä ja vahvistaa lasten turvaverkostoa. Samalla tuetaan opettajan ja oppilaiden työtä sekä lisätään kouluviihtyvyyttä.
LUOKAN VANHEMPAINTIIMI: toiminnan tavoitteita Luokan yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Turvallisuuden tunteen ja turvaverkoston luominen kaikille luokan lapsille Vanhempien tutustumisen, verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen Opettajan työn ja lasten oppimisen tukeminen hyvässä ja rakentavassa hengessä Luokan vanhempien keskinäisen sekä vanhempien ja opettajan välisen yhteydenpidon ja tiedon välityksen helpottaminen. Toiminta voi olla pienimuotoista yhdessä tekemistä ilman turhaa stressiä tai ilman vaikeita ja monimutkaisia järjestelyjä. Toiminta edellyttää kuitenkin tiimin säännöllistä kokoontumista ja vastuunjakoa
VANHEMPAINKAFFET kerran kuussa kahvihetki koulun tiloissa vanhemmille tutustutaan, keskustellaan vanhemmuudesta, kasvatukseen ja kotikoulu yhteistyöhön liittyvistä asioista mielellään teemoja mietittynä ja ikäryhmittäin suunnattuja iltoja, opettajia kutsuttuna tarpeen mukaan voi olla luokan vanhemmille, solun vanhemmille tai koko koulun vanhemmille (koulun tarpeista ja koosta riippuen) hyvä foorumi esim. kasvatussopimuksen tekemiselle aikuisten osalta Koolle kutsujana esim. vanhempaintiimi (luokkakohtainen) tai vanhempainyhdistys (koulukohtainen)
Huoltajia mukaan oppilashuoltoryhmiin Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Monialainen asiantuntijaryhmä (ei ohr), käsittelee yksittäisten oppilaiden asioita
..ja oppilashuollon ohjausryhmään? Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.
Vanhempainyhdistys Edustaa vanhempia ja tuo vanhempien mielipiteitä esiin Tukee koulun toimintaa ja hyvää oppimisympäristöä Antaa vanhemmille vaikuttamiskanavan, ottaa kantaa ja tekee aloitteita Tukee oppilaskunnan toimintaa ja edistää oppilaiden osallisuutta koulussa Vanhempainyhdistykset (ry:t) voivat olla Suomen Vanhempainliiton jäseniä (n. 1350 jäsenyhdistystä) voimavara kodin ja koulun yhteistyössä yhteisöllistä kansalaistoimintaa parhaimmillaan yhdistys on kunnalle/koululle hyvä kumppani, jossa on paljon eri alojen asiantuntemusta ja osaamista
YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (1) IDEOITA KODIN JA KOULUN PÄIVÄÄN AVOIMET OVET JA REKSIN AAMUKAFFET PERHEFESTARIT: koulu avoinna kaikille, mummut ja papatkin mukaan http://buzz.fi/paulaharju/yhteisofestarit/ OPETAN-päivä http://komeetta.ejuttu.fi/artikkeli/opetan-paiva-poikkilaakson-koululla-helsingissa AMMATTIMESSUT: mitäs teijän iskä tekkee työkseen HARRASTEMESSUT: jokaiselle mielekäs harrastus-kokeillaan! LEIKKIPÄIVÄ: koti, koulu ja lapset leikkivät yhdessä ELÄVÄ KIRJASTO LASTEN LAINAAMO: ekaluokkalainen, skuuttityttö YHTEISTÄ HAUSKAA: pijetään pihajuhulat, rillataan ja retkeillään OLYMPIALAISET FUTISTURNAUS: oppilaat juoksuttavat vanhempia ja opettajia MATKAILU AVARTAA: tiijäkkö nää äiti, missä on minun luokka?
YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (2) TEE HYVÄ TEKO HAASTE KOKO YHTEISÖLLE: tehdään ramppeja, autetaan naapurin mummua, puutun kiusaamiseen ENERGIAJUOMAKAMPANJA: haastetaan yhteisö kauppiaalle diplomi POLKUPYÖRÄT KUNTOON KESÄKSI: isä, äiti, mummi tai pappa koululle ja remppalaatikko mukaan DIAKONIA, NUORISOTYÖ, YHDISTYKSET: verkostot kuntoon ja toimimaan ->VIP-VIIKKO: Viikko Ilman Pelejä -koskee myös vanhempia! -> VANHEMPAINILTOIHIN VAPAAMUOTOISIA OSUUKSIA:tutustumista ->VANHEMPIEN FACEBOOK-RYHMÄT, kodin ja koulun yhteistyöstä vastaavat tahot mukaan koululta?
YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (4) VAIKUTTAMINEN: OPS, oppilashuoltosuunnitelma, säästöt, kouluhyvinvointi, lausunnot jne. TURVALLISESTI LIIKENTEESSÄ: kelkalla, pyörällä, mopolla, millä vaan SOPIVASTI MUKAAN JA MATKAAN: viipaleosallistujia etsimään TEEMAPÄIVÄT JA VIIKOT HUOMIOON: yhessä parempi internetti KASVATTAJA PELISSÄ: pelikasvatustapahtuma yhdessä, järjestöt avuksi PÄIVITETÄÄNKÖ PELISÄÄNNÖT: kaikki mukaan suunnitteluun MONINAISUUDEN PÄIVÄ OSANA TOIMINNALLISTA TASA-ARVO JA YHDENVERTAI- SUUSSUUNNITELMAA http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta
OSALLISUUTTA KOULUSSA välituntiliikuttajat, kummioppilastoiminta, välituntivälinevuokraamo, koulun oma lapsiparlamentti, oppilaskunta mukana vanhempainyhdistysten kokouksissa (edustus), osallistuminen kouluympäristön suunnitteluun, vanhempainyhdistys ideoijana ja rahoittajana, mielipiteiden kysyminen esim. kirjahankintojen suhteen, juhlien järjestelyissä, virkistystoiminnassa, kerhoissa, välituntileikkien ideoiminen ja ohjaaminen oppilaiden toimesta, remonttisuunnitteluapu ja ideat lasten taholta kuulluksi, yhteiset teemat ja päivät (vaikuttajapäivä, hyvän käytöksen viikko jne.), palautteen kysyminen, oppilaat talkoissa tapahtumissa, erilaiset suunnittelu- ja muut luovat kilpailut, perheiden toiminnalliset tapahtumat, mopo- ja tai pyöräparkki, teemaillat, myös opettajat vanhempainyhdistyksissä mukana (hallitus, jäsenkunta), vanhempien vierailut oppilaskuntien kokouksissa, puffetit ja esittelypöydät eri tapahtumissa myös koulun ulkopuolella yhteistyössä toteutettuna, kirpputoritapahtumat, välipalakioski, ruokalatoimikunnat, välituntihuoneet, kerhotoivekyselyt, toiveruokapäivät
Työkaluja www.popupkoulu.fi www.omaoppilaskunta.fi www.kivakoulu.fi http://wordpress.edu.hel.fi/vanhemmuudentu ki/ http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta/ yhdenvertaisuus/erityiskasvatus/hyvat_kaytannot
Liikunta Lukeminen Taide & Kulttuuri Liikenneturvallisuus Terveys & Hyvinvointi Turvallisuus Suvaitsevaisuus & Yhteisöllisyys Mediakasvatus Kestävä kehitys & Elinympäristö
VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ:
Myönteinen tunnistaminen Väline kuulluksi tulemisen ja osallisuuden edistämiseen - myös vuorovaikutuksessa vanhemman ja opettajan välillä!
Myönteinen tunnistaminen Näkökulma varhaisen tuen uudelleen suuntaamiseen Lapsia ja nuoria (tai vanhempia) ei erotella tuettaviin ja pärjääviin, vaan myönteinen tunnistaminen voi toteutua kenen kanssa tahansa, missä ja milloin vain. Kyse on ideologisesta, käytännöllisestä ja ammatillisesta painopisteen muutoksesta, joka merkitsee siirtymistä normaalin tavoittelusta erilaisuuden arvostamiseen, riskeihin puuttumisesta voimavarojen tunnistamiseen sekä yksilöön kohdistuvista toimintatavoista lasten ja nuorten tukemiseen arjen yhteisöissään. Pitkällä aikavälillä myönteinen tunnistaminen voi toimia paitsi yksilöitä voimaannuttavana ja yhteisöjä sitouttavana periaatteena, myös tehokkaana hyvinvoinnin tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen menetelmänä, joka vapauttaa varhaisen puuttumisen resursseja instituutioiden perustoimintaan. (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 15.)
Myönteisen tunnistamisen idea NORMAALI/POIKKEVA -> NORMAALI POIKKEAVUUS RISKIT JA ONGELMAT -> VOIMAVARAT JA MAHDOLLISUUDET HAITAT -> HYVINVOINTI MENNEISYYS JA TULEVAISUUS -> TÄSSÄ JA NYT YKSILÖKESKEISYYS ->YHTEISÖLLISYYS VARHAINEN PUUTTUMINEN ->JATKUVA TUNNISTAMINEN (Kirsi Pauliina Kallio 2016)
Tunnustussuhdeteoriat Ihmisen aktiivinen pyrkimys tulla tunnustetuksi on tunnustussuhdeteorioiden (theories of recognition) lähtökohta Axel Honnethin mukaan yksilön identiteetti kehittyy jatkuvassa kamppailussa inhimillisestä arvostuksesta, jota on mahdollista saada vain ihmisten keskinäisen arvonannon kautta. (vrt. respektin tavoittelu; Manninen 2010; Huuki 2010) Lähisuhteissa koettu emotionaalinen tuki ja hoiva, yksilön oikeuksien ja toimijuuden kunnioittaminen yhteiskunnan tasolla sekä yhteisöllistä osallisuutta vahvistava sosiaalinen arvostus kehittävät identiteetin muotoutumiselle välttämätöntä itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015;Honneth 1995; Fraser & Honneth 2003; Huttunen 2006)
Kielteinen tunnistaminen Charles Taylor: tavoitteena tulisi olla tunnistaminen, joka koetaan oikeaksi ja ohittaa kategoriset määrittelyt (recognition vs. non/mis/disrecognition) (Kalllio 2016) Harhaanjohtava tai hajottava tunnistaminen voi olla myös tahallista tunnustuksen kieltämistä (disrecognition) (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 19) Esimerkiksi homoseksuaalisen suuntautumisen tunnistamatta jättäminen tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli on suuntautumisesta tietoinen, evää toiselta ihmiseltä mahdollisuuden elää sukupuolisuuttaan (ks. Korkala 2014). Tällaista aktiivista kielteistä tunnistamista voidaan pitää aktiivisen myönteisen tunnistamisen vastakohtana (vrt. Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 20; Ikäheimo 2008; Metteri 2012; Turtiainen 2012)
Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen johtaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksiin
TUNNISTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Kohteena voi olla mikä tahansa asia tai piirre, jolla on erityinen merkitys ihmiselle itselleen Tilanneherkkyys osa tunnustuksen antamista Yleisen erilaisuuden korostaminen yksilöllisten poikkeavuuksien sijaan Yhteisöllisen arvostuksen ja toiminnan tukeminen yksilösuoristusten arvioimisen ja aikuislähtöisen palkitsemisen ohella Tunnistamiselle otollisten tilanteiden tietoinen rakentaminen Tunnistamista tukevien arkisten käytäntöjen kehittäminen Tavoitteena eri arkiympäristöissä rakentuvien voimavarojen laaja hyödyntäminen; lasten ja nuorten voimaantuminen elämismaailmoissaan (Kallio 2016)
Venla: Vanhempien rooli pitäis tehdä näkyväksi myös koulussa. Vanhemmat harvoin kokevat olevansa tervetulleita kouluun. Toivotetaan kyllä tervetulleiksi, mutta auta armias jos menet oikeasti osallistumaan vaikka luokan toimintaan, niin eipä ookaan niin helppoa.
Kiusaaminen puheeksi http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta/osallisuus/valos a/kouluosallisuus -> kiusaamisen vastaisen suunnitelman jalkauttaminen - Puhutaan kiusaamisesta lasten kanssa - Puhutaan kiusaamisesta vanhempien kanssa 3.8.2018