Kansanpistojen rooli ja vahvuudet haasteellisten kohderyhmien koulutuksessa FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Haasteelliset kohderyhmät Erityislahjakkaat Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat Maahanmuuttajat Vähemmistökieliset
Oppijat eroavat toisistaan Oppimis- ja opiskeluvalmiuksissaan Kiinnostuksen kohteissaan ja motivaatiossaan Oppimistarpeissaan TARVITAAN ERIYTTÄMISTÄ:
Mitä se on? Yhtenäistävä eriyttäminen: Opettajan tukitoimilla tavoitellaan kaikille oppilaille yhteistä perustasoa. Erilaistava eriyttäminen: Opettajan tukitoimilla ohjataan oppilasta syvempään ajatteluun. Molempia tarvitaan!
Eriyttää voidaan: opetukseen ja oppimiseen käytettävää aikaa oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta oppimiseen käytettäviä menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja sisältöjen valinnalla opetusjärjestelyiden avulla, esim. erilaiset ryhmät Eriyttäminen on ensisijainen keino tukea oppijaa.
Erityislahjakkaat
Lahjakkaat oppijat (Tomlinson, 2005) Lahjakkuuden alueet voivat vaihdella oppilas voi oppia syvemmin, nopeammin, huomata uusia yhteyksiä, joita oppikirjassa ei ole jne. Hekin tarvitsevat apua oppiakseen oman potentiaalinsa mukaisesti riittävän haasteellisia tehtäviä Ellei niitä tarjota myös lahjakkaiden oppiminen taantuu: - tutkimusten mukaan aivot menettävät kapasiteettiaan, elleivät saa käyttöä, aivan kuten lihakset - voivat alkaa ajatella, että arvosanat ovat tärkeämpiä kuin tieto, eivät ota älyllisiä riskejä tai haasteellisia tehtäviä
- heistä voi tulla perfektionisteja, hyvä menestys liian tärkeä osa minäkuvaa (pakkomielteenomainen käytös) - eivät opi ponnistelemaan tai epäonnistumaan, luovuus syntyy monesti yrityksestä ja epäonnistumisesta, riskinotosta - itseluottamus syntyy siitä, että ylittää itsensä omanarvontunto siitä, että tuntee olevansa tärkeä ja arvostettu - opiskelu- ja selviytymistaitojen kehittyminen voi vaarantua, selviytyminen elämässä edellyttää ponnisteluja, työtä, sisua ja riskinottoa
Mitä tehdä? Tavoitteita nostetaan jatkuvasti siten, että lahjakkaat kilpailevat omien mahdollisuuksiensa ja potentiaaliensa mukaan (eivät normin tai muun ryhmän) Tavoitteiden asettelu tärkeää erinomainen on heille toista kuin jollekin muulle Myös lahjakkaat tarvitsevat opettajan tukea saavuttaakseen omat tavoitteensa Ponnistelun ja hauskuuden tasapaino oppimisessa (kuiva pänttääminen kiehtovat ja kiinnostavat tehtävät)
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
Syrjäytyminen Syvä ja kumuloituva prosessi, joka alkaa yleensä jo varhaisessa vaiheessa Sosiaalisen elämän perusrakenteet auttavat yhteiskuntaan integroitumiseen Sosiaalinen tausta ja elämänolosuhteet varhaislapsuudessa ovat yhteydessä koulutuksessa menestymiseen
Ketkä ovat riskiryhmässä? Vailla koulumotivaatiota olevat Oppimisvaikeuksiset Vammaiset ja sairaat Oppilaat, joilla on varhaisia negatiivisia kokemuksia koulusta ja oppimisesta Oppilaat, joilla ongelmia opettajien ja koulutovereiden kanssa Matala sosioekonominen tausta Ongelmat perheessä; alkoholi, huumeet, väkivalta, työttömyys, eronneet vanhemmat, mielenterveysongelmat, köyhyys, perheenjäsenten vuorovaikutusongelmat Oppilaat, joilla on emotionaalisia ja käytösongelmia, ovat suurimmassa riskiryhmässä
Ratkaisuina mm. Joustava perusopetus: työelämälähtöinen opetus - oppilaat opiskelevat työpaikoilla ja koulussa - kaksi aikuista ryhmässä; erityisopettaja ja sosiaali/nuorisotyöntekijä Perusopetuksen lisäopetus (ns. kymppiluokka) - Mahdollisuus vahvistaa perustaitoja - Ryhmiä erikseen eritysoppilaille ja maahanmuuttajaoppilaille - Mahdollisuus tehdä päätöksiä jatkovalinnoista - Noin 1500 (2 3 %) oppilaista osallistuu lisäopetukseen 9. luokan jälkeen vuosittain Kansanopisto-opinnot - Mahdollisuus myöntää opintoseteleitä - Vuoden harkinta-aika - Internaattimuotoinen opiskelu tuo tukea nuoren juurettomuuteen - Arjen taitojen oppiminen käytännön kokemuksen kautta
HALLITUSOHJELMA: Hallitusohjelma ja KESU Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016: Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun siten, että vuoden 2013 alusta lukien jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat
Perusopetuslain muutoksen ja uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta - koulun toimintakulttuuri suosii opettajien yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä - käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja - kaikkialla on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit - mahdollistetaan varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki 16
: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI T ) TUKIMUODOT eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus kokoaikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko,
Oppilaat, joilla oppimisvaikeuksia (Tomlinson, 2005) Etsi oppilaan vahvuudet vahvista niitä keskusteluissa, mutta myös ryhmän edessä Ei korjata virheitä, vaan harjoitellaan sitä, missä onnistutaan Keskitytään olennaiseen emme opiskele yksinomaan tulevaisuutta varten, vaan jokaisen opiskelupäivän olisi oltava mielekäs kaikkea ei tarvitse oppia suuret linjat, peruskäsitteet ja periaatteet kokonaiskuvan muodostaminen, merkitysten ymmärtäminen
Tunnista oppimisprofiili anna tehtäviä jotka näyttävät sellaisilta, ettei niistä selviä opeta onnistumaan, anna tukea, rohkaise, auta suunnittelemaan, opeta strategioita jne. onnistumisen elämys luo itseluottamusta oppimiseen Käytä monia tapoja: kuulo, näkö, kosketus; joku oppii yksin, toinen yhteistyössä; joku hahmottamalla ensin kokonaisuuden, toinen yksityiskohdat oppilaan oma valinta tärkeä Hyväksy oppilas ihmisenä
Opiskelijan tukeminen Lähikehityksen vyöhyke (Zone of Proximal Development, Vygotsky 1978): alue, joka on oppilaan osaamisen ja myöhemmin tapahtuvan osaamisen välissä Vuorovaikutuksellinen tuki (Scaffolding): oppija suoriutuu tehtävistä, joka itsenäisesti olisi mahdoton (Donato 1998): 1. Herättää ja ylläpitää kiinnostus tehtävässä 2. Yksinkertaistaa tehtävää siten, että oppija kykenee sen tekemään 3. Ylläpitää tehtävän tavoite oppijan mielessä 4. Tuoda esille oppijan tuotoksen ja ideaaliratkaisun kriittiset piirteet ja erot 5. Kontrolloida oppijan frustraatiota ongelmallisissa tilanteissa 6. Antaa mallia, jota kohti pyrkiä
Maahanmuuttajat
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Yhä useammat aikuiset maahanmuuttajat hakeutuvat opiskelijoiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli korostuu erityisesti kunnissa, joissa ei ole tarjolla työvoimapoliittista koulutusta tai joissa työhallinto ei pysty vastaamaan kysyntään. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ole työnhakijoina työvoimatoimistoissa. Omaehtoisen koulutuksen lisääntyminen on tuonut vapaan sivistystyön piiriin yhä enemmän myös työhallinnon asiakkaita. Vapaan sivistystyön rooli vahvistunee uuden kotoutumislain myötä, joka astui voimaan syyskuussa 2011. Myös Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012 painottaa aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien, kuten maahanmuuttajien, osallistumista vapaan sivistystyön koulutukseen.
Maahanmuuttajakoulutus ja siihen osallistuneet opiskelijat koulutusmuodoittain Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta annettiin kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa (N=140) yhteensä 128 905 opetustuntia vuonna 2010. Opiskelijoita koulutukseen osallistui yhteensä 16 919. Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus oli keskeisin koulutusmuoto sekä opetuksen tuntimäärän että opiskelijoiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna. Osuus oli noin puolet kaikesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Osallistujien osuus oli puolestaan noin 71 % kaikista eri koulutusmuotoihin osallistuneista maahanmuuttajaopiskelijoista. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Maahanmuuttajakoulutuksen tuntiosuudet eri koulutus-/rahoitusmuotojen mukaan 2 % 3 % 1 % 4 % Omaehtoinen koulutus Työvoimapoliittinen koulutus 39 % 51 % Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Tilaus- tai henkilöstökoulutus Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu koulutus Muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus Kansanopistoista 59 % (N=20) järjesti omaehtoista koulutusta maahanmuuttajille (78 % kaikesta maahanmuuttajaopetuksesta) Yhdeksässä kansanopistossa omaehtoista opetusta annettiin yli 1000 tuntia vuodessa ja neljässä yli 3000 tuntia vuodessa. Laajaa oppituntimäärää selittää se, että monilla kansanopistoilla on yksi tai useampi maahanmuuttajalinja tai muutoin paljon maahanmuuttajille suunnattua opetusta. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Maahanmuuttajille suunnatun omaehtoisen koulutuksen sisällöistä Suosituin muoto olivat kotimaisten kielten kurssit: valtaosa kaikista vastanneista oppilaitoksista tarjosi suomen ja/tai ruotsin kielen opetusta. Kotimaisten kielten kursseja tarjottiin eritasoisina ja erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen. Monissa oppilaitoksissa näihin yhdistyi kulttuuri- ja yhteiskunnallista opetusta. Kielten lisäksi suosittuja kursseja olivat erilaiset liikuntakäsityö-, ruoanlaitto- ja tietotekniset kurssit. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Työvoimapoliittinen koulutus Tuntimäärien mukaan työvoimapoliittinen koulutus oli toiseksi suosituin koulutusmuoto omaehtoisen koulutuksen jälkeen: opetustuntien mukaan tarkasteltuna se vastasi noin 39 % kaikesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten työvoimapoliittista koulutusta tarjosivat kansalaisopistot. Kansanopistot: koulutus painottui kotimaisten kielten opetukseen sekä yhteiskunnallisten ja työelämätaitojen opetukseen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Maahanmuuttajakoulutuksen tulevaisuus oppilaitoksissa Suurin osa oppilaitoksista kertoi, että maahanmuuttajakoulutuksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Muutos näkyy opetuksen määrän kasvussa sekä opetustarjonnan monipuolistumisessa. Joissakin oppilaitoksissa koulutustarjontaa aiotaan lisätä, jos tarvetta siihen syntyy. Monet oppilaitokset eivät nykyisillä resursseilla pysty järjestämään riittävästi maahanmuuttajakoulutusta, vaikka tahtoa löytyisikin. Tulevaisuudessa koulutuksen määrä ja sisällöt riippuvat monien oppilaitosten kohdalla rahoituksen laajuudesta sekä henkilöstön osaamisesta ja/tai riittävyydestä. Osa oppilaitoksista huomautti, että maahanmuuttajia on toistaiseksi niin pieni määrä, ettei erillinen opetus ole kannattavaa. Sen sijaan maahanmuuttajia rohkaistiin osallistumaan oppilaitosten normaaliin kurssitarjontaan. Vrt. kysyntä ja tarjonta Ks. Selvitys aikuisten perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja valmistavasta opetuksesta * Irrallisuus muusta maahanmuuttajakoulutuksesta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Uudet opetussuunnitelman perusteet - Uudessa kotoutumislaissa (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) on säädetty, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti - Opetushallitus antoi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1.2.2012, valmistelu laajassa yhteistyössä vuonna 2011 - Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.6.2012 jälkeen hankitussa ja/tai alkaneessa koulutuksessa - Opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa toistaiseksi - Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa näistä perusteista - Perusteet on annettu suomeksi ja ruotsiksi, käännökset myös englanniksi
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa Kotoutumiskoulutus (20 21 ) 1. järjestetään pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 2. Uudistustarve arvioidaan Osallisena Suomessa -kokeilun perusteella 3. Tavoitteena toimiva kielitaito (perusteluissa B1.1.) 4. Voi sisältää myös mm. osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista, ammatillista suunnittelua, uraohjausta Omaehtoisen opiskelun tukeminen (23 25 ) 1. Suomen/ruotsin kielen opiskelua tai järjestetään ko. kielillä 2. Voi sisältää myös työharjoittelua, kansalaisjärjestötoimintaa 3. Pääosin työvoimapalvelulain mukaiset edellytykset, lisäksi voi sisältää mm. perusopetusta, pätevöittävää koulutusta 4. Paljon vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden toimijoiden varassa, jonkin verran myös korkeakoulutusta
Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Muutoksia: Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat: opiskelun avaaminen entistä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle ja viestinnällisen kielitaidon suuntaan Suomen kieli ja viestintätaidot Suomen kieli ja viestintätaidot: keskeisissä sisällöissä kielenkäyttötarkoitukset, aihe-alueet sekä viestintätaidot Henkilökohtaistaminen sekä polut: nopea polku, peruspolku ja hidas polku Ohjauksen roolin korostuminen Lähtötason arviointi
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Muutoksia: Jaottelu: 1. Primaarilukutaidottomat: oppija ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti ole koulutaustaa 2. Sekundaarilukutaitoiset: oppija osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, koulutausta voi vaihdella 3. Semilukutaitoiset: oppijalla jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla, käynyt mahdollisesti koulua muutaman vuoden tai oppinut lukutaitoa muulla tavoin, opiskeluvalmiudet ovat kuitenkin puutteelliset Suomen kieli ja viestintätaidot, lähtötason arviointi Oma arviointiasteikko, jonka lisäksi hyödynnetään kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa
AIKIS-MATERIAALIEN AIHEALUEET JA KÄSIKIRJOITUKSISTA VASTAAVAT HANKKEET Mukana runsas 30 oppilaitosta ja noin sata käsikirjoittajaa 1.MATERIAALIA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN HARJOITTELUUN VILU AXXELL 2. ARKIPÄIVÄN MATERIAALI KIELIVAKKA SUOMEN KIELTÄ VERKKOON (S2V) 3. AMMATILLINEN MATERIAALI Tekniikka ja liikenne Sosiaali- ja terveys Matkailu- ja ravitsemisala Liiketalouden ala Humanistinen ja kasvatusala Sertifikaatteja (työturvallisuus- ja tulityö, hygienia) Työelämätaidot VERSOT KIELIVAKKA PALSU SUOMEN KIELTÄ VERKKOON (S2V) SUOMI-OPPI (ALOITTAA VUONNA 2012) 4. ITSEARVIOINTIMATERIAALI 5. RUOTSIN KIELI SUOMI VERKKARI DIGITALA VÄGEN TESTMATERIALET
Lukioon valmistava koulutus, Kanadan malli Järjestämislupa tietyillä kouluilla. Kesto 1 2 vuotta (puolen vuoden jälkeen mahdollisuus siirtyä suorittamaan lukio-opintoja, jos kielitaito sen mahdollistaa). Keskitytty seuraaviin oppiaineisiin: pääpaino englanti toisena kielenä -opinnoissa, sen lisäksi opetetaan matematiikkaa, kansalaistaitoa, liikuntaa, luonnontieteitä ja draamaa. Valmistavan koulutuksen lopussa kielitaito testataan yhteisellä testillä. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat sijoitetaan lukiokoulutuksen toisen kielen opiskeluryhmiin englannin kielen taitotason mukaan, jopa suoraan kolmannelle tai neljännelle englanti toisena kielenä -kurssille.
Vähemmistökieliset
TAUSTAA Suomen romanikieli, saamen kielet ja viittomakieli ovat uhanalaisia kieliä. Kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle on katkennut, tarvitaan tietoisia toimia. Opettajista ja opettajankouluttajista on puutetta. Vanhemmat eivät aina pidä kieltä tärkeänä. Taustalla raportteja: Suomen romanipoliittinen ohjelma, STM Selvityksiä 2009: 57 Viittomakielisten kielelliset oikeudet, OM Mietintöjä ja lausuntoja 24/2011 Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi, OKM Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7.
Opintoseteliavustukset Vähemmistökielillä (saame, romani, viittomakieli) annettava koulutus katsotaan hakemuksessa eduksi YTR-käsittelyssä mahdollista päättää, otetaanko vähemmistökieliset jatkossa mukaan kohderyhmiin
Kansanopistojen rooli Rooli merkittävä kaikkien haasteellisten kohderyhmien osalta jo nyt Rooli kasvamassa eri syistä (syrjäytyneet nuoret lisääntyvät, kotoutumislain muutos, turvallisen ympäristön puute, juurettomuus, erityislahjakkuuden huomioiminen vasta heräämässä) Koulutuksen volyymit lisääntyvät, tarvitaan lisää koulutuspaikkoja Yhteiskuntatakuu Kansalaiset tarvitsevat vaihtoehtoisia kouluttautumistapoja: joustavuus ajassa ja suoritustavoissa
Kansanopistojen vahvuudet Joustavuus mukautua kysyntään ja antaa koulutusta tarpeen mukaan myös tietyille kohderyhmille erityisinä aikoina Antaa mahdollisuuden irtautumiseen arjen oravanpyörästä Internaatti tarjoaa turvallisen sosiaalisen ja fyysisen oppimisympäristön juurettomalle ja/tai haastavassa elämäntilanteessa olevalle Mahdollisuus oppia arjen taitoja käytännön kautta Osaamista erilaisista haasteellisista kohderyhmistä vahvaa (osaamisen jakaminen) Opintosetelit (koulutus voi olla jopa maksutonta) Mahdollisuus erikoistua tietyn aihealueen/osaamisen huippuyksiköksi