Yleislääkärin rooli masennuksen hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen
Sidonnaisuudet Nimi Jarmo Lappalainen Asema Ylilääkäri Tehtävä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö YleislääkeFeteen aluekouluhaja Hankejohtaja ( kasteesso) Koulutus yleislääkefeteen erikoislääkäri lääkärikouluhajan erityispätevyys hallinnon pätevyys Sidonnaisuudet ei LuoHamustehtävät Duodecim koulutusvaliokunta
Masennuksen merkitys Kallis kansanterveydenongelma Lamaa toimintakykyä enemmän kuin somaarset sairaudet; joka 6 työkyvyhömyyseläke masennuksen takia ( v. 2013 35500 henkeä) Menot yli ½ miljardia + SVA yli 100 miljoonaa euroa 10% PTH: n asiakkaista sairastaa masennusta 3
Haasteita Palveluiden saatavuus on vaikeinta mielenterveyspalveluissa (ArHu-tutkimus) Palvelut ovat hajallaan Asiakkailla on monenlaisia tarpeita; moniongelmaisuus, komorbiliteer Ajan riihävyys Osaaminen vaihtelee Asenteet Masennuksen tunnistaminen Vaaratekijöihin ja riskitekijöihin puuhuminen
Depressio ja perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto on päävastuussa lievän ja keskivaikean depression hoidosta. Riskiryhmiin kohdennetusta seulonnasta (kahden kysymyksen seula, PHQ-9, BDI, DEPS, EPDS, GDS) saattaa olla hyötyä C. Masennuslääkehoito on yhtä tuloksellista kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa A. Hoidon toteutuksessa kolmiomalli on tehokas A : perusterveydenhuollon lääkäri, depressiohoitaja ja konsultoiva psykiatri toimivat yhteistyössä. Perusterveydenhuollossa hoidettava depressiopotilas voidaan ohjata lääkärin lähetteellä HUS:n Mielenterveystalo-palvelusivuston kognitiiviseen malliin pohjautuvaan nettiterapiaan. www.käypähoito.fi
Psykiatrinen konsultaatio Mahdollisuus konsultaatioon ja psykiatrin säännöllinen tuki ja ohjaus parantavat hoidon tuloksellisuutta A. Konsultaatio soveltuu tilanteisiin, joissa yleis- tai työterveyslääkärin tietämys ei yksin riitä, mutta potilaan siirtäminen erikoissairaanhoitoon olisi muuten aiheetonta. Tällaisia ovat esimerkiksi erotusdiagnostiset ongelmatilanteet lääkehoitoon liittyvät ongelmatilanteet tilanteet, joissa hoito perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa ei ole tuottanut tulosta psykoterapiatarpeen arviointi tilanteet, joissa potilasta uhkaa pitkäaikainen työ- tai toimintakyvyn menetys hoidosta huolimatta. www.käypähoito.fi
Ennaltaehkäisy Terveet elintavat edistävät myös mielenterveyhä Ennalta ehkäisevät toimet kannahaa suunnata henkilöihin, joilla on depression vaara tekijöitä tai joilla on masennusoireita, muha ei diagnosfset kriteerit täyhävää sairauha.
Riskiryhmät PitkäaikaistyöHömät Epäselvistä somaarsista oireista kärsivät SosiaalisesF moniongelmaiset Terveyspalveluja paljon käyhävät Alkoholin riskikäyhäjät Työstressistä tai työuupumuksesta kärsivät KipuFlat, unihäiriöt SomaaRset pitkäaikaissairaudet VasFkään synnyhäneet naiset
Vielä riskiryhmiä Muista mielenterveyden häiriöistä kärsivät Aiemmin depression sairastaneet
Tunnistaminen Oletko kuluneen kuukauden aikana usein tuntenut itsesi masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivohomaksi? Onko sinua kuluneen kuukauden aikana usein vaivannut se, ehä et ole juurikaan kiinnostunut tai nauf mistään? Myöntävä vastaus jompaankumpaan johtaa diagnosfsiin selvityksiin.
Diagnoosi Diagnoosi perustuu haastahelussa todehuihin ICD-10 kriteereihin. Kirjaa! Lievissä ja lyhytkestoisissa oirehdinnoissa kannahaa haastahelu uusia n. 1-2 viikon kuluhua ylidiagnosfikan välhämiseksi ErotusdiagnosFikan lisäksi huomiota on syytä kiinnihää monihäiriösyyteen (persoonallisuushäiriö, paniikkihäiriö, ahdistuneisuus ym.) sekä arvioida psykososiaalisen tuen tarveha Huomio myös lääkitykset, päihteet ja somaarset sairaudet
Omahoito Liikunta Työkuormituksen vähentäminen Humalajuomisen välhäminen Ohjatut mielenhallinta ryhmät, kuten depressiokoulu masennusoireisille, joiden diagnosfset kriteerit eivät täyty
Hoito Hyvä hoito edellyhää poflaan, lääkärin ja hoitajan yhteistyötä, koska poflaalla on usein saman aikaisesf somaarsiin sairauksiin, muihin mielenterveysongelmiin tai sosiaalisiin ongelmiin liihyviä tarpeita Hoito, hoidon tavoiheet ja hoidon seuranta suunnitellaan yksilöllisesf monihäiriöisyys ja tuen tarve huomioiden Myös hoidon toteutustapa määräytyy yksilöllisesf (käynnit, hoitopuhelut, nerterapia, case manager, työterveyshuolto, ryhmämuotoiset palvelut jne)
CASE-JUVA 2006 ;Tarve muutokseen Yhteinen huoli masennuspoflaiden hoitumisesta Resurssipula Tuore käypä hoitosuositus; Valtaosa depressiosta hoidetaan perusterveydenhuollossa, depression tunnistamiseen liihyy ongelmia ja hoitoa vaikeuhaa usein poflaan liitännäissairaudet.
MoniammaIlliset työpajat Ongelmien kartoitus KehiHämistarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen (omaa toimintaa peilarin käypähoitoon, poflastapausten käsihely) Koulutustarpeiden kartoihaminen ja Fetopohjan laajentaminen Ratkaisujen mierminen ja talontavasta sopiminen ArvioinF
Tunnistetut ongelmat Ajan riihämähömyys EnsikontakF kiireisessä päivystyksessä Tunnistaminen päivystysflanteessa Hoitoon sitouhaminen Hoidon keskeyhäminen Hoidon pitkihyminen Hoitovasteen arvioinf Työkyvyn arvioinf KomorbiliteR LääkekombinaaFot Vanhojen anfdepressiivojen käyhö Itsemurhariskin arvioinf Työuupumuksen ja masennuksen erohaminen
Ymmärrys Ongelmat liihyvät pääosin ajan puuheeseen MasennuspoFlaita ei voi hoitaa asianmukaisesf lyhyillä kiireisillä päivystysvastaanotoilla Hoitoprosessia on kehitehävä siten,ehä käypähoitoa on mahdollista toteuhaa
Ratkaisut Talon tapa, jossa selkeä hoitokäytäntö ja työnjako sekä selkeät konsultaafokanavat Lääkäreille korvamerkihyjä pidempiä aikoja mielenterveyspoflaille Ohjataan pääosa masennusoireisista poflaista suoraan psykiatrisille sairaanhoitajille Hoitosuosituksessa selkeät askelmerkit, joita noudatetaan
CASE JUVA- seuraukset Palveluohjauksen parantumisen myötä masennuspoflaiden päivystyskäynnit ovat vähentyneet 73,5-8,8 % (v.2005-2011) PoFlaiden sitoutuminen hoitoon on parantunut ja poflaan toipumista on voitu arvioida paremmin PoFlaat ovat tyytyväisiä, kun Fetävät miten hoito etenee Hoitajat ja lääkärit kokevat työnsä helpohuneet Erikoissairaanhoidon käyhö ja kustannukset ovat hallinnassa
talon tapaa F32 käynnit ennen ja jälkeen 80,0 % 73,5 % 70,0 % 60,0 % 55,3 % 2011 91,2( %) 50,0 % 40,0 % 44,7 % ennen talontapaa (n=34) talontavan jälkeen (n=47) 30,0 % 26,5 % 20,0 % 10,0 % 2011 8,8 (%) 0,0 % päivystyskäynnit vastaanottokäynnit
Miten mielestäsi masennuspoilaat ovat hyötyneet uudesta hoitokäytännöstämme? Ohjaus vastaanotolla on parantunut. KonsultaaFo masennuksen pitkihyessä on nopeutunut. PoFlasta helpohaa Feto siitä, miten hoito etenee, etenkin jos masennus on vaikea ja toimintakyky huono. Asiakkaiden sitoutuminen hoitoon on parantunut ja asiakkaan toipumista voidaan arvioida paremmin. Lääkityksen arvioinf on napakampaa.
F32 hoitopäivät/1000as/3v erikoissairaanhoidossa 120 100 80 60 40 20 0 2003-2005 2006-2008 2009-2011 2012-2014
F32 ESH käynnit/1000as/3 v 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2003-2005 2006-2008 2009-2011 2012-2014
Aikuisten depression (F32-33) kustannus/1000 as v.2014 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 sopa yhtpäiv esh vos esh avo pth vos pth avo
Puhtaan masennuksen kustannus (eur/1000 as.) v. 2013-2014 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 - Mount depression pth avohoito sosiaali-palvelut pth vuodeosasto päivystys esh avohoito esh vuodeosasto
Komplisoidun masennuksen kustannus (eur/1000as) v.2013-2014 35 000 Komplisoitu depressio 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 - pth avohoito sosiaali-palvelut pth vuodeosasto päivystys esh avohoito esh vuodeosasto
Kolmiomalli
Kolmiomallilla toteutewu hoito lisää masennuksen hoidon tuloksellisuuwa (näytön aste=a) NäyHö 2 vuoteen saakka Parantaa oireita, hoitomyöntyvyyhä, hoitovasteha, remissiota ja toipumista masennuksesta Tässä on taustalla poflaan parempi sitoutuminen lääkehoitoon, hoitajan psykiatrinen kokemus ja hoitajan säännöllinen psykiatrinen työnohjaus sekä psykiatrinkonsultaafo 30.11.2015 www.esshp.fi 30
PoIlasopetus Tarjotaan Fetoa masennuksesta, sen oireista, syistä, yleisyydestä, hoidosta ja niiden vaikutuksista Huomioidaan perhe ja läheiset Opastusta keinoista, joilla itse voi vaikuhaa mielialaansa; elintavat, liikunta, stressinhallinta, vuorovaikutus ym. Tietoa lääkityksestä Tietoa palvelujärjestelmästä YhteysFedot ja menehelytapaohjeet, jos ongelmia 30.11.2015 www.esshp.fi 31
Hoidon- ja toipumisen seuranta Asetetaan konkreerset tavoiheet yhdessä poflaan kanssa ja määritellään hoitojakson pituus Seurataan toipumista sovituin miharein (esim. BDI) Puututaan,jos hoito ei etene odotetulla tavalla KäynFen Fheys ja seurantavälit määräytyvät yksilöllisesf Huomioidaan poflaan toiveet palveluiden suunnihelussa Hoitosuhteen syytä jatkua toipumisen jälkeenkin (puhelin, turvallinen viesfn välitys ym) pari vuoha (uusiutumisriski) 32
Miten hoito näywäytyy poilaalle? PoFlas pääsee tarvitsemaansa hoitoon ja arvioon PoFlas Fetää mistä masennuksessa on kyse PoFlas Fetää miten hoito ja toipuminen etenee ja keneen voi olla yhteydessä, jos tulee ongelmia PoFlas kokee tulleensa kuulluksi ja poflaan omat tarpeet (muutkin kuin lääkefeteelliset) ja toiveet on huomioitu hoitoa ja palveluita suunniteltaessa PoFlas voi luohaa siihen, ehä jos toipuminen ei etene suunnitellulla tavalla, asiaan puututaan hef tarvihavalla asiantuntemuksella
Masennuksen hoidossa keskeistä Saatavuus Riskitekijöihin ja vaaratekijöihin puuhuminen Tunnistaminen Asiakaskeskeisyys Hoidon ja tuen tarpeen määrihely ja tunnistaminen yhdessä asiakkaan kanssa Hoidetaan koko paker ( esim. päihderiippuvuuha) Ensin määritellään mitä hoidetaan ja sihen kuka ja miten? Yksilöllinen hoidon ja palveluiden suunnihelu Keskitytään hoitamiseen eikä vastaanohamiseen 34
Mahdollisuuksia Työjärjestelyt Omahoito, psykoedukaafo ja psykososiaalinen tuki Hoidon suunnihelu yhdessä poflaan kanssa Palveluvalikoiman laajentaminen (nerterapia, ryhmät ym.) Asiakkaiden profiloinf ja segmentoinf; yksilöllisemmät palvelut Kolmiomalli; yhteisen osaamisen parempi hyödyntäminen 30.11.2015 www.esshp.fi 35
Erilaisten ihmiset tarvitsevat erilaisia palveluita 30.11.2015 www.esshp.fi 36
Palvelut asiakkuuksien mukaan Pärjäämisvaje Sairauskuorma Lähteet; Koivuniemi &Simonen 2011, Kekomäki 2014
Kiitos 30.11.2015 www.esshp.fi 38