BUSINESS INSIGHT PRESSERIN TUOTTAMA PÄÄTTÄJÄJULKAISU ILMOITUSLIITE 2016 KASVU KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA s.4 s.10 s.14 s.25 MYYNTI yrtyksen melentlaks Pohjos-Euroopan YRITYSMAJOITUS- MARKKINOIDEN VALLOITUS on alkanut Työterveyspalvelut INVESTOINTI LIIKETOIMINTAAN Janssen METSÄSTÄÄ INNOVAATIOITA Pohjosmassa 19.-20.4.2016 KATTILAHALLI, HELSINKI s.22 Matas Järnefelt: HILTI UUDISTAA RAKENNUSALAA
2016 ELÄMÄÄ SOMEN ULKOPUOLELLA Dgtalsotumsen ja sosaalsen medan myötä verkostot ovat monnkertastuneet, samalla maalma tuntuu penemmältä. On tärkeää mustaa, että kuuluvmmat äänet evät ana ole enemmstön ään. Huolestuneena olen seurannut, kunka monen nuoren medaseuranta rajottuu nhn dgtaalsest julkastuhn artkkelehn, jota oma verkosto jakaa sosaalsessa medassa. Eräs tapaaman lke-elämän vakuttaja totes tyynenä, että lukukokemusta optaan arvostamaan elämänkokemuksen myötä. Vaadtaan parempaa ssältöä, sellasta, jota on mettty, punnttu, okoluettu ja vedostettu. Busness Insght 2016 lmestyy nyt tosta kertaa. Kokonasuutta on työstetty yhdessä tuotantotmn kanssa jo syksystä alkaen parhaan lukukokemuksen saavuttamseks. Olemme etsneet ja pyytäneet alojensa kärktomjota, yhteskunnallsa päättäjä ja melpdevakuttaja jakamaan näkemyksään Suomen lketomntakentästä. Tämän vuoden uuden vuoden lupauksen on kuunnella entstä tarkemmn äänä, jotka ovat plossa, somekuplen ulkopuolella. Ymmärtää paremmn ntä, jolle oma maalman on veras. Seltä vo löytyä todellsa tmantteja. Ideota, jotka sommassa mttakaavassa svttävät metä mona, ehkä koko Suomea, lokkauksa eteenpän. Jasmne Plavsc Päätomttaja Päätomttaja: Jasmne Plavsc jasmne.plavsc@presser.f Projektpäällköt: Kasa Ylhärslä, Kat Tylllä Tuottaja: Laura Santala Ulkoasu ja tatto: Vrp Vhervuor Kanskuva: Vtal Gusatnsky Panopakka: PunaMusta Oy Julkasja: Presser Oy Kasanemenkatu 3 B, 7. krs, 00100, Helsnk BUSINESS INSIGHT 6-11 KASVU Myynt yrtyksen melentlaks s.6 Lue verkossa http://busnesspresser.f Seuraa metä somessa Oll Muuranen: Sevän kompromssn kusaus s.8 Slushn knnostavmmat Startupt s.8 Yhtestyöllä teollsen nternetn osaamskeskukseks s.10 Asums- ja majotuspalvelut murroksessa s.12 Rohkeaa kasvua rakennusalalla s.14 12-19 KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA André Noël Chaker: Suomen kestämätön vahvuus s.15 Kaatopakasta Ekoteollsuuskeskukseks s.15 Ydnvomala rakennetaan ympärstö huomoden s.16 Teto on valtaa -vastuullsuudessakn s.17 Saraudenhotoa va nvestont lketomntaan? s.18 Porsta kulkee suurkn last s.19 20-27 Oll Rehn: Suom nousee työllä, yrttämsellä ja nvestonnella s.20 Mttausteto jalostuu ohjeks s.21 Hltllä nvestodaan vahvast tulevasuuteen s.22 Yrtysyhtesöt krjottavat Rauman menestystarnaa s.24 Scence fctonsta uudeks hotomuodoks s.25 Kuljetusala on tällä hetkellä sprnttvauhtnen maraton s.26 Pakkatedot reaalajassa puhelmeen s.28 IOT lsäarvo-mahdollsuudet hyödyntämättä s.29 Ideasta uutta lketomntaa lman jahkalua s.30 Analytkkapohjaset käyttäjälähtöset palvelut IOT:n keskössä s.31 Smplcty s the new nnovaton s.32 IOT tuls kästellä muutosmatkana s.33 Suurn lottovotto on sellanen, josta e osata edes uneksa s.34
6 BI 2016 7 BI 2016 Start-up- ja kasvuyrtykset: kakk myynttomnnot yhdeltä luukulta Kun kasvavan yrtyksen myynttomnnot rakennetaan yhden tomjan kautta, sälyy vso yhtenäsenä ja kustannustehokkuuskn on omaa luokkaansa. Ertysest alkuvaheessa myynt kannattaa ulkostaa. Medän huppumyyjämme sekä kokenut myynnn johto ovat valmta töhn, Ekdahl kertoo. Palveluhn kuuluu myynt- ja markknontstrategat, myyntvestntä, myyntvalmennukset sekä yrtyslakpalvelut. Tärkeänä lsänä Guts Consultng auttaa myös osaaven myyjen sekä esmesten rekrytonnssa avomena hakuna ta suorahakuna. On er asa palkata koodar kun pävttän yrtystä edustava myyjä, joka osaa hastella johtolankoja. Myynthenklöstön rekrytonnssa panotetaan luonteeseen lttyvä tunnetatokykyjä, sllä ntä omnasuuksa muutosten kourssa olevat yrtykset enten tarvtsevat, Nemnen panottaa. MYYNTI tekst: Päv Remes kuvat: Jenn Salonen S uomen kovmmat myyjät tuhahtavat konsultthymstelylle. Matt Ekdahl ja Janne Nemnen lähtevät ssukkaast vääntämään suomalasyrtysten myynttahdon avan uusn sfäärehn. Vmeset vuodet ovat olleet raakoja suomalaslle yrtykslle ekä varsnasta valoa veläkään näy tunneln päässä. Kpupsteet ovat melko yhtenäsä rppumatta tomalasta ta yrtyksen koosta: taloudellsesta tlanteesta johtuva resursspula, pelkkn lukuhn tujottamnen sekä fokuksen srtymnen hmsten johtamsesta tehokkuusajatteluun. yrtyksen melentlaks Olpa so, vahvatasenen yrtys ta hekkotasenen start-upyrtys, samat ongelmat myynnn osalta nousevat ana eslle, sanoo Guts Consultngn tomtusjohtaja Matt Ekdahl. Lkennelentäjätaustaselle Ekdahllle van tavas on rajana ja hänen ntohmonsa on vahvast myynnn ja lketomnnan kehttämsessä. Yhdeksän vuoden kokemus kouluttamsesta, myynnstä ja johtamsesta sekä start-upessa että pörssyrtyksssä kypsytt ajatuksen uudentyyppsestä, myyntkeskesestä konsultontyrtyksestä. Konseptssamme myynt on koko yrtyksen msso ylmmästä johdosta alkaen. Yhdstämme yrtyksen tomntoja tukemaan myyntä ja ajattelemaan myyntlähtösest, Ekdahl summaa. HUIPPUJOHTAJAN TÄRKEÄ OMINAISUUS ON TUNNEÄLY Myynt on vahvast flslaj. Sks myyntpuolella korostuu tarve johtaa hmsä ykslönä. Huppujohtajan tärken omnasuus on tunneäly, kutenkn monelle johtajalle henklöstön tunnetatojen selvttämnen merktsee epämukavuusalueella lkkumsta, huomauttaa yrtyksen tonen osakas, Janne Nemnen, yl 10 vuoden kokemuksellaan myynnn johtamsesta. KASVU k k Matt Ekdahllla ja Janne Nemsellä on näkemys ja ssu muuttaa suomalasyrtysten myyntlketomnta. Kun Ekdahl ja Nemnen alkavat puhua myynttadosta, tunneälystä ja yrtyksen myyntmyöntesestä melentlasta, kannattaa kuunnella. Konsulttjargonn sjaan Guts Consultngn luukulta saa lähes kaken, mtä yrtys tarvtsee kohentaakseen myyntlketomntaansa ptkässä juoksussa. Vätän, että fokuksen tulee myös myynnn rekrytonnssa olla vahvemmn tunnetadossa. NÄKEMYS JA SISU UUDISTAA SUOMALAISYRITYSTEN MYYNTILIIKETOIMINTA Organsaatot ovat valtaosn edelleen lokerotuneta. On erkseen vestntä ja markknont, tuotanto, hallnto ja stten ovat myyjät. Kesknäsessä kommunkonnssa vestntä- ja markknont pelaavat jonkn verran samaan pussn, mutta myyjät unohtuvat tästä yhtälöstä. Näkemyksemme mukaan tomntoja ptäs yhdstää, Ekdahl kuvalee. Jotta valmennuksessa estelty uus tomntatapa muuttuu kyvyks, se vaat tostoja, tostoja, tostoja Dgtalsaaton myötä vaarana on myös ykslöden poterotumnen. Parasta lopputulosta e saavuteta poterosta käsn, vaan oken johdetulla tmtyöllä, Nemnen lsää. Huppumyyjänä hän tetää mstä puhuu: Nemsen DNA:lla akonaan tehtyä myyntennätystä e ole kukaan onnstunut vuosenkaan saatossa rkkomaan. Van 10 prosentta valmennusten opesta jää todellsuudessa organsaatoden arkseen käyttöön. Myyntkoulutukset jäävät nän ollen käytännössä kesken. Jotta uus tomntatapa muuttuu kyvyks, se vaat tostoja, tostoja, tostoja, Nemnen jatkaa. Rttävä kommunkont on tunnetust avan menestymseen, joten mehet panostavat myös vuorovakutustapojen muokkaamseen. Guts Consultngn taustajoukossa on mukana kova nmä, Attendon entnen hallntojohtaja Sam Lukkarnen tuo yrtykseen lakpuolen osaamsta, manos- ja vestntäalan konkar ja osakas Pertt Pälljeff auttaa yrtysten ydnvestn ja tarnan kteyttämsessä. Pyrmme kääntämään ajattelutavan yrtyksessä nn, että kakk porukat tukevat myyntä. Puhutaan myyntvestnnästä markknontvestnnän sjaan, Pälljeff tarkentaa. Myynt ptää olla koko yrtyksen tehtävä ja melentla. Tämä melentla alkaa johtoportaasta ja jatkuu läp osastojen koskettaen jokasta työntekjää. Ilman myyntä ntä osastoja ja työntekjötä e tarvta., Ekdahl summaa. www.gutsconsultng.f KASVU
8 BI 2016 Sevän kompromssn kusaus Tomtus suosttee SLUSHIN KIINNOSTAVIMMAT START-UPIT I SMARP ntohmo on mahtava voma. Joskus vo kutenkn käydä nn, että sekkalun khko tekee johtajasta sokean ja kuuron. Pomo e kuuntele kokeneen mehstönsä huola ekä malta selttää oman tomntansa motveja, vakka se ptäs tehdä uudestaan ja uudestaan. Mehstö sanoo usen, että ehän kukaan muutosta vastusta. Ekö ols ensn järkevämpää tehdä penempä säätöjä? Monet johtajat sortuvat tässä tlanteessa. Helppo vastaus oke stten houkuttelee. Se näyttää näennäsest hyvältä johtamselta, koska johtaja kuuntelee ja reago. Penet askeleet ja sevät kompromsst sopvat suomalaselle mentalteetlle paremmn kun hukeat fundamenttmullstukset mutta kompromsst vevät harvon hupputuloksn. Globaal bsnes muuttuu nopeammn kun koskaan lähes kaklla tomalolla. Yrtysten täytyy reagoda muun muassa sosaalsen vastuun ja dgtalsaaton mahdollsuuksn ja vaarohn. Tämänpävästen murheden kapeasta näkökulmasta rrottautumnen vaat kakenkokosssa frmossa tetosta ja usen rajuakn ravstelua. Muutoksa evät kutenkaan tee frmat, vaan frmossa vakuttavat hmset. Täyskäännökset onnstuvat van, jos hmset ymmärtävät nden syyn ja näkevät nssä myös oman etunsa. Nämä ovallukset evät koskaan tapahdu yhdessä yössä. Stten kun yrtyksen krttnen massa ymmärtää ja lkkuu, melken mtä tahansa vodaan muuttaa: organsaatota, prosesseja, tuotteta ja nn edelleen. Samalla ptää määrtellä ja nmetä myös ne asat, jota EI ryhdytä hämmentämään. Tulevasuuden tähdet kasvatetaan tänään. Jos tngt tästä työstä yhdenkn pävän, snun ptää valmstautua tnkmään myös tulevasuudestas. Työntekjälähettlyyspalvelu Smarpshare kannustaa työntekjötä jakamaan ammatllsta ssältöä omalle sosaalsen medan verkostolleen. Jakamsalusta helpottaa jaettaven ssältöjen löytämstä ja jakamsta tehden stä hauskaa ja pelllstä. Ahkermmat ssältöjen jakajat psteytetään ja palktaan yrtyksen puolesta. Sekä työn antaja että työntekjä hyötyvät asantuntjamagon kehttymsestä. Helsngssä perustettu yrtys avas syksyllä 2015 tomston myös New Yorkn. Oll Muuranen Halltuksen puheenjohtaja, Management Events GIZLO www.smarpshare.com WIREPAS Wrepas PINO luo langattoman verkon yhdstämällä latteet keskenään helpost ja lman nvestonteja verkkonfrastruktuurn. Keskenään yhdstetyt latteet ovat tsessään verkko. Pno on pokkeuksellnen monella tapaa; se e vaad mttava nvestonteja verkkonfrastruktuurn, se skaalautuu. Tampereen lsäks Wre paslla on tomstot Ranskassa ja Yhdysvallossa. www.wrepas.com WOLT Wolt on älypuhelnsovellus, jolla vo tlata monpuolsta ruokaa kotn ta mukaan yl 300 ravntolasta. Sovellus palkttn helppokäyttösyydestään pan julkasunsa jälkeen Applen Edtors Choce -tunnustuksella sekä kunnamannnalla Vuoden asakasteko -ksassa. Yrtys on nostanut rahotusta non 3 mljoonaa euroa, ja shen ovat sjottaneet mm. Inventure, ja Lfelne V entures sekä Ilkka Paananen ja Rsto Slasmaa. www.woltapp.com Gzlon sovelluksen kautta kuluttaja vo oman moblpäätteensä kautta antaa palautetta saamastaan palvelusta esmerkks kahvlassa ta ravntolassa. Palaute tomtetaan suoraan palvelun tarjoajalle asasta vastaavalle henklölle. Gzlossa uskotaan palautteeseen reagomsen stouttavan asakkata ptkällä tähtämellä ja lsäävän suostteluta. Yrtyksen vsona on luoda palautteen antamsen maalmanlaajunen standard. Yrtys tom tällä hetkellä Suomessa ja Isossa-Brtannassa. www.gzlo.com KASVU k
10 BI 2016 11 BI 2016 tekst: Jaakko Mkkola Yhtestyöllä kuvat: Tuukka Salo TEOLLISEN INTERNETIN OSAAMISKESKUKSEKSI Osaajat kutsuvat yrtyksä Saloon SmartSalo ja kaupunk ovat järjestäneet kolme tapahtumaa, jossa entset mcrosoftlaset kohtaavat kansanvälsä ja kotmasa yrtyksä. Ensmmänen tapaamnen syyskuussa ol suunnattu puhtaast rekrytonttlasuudeks Mcrosoftlta rtsanotulle tuotekehttäjlle. Lokakuun tosessa ja marraskuun kolmannessa tapahtumassa Saloon saapu jo non 100 yrtystä kerralla tutustumaan pakallsn osaajn. Neljäs tapaamnen järjestetään tstana 9. helmkuuta. Lsätetoja tlasuudesta ja hankkeen jatkosta osottessa: www.yrtyssalo.f sekä www.smartsalo.com. Salolaset evät jääneet hakalemaan Nokan ja Mcrosoftn lhava vuosa. Päättäjen ja SmartSalo-yhtesön tekemsen mennk kerää ktosta. V arsnassuomalanen Salo on nähty 2010-luvulla Nokan romahduksen symbolna. Vuonna 2012 hljenvät matkapuhelmen tuotantolnjat ja vme henäkuussa Mcrosoft ve kaupungsta myös maalmanlaajusta tunnustusta keränneen tuotekehtysykskön. Kaupungnjohtaja Antt Rantakokon ja ydntmn vakavat lmeet ovat muuttuneet syksyn ja kuluvan talven akana yhteseks päättäväsyydeks. Kaupunk ja entsten mcrosoftlasten SmartSalo-yhtesö luovvat suuntaa alueen tulevasuudelle omn vahvuuksnsa luottaen. Rakennamme Saloon kansanvälsen tason teollsen nternetn osaamskeskusta. Työnmenä on Connectng Thngs. Uskon, että tänne vuosen varrella kehttynyt ammatttato edelleen on kovaa valuuttaa, Antt Rantakokko vakuuttaa. Salon yrtyspalvelukeskuksen, Yrtyssalon, tomtusjohtaja Jyrk Sjöholm kertoo, että korkean teknologan osaamspohja on kypsynyt kaupungssa vuoskymmenen akana. Tavotteemme on, että Saloon sekä syntyy että asettuu frmoja, jotka vevät teollsen nternetn ja dgtaalsuuden sovelluksa er tomalolle. Tahdomme olla suunnannäyttäjä laajemmnkn. Ajatuksemme on, että teknologat myös jalkautetaan kaupunkn, Sjöholm perustelee. PAREMMIN PALVELEVA INVESTOINTIALUE Salolasten ponnstukset ovat alkaneet näkyä ulospän vme syksynä, mutta pohjatyötä on tehty jo pdempään. Kaupunk pävtt vuonna 2014 elnkenopolttsen ohjelmansa. Nn alueen pk-sektorn vahvstamseen kun uusen nvestonten löytämseen on panostettu vomakkaast. Olemme eläneet vme vuodet rakennemuutoksessa. Harjotus tataa tehdä mestarn tässäkn lajssa. Snä vaheessa, kun saamme kansanvälsen yrtyksen knnostumaan, palvelumme on parasta laatuluokkaa, hankkeen ohjelmapäällkkö Anta Slanterä toteaa. Yrtysten palvelemnen on vety alueen rakennemuutoksen keskellä prun verran mona muta alueta pdemmälle. Salo on tarjonnut aktvsta sjotusneuvontaa sekä kotmaslle että kansanvälslle yrtykslle jo vden vuoden ajan. Jyrk Sjöholm kehasee, että nvestonta mettvät yhtöpäättäjät saavat Salossa usen vastauksen sellasnkn kysymyksn, jota evät älyä tse kysyä. << Kaupungnjohtaja Antt Rantakokon sekä Jyrk Sjöholmn (vas.), Anta Slanterän ja vestntäpäällkkö Teja Järvelän (ok.) ydnryhmä kutsuu yrtyksä tutustumaan Varsnas-Suomen mahdollsuuksn. Metmme ana, mtä kapasmme, jos olsmme perustamassa sen ja sen alan tompsteen ta tuotantolatoksen tälle alueelle. Osaamme myös kertoa selkeäst, mnkälanen hedän tomntaansa tukeva alhankkjaverkosto alueen 5000 yrtyksestä vos löytyä, Sjöholm kertoo. Hyvästä vetovomasta kertova sgnaaleja Nokan tuotannon loppumsen jälkeen olvat Oronn ja Nordean kaupunkn perustamat yksköt. SMARTSALO LUO KONTAKTEJA MAAILMALLE Kaupungn ohjelmapäällkkö Anta Slanterä korostaa, että myös Mcrosoftlta posjääneet tuotekehttäjät ovat avanasemassa, kun uutta osaamskeskusta rakennetaan. Kaupunk on herätellyt rtsanottuja ajattelemaan, mlle frmalle Salon mahdollsuukssta ols ertysest hyötyä. Tuloksena on ollut muun muassa SmartSalo-yhtesön luoma kattava verkkosvusto, jossa tuotekehttäjät esttelevät omaa osaamstaan. Tomjat ovat myös kutsuneet yhdessä kansanvälsä yrtyksä tutustumaan pakallseen osaamseen. Korkean teknologan osaamspohja on kypsynyt Salossa vuoskymmenen akana. On ollut lahduttavaa huomata, kunka nopeast tämä porukka on lähtenyt henäkuun käven uutsten jälkeen brändäämään omaa osaamstaan. Prosessssa ovat mukana nn kaupunk, Yrtyssalo kun mcrosoftlaset. Tomjoden roolt on löydetty luontevast, Jyrk Sjöholm lotsee. Suuntavvat ovat saaneet ktosta myös ylmmältä polttselta johdolta. SmartSaloon marraskuussa tutustunut valtovaranmnster Alexander Stubb totes veralunsa yhteydessä, että Salon tomet käyvät esmerkks kaklle suomalaslle rakennemuutosaluelle. Syksyn akana järjestetyssä kolmessa kohtaamsessa on verallut yhteensä satoja yrtyspäättäjä. Ensmmänen tapaamnen ol puhtaast entsten mcrosoftlasten rekrytonttlasuus, mutta nyt huomo on vety uuden yrtystomnnan synnyttämseen nmenomaan Saloon. Tavotteemme on, että myös sellaset yrtykset löytäsvät luoksemme, jotka tarvtsevat enemmän kun yhden ammattlasen, Anta Slanterä korostaa. Salolaset ovat ennenkn osanneet sopeutua muuttuvn tlantesn. Alueella on hstorallsest totuttu menestymään. Seudulla on ptkä yrttäjyyden ja korkean osaamsen kulttuur. Täällä on ymmärretty nytkn nopeast, että vahvuuksa korostamalla Salosta vo kuorutua entstä vahvemp ja elnkenorakenteeltaan monpuolsemp keskus. Jäyhän salolasen pnnan alla kytee varmuus stä, että yhtestyötä tehden täällä menestytään myös jatkossa, Antt Rantakokko korostaa. KASVU k k KASVU
12 BI 2016 13 BI 2016 Perntesä majotuspalveluja tarjoavat hotellt ja muu tomala on kovassa paneessa uudenlasten majotusratkasujen synnyn myötä. Myös ptkäakasempen vuokra-asuntojen kysynnässä puhaltavat uudet tuulet. Asums- ja majotus palvelut MURROKSESSA tekst: Ka Lntnen kuva: Vtal Gusatnsky M ajotusalan rakennemuutos elää vahvana uudenlasten palveluntarjoajen vallatessa markknota yhä vauhdkkaammn. Tomalan perntesempen tomjoden on uusuduttava sälyäkseen elnvomasena klpalussa mukana. Ylesn esmerkk majotusalan murroksesta Arbnb:n tulo markknolle ja sen hurja kasvu. Varsnkn hotellala on kärsnyt uudenlasesta klpaljasta merkttäväst. Murroksesta huolmatta yrtykset haluavat henklökunnalleen tasokkaan majotuksen, jossa kakk olennanen on kunnossa ja henklön on turvallsta asua ol stten kyse yhdestä yöstä ta pdemmästä työkomennuksesta. KASVU k Forenomn Juss Saarnen uskoo, että tulevasuudessa majotusalalla nähdään entstä enemmän tsepalvelun ja hotelltason välmuotoa. Tok kustannustehokkuudella on merktyksensä, mutta es - -merkks sot kansanvälset yrtykset evät vo ottaa rskä henklökuntansa majotusten suhteen. Suomen on tärkeää näyttäytyä houkuttelevana kohdemaana ulkomaselle työvomalle, jotta yrtysten on mahdollsta kasvattaa lketomntaa täällä ja tuomaan parhata asantuntjotaan maahan. Tässä tärken tehtävämme on auttaa hmsä lkkumaan joustavast ja asumaan vhtysäst, vakka työ vekn er puollle maalmaa. Tämä kehttää koko yhteskuntaamme, Forenomn operatvnen johtaja Juss Saarnen kertoo. Markknoden uus haastaja Arbnb on tehnyt tunnetuks joustavaa huonestovuokrausmahdollsuutta. Sen tomnta kohdstuu Suomalaset ovat perntesest vaatmattoma tavotteden asettelussa, mutta mellä on vahva usko konseptmme onnstumseen. Tavotteenamme on olla Pohjos-Euroopan vahvn yrtysmajottaja vuoteen 2020 mennessä. pääosn vapaa-ajan matkustajn, mutta aempaa joustavammlle ja monpuolslle vahtoehdolle on kysyntää myös yrtyspuolella. JÄHMEÄT VUOKRA-ASUNTOMARKKINAT Perntesllä vuokra-asuntomarkknolla halutaan ptkä sopmuksa. Asuntoja pdetään jopa meluummn tyhjänä kun vuokrataan, jos tukat ehdot asukkaan suhteet evät täyty. Markknolla on kutenkn yhä kasvavamp tarve lyhyemmlle ja joustavammlle sopmukslle. Forenom vastaa tarpeeseen tarjoamalla sekä lyhytettä ptkäakasa majotusvahtoehtoja. Samolla asakasorgansaatolla vo olla tarve er ptusn ja hyvn er tasosn majotuksn. Mellä huonestohotellt tomvat k hyvn lyhyempn asumsn, kalustetut asunnot puolestaan vähän pdempään ja ertysest nlle, jotka haluavat valmks latetun, kodnomasen asunnon sekä mahdollsuuden elää ja sopeutua pakallseen tyyln. Pdemmän tarpeen lmaantuessa etsmme asukkaan ja hänen yrtyksensä toveden mukasen vuokra-asunnon markknolta. Keskmäärn huonestohotellessamme asutaan 10 15 vuorokautta, kun taas kalustetussa asunnossa sopmusten kesto on kolmsen kuukautta. Tarjoamme asakkalle joustavaa ja hedän tovomaansa palvelutasoa, jollon olemme täysn klpalukykysä muden majotusvahtoehtojen kanssa. Forenom pystyy tarjoamaan myös projektmajotusta verkostojensa kautta aluelle, jossa perntestä majotuskapasteetta e ole saatavlla. Lupaamme järjestää tarjouksen tullessa majotuksen mhn tahansa kahden vuorokauden kuluessa, Saarnen tähdentää. PALVELULLA YHÄ PAIKKANSA MAJOITUSALALLA Saarsen mukaan tulevasuudessa majotusalalla nähdään entstä enemmän tsepalvelun ja täyden palvelun välmuotoa. Palveluta on saatavlla joustavast, mkä takaa kustannustehokkuuden. Hän uskoo, että automatsonnn ja dgtaalsten palvelujen lsääntyessä balanss henklökohtasen palvelun kanssa johtaa mellyttävmpään asakaskokemukseen. Forenomlla käytetään esmerkks sähköstä luktusjärjestelmää, jollon ssäänkrjautumnen e ole sdottu aulapalveluun. Forenomn relocaton-tm järjestää myös ulkomalta tulevan työvoman muut olosuhteet kuntoon, jotta he vovat het keskttyä täyspanosest varsnaseen työhönsä ja sen ympärllä normaaln elämään. Yrtysten halutessa hodamme kuntoon maahan pdemmäks akaa tuleven hmsten työluvat ja muut vranomasten vaatmat tomenpteet. Aulahenklöstömme tehtävänä on myös varmstaa asakkaden palvelukokemus esmerkks olemalla tetonen pakallssta tapahtumsta ja palvelusta, Saarnen taustottaa. Alalla kun alalla menestymnen vaat tomalan vakntuneden käytäntöjen haastamsta ja asoden tekemstä uudella tapaa krkkaalla vsolla. Suomalaset ovat perntesest vaatmattoma tavotteden asettelussa, mutta mellä on vahva usko konseptmme onnstumseen ja arvojemme mukasen tomnnan menestysnäkymn. Olen halunnut omalta osaltan tuoda taloon urhelumaalman flstä: yhtestyötä ja tsensä peln lattamsta yhtesen maaln saavuttamseks, jääkekkoa aemmn ammatkseen pelannut Saarnen valottaa. Tulevasuudessa uskon, että jakamstalouden hyötyjä valjastetaan entstä paremmn majotusalalla. Tavotteenamme on olla Pohjos-Euroopan vahvn yrtysmajottaja vuoteen 2020 mennessä. Saavutamme tämän tarjoamalla jatkossakn asakkallemme juur hedän tarpetaan vastaava palveluta ja tekemällä kakkemme helle sopven ratkasujen löytämseks, Saarnen päättää. KASVU
14 BI 2016 15 BI 2016 >> >> >> Suomen vdenneks suurn talonrakentamsen konsulttyrtys Työllstää yl 350 henkeä 11 kaupungssa Lkevahto 2015 n. 30 M KAATOPAIKASTA EKOTEOLLISUUSKESKUKSEKSI HSY:n Ekomo-hankkeessa Espoossa sjatseva Ämmässuon entnen kaatopakka-alue on uudstunut resursstehokkaaks ekoteollsuuskeskukseks. tekst: Ka Lntnen kuva: Tero Pajukallo S uomen talonrakennusalan konsulttyrtyksstä löytyy muutama suur ja lukusa määrä penä. Penuuden hyödyt katoavat nopeast kasvun myötä, kun kannettavaks tulevat kasvavat yhteskuntavelvotteet, vastuut sekä asakkaan odotusarvot. Keskkokosuus on haasteellsnta kannattavampaa on joko erkostua ta tähdätä alan suurmpen joukkoon. Vasta vden vuoden känen talonrakennusalan konsultont-, suunnttelu- ja rakennuttamspalveluja tarjoava Wse Group on kas vanut nopeast yrtysoston ja sen orgaannen kasvukn on ollut rvakkaa. Vakka rakennusala on ollut taantumassa jo useamman vuoden, Wse Group on onnstunut kasvamaan ylestä suhdannetta vastaan. Kaken perustana on ollut asakkaden tarpesn vastaamnen. Tomnta rakennusalalla on muuttunut huomattavast vme vuosen akana. Sdosryhmen alat kasvavat vaatmukset suunnttelulle ja konsultonnlle asettavat merkttävä haasteta tomnnalle vaatvssa hankkessa. Kovn penelle yrtykselle nämä haasteet vovat muodostua lan soks. Ehkä juur tästä syystä alalla on näkynyt paljon keskttymstä, Wse Group Fnland Oy:n tomtusjohtaja Ak Puska poht. FOKUS KAUKANA TULEVAISUUDESSA Isommaks kasvamnen mahdollstaa yrtyksen ja sen henklöstön KASVU Investont koulutukseen ja ptkäjänteseen kehttämseen ovat parhaat eväät menestykseen. ROHKEAA KASVUA RAKENNUSALALLA tekst: Ka Lntnen kuva: Robert Lndström k Ak Puska ja Harr Tnkanen muodostavat er näkökulmsta tomntaa analysovan johtamsduon. kehttymsen ja kouluttautumsen, mkä on tunnetust kallsta. Ilman panostusta tulevasuuteen on kutenkn turha odottaa menestystä. Kasvu e ole melle koskaan ollut tsetarkotus. Sllä on haettu monpuolsempaa osaamsta, kapasteetta ja alueellsta kattavuutta, mkä on taannut kyvyn toma er kokosssa ja teknsest monenlasssa kohtessa, varatomtusjohtaja Harr Tnkanen panottaa. Koulutus on satsaus tulevasuuteen, mkä tuottaa tuloksa vuosen päästä. Kehttymsen kannalta tärkeää on myös ssänen oppmnen ja parhaden käytäntöjen jakamnen yrtyksen ssällä. Mellä ssästä osaamsta saa luvallsest varastaa er tomalojen ta osastojen kesken. Lsäks luomme putteta ja mahdollsuuksa vapaaehtoseen ja luonnollseen synergaan, hän jatkaa. TOTUUS NÄKYY VIIVAN ALTA Henklökunnan osaamsen ja hyvnvonnn vaalmnen yhtön tomnnan ohjenuorana näkyy myös vvan alla, Puska ja Tnkanen toteavat yhteen ääneen. Koko tomntamme ja esttämämme asat olsvat lman kantavaa perustusta, jos emme teks taloudellsta tulosta. Tomvassa or gansaatossa puhutaan kolmesta T:stä: tunnelmasta, tuloksel l - suudesta ja tomnnan kehttämsestä. Erttän vakeaa ols kehttää tomntaa ja ptää tunnelmaa yllä hekon tuloksn, Puska päättää. Suomen kestämätön vahvuus T alouselämä on täynnä esmerkkejä penstä yrtyksstä ja masta, jotka vovat näyttää aluks hekolta, mutta lopulta haastavat ja vottavat sompa ja vahvemmks luultuja vastustaja. Joskus lan domnova vahvuus vo kääntyä kestämättömäks hekkoudeks. Näen, että Suomella on anakn yks sellanen vahvuus ja se on vakaus. Vs vuotta peräkkän, Suom komelee taas Fund for Peacen vuosttasen lstauksen ykkösenä. Suomen suortus vakaudessa on oman luokkaansa maalmassa. Maa on anoa maa lstassa, joka luoktellaan erttän vakaaks. Vakaudella on suur merktys kun yhtöt tekevät sjotuspäätöksä. Googlen sjotus Hamnaan, GE Healthcaren T&K satsaus Helsngn Valllaan ja sekä Konecranes-Terex, että Noka-Alcatel yrtyskaupat ovat merkkejä stä, että Suomea pdetään sangen varmana sjotuskohteena. Vakauden kääntöpuol on se, että Suomen yrtyslansäädäntö e näytä kaklta osn pysyvän muuttuvan maalman mukana. Monen maalman arvokkampen lstaamattomen yhtöden lketomnta katsotaan Suomessa jopa lattomaks vranomasten taholta. Nätä ovat nuoret, dsruptvset yhtöt, kuten Uber, Kckstarter ja DropBox. Myös Nokan puhelmet ja GSM standard olvat akanaan dsruptvsa nnovaatota. Jos nyky-suomella e ole tarpeeks ketteryyttä salla vapaammn uusa lketomntamalleja, se rajottaa yrttäjyyttä ja stä kautta kasvua. Lka vakaus vo olla kun lmaa, joka hdastaa talouselämän välttämättömä uudstuksa, kuten olemme nähneet SOTEn ja yhteskuntasopmuksen vvästynessä rakenneuudstuksssa. Akojen muuttuessa tapojen ja lansäädännön on myös muututtava kestävämmks tuottavalle kansanvälselle lketomnnalle. André Noël Chaker, Lakmes, Krjalja k U seta hankketa on jo käynnssä ja HSY tarjoaa putteta myös monlle uuslle kumppanelle, joden tavotteena on luoda uutta lketomntaa kertotalouden mahdollsuuksa hyödyntämällä. Pyrmme strategamme mukasest materaalvrtojen ja energavrtojen monpuolsempaan hyödyntämseen kumppanuuksen avulla, HSY:n tomtusjohtaja Ramo Inknen kertoo, raaka-aneden korkeamp jalostusarvo auttaa koko yhteskuntaa ympärstö- ja lmastotavotteden saavuttamsessa. Tällä kakella on myös työllstävä vakutus. OVI AUKI INNOVAATIOILLE HSY:llä on sopmus esmerkks NCC Roads Oy:n kanssa Green Asphalt konseptsta, jossa hyödynnetään HSY:n kerrätysasfalttvrtaa sekä selvtetään muta materaal- ja energanhyödyntämsmahdollsuuksa. Lopputuotteen hljalanjälk on perntestä penemp lman laatueroa. Melenkntosa kokeluja on tulossa myös esmerkks bomassojen osalta. Tämä on yks esmerkk energa- ja materaalvrtojen uudenlasesta hyödyntämsestä. Melenkntosa kokeluja on tulossa myös esmerkks bomassojen osalta, Inknen valottaa. HSY tekee yhtestyötä jo monen tutkmus- ja opplatoksen kanssa, ja uusa projekteja otetaan melellään vastaan. Esmerkks cleantech-nnovaatolle alue tarjoaa hyvät koeolosuhteet. Haluamme uskottava, luotettava ja vastuullsa kumppaneta, joden nnovaatolla on ympärstöllstä lsäarvoa. Alueelle on tehty kaavotus ja haettu ympärstöluvat, jotta tomnnan alottamsen kynnys on pen, Inknen päättää.
16 BI 2016 17 BI 2016 Ensmmänen urakkakokonasuus, latospakalle vevä Hanhkvente, valmstu lokakuussa 2015. YDINVOIMALA rakennetaan ympärstö huomoden tekst: Suv Huttunen & Anna Tano kuva: Susanna Kekkonen Fennovoman ydnvomala rakennetaan luonnoltaan monmuotoselle Hanhkven nemelle Perämeren rannalle. Ympärstövakutukset huomodaan kakssa rakentamsen vahessa. H anhkven nemellä sjatsee laajoja suojeltuja merenrantanttyjä, umpeen kasvava matala lahta sekä merestä kuroutuneta vesaltata el kluuveja. Nem on useden lntulajen muuttoretn varrella. Alueella esntyy myös muutama suojeltuja kasveja sekä vtasammakon kutu alueta. Non kahden klo metrn päässä latosalueelta sjatsee Natura 2000 -alue. Nämä kakk on huomotu maankäytön ja rakentamsen suunnttelussa. Luonnonsuojelullsest tärkeät alueet on rajattu pos rakentamselta. Suojeltujen lajen srrolle latosalueelta uuteen elnympärstöön on saatu vranomaslta tarvttavat luvat. Suojeltuja lajeja e onneks juurkaan ole tse latosalueella, vaan enemmän sen ympärstössä, Fennovoman ympärstöjohtaja Krstna Honkanen sanoo. On selvää, että ydnvomalatoksen rakentamsella on ympärstövakutuksa. Hanhkven nem muuttuu luonnontlasesta teollsuusalueeks. Myös alueen vrkstyskäyttö muuttuu ja kalastuspakkoja hävää. Kakssa rakentamsen vahessa varmstetaan kutenkn, että vakutukset ympärstöön ovat mahdollsmman vähäset, Honkanen tvstää. RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA SEURATAAN JA MITATAAN Rakentamstyöt alueella alkovat vuoden 2014 syksyllä ja seuraaven kahden vuoden akana rakennetaan nfrastruktuura sekä tukrakennuksa. Varsnasen ydnvomalan rakentamnen alkaa rakentamsluvan saamsen jälkeen arvolta vuonna 2018. Suurmmat rakentamsen akaset ympärstövakutukset ovat pöly, melu sekä lkenne. Alueelle on perustettu oma mttausverkosto melulle ja pölylle. Vakutukset ovat kutenkn pakallsa ekä nemellä ole pysyvää asutusta. Vesrakentamnen aheuttaa veden samentumsta ja melua, mkä vakuttaa kalojen kutualuesn sekä kalastukseen. Rakentamsen vakutuksa valvotaan jatkuvatomslla mttaukslla, jolla varmstetaan, ette samentumnen levä non kahden klometrn etäsyydellä sjatsevalle Natura-alueelle. Kakssa rakentamsen vahessa varmstetaan, että vakutukset ympärstöön ovat mahdollsmman vähäset. YMPÄRISTÖ HUOMIOIDAAN TUTKIMUSTEN JA KOULUTUKSEN AVULLA Fennovoman tavotteena on, että ydnvomalan rakentamnen härtss mahdollsmman vähän latosalueen ulkopuolelle jäävää luontoa. Hanhkven nemen ja stä ympärövän meren ympärstö- ja luonto-olosuhteta on tutkttu ydnvomalatoshankkeen alusta alkaen ja useat nstä jatkuvat säännöllsnä seurantona. Tutkmusraportteja on kertynyt vuodesta 2007 lähten jo yl 50. Tutkmuksssa on selvtetty muun muassa vakutuksa veskasvllsuuteen, kalohn, kalastukseen ja merveden laatuun, sekä elämn ja kasvllsuuteen. Tutkmusten tuloksa hyödynnetään mm. latoksen prosessen ja rakenteden suunnttelussa sekä tarvttavssa lupaprosessessa. Rakentamsen akana varmstetaan, että suojelualuella e kuljeta ja kakk alueella työskentelevät koulutetaan ympärstöasossa. Ana kun latosalueella alotetaan työ ta tomnta, jolla vo olla ympärstövakutuksa, työntekjölle kerrotaan, mten oma työ on hodettava, jotta vakutukset mnmodaan, Honkanen panottaa. Rakentamsen akana alueella työskentelee Fennovoman ympärstökoordnaattor, joka varmstaa, että ympärstöasat huomodaan kakssa rakentamsen vahessa. Myös latoksen tomttajalla ja pääurakotsjalla on omat ympärstöasosta vastaavat henklöt. Setsemän vuotta Fennovoman ympärstöjohtajana tomnut Krstna Honkanen jä eläkkeelle joulukuussa 2015. Teto on valtaa vastuullsuudessakn: Vastuullsuusuutsa on 8 kuukaudessa lukenut yl 120 000 henklöä joulukuussa lukjota ol yl 30 000. Vastuullsuusuutset.f K unka tämän pävän tetotulvassa erottaa okean vastuullsen lketomnnan uutsen? Kun seuraa vastuullsuusasoden uutsonta globaalst, nn huomaa, että brtt, australalaset, pohjosamerkkalaset ja ruotsalaset osaavat kertoa vastuullsuusasosta sekä hyvstä että e nn hyvstä esmerkestä asantuntevast okella termellä. Tonen ja velä tärkeämp sekka on, että edellä mantulta aluelta tulevat globaalt hljaset sgnaalt el suunnannäyttäjät vastuullsuusasossa. Innovatvset yrtykset ja organsaatot seuraavat huolellsest tämän pävän hljasa sgnaaleja vastuullsuudessa, sllä huomenna ne ovat valtavrtaa. VaU el Vastuullsuusuutset.f on toukokuussa 2015 julkastu portaal, joka kokoaa yhteen vastuullset yrtykset ja tomjat. Portaalssa julkastaan joka pävä pakallsa ja globaaleja vastuullsuusuutsa. Jokanen asasta knnostunut henklö vo tlata tselleen pävttäsen maksuttoman uutskrjeen. Lsäks Vastuullsuusuutset.f pävttää vmesmmät uutset myös sosaalseen medaan. Vastuullsuusuutset.f portaaln tuottaja ovat Crnet Oy, Expec Oy, Metael Oy sekä CRnet Verkosto yhdessä yhtestyökumppaneden HSY, Suomen Ekonomt ry, Lahden kaupunk, Nokan renkaat Oyj, Paulg Oy, Plgrm Oy, Teknkan akateemset TEK ry, Tulkv Oyj ja WWF kanssa. Yhteystedot: tuula.pohjola@vastuullsuusuutset.f, GSM: 050 511 3703, www.vastuullsuusuutset.f KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA k k KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA
18 BI 2016 19 BI 2016 tekst: Ka Lntnen kuva: Robert Lndström Saraudenhotoa va INVESTOINTI LIIKETOIMINTAAN? Tomtusjohtaja Sar Vrtasen mukaan Porn satamassa on vme vuosna panostettu ertysest turvallsuuteen. Henklökunta on koulutettua ja turvavälneden käyttöön on knntetty ertystä huomota. tekst: Ella Koota kuva: Eja Mettovaara Tomtusjohtaja Antt Aho ja työterveysl ääkär Hanna Rahtu- Vanonpää haastavat yrtykset pohtmaan työterveyshuollon taloudellsta vastnetta. Työterveyspalveluta pdetään monest van pakollsena menoeränä, mutta parhammllaan yrtys saa panostuksensa takasn korkoneen. T yöterveyshuollon e ptäs olla van saraudenhotoa vaan työkykyä ja -hyvnvonta yllä ptävää tomntaa. Lsäarvoa syntyy kahdella tavalla: työkyvyttömyyskustannusten penen tymsenä ja hyvnvoven työntekjöden tuottavuuden kasvuna. Työterveyshuollossa tärkentä on vakuttavuus. Asakkaan ptää nähdä sen tuottavan konkreettsa tuloksa. Haastankn kakk yrtykset pohtmaan stä, saavatko he työterveyshuoltoon käyttämlleen raholleen vastnetta. Me seuraamme työmme vakuttavuutta ja kustannuksa avomest yhtestyössä asakasyrtystemme kanssa, Lääkärkeskus Aava Kampn vastaava työterveyslääkär Hanna Rahtu-Vanonpää kertoo. Aavassa jokanen työterveyshuollon asantuntja osallstuu Aava Akatemaan. Koulutuksessa perehdytään esmerkks läpnäkyvyyden ja vakuttavuuden tuottamseen työssä. Jokasen ratkasun ptää olla perusteltu ja tuottaa asakkaalle hyötyä. Räätälömme työterveyspalveluja asakkaden tarpesn hedän haluamallaan tavalla, mutta uskallamme myös tuoda oman näkemyksemme rohkeast esn, Rahtu-Vanonpää lsää. PERHEYRITYS TOIMII PITKÄJÄNTEISESTI Aava-lääkärkeskukset ovat osa Aava Terveyspalvelut Oy:tä, jonka omstaa suomalanen perheyrtys Aho Group. Yhtön koko tomnnan ohjenuorana on hmslähenen arvomaalma. Jokanen asakkaamme on yhtä tärkeä ja tavotteenamme on luoda ptkäjäntesä asakassuhteta, mkä osaltaan lsää työmme vakuttavuutta. Emme ole kvartaalajattelun vetävänä, Aava Terveyspalvelut Oy:n tomtusjohtaja, omstajasukuun kuuluva Antt Aho taustottaa. Elämme keskellä suurta terveydenhuollon murrosta ja käynnssä oleva dgtalsaato on muuttanut työtapoja. Mellä terveydenhuollon ammattlaset käyttävät resurssnsa yhä tehokkaammn olennaseen ja hellä on mahdollsuus ottaa aktvsest osaa työnsä kehttämseen. Tästä hyötyvät kakk osapuolet. Haasta työterveyshuollon tomttajas: 1. Vakuttavuus. Tedätkö mstä laskus koostuu? 2. Avomuus ja läpnäkyvyys. Tedätkö mstä maksamas lasku koostuu ja mhn nvestot? 3. Yhtestyö. Mllon vmeks arvotte tomnnan tuloksa yhdessä? Porsta kulkee suurkn last Porn satamalla on tlaa kasvaa ja mahdollsuus tarjota myös uusa varastontalueta. Pohjanlahden syvn satama vos palvella koko Pohjolan jakelusatamana. P orn satamalla on tomtusjohtaja Sar Vrtasen mukaan pokkeuksellsen hyvät kasvun mahdollsuudet. Ertysest tlaa satamassa rttää. Mellä on muhn satamn verrattuna paljon tlaa. Porssa satama sjatsee keskustan ulkopuolella, ja ympärllä on 200 hehtaara vapata teollsuustontteja. Pystymme sekä rakentamaan uutta että kästtelemään ta varastomaan suura ykskötä; ovat ne stten panoltaan satoja tonneja ta mtoltaan ylsuura, Vrtanen konkretso. Mäntyluodon bulk satamasta ja Tahkoluodon syvä- ja kemkaalsatamsta koostuva Porn Satama Oy on yks Suomen suurmmsta kaupallssta satamsta. Pääasassa se kästtelee kuvaa ja nestemästä bulkka, kontteja, raskata projektlasteja sekä sahatavaraa. Vuodesta 2015 satama on ollut kaupungn omstama osakeyhtö. Toseks vahvuudeks Vrtanen nostaa saavutettavuuden: yl 15 meträ syvä väylä sekä hyvät ja ruuhkattomat rautateja maanteyhteydet suoraan satamasta. Suurn osa maan teollsuusyrtyksstä on tavotettavssa kuudessa tunnssa, Vrtanen toteaa. KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA k k TAVOITTEENA OLLA JOHTAVA ENERGIASATAMA Vrtanen näkee ertysest energantuotannon ja kerrätyksen satamalle tärkenä. Tuore stratega onkn rakennettu vhreämmän energan varaan. Vrtanen näkee alueen hyvänä myös tuul vomatuotannolle. Mellä on tlaa, jossa varastoda valtava lapoja ja tornkomponentteja. Myös tuulmyllyjen valmstus sops sataman vereseen M20-teollsuuspustoon. Tavotteemme on olla Suomen johtava energasatama. Tuonnsta neljännes on ollut kvhltä, nyt suuntaamme boenerga raaka-anesn, esm pellettn ja hakkeeseen. Syksyyn mennessä Tahkoluotoon, sataman kylkeen, valmstuu Gasumn tytäryhtö Skangas Oy:n nesteytetyn maakaasun termnaal. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ ETUSIJALLA Satama on panostanut nfrastruktuurn, ja ympärstö ja työturvallsuus ovat tomnnan kehttämsen keskössä. Uusn, tuleva muutos on laajemp sammutusvesen valuma-allas Tahkoluodon öljy- ja kemkaalsatamaan. Ennaltaehkäsyssä teemme tvstä yhtestyötä asakkaden kanssa. Snä kakken tomjoden rool on tärkeä, Vrtanen mustuttaa. Vrtanen näkee Porn satamalla edellytykset kasvaa jopa Pohjanlahden kääntöpöydäks. Syväsatamaamme vo lavata suuren volyymn kerralla. Raaka-aneen ta komponentt vo varastoda täällä ja jaella penemmssä erssä tuotantolatoksn Ruotsssa ta muualla Suomessa, hän vso. KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA
20 BI 2016 21 BI 2016 SUOMI NOUSEE työllä, yrttämsellä ja nvestonnella S uomen talouden synkkä tla pettää alleen Euroopan talouden krkastuvan kuvan. Vmeks nän hyvä kasvuasento ol Euroopassa vuonna 2007. Kasvuvauht e ole kutenkaan tarttunut Suomeen. Sen sjaan valton velka ylttää pan 100 mljardn euron rajan. Nän emme vo jatkaa. Kun yhteskunnan rakenteden uudstamnen unohtu ptkäks akaa, nyt on vetävä läp suura rakenteellsa uudstuksa ptääksemme julksen talouden tlassa jossa teemme päätökset tse. Se on edellytys hyvnvontyhteskuntamme ylläpdolle. Päätavote on työllsyyden parantamnen. Se vaat suomalasen työn ja tuotannon klpalukyvyn korjaamsta, kasvun ja nvestonten saamsta lkkeelle sekä julksen sektorn velkaantumsen pysäyttämstä. Klpalukyvyn osalta on paremp tehdä päätöksä yrtyksen todellsen tlanteen perusteella kun makrotalouden ylesten ennusteden varassa. Sks pakallsen sopmsen edstämnen on keskenen osa ponnsteluja suomalasen työn ja tuotannon klpalukyvyn nopeaks korjaamseks. Kaupan aukoloakojen vapauttamnen on askel yrttäjyyttä rajottaven turhen normen purkuun. Tuotannollsten nvestonten ja nnovaatorahotuksen lsäämseks halltus on koonnut 600 mljoonan euron kasvurahotuspaketn. Sllä edstetään alkuvaheen ja kasvuyrtysten rahotusta. Sllä kehtetään venttomntaa, korkeakoulujen ja yrtysten yhtestyötä ja etenkn cleantech- ja bosektoren demohankkeden rahotusta. Investonten rahotuksessa hyödynnetään Euroopan Unonn rahotusnstrumentteja. Lsäks halltus on esttänyt eduskunnalle Fnnveran vennnrahotuksen valtuuksen lähes kaksnkertastamsta 7 mljardsta 13 mljardn euroon. Työtä tehdään ss täysllä nvestonten laajamttaseks käynnstämseks ja kestävän kasvun akaansaamseks. Suom nousee van yrttämällä ja työtä tekemällä. Oll Rehn, Elnkenomnster tekst: Marjaana Lehtnen kuva: Ram Marjamäk MITTAUSTIETO jalostuu ohjeks Henklöresurssen penentyessä tarvtaan mttausten lsäks tetoa, joka kertoo, mtä on tehtävä seuraavaks. Muutama kesä stten Labkotec Oy:n tomtusjohtaja Ar Tolonen sa kokea yrtyksensä tuotteden tomvuuden yrttäessään tankata moottorvenettä. Kauns lma houkutt mutakn veslle, ja suuren kysynnän vuoks huoltoasemalta loppu bensn. Aseman pävystysnumerosta lmotettn jakeluauton olevan jo lähellä. Sälön mttalate ol tehnyt hälytyksen kuljettajan kännykkään LabkoNet -kaukovalvontajärjestelmän kautta. Alomme hyödyntää plvpalveluta vuonna 1995, kun termä e ollut edes kekstty. Mttalattesta pt saada reaalakasta tetoa eteenpän, ja keksmme hyödyntää nternetä. Nyt kakk meltä lähtevät latteet vodaan kytkeä IoT-palvelualustaamme ja kehtämme latteta, jotka jalostavat tetoa ja keskustelevat keskenään, Tolonen kertoo. Yksnkertasmmllaan tedon jalostus tapahtuu latteessa. Esmerkks sälön pnnanmttauslate laskee ennusteen ja kertoo, koska sälö kysesellä kulutustahdlla tyhjenee, jotta täydennys vodaan ajottaa oken. Alomme hyödyntää plvpalveluta vuonna 1995, kun termä e ollut edes kekstty. Tällä hetkellä yrtyksen son projekt on pääkaupunkseudun veshuollon automaatojärjestelmän uusnta. Jatkossa ves Pääkaupunkseudulle kulkee Labkotecn tekemen järjestelmen avulla yl mljoonalle hmselle. MITTAAMISEN JA TIEDON TARVE KASVAA Tolonen näkee etenkn ympärstöturvallsuuteen lttyvän mttaamsen kasvualana, sllä lansäädäntö tukkenee koko ajan. Mttapstetä on lsättävä, jotta pystytään turvaamaan henklötä ja ympärstöä. Mttaustarve kasvaa myös, koska työntekjäresursseja on vähemmän. Enää e ole kavereta mttatkun kanssa tarkstamassa kavoa ta kopsuttelemassa jäätä jostan mastosta. Sks on tärkeää jalostaa tetoa el kertoa loppukäyttäjälle, mtä seuraavaks ptää tehdä. Tetoa on valtavast, ja tedon merktys kasvaa entsestään. Haaste on saada jalostettua tetoa nn, että stä on okeast jotan hyötyä, hän lsää. Jääntunnstmemme on markknoden anoa turvallsuusluokteltu lattesto, ja seuraava tunnstnsukupolv on jo kettätestvaheessa, kertoo Labkotec Oy:n tomtusjohtaja Ar Tolonen. YMPÄRISTÖN JA IHMISTEN TURVAKSI Labkotec on keskttynyt lattesn ja ratkasuhn, jotka turvaavat hmsä ja ympärstöä. Ntä ovat mttauskohteden kaukovalvonnan lsäks muun muassa räjähdysvaarallsten tlojen latteet, pnnankorkeus- ja vrtausmttausjärjestelmät, veshuollon automaatojärjestelmät sekä tunnstnteknkka ja aluevalvonta. Tuottesta yl puolet menee ventn. Olemme tuulvomalossa ja lentokentllä käytettäven jääntunnstmen johtava tomttaja maalmassa sekä polttoaneasemen ja ravntoloden öljyn- ja rasvanerotuskavossa käytettäven hälyttmen markknajohtaja Euroopassa.
22 BI 2016 23 BI 2016 >> Vahvast kasvava Hlt-konsern valmstaa ja markkno maalman johtava, korkealaatusa latteta ja tarvkketa rakennusalan ammattlaslle. Kuvassa Suomen Hltn tomtusjohtaja Matas Järnefelt. Raaputettaessa pntaa syvemmältä havataan, että rakennusmarkknan tla Suomessa e ole lankaan hullummssa kantmssa. Hltllä panostetaan tuottavuutta lsäävn nnovaatohn sekä dgtalsaaton laajamttaseen hyödyntämseen. HILTILLÄ INVESTOIDAAN vahvast tulevasuuteen tekst: Päv Remes kuvat: Vtal Gusatnsky P elkkä kokonasrakentamsen lukuhn tujottamnen antaa ykspuolsen kuvan rakennusmarkknasta, joka tse asassa käänty uudelleen kasvuun vme vuonna. Merkttävänä trendnä vakuttava kaupungstumnen on johtanut yhä vaatvampen rakennushankkeden käynnstymseen, kertoo Hlt Suomen tomtusjohtaja Matas Järnefelt. Nyt rakennetaan moderneja aluekokonasuuksa. Pääkaupunkseudun Kalasataman ja Kesk-Paslan ratapha- ja torntaloprojekten lsäks suurhankketa löytyy mm. Tampereen, Turun sekä Jyväskylän seudulta, Järnefelt lstaa ja jatkaa: Helsnk-Vantaalle rakennetaan uuden termnaalrakennuksen lsäks portttlaa leveärunkokonelle, vrellä on vomalatos- ja konesalhankketa, samon merkttävä saraalahankketa Lappa myöten. TUOTTAVAMPAA, TURVALLISEMPAA, JÄRKEVÄMPÄÄ RAKENTAMISTA Järnefelt peräänkuuluttaa koko alalle tuottavuuskehtyksen ryhtlkettä. Rakennusyrtyksssä kannattaa esmerkks laskea, paljonko pävttän kulutetaan akaa rakennustarvkkeden hankntaan, huoltoon, varastontn sekä nden tomttamseen työmalle. Tässä kohtaa me pystymme tuottamaan merkttävää lsäarvoa sähkösten hankntakanaven ja täsmätomtusten avulla ja tämä on van yks osa palvelutamme. Hltn avantehtävä on palveluttensa, ohjelmstojensa ja tuottedensa avulla järkevöttää ja tehostaa rakentamsen tomntoja suunnttelusta toteutukseen ja dokumentontn. Keskkokosessa rakennusyrtyksssä saatetaan vuostasolla käyttää 50 000 euron tarvke- ja työkaluhankntohn 350 000 euroa työtuntkustannuksna jos asat hodetaan perntesest kaupasta tpottan noutamalla. Henon BIM-mallnnuksen kokonashyödyt jäävät vajaaks, jos työmaalla tomtaan edelleen paperprustusten kanssa. Henon BIM-mallnnuksen kokonashyödyt jäävät vajaaks, jos työmaalla tomtaan edelleen paperprustusten kanssa. Tosena esmerkknä paloturvallsuuden edellyttämät palokatkotedot pystytään dokumentomaan helpost pakan päällä älypuhelnsovelluksella ja srtämään plvpalveluun. Tänä pävänä Hlt on yks maalman johtavsta yrtyksstä alallaan, tomen yl 120 maassa, tuottaen yl 50 nnovaatota vuosttan. Mellä panostetaan vomakkaast sekä tuotekehtykseen että uusen palveluden kehttämseen. Asakkademme tuottavuuden lsäks autamme hetä parantamaan myös työturvallsuutta, Järnefelt kertoo. Haluamme olla etulnjassa vakuttamassa rakennusalan muutokseen. PEOPLE COME FIRST - THE HILTI WAY Yhden hengen autotallyrtyksenä vuonna 1941 Lechtenstenssa alottaneen perheyrtys-konsernn lketomntamalln ytmessä on edelleen people come frst -flosofa. Olemme maalmanlaajusest työnantaja-rankkauksssa kärksjolla. Suomeen palkkaamme jatkuvast lsää uusa työntekjötä ja panostamme hedän ptkäjänteseen kehttymseensä. Uskomme, että nnostuneet ja osaavat työntekjät pystyvät luomaan parasta lsäarvoa asakkallemme ja vahvstamaan kumppanuuttamme hedän kanssaan, Järnefelt poht. Hän tuntee hyvn myös omat vahvuutensa: Intohmo työtän kohtaan, tuloshakusuus, oppmskyky ja kakken tärkempänä kyky toma yhtestyössä erlasten hmsten kanssa. TULEVAISUUDEN RAKENNUSTYÖMAATA RAKENTAMASSA Tulevasuudessa Internet of Thngs, edstyneet esvalmstusratkasut, 3D-tulostus ja jopa rakennustyömaan robotkka tulevat vakuttamaan entstä merkttävämmn rakennusalan käytäntöhn. Rakennusalan vanhakantanen melkuva on muuttumassa ja me haluamme olla etulnjassa vakuttamassa tässä muutoksessa. Investomme vahvast kasvuun, nnovaatohn, uutuustuottesn ja hmsn, Järnefelt summaa. HENGITETÄÄN INNOVAATIOITA Järnefeltn mukaan rakennusalan yrtyksssä tomntatapoja kannattaa tarkastella yksttästen osen erkseen optmomsen sjaan kokonasuuteen keskttyen. Hän antaa muutaman esmerkn:
24 BI 2016 25 BI 2016 tekst: Päv Remes kuvat: Vtal Gusatnsky YRITYSYHTEISÖT KIRJOITTAVAT Rauman menestystarnaa Raumalla e nyt nyplällä ptsejä vaan on latettu vauhdlla so ratas pyörmään. Rakennemuutos väännetään kestäväks kasvuks. S aumaton yhtestyö ja yrtysmyöntenen lmapr evät ole 40 000 asukkaan Raumalla sanahelnää. Raumalla tehdään tosssaan tvstä yhtestyötä kuntapäättäjen, yrtysten, valton sekä koulutussektorn kanssa. Kaupungnhalltuksessa on tehty yksmelsest ja nopeast, lman soraäänä, päätöksä mttavsta nvestonnesta, mm. vuoden 2014 maalskuussa 18 mljoonan euron Rauman telakan ostosta ja sen muokkaamsesta teollsuuspustoks, kertoo kaupungnjohtaja Kar Kosk. RAUMAN HENKI KONKRETISOITUNEENA Erkokoslle yrtykslle Seasde Industry Parkn ja Lakarn etablotumnen on tehty mahdollsmman myönteseks. Lupaprosesst on muokattu tehokkaks ekä yksttästen yrtysten tarvtse hakea erllstä ympärstölupaa. Rahotuksen järjestämsessä auttaa Raumalle perustettu non 12 mljoonan euron pääomasjotusrahasto. Kakka tomntatapoja on räätälöty yrtysmyöntesks ja erlaset uudet toteutukset pannaan nopeast alulle. Alueelle tarkon valtut yrtykset tekevät yhtestyötä ja saavat klpaluetua yhtesestä tomntaympärstöstään. Nän tommalla alueelle saadaan menestyvä, nvestonthalusa yrtyksä, mnkä seurauksena kykenemme sekä sälyttämään nykysä että luomaan uusa työpakkoja, toteaa kaupungnjohtaja Kar Kosk. Suunnttella on Suomen suurn, 20 hehtaarn, aurnkovomala. SEASIDE INDUSTRY PARK TOIMII TÄYSILLÄ Vanhan telakan alueella tomva Seasde Industry Park tom täysllä ja tuotantotlojen käyttöaste on lähes 100 prosentta. Alueen yhtenä veturna tom Rolls Royce Oy, joka tek vme syyskuussa merkttävän lsänvestonnn sopmalla alueen suurmman Kuunneltaessa Rauman kaupungnjohtajan Kar Kosken selontekoa Rauman rakennemuutoksen tomntamallsta, nousee meleen ajatus: ekö tästä vos ottaa oppa muualle Suomeen ja maalmalle? rakennuksen, materaalkeskuksen, ptkäakasesta vuokraamsesta tuotanto- ja varastotlaks. Rolls Royce työllstää alueella tällä hetkellä 600 hmstä. Alueen muut tomjat työllstvät suoraan 400 uutta työntekjää ja alhanknnan kautta luku on monnkertanen, Kosk mustuttaa. Hänellä on Uudenkaupungn ajolta paljon kokemusta rakennemuutoksen akasesta tomnnasta. LAKARIN UUDESTA YRITYSALUEESTA RESURSSI - TEHOKKUUDEN MALLIALUE Lakarn non 120 hehtaarn logstkka- ja yrtysalueesta suunntellaan dynaamsta aluetta suurtenkn yrtysten tarpesn. Alue rakentuu lkenteellsest hyvään pakkaan valtateden 8 ja 12 väln ja kytketään uudella asemalla valtakunnan rautateverkkoon. Olemme rakennuttaneet alueelle kunnallsteknkan 10 mljoonalla. Lakarssa tom jo nyt logstkka-alan yrtys Logstkas Oy. Merkttäväks veturyrtykseks tulee HKScan Fnland Oy. Lakarsta tehdään resursstehokkuuden esmerkkalue tosen jäte on tosen raaka-ane -peraatteella, ja alueelle suunntellaan Suomen suurnta, 20 hehtaarn, aurnkovomalaa, Kosk kertoo. Raumalle myös uutta kauppakeskusta ajava Kar Kosk vannoo suoran tomnnan nmeen. Messulla sesoskelemalla evät asat etene vaan on kyettävä tekemään nopeast konkreettsa ratkasuja. Janssenlla kehtetään uuslla, avomlla yhtestyötavolla nnovatvsa lääkketä, lääke latteta ja hotomuotoja potladen ja hedän lähestensä elämänlaadun palauttamseks ja parantamseks. J anssenn External Innovaton Lason pestn haltjalla Anna Granlla on unelmatyö: Hän tom Johnson & Johnson Innovatonlla etsmässä uusa Pelle Pelottoma, joden hukeat, teteskrjallsuudelta kuulostavat nnovaatoraakleet vovat tulevasuudessa olla lääketeteen Nobel-palknnon perusteena. Etsn pohjosmasa nnovaatota. Tapaan mm. tutkjota, ylopstojen edustaja ja boteknologa-alan kasvuyrttäjä, joden keskuudesta on tarkotus löytää uusa yhtestyökumppaneta edstämään tulevasuuden terveydenhotoa, Gran kuvalee. Hän työskentelee osan akaa yhtestyökumppann Karolnsen nsttuutn tedepuston tlossa työskellen nsttuutn kanssa edstäen nnovaatoden kaupallstamsta. Muu aka kuluu Pohjosmata kertäen, uusa nnovaatota metsästäessä. Tommme Johnson & Johnson Innovatonlla perntesestä tavasta poketen katalysaattorena ertysest uuden nnovaaton kehtyksen ns. kuolemanlaakso -vaheessa. Ymmärrämme, että oman talomme ulkopuolella on valtavast deota, osaamsta, kokemusta ja yhtestyöhalua tekst: Päv Remes kuvat: Vtal Gusatnsky Scence fctonsta UUDEKSI HOITOMUODOKSI SUUNNANNÄYTTÄJÄ ON VISIONÄÄRI, JOKA EI VÄHÄTTELE SCIENCE FICTIONIA Janssenn emoyhtön Johnson & Johnsonn nnovaatokeskuksssa on avon tomntatapa. Tavotteemme e ole nelasta penä yrtyksä vaan pyrmme sälyttämään nnovaaton nnovojalla ja vemään yhdessä hankketa eteenpän. Teemme lähestä yhtestyötä, kehtämme uusa valmsteta teteljöden, teknologa-asantuntjoden, akateemsten yhtesöjen ja yrtysyhtesöjen ammattlasten kanssa. Mtä mullstavamp dea, stä akasemmn haluamme olla mukana. Gran kertoo tuoreen esmerkn. Norjalasen boteknologayrtyksen kanssa yhtestyötä alottaessamme emme keskttyneet olemassaolevaan lääkeahoon. Sen sjaan yrtyksellä on teknologa, jonka uskomme auttavan metä kehttämään avan uudenlasa lääkketä mm. autommuunsarauksn. MERKITTÄVIEN INNOVAATIOIDEN METSÄSTYS Sarauksen kohdalla Janssenlla kesktytään mm. reuman, syövän, dabeteksen ja Alzhemern hodon kehttämseen. Etsmme käänteentekevä edstysaskeleta, suuntaa näyttävä nnovaatota. Rahotuksen lsäks räätälömme tapauskohtasest tarjoamamme yhtestyöehdotuksen. Janssen ets yhtestyökumppaneta myös Suomesta. Lfe scence, lääkedagnostkka, wearables Suomessa on osaamsta varsnkn uudenlasen terveysteknologan puolella, josta nostaa uusa nnovaatota kartalle, Gran vnkkaa. Kuvassa Anna Gran
26 BI 2016 27 BI 2016 FREJA Suomen tomtusjohtaja Matt Urmas kääntää kuljetusja logstkka-alan haasteden keskellä katseensa menestyvän lketomnnan perustotuuksn. MAANTIEKULJETUKSET VAHVISTANEET KANNATTAVUUTTAAN Muuntautumskykyä on tok vaadttu myös FREJAlta vme vuosen akana. Suojaavana tekjänä on ollut anakn se, että Venäjän lkenne on yhtölle puhtaast lsäarvopalvelun asemassa. Emme ole koskaan panostaneet polttsest epävarmaan markkna-alueeseen. Teemme Venäjän kuljetuksa asakkallemme osana laajempa kokonasuuksa. Esmerkks Ukranan krsn jälkeset pakotteet evät skeneet yhtöömme suoraan, vakkakn välllsest, Matt Urmas kertoo. Kotmanen suurteollsuus on srtänyt ventkuljetuksaan satamsta maantelle. FREJAlla maantekuljetusten volyymn kasvu on ollut suosollnen muutos. Kumpyörälkenteen kysyntä läht yllättäen nousuun, vakka vennn kokonasvolyym lask samanakasest. Lketomnta on perntesest ollut maraton. Tällä hetkellä van tuntuu sltä, että stä juostaan sprnttvauhta. Ertysest Suomen tomnnollemme on ollut todella tärkeää, että osaamme reagoda muuttuvn tlantesn välttömäst, Matt Urmas kertoo. IT-OSAAMISELLA JA JOUSTOILLA UUTEEN NOUSUUN Dgtalsaato on nykypävää myös kuljetusalalla. Freja Groupssa uus teknologa on jo täysmääräsest osana jokapävästä tomntaa. Yhtön oma IT-mall tukee nn asakaspalvelua kun rettsuunntelmen tekoa. Suomessa lkkuvat non 600 tralera ovat kaken akaa seurantajärjestelmän, fleet managementn, prssä. KULJETUSALA on tällä hetkellä sprnttvauhtnen maraton. M aanssästen kuljetusten vapautumnen, Suomen vennn yskähtely sekä rkkdrektvn epätasanen vakutus Euroopan er valtossa. Kuljetus- ja logstkka-ala on ollut 2010-luvulla jatkuven muutospaneden kohteena. Keskustelu alan pelsäännöstä heräs vmeks joulun alla, kun halltus julkst vapauttavansa kotmaan kuljetukset ulkomaselle klpalulle. Uus lansäädäntö merktsee, että esmerkks vrolaset kuljetusyrtykset olsvat vapata hotamaan Suomen ssäsä kuljetuksa. Alan suurmpen tomjoden joukkoon nykysellään kuuluva FREJA Transport & Lofstcs Oy Suomessa on kasvanut vuos vuodelta myös vme vuosen haastessa. Tomtusjohtaja Matt tekst: Jaakko Mkkola kuvat: Tuukka Salo Matt Urmas katselee Suomen taloutta ja kuljetusalan tlannetta kakk Pohjosmaat kattavan FREJA Groupn näkövnkkelstä. Teollsuuden nfrastruktuur on mussa Pohjosmassa avan tosenlanen. Urmas ptää tuorenta, kabotaasa koskevaa, keskustelua hmeellsenä. Mellä on noudatettu jo tähän ast EU:n ohjestusta, jonka mukaan ulkomaan reksterssä oleva kuljetus saa ajaa tetyn määrän purkuja ja lasteja maanssäsest. Suomessa on lsäks haastavat olosuhteet ulkomaslle tomjolle. Hän toteaa, että alan ylesstä edellytyksstä huolmatta menestyvän lketomnnan perusplart pysyvät pakallaan. Frejalaset tahtovat ymmärtää syvällsest jokasen asakkaan oma vennn ja tuonnn prosesseja. Ptkälle vedyllä palveluasenteella alalla pärjää akana kun akana. Kuljetus- ja huolntalketomnta on people s busness mtä suurmmassa määrn. Tärkentä on olla hyvn lähellä omaa asakaskuntaa ja luoda ratkasuja juur hedän tarpesnsa, yhdessä hedän kanssaan. IT-osaamsen tasoerot ovat hämmästyttävän suura myös Euroopan ssällä. Vomme olla tässä suhteessa erttän ylpetä suomalasa. Lkenteenhotajat pystyvät seuraamaan kalustoamme ana reaalakasest. Järjestelmä tom osn myös automatsodust. Shen vodaan asettaa hälytyksä, jos kuljetus esmerkks pokkeaa retltään syystä ta tosesta tetyn etäsyyden päähän, Matt Urmas kertoo. Hän korostaa, että dgtaalsa ratkasuja e oteta käyttöön van nden trendkkyyden taka. Uusen järjestelmen ptää adost luoda tehokkuutta ja helpottaa alan jokapävästä työtä. Pohjosmalle uuden teknologan esnmarss tetää kutenkn etskkoakaa. IT-osaamsen tasoerot ovat hämmästyttävän suura myös Euroopan ssällä. Vomme olla tässä suhteessa erttän ylpetä suomalasa. Olemme uusen ratkasujen luomsessa logstkka-alalla monest avan etujoukossa. Yrtyspäättäjä tovoo, että Suomessa uskallettasn panostaa laajemmnkn uusn nnovaatohn. Hän mustuttaa, että Suom elää ulkomaankaupasta. Talous nousee, kun tehtassa ja tomstossa syntyy jälleen tuotteta, jotka menevät kaupaks maalmalla. Ssämarkknoden kannalta ols erttän tärkeää luoda uusa työpakkoja. Ylesemmn ottaen työelämää ptäs kehttää huomattavast joustavammaks. Se on edellytyksenä klpalukykymme kohentumselle. Joustojen tarpeellsuus pätee tetenkn myös kuljetus- ja huolnta-alaan.
28 BI 2016 29 BI 2016 Kuvassa Janne Lokkanen, Jarmo Ottnen ja Sanna Härkönen. IoT lsäarvo-mahdollsuudet HYÖDYNTÄMÄTTÄ Älylatteet tekevät reaalakasuudesta lan hdasta. tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa tekst: Tuomas Lehtonen kuva: Petter Kvmäk Pakkatedot reaalajassa puhelmeen Reaalakasest pävttyvät, pakkatetoon perustuvat Bt Apps Global -moblsovellukset yhdstävät tlasto-, tutkmus- ja analyystedon kartta-anestohn. Sovelluksa hyödynnetään esmerkks maa- ja metsätaloudessa sekä maaomasuuden hallnnassa. P akkatetojen keräämseen ja analysontn suunnteltujen sovellusten kehttämnen on tehostunut EU:n Inspre-drektvn tultua vomaan. Drektvn ansosta Euroopan massa kerättyä vranomastetoa vodaan vapaast kerätä ja käyttää esmerkks moblsovelluksssa. Jyväskylälänen Btcomp Oy on lähtenyt tutkmaan ohjelmstojen mahdollsuuksa ja onnstunut kehttämään täysn uudenlasen BtAppsGlobal -sovellusperheen. Tomtusjohtaja Jarmo Ottsen, vanhemman konsultn Janne Lokkasen ja R&D Manager Sanna Härkösen mukaan sovellukset yhdstävät tutkmus- ja vranomasraportten tetoja, mttausdataa, mehttämättömen lennokken ja satelltten taltomaa dataa sekä käyttäjen jakamaa tetoa kartta-anestohn. Sovellukset pystyvät myös tekemään monmutkasa, laskentaan perustuva analyysejä. Pakkatetojen hyödyntämsessä mahdollsuudet ovat lk rajattomat. BtAppsGlobal -sovellukset suunnataan kutenkn alkuvaheessa luonnonvara- ja energa-alalle sekä ympärstösektorlle. Härkösen mukaan tämä johtuu stä, että sovelluksa kehttänellä tutkjolla on nästä alosta vankka substanssosaamnen. Tosaalta nälle aluelle keskttynelle sovellukslle on myös kysyntää. Nyt kavataan esmerkks sekkaperästä tetoa lmastonmuutoksen ja sen tuomen ympärstörsken arvontn. Sovellusten avulla vodaan ennustaa esmerkks myrskyjen ta hyöntesten aheuttama metsätuhoja ja kasvtautrskejä. Ntä vodaan hyödyntää myös maaomasuuden hallnnan työkaluna sekä maa- ja metsätaloudessa tomenpde- ja työsuunnttelun apuvälneenä. Tulevasuudessa jopa kasvuston terveyttä vodaan analysoda järjestelmllämme, Ottnen kertoo. Lokkasen mukaan BtAppsGlobal -sovellusten taustalla on laaja komponentttyökalukokoelma. Asakkaan tarvtsema ohjelmsto räätälödään karttatasoja, dokumentten hallntaomnasuuksa ja analyystyökaluja yhdstelemällä. Kun sovellus toteutetaan plvpalveluna, pystytään yhdstämään suur laskentateho ja helppokäyttösyys myös mobllatteella, Lokkanen sanoo. Btcompn tompsteet sjatsevat Suomessa ja Puolassa. Tänä keväänä yrtys on avaamassa uuden tompsteen Saksaan. Btcomp tarjoaa sekä organsaatolle räätälötyjä ohjelmstoja, mutta myös kuluttajasovelluksa. Esmerkks sovelluskauposta vo ostaa parn kympn vuosmaksulla metsäomasuuden hallntaan suunntellun Kantoon -sovelluksen. O lemme astuneet uuteen teollsen revoluuton akakauteen, jota lemaavat dgtalsotumnen, Bg Datan analysont ja tedon jatkohyödyntämnen strategssta lähtökohdsta. Vaarana on, että IoT-kehtyksen nykysessä vaheessa uusa asota ylarvodaan lyhyellä tähtämellä ja alarvodaan ptkällä tähtämellä, poht Accenturelta teollsen nternetn hankejohtaja Juha Turunen. TODELLINEN ÄLYLAITEBUUMI ON VASTA TULOLLAAN Tällä hetkellä, vakka tetokoneet ja sen kaltaset latteet ovat kooltaan ja hnnaltaan jo sellasa, että yhä useamp vo ntä hankka, suurn osa nstä on velä kytkeytymättä nternetn ta tomvat van tedonkeruulattena. Tlanne muuttuu nopeast. Arvodaan, että vuonna 2025 non 50 mljarda latetta on kytköksssä nternetn. Samalla latteden automaatotaso ja älykkyys kasvavat merkttäväst ja vodaan alkaa puhua jo automatsodusta älykokonasuudesta, jossa latteet muuttavat tomntaansa tarpeen mukaan lsäten mm. turvallsuutta, energatehokkuutta, optmonta ja käyttäjäystävällsyyttä. MILLAISET YRITYKSET MENESTYVÄT TULEVAISUUDESSA? Juha Turusen mukaan tulevasuuden menestyvät yrtykset tulevat luomaan ta kuulumaan menestyvään IIoT-ekosysteemn. Tulevasuuden parhassa dgtaalsssa teollsssa ratkasussa yhdstyvät kyky hyödyntää laajoja tetomäärä ja mallntaa nden analysont sekä lopputulemana rakentaa tomntamall, jonka avulla ennustettavat, lketomntastrategaan pohjautuvat tomenpde-ehdotukset vodaan jalkauttaa automaattsest ja nopeast käytäntöön. Asoden nternetn kaupallnen hyödyntämnen on alkutekjössä. Akaset lkkujat hyödyntävät ja kehttävät tarvttavaa dgtaalsta osaamsta kehttämällä oma IIoT:aan lttyen nykysn tuottesnsa ja samalla kokelemalla uusa erllastava palveluta, jossa korostetaan asakkaan samaa lketomnnalsta hyötyä, ekä van tuotteen omnasuuksa. TÄSMÄ-MAATALOUTTA JA -METSÄNHOITOA Ennustettavuuden tarkentumnen tulee merkttäväst mullstamaan globaaltaloudellsest tarkasteltuna monta tomalaa. Turunen kertoo esmerkn. Kun kerätään rttäväst tetoa sääennustesta, käytetystä ravnteesta ja lannotteesta, tomenptestä, maanäyttestä ja tse vljelyalasta, pystytään tedon analysonnn jälkeen maanvljeljää ta metsänhotajaa ohjestamaan tulevsta kannattavsta tomenptestä. IOT -RATKAISUT SÄÄSTÄVÄT ENERGIAA, RAAKA-AINEITA JA IHMISISHENKIÄ SEKÄ NOPEUTTAVAT TOIMINTAA Älylatteet tulevat kakkalla vakuttamaan ja jopa puuttumaan - medän elämäämme. Autot, lavat ja lentokoneet ehdottavat omatomsest uutta rettä sää-, lkenne-, kuorma- ta muu tlanteen muuttuessa. Myös hmsen ja työn suhde tulee muuttumaan, sllä hmsten avuks tulee uusa robotn-kaltasa työvälnetä ja osa hmsstä srtyykn hedän kouluttajakseen. Kaken kakkaan kyky ottaa uusa työvälnetä käyttöön ja kyky uudstaa työskentelytapoja korostuu jatkossa., Turunen poht. Turunen palaa lopuks nykyhetkeen. Asoden nternetn kaupallnen hyödyntämnen on alkutekjössä. Lattessa on jo kyvykkyyttä, mutta todellnen läpmurto tapahtuu, kun uudet dgtaaset lketomntamallt tuodaan markknolle. Odottamnen e ole opto ja yrttämnen palktaan. Juha Turunen tom Accenturella teollsen nternetn hankejohtajana.
30 BI 2016 31 BI 2016 Ideasta tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa I ot-keskustelu Elsan tuotehallnnan johtaja Tomm Eklundn ja hankejohtaja Markku Hollströmn kanssa on alusta ast selkeän ytmekästä. Case-esmerkk tosensa perään saa kuuljan melenknnon vähntäänkn heräämään: sovellusmahdollsuuksa on paljon ja uutta lketomntaa on mahdollsta käynnstää todella nopeast. Ideasta tuotteeks kuudessa vkossa ja soveltamsalueta löytyy älylattesta ja järjestelmstä ana älykkääseen päätöksentekoon, Hollström lupaa. Jos IoT ols sotatla, Elsa IoT edustas nopean tomnnan joukkoja. UUTTA LIIKETOIMINTAA ILMAN JAHKAILUA Wärtslän lavadeselmoottoreden ennakovan huollon plott toteutettn kahdessa vkossa Jotta referosn keskusteluamme oken, srrytään suoraan case-kuvauksn. Vuoden 2015 kuluessa Elsa IoT Innovaton Challenge keräs upeta nnovaatota, josta parhaana Slush -tapahtumassa palkttn Follern Elsan kanssa yhdessä luoma toteutus, jonka avulla ruoan hävkkä vähttäskaupassa pystytään vähentämään merkttäväst. Kuvassa hankejohtaja Markku Hollström ja tuotehallnnan johtaja Tomm Eklund. vstä ja saapuvsta alukssta optmoden näden huoltosesokn ja varaosatarpeet. Lsäks kokonasnäkymä ssältää CRM-tedot, Hollström kuvalee ja jatkaa: Valmet Automaton tehost avullamme jätevedenkästtelylatosten vedenlaatuanalysaattoreden huoltotomntaansa saaden samalla hyödyllstä tetoa mttauslattestonsa jatkokehtykseen. TERVEYDENHUOLTOON, IKÄIHMISTEN KOTONA ASUMISEN TUKEMISEEN JA ÄLYAUTOILUUN Elsa Telemetry tehostaa terveydenhuollon mobllatteden avulla kotona tapahtuvaa reaalakasta etämttausta. Käyttökohteta on useta: raskaudenajan seuranta, dabeteksen ja versarauksen hoto, verenpaneen tarkkalu, astman hoto ja dagnosont sekä panontarkkalu. Kakk hotuvat samalla sovelluksella. Tetoa vovat hyödyntää nn lääkärt kun lääkeyhtöt, Tomm Eklund kertoo. Senorasumsta vo puolestaan tukea asentamalla kameroden sjaan kodn kattoon älyanturn, joka mttaa asunnosta er asota seuraten vanhuksen kulkemsta tlossa ja hälyttäen nden pokkeamsta ennen kun vanhukselle tapahtuu vakava vahnko, mehet kuvalevat. Kuluttajapuolella hyötyjä löytyy myös laaja-alasest. Jos esmerkknä otetaan älykäs auto, nn Elsa IoT -ympärstön sovelluksen avulla kusk vo kännykästään tarkstaa esmerkks pssapojan nesteen määrän sekä jarrupalojen vahtohetkeen olevat ajoklometrt, Eklund esttelee. IoT snällään vo tuntua sanahelnältä. Ilman todellsa hyödyllsä käyttöesmerkkejä keskustelun arvo on vähästä, Markku Hollström summaa keskustelun. tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa Analytkkapohjaset käyttäjälähtöset palvelut IOT:N KESKIÖSSÄ Vakuttavat ja helppokäyttöset datakeskeset palvelut avaavat uusa mahdollsuuksa tuottaa asakkalle uudenlasa palveluta sekä arvoa. Lsäks ne tulevat olemaan yhä useammalle yrtykselle elnehto menestyä tukkenevassa klpalutlanteessa. LAIVADIESELMOOTTORI- JA JÄTEVESILAITOSTEN HUOLTOON Varsnaset asakas-caset ovat tuottaneet yhtä merkttävä tuloksa sarallaan. Wärtslän lavadeselmoottoreden ennakovan huollon plott toteutettn kahdessa vkossa. Avanhenklöt saavat pävttän automaattsen sähköpost-lmotuksen alueen lähte- S olta on dgtaalsen lketomnnan asantuntjayrtys, joka IoT-kontekstssa tarjoaa laajaa kokonasuutta datan keruusta ja rkastamsesta nformaaton hallntaan ja analytkkaan sekä palvelumuotolusta ja käyttökokemuksesta ana lketomnnan konsultaatoon ast. Data on pakollnen polttoane. Suurn lketomnnallnen arvo tulee stä, kun dataa kästellään ja analysodaan, hyödynnetään kehttynyttä analytkkaa ja tämän pohjalta tuotetaan uusa palveluta sekä uudenlasta käyttäjäkokemusta ja yhdstetään tämä reaalmaalman prosessehn, kteyttää Soltan IoT lketomnnasta vastaava Mkko Aro. STRATEGIAN VUOSIKELLO ROSKAKORIIN, UUDENLAISEN OSAAMISEN METSÄSTYS KESKIÖÖN Kun IoT-palveluta lähdetään rakentamaan, e alkuvaheessa yleensä varmuudella pystytä määrttämään, mtä palvelukokonasuuden ptäs toteuttaa esmerkks vden vuoden kuluttua. Tämä edellyttää yrtykseltä rohkeutta vsonthalukkuuteen, reagontnopeutta sekä strategsta ketteryyttä: uusa asota latetaan nopeast testaukseen asakkaden parssa ja saatujen testtulosten analysonnn perusteella strategaa saatetaan joutua nopeast muuttamaan. Aro tedostaa erlaset tähän lttyvät haasteet, jota löytyy ertysest resursspuolelta. On määrtettävä, kuka yrtyksessä kokonasuudesta on vastuussa ja mstä budjetsta kustannukset katetaan. Lsäks tarvtaan uudenlasta pokkteteellstä osaamsta, kun lähdetään rakentamaan lketomnnan ytmeen lttyvä dgtaalsa palveluta. HELPPO KÄYTETTÄVYYS KOROSTUU MYÖS B2B PUOLELLA Huomsen työntekjät, mllenaalt, evät suostu enää työssään käyttämään kanketa sovelluksa. Kukaan e enää lue käyttöoppata ja työn sujuvuuden kannalta palveluden helppokäyttösyyden merktys kasvaa, sllä kuluttajna olemme jo tottuneet tähän, Aro toteaa. Dgtaalsessa maalmassa käyttäjä tarpeneen on palvelumuotolun keskössä. Jotta käyttäjän todellset tarpeet ongelmakohtneen ymmärretään täysn, on jalkauduttava käyttäjän arkeen. Suunnttelutomstossa stumalla tämä e onnstu. Usen yrtyksen ssältä käsn e myöskään enää kyetä näkemään stä, kunka olemassa oleva rutneja ja tomntamalleja kannattas muuttaa, lean -ajattelumalln mukaan tomva Aro kuvalee. Käyttäjäkokemuksen tulee olla saumaton, rppumatta stä, hodetaanko asaa son tetokoneen äärestä va pennäyttösellä etälatteella metsässä. Tätä kehttääksemme yrtykseltä edellytetään avomuutta päästää medät hedän lketomntansa ytmeen. Me työskentelemme ntohmosest, rohkeast ja asakkaasta adost välttäen ymmärtääksemme asakkaalle merktyksellsmmän lketomntahyödyn ptkällä tähtämellä, Aro summaa. Soltan IoT lketomnnasta vastaava Mkko Aro. 1. 2. 3. Lketomntamall Asakashyödyt Tarjoama Ansantalogkka Organsaaton valmudet Pokkteteellnen osaamnen ja kyvykkyydet Kumppanuudet Ketteryys Muutoksen johtamnen Teknologalähtöset ratkasut Informaaton hallnta Analytkka Dgtaalset palvelut ja sähköset prosesst (Lähde: Solta, 2015)
32 BI 2016 33 BI 2016 Kahdessa vkossa konkreettsta apua, kun lähdette khdyttämään lketomntaanne, luvataan HQ:ssa. tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa IOT tuls kästellä MUUTOSMATKANA IOT / Teollnen nternet on lan teknologavetosta. Näkökulmaa on muutettava lketomntalähtösemmäks. tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa Smplcty s the new nnovaton I ot on laaja kokonasuus, mutta stä e kannata tehdä lan komplekssta asaa, toteaa HQ Fnlandn lketomntajohtaja Pekka Jaarnen ja lsää: Oleellsta on kyetä konkretsomaan IoT:n mahdollsuudet, tavotteet ja vakutukset lketomntaan. HQ Fnlandn lketomntakehtyksestä vastaava Vce Presdent Jan-Erk Lndfors korostaa yrtyksssä ajattelutavan muuttamsen merktystä. Yrtyksssä tuls enemmän uskaltaa kokella sellasa asota, jotka kannbalsovat nykystä lketomntaa. Hän tovoo myös lsää kasvuhalukkuutta sekä halua luoda uutta ekä pelkästään keskttyä kustannussäästöhn. IoT:n voma tulee kokonasuudesta. Kun yhdstää er tomalojen yrtysten prosesst ja palvelut yhdeks tomvaks kokonasuudeks, loppukäyttäjä ta asakas saa suuremman hyödyn ta paremman palvelukokemuksen. RINNAKKAIN USEAMPI LIIKETOIMINTAMALLI HQ:ssa e tyydytä evankelomaan, vaan tarjotaan tuottestettuna ratkasumalleja er tomalojen erkokoslle yrtykslle, nn B-to-B-puolelle kun kuluttajabsnekseenkn. Perntesen lketomnnan rnnalla vo pyörttää para uutta lketomntamalla. Tämä edellyttää uudenlasta osaamsta. Kysymys kuuluukn, tuleeko osaamnen kumppanelta va rekrytonnn kautta, Jaarnen ja Lndfors pohtvat yhdessä. EI UUTTA VAIN SIKSI, ETTÄ MUUTKIN TEKEVÄT NIIN Selkeä vso tulee olla jatkuvast kaken tomnnan johtotähtenä. Avankysymyksä ovat, mtä halutaan saavuttaa ja mllanen on asakaslupaus. Yrtyksen johdolta ta johtoryhmästä on löydyttävä ntohmo ja drav kokella uutta, Lndfors kteyttää. T Rohkeast kokelemaan! Muutaman vkon plott e verota rankast kassakrstua ja penellä nvestonnlla saa konkreettsa tuloksa, rohkasevat Jan-Erk Lndfors ja Pekka Jaarnen HQ Fnlandsta. Teollsuudessa trendt evät ve samaa tahta koht uutta suuntaa kun kuluttajapuolella, mutta uutta potentaala e kannata jättää etsmättä. Volvo on tästä hyvä esmerkk. Volvolla kokellaan paljon uusa tomntatapoja ja ratkasuja ja vakka onnstumslle e het löytyskään lketomnnallsta arvoa, myöhemmn nän vo tapahtua. TULEVAISUUDEN OSAAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ ORGANISAATIOIHIN Henklö, joka kykenee analysomaan ja tulktsemaan tehokkaast dataa ja pommaan tetovrrasta lketomnnan kannalta kakken oleellsmmat sekat esn maksaa Lndforsn mukaan tsensä takasn nopeast. Mellä HQ:ssa on unkka se, että asakaskuntamme koostuu sosta teollsuus- ja fnanssalan yrtyksstä, jolle teemme kehtys- ja tutkmustyötä, kun taas tosessa äärpäässä on kuluttaja-asakas, jolle tuotamme asakaskokemusta parantava ratkasuja. Innovaatoprosess kuuluu olennasest kahden vkon HQ-pakettmme, Jaarnen toteaa. Tulevasuuden vottajaorgansaatossa on onnstuttu luomaan avon ja läpnäkyvä kulttuur sekä yrtyksen ssälle, ulospän että kumppaneden kesken. IoT:n voma tulee kokonasuudesta. Yksn e enää menestytä, vaan arvoverkostossa yhdessä kumppaneden, alhankkjoden, tomttajen ja asakkaden kanssa. Ykslöden tulee kyetä haastamaan tsensä ja astumaan pos mukavuusalueelta. Organsaatossa kyetään pyörttämään useampaa lketomntamalla, jossa keskössä e ole tuote vaan palvelukokemus, summaa Jaarnen. eollsen nternetn projektt ovat lan usen teknologavetosa. Lketomnnallset tavotteet ja asakaslsäarvo jäävät määrttämättä. Usen vasta teknsen ratkasun valmstuttua aletaan mettä, mten uudella palvelulla votasn tuottaa lsäarvoa, kuvalee nykytlaa Mdagonn Busness Development Drector Marko Yl-Petlä. Teollsuuden dgtalsaatossa on kutenkn kyse lketomnnan tavottesta, kuten paremmasta tuottavuudesta, myynnstä ja asakaskokemuksesta e IT-järjestelmstä. Näkökulmaa on sten korjattava lketomntalähtösemmäks. MUISTA IOT-HYPETYKSESSÄ LIIKETOIMINTA- LÄHTÖINEN KEHITYSTAPA! Tähän ongelmaan hankejohtamsen konsultttalo Mdagon haluaa tuoda ratkasun. Kaken yrtyksessä tapahtuvan kehtyksen on pohjauduttava lketomnta-näkökulmalle, el yrtyksen strategaan ja tavottesn. Mdagonlla on kehtetty tähän tarpeeseen tomvaks ja tuottosaks todettu toteutusmall. Autamme yrtyksä ensn mettmään lketomnnallsest ja strategapohjasest, mtä ptäs tehdä er tavalla, jotta strategsn tavottesn päästäsn paremmn, tehokkaammn ja nopeammn. Mdagonn metod pohjautuu keksntöjen kaupallsen menestymsen tutkmukseen, jota vo pelkstetyst kuvata nän: Alussa nnovodaan esmerkks sata deaa lketomntatyöpajossa. Ideat prorsodaan ja nstä valtaan 10 parasta. Nästä teknsen arvonnn jälkeen, faktohn perustuvn krteeren, valtaan plotontvaheeseen korkentaan vs. Lopulta kaks parasta päätyy rnnakkaseen, mtattavaan prototyypp-toteutukseen. Montahosen palautteen pohjalta molemmat ta van tonen nästä otetaan käyttöön ja kaupallstetaan. RIITTÄVÄSTI ERI OSA-ALUEIDEN ASIANTUNTIJOITA MUKAAN JO ALKUVAIHEESSA Yl-Petlä korostaa, että teollsuuden dgtalsaatoon lttyvät hankkeet ovat muutosmatkoja. Parhaan lopputuloksen saavuttamseks muutosprosessn on otettava jo alkuvaheessa mukaan rttävä määrä er osa-alueden asantuntjota. Metodamme käyttämällä näkyvän tuotoksen akaansaamnen on todennäkösempää: on varmstettava laaja muutostuk het alussa, jotta saavutetaan paras mahdollnen lopputulos nopeast. Tosn sanoen, vakka ptkän matkan soutuksassa aluks yhden mehen soutuvene rykäsee penen kaulan, krkkoveneellä soutava porukka tulee ensmmäsenä maaln. Tästä mellä on näyttöä mm. teollsten huoltopalveluden kohdalla. Mssomme on auttaa suomalasyrtyksä menestymään teollsen dgtalsaaton alueella nn, että vähennämme epä onnstumsen rskä ja nopeutamme kehtystä deosta onnstunesn toteutuksn, sanoo Marko Yl-Petlä.
34 BI 2016 SUURIN LOTTOVOITTO on sellanen, josta e osata edes uneksa tekst: Päv Remes kuva: Sebastan Vsa Varman päälle pelaamnen e enää rtä. Oscar Lndqvst tom Busness Advsorna SAS Insttutessa. A rvo datasta tulee analytkan kautta. Pelkällä datan sälömsellä e synnytetä lsäarvoa, alottaa pohdskelunsa SAS Insttuten Busness Advsor Oscar Lndqvst ja jatkaa: IoT: ssa avanasota ovat avon mel ja rsknotto. Jos tedettäsn ennakolta, mtä ptäs tehdä, e dataa tarvtss analysoda. Lndqvst työskentelee SAS Insttutessa valmstavan teollsuuden asantuntjana ja tuntee sks hyvn alalla valltsevan ajattelumalln. Valmstavassa teollsuudessa ptää oppa näkemään datan arvo yhtä tärkeänä hyödykkeenä kun koneet ta tuotantolatos. Omalta mukavuusalueeltaan täytyy myös astua säännöllsest pos. Yksnkertastaen Lndqvst näkee tomntatapojen muuttamseks selkeän ratkasun. On hmsä, jotka evät tedä, kunka rautaa väännetään, mutta he tetävät, kunka dataa analysodaan. Nämä hmset on saatava juttelemaan lketomntajohdon kanssa. SUUNTASIT PIKKUPANOKSIN POKERIPÖYTÄÄN, MUTTA VOITITKIN JÄTTIPOTIN RULETISSA Kun tällanen keskustelu käydään rttävän avomest ja rakentavast, alkaa syntyä ntä kuulusa hmetekoja. Lndqvst näkee tämän vaheen nn merktyksellsenä, että haluaa pyörtellä asaa usealta er kantlta. Suurmmat nnovaatot ja kaupallset menestystarnat syntyvät lketomntamahdollsuukssta, jotka syntyvät kokonaan uuslle markknolle ta palvelualolle. Tosn sanoen, yrtyksessä e ole osattu lankaan ajatella, mten olemassa olevaa dataa vos hyödyntää kaupallsessa merktyksessä täysn muulla kun ydntomalalla. Edelleen, jos uus mullstava lketomntadea ols kohdstunut olemassa olevaan tomalaan, se ols todennäkösest jo toteutettu. PELIONNEN TILALLE ENNUSTETTAVAT VOITOT Lndqvst haluaa nostaa ajattelua stmulomaan myös avan äärlataesmerkn. On olemassa huppuyrtyksä, jolla e ole lankaan tomalaa vaan anoastaan hukea määrä vapaast er tavon ja er tomalolla hyödynnettävssä olevaa dataa. Tällasa yrtyksä ovat esmerkks kakken tuntemat Google ja Amazon. Dataa analysomalla pyrtään ennakomaan tuleva tapahtuma tettyjen matemaattsten mallen pohjalta. Teollsuusyrtyksssä tämä vo olla kysynnän ennustamsta, yrtyksen talouden ennustamsta ta huollon ennakonta. Tähän on saatavssa ammattapua. Jos kasnolle astellessa mukaan sas ottaa pelkortten laskjan, mks jättäsn hänet aulaan kahvlle? Lndqvst muotolee ajatuksen korrektmmn: Mellä alkaa olla jo mukavast Pohjosmassa rohkaseva IoT -onnstumstarnota myös perntekkältä tomalolta. Nämä yrtykset ovat panostaneet työkalujen lsäks myös kompetenssn.
ILMOITUSLIITE