Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 2021 Talousarvio 2019
Sisällysluettelo Yhtymähallitus 9.11.2018 92 Yhtymäkokous 21.11.2018 15 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 1 Suunnitteluperusteet... 2 1.1 Kuntayhtymän väestö... 2 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä... 5 1.3 Toimintajärjestelmä... 7 1.3.1 Sopimusohjaus... 7 1.4 Talousarvion sitovuus... 8 1.4.1 Tilivelvolliset... 9 2 Tuloslaskelma 2018... 10 3 Toiminnalliset tavoitteet... 12 3.1 Visio ja arvot... 12 3.2 Palvelustrategian linjaukset... 13 4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat... 14 4.1 Hyvinvointipalvelut... 15 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 15 4.2 Terveyspalvelut... 20 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 20 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 25 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 25 5 Tulosalueiden palvelut... 27 5.1 Tuoteryhmien sisältö... 27 6 Rahoituslaskelma... 28 7 Jäsenkuntien kustannusosuudet... 29 8 Investointisuunnitelma... 30 LIITTEET: Kokoomataulukot Henkilöstösuunnitelma 2018 OHEISMATERIAALIT: Yhtymähallituksen käyttösuunnitelma (palvelukuvaukset ja suunnitelmataulukot) Kannen kuva: Pixabay
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021 Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio järjestää ja tuottaa Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kallio vastaa myös jäsenkuntien väestön erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta sekä siihen liittyvistä kuntien lupa- ja viranomaistehtävistä. Kallion vuoden 2019-2021 toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu Kallion strategiaan sekä yhtymähallituksen 2016 päivittämään palvelustrategiaan ja henkilöstöstrategiaan. Strategisina painopisteinä ovat edelleen arjessa pärjäämisen tukeminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen. Palveluprosessien kehittämistä jatketaan aktiivisesti, näkökulmaa siirretään entistä enemmän asiakkaan kokonaistilanteen ja palvelutarpeen monialaiseen arviointiin ja tukea kohdistetaan asiakkaan omavastuun ottamiseen. Yhteistyöstä siirrytään entistä enemmän yhdessä toimimiseen ja kokonaisvaltaiseen vastuunottoon. Asiakas ja hänen lähipiirinsä ovat aktiivisia toimijoita omissa asioissaan. Laadukkailla ja asiakaslähtöisillä palveluilla tavoitellaan toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Valtakunnallinen Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on, että Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle 1.1.2021 lukien. Uudistuksen lakivalmistelu on käynnissä, mutta valtakunnalliset linjaukset ovat vielä vahvistamatta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivisesti mukana Pohjois- Pohjanmaan maakunta ja Sote valmistelutyössä. Siirtymäaikana Kallio toimii edelleen yhtenäisenä ja vahvana peruspalvelukuntayhtymänä alueellaan omaa toimintaansa kehittäen. Kallio on aktiivinen toimija kehittämisverkostoissa niin alueella kuin kansallisellakin tasolla. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on edelleen vaikea johtuen vähäisestä verotulojen kasvusta ja valtionosuusjärjestelmässä tehdyistä leikkauksista. Heikentyvä rahoitustilanne vaikeuttaa omistajakuntien mahdollisuuksia rahoittaa peruspalveluiden järjestämistä tulevina vuosina. Kuntalaisten ikärakenteessa ja palvelutarpeessa toteutuvat muutokset johtavat lakimääräisten palveluiden ja tukien kysynnän kasvuun, mikä lisää väistämättä asiakkuuksia ja kustannuksia peruspalveluissa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion talousarvion laatimisprosessi on toteutettu yhteisesti aiemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti. Sopimustyöryhmän ja Kallion hallituksen jäsenten lisäksi neuvotteluihin on osallistunut omistajakuntien luottamushenkilö- ja talousjohtoa sekä kuntayhtymän keskeisiä talous- ja toimintavastaavia. Kallion vuoden 2019 nettomenot ovat 118,3 milj.. Kasvu vuoden 2018 talousarvioon on 2,4 %. Oman toiminnan nettomenojen muutos on +3,6 % ja ostetun erikoissairaanhoito on budjetoitu vuoden 2018 talousarvion tasoon. Oman toiminnan kustannuskasvua selittää uusien palveluyksiköiden toiminnan käynnistyminen vammaispalveluihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Kallion ja jäsenkuntien yhteistyöllä haetaan keinoja lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi. Vuoden 2019 talousarvion valmisteluprosessissa Kallion toimialat ja tulosalueet sitoutuivat sopeuttamaan toimintansa edelleen tiukkoihin talouden realiteetteihin, samalla toiminnan kehittäminen on keskiössä kuntayhtymän tavoitteissa. Henkilöstön ja esimiesten työhyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen tulee edelleen korostumaan, kun valmistaudutaan tuleviin Maakunta- ja Sote-uudistuksiin. Keskeisessä roolissa on esimiestyön tukeminen muutosjohtamisen näkökulmasta. Urho Möller vt. kuntayhtymän johtaja 1
Ylivieska Sievi Nivala Alavieska 1 Suunnitteluperusteet 1.1 Kuntayhtymän väestö Ikäjakauma jäsenkunnittain Väestön ikäjakauma 31.12.2017 0-6 7-14 15-17 18-64 65-74 75-84 85 v ja yli Kallio 3492 4176 1432 17978 3693 2035 905 Ylivieska 1586 1700 586 8535 1632 853 359 Sievi 563 783 253 2529 506 278 123 Nivala 1125 1399 489 5522 1258 693 329 Alavieska 218 294 104 1392 297 211 94 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html Jäsenkuntien väestö ikäryhmittäin -14 15-64 65-2007 597 1678 542 2012 553 1652 556 2015 546 1554 587 2017 512 1496 602 2007 2510 6680 1786 2012 2609 6430 1946 2015 2588 6138 2150 2017 2524 6011 2280 2007 1447 3062 748 2012 1419 2997 825 2015 1371 2874 879 2017 1346 2782 907 2007 2767 8912 1971 2012 3034 9202 2297 2015 3225 9187 2627 2017 3286 9121 2844 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html 2
Kuntayhtymän alueen väestömäärä oli 31.12.2017 yhteensä 33 711 (vähentynyt vuoden 2017 aikana 85 asukkaalla) jakaantuen jäsenkunnittain seuraavasti: Väestö 2013 2014 2015 2016 31.12 2017 Alavieska 2 740 2 687 2 699 2 639 2 610 Nivala 10 942 10 945 10 873 10 889 10 815 Sievi 5 198 5 154 5 132 5 069 5 035 Ylivieska 14 748 14 976 15 039 15 199 15 251 Kallio yht. 33 628 33 762 33 743 33 796 33 711 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html Väestöennuste vuoteen 2040 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Väestöennuste jäsenkunnittain vuoteen 2040 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteensä 34268 34202 34 485 34 902 35 149 15766 15766 16 114 16 846 17 397 10874 10859 10 839 10 729 10 598 35 270 35 299 17 772 18 035 10 467 10 340 5013 4978 4 946 4 802 4 584 4 675 4 509 2615 2599 2 586 2 525 2 479 2 447 2 415 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2018] Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html. 3
Ennuste väestörakenteesta Ennuste väestörakenteesta, Kallion koko väestö 0-6 7-14 15-17 18-64 65-74 75-84 85-2040 3501 3964 1461 18073 3069 3195 2036 2035 3490 4003 1489 17912 3298 3396 1682 2030 3494 4078 1524 17828 3623 3388 1214 2025 3522 4195 1594 17748 3934 2823 1054 2020 3553 4266 1462 18011 3999 2190 935 2018 3595 4204 1412 18220 3780 2068 905 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html Ikäihmisten väestöennuste vuosille 2017 2020 1000 Ikäihmisten väestöennuste jäsenkunnittain 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 75-84 85-75 - 84 85-75 - 84 85-75 - 84 85 - Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 2017 219 98 681 321 278 134 849 348 2018 218 103 705 318 273 141 872 343 2019 210 107 698 313 290 133 892 357 2020 213 110 740 318 298 132 939 375 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/tau.html 4
1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä Sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Sairastavuusindeksi v. 2017, vakioimaton Alavieska 135,3 Nivala 116,0 Sievi 117,6 Ylivieska 101,9 0 50 100 150 Kelasto-raportit Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ tilastot@kela.fi / NIT079A 9.8.2018 Kuntayhtymän jäsenkuntien veroprosentit ovat maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit 2014 2015 2016 2017 2018 Alavieska 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Nivala 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Sievi 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 Ylivieska 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Koko maan ka. 19,75 19,75 19,87 19,91 19,86 Lähde: verohallinto Huolimatta korkeasta veroprosentista verotulot asukasta kohden jäävät maan keskiarvon alapuolelle (lähde: Tilastokeskus, Kuntien tunnuslukuja). Vuoden 2019 ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaan kuntien valtionosuudet tulevat laskemaan suurimmassa osissa kuntia. Kallion jäsenkuntien valtionosuudet tulevat vähenemään yhteensä noin 320 000 euroa, keskimäärin 9 euroa per asukas. (Lähde Kuntaliitto: Ennakollinen laskelma vuoden 2019 valtionosuudesta) 5
Alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suhteutettuna 16 64-vuotiaisiin (väestöllinen huoltosuhde) on korkea ja ennusteen mukaan huoltosuhde kehittyy negatiiviseen suuntaan jo näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana. Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64-vuotiaiden määrään. 120,0 Väestöllinen huoltosuhde ennuste 2020-100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2005 2010 2012 2014 2017 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska 69,4 66,1 67,1 70,0 74,5 80,6 87,6 94,9 97,7 96,7 Nivala 63,5 67,9 70,8 74,7 79,9 84,8 87,1 88,2 89 88,8 Sievi 70,5 72,6 74,9 78,1 81 84,5 87,3 91,5 94,9 94,9 Ylivieska 52,1 55,5 57,9 62,0 67,2 69,7 73,7 73,8 73 71,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.10.2018]. Saantitapa: Tarvekerroin kuvastaa kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen tarvetta suhteessa koko maan keskiarvoon. Tarvevakioidut menot on saatu jakamalla kunnan sosiaalija terveydenhuollonpalvelujen menot kuntakohtaisella tarvekertoimella. Tarvevakioidut menot vuonna 2016 olivat seuraavat: Kunta Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Alavieska 1,25 94 Nivala 1,16 95 Sievi 1,16 102 Ylivieska 1,03 96 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1,04 96 Koko maa 1,00 100 Lähde: THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 6
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelutarpeiden on ennustettu kehittyvän vuoteen 2029 seuraavasti: Palvelutarpeiden kehitys, 2012=100 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 100 107 117 141 163 Perusterveydenhuolto, avo 100 104 107 109 111 Erikoissairaanhoito 100 104 108 112 114 Lähde: Kallion alueen tulevaisuus. FCG:n laatima selvitys. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. 1.3 Toimintajärjestelmä 1.3.1 Sopimusohjaus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä suoritettavien leikkausten vuoksi. Vuoden 2019 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisältää jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Riskit on kuvattu palvelukuvauksissa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty palveluryhmittäin (ks. luku 5.1). Maisema suunnitelmataulukot ovat talousarvion oheismateriaalina. 7
1.4 Talousarvion sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden yhtymähallitusta sitoo kokoomataulukon kulut, tuotot ja netto yhteensä ja investointiosan loppusumma. Toimialajohtajilla on oikeus tehdä tuoteryhmien välisiä siirtoja kalenterivuosittain enintään 1.000.000 euron määrään saakka. Tehdyistä muutoksista on raportoitava sopimustyöryhmälle ja yhtymähallitukselle. Käyttösuunnitelman sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättää yhtymähallitus, joka hyväksyy yksityiskohtaisen talousarvion käyttösuunnitelman (suunnitelmataulukot ja palvelukuvaukset) palveluittain yhtymäkokouksen hyväksyttyä talousarvion. Talousjohtaja tarkentaa investointiosaan varattujen määrärahojen sitovuuden kohteittain vuoden 2019 alussa. Tuoteryhmien kookoomataulukko: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2019 Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut 15 852 914-3 251 518 12 601 396 Suun terveydenhuolto 5 278 240-1 654 550 3 623 689 Erikoissairaanhoito 40 967 881-223 700 40 744 181 - josta ostettu erikoissairaanhoito 39 100 000 39 100 000 Aikuispsykososiaaliset palvelut 5 114 719-388 207 4 726 512 Hoito- ja hoivapalvelut 42 034 674-7 819 760 34 214 914 Kuntoutuspalvelut 2 002 303-45 900 1 956 403 Perhepalvelut 8 221 686-181 100 8 040 586 Vammaispalvelut 10 834 187-747 465 10 086 722 Ympäristöterveydenhuolto 1 235 328-157 500 1 077 828 Työterveyshuolto 2 298 793-2 179 500 119 293 Toimeentulotuki ja työllistäminen 1 213 463-117 900 1 095 563 Projektit 3 887 132-3 885 032 2 100 Yhteensä 138 941 319-20 652 132 118 289 187 Tavoitteiden sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet on määritelty luvussa 4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat. 8
1.4.1 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä virkavapaalla 29.2.2016-31.12.2019 vt. kuntayhtymän johtaja Urho Möller Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelut, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Vastaanottopalvelut, hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, vt. ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, Meeri Rinta-Jouppi virkavapaalla 1-31.1.2019 vt. ympäristöterveydenhuollon johtaja 1-31.1.2019 ympäristöterveydenhuollon johtaja 1.2.2019 - Leena Iisakkila Reetta Hjelm Margit Yli-Kotila Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Sakari Mustakallio Aili Heikkinen Aili Heikkinen Palvelupäälliköt: Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu palvelupäällikkö, vammaispalvelut Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, ympärivuorokautiset palvelut palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut Avosairaanhoito, hoitotyön johtaja Avoterveydenhuolto, palvelupäällikkö Kaija Jämbäck Kaija Jokela Päivi Uusimäki Janne Nikula Virpi Kamunen Margit Yli-Kotila Pirjo Jääskelä 9
2 Tuloslaskelma 2019 Tuloslaskelma osoittaa koko kuntayhtymän tasolla palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamisen niin, että myyntituottoihin sisältyvät myös jäsenkuntien kustannusosuudet, yhteensä 118 289 187 euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Budjettiyhteenveto INTIME/Talouden Suunnittelu 1 YHTEENSÄ Selite TP 2017 TA 2018 TAE 2019 % SU 2020 SU 2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -114 665 248-118 259 627-121 312 168 2,6-123 738 411-126 213 180 Maksutuotot -9 461 242-9 695 191-9 716 041 0,2-9 910 362-10 108 569 Tuet ja avustukset -434 062-416 000-422 784 1,6-431 240-439 864 Vuokratuotot -875 911-857 232-1 350 100 57,5-1 377 102-1 404 644 Muut toimintatuotot -53 170-25 250-12 400-50,9-12 648-12 901 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -125 489 633-129 253 300-132 813 493 2,8-135 469 763-138 179 158 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 36 105 025 37 681 256 39 719 545 5,4 40 513 936 41 324 215 Henkilösivukulut Eläkekulut 6 960 037 7 249 435 7 668 378 5,8 7 821 746 7 978 180 Muut henkilösivukulut 1 731 351 1 721 434 1 457 364-15,3 1 486 511 1 516 242 Palvelujen ostot 63 289 111 64 271 285 64 706 109 0,7 66 000 231 67 320 236 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 079 300 4 129 457 4 302 910 4,2 4 388 968 4 476 748 Avustukset 6 606 233 7 257 967 7 221 078-0,5 7 365 500 7 512 810 Vuokrakulut 5 780 854 6 079 256 6 774 595 11,4 6 910 087 7 048 289 Muut toimintakulut 368 092 367 669 392 462 6,7 400 311 408 317 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 124 920 003 128 757 759 132 242 441 2,7 134 887 290 137 585 036 TOIMINTAKATE -569 630-495 541-571 052 15,2-582 473-594 123 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot -78 841-70 000-75 000 7,1 Korkokulut Muut rahoituskulut 76 284 70 000 75 000 7,1 VUOSIKATE -572 187-495 541-571 052 15,2-582 473-594 123 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 569 748 495 541 571 052 15,2 582 473 594 123 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -2 439 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -2 439 0 0 0 0 10
Maksutuotot 7,3 % Muut myyntituotot 2,3 % Toimintatulot TA2019 Tuet ja avustukset 0,3 % Vuokratuotot 1,0 % Muut toimintatuotot 0,0 % Jäsenkuntien maksuosuudet esh 29,4 % Jäsenkuntien maksuosuudet 59,6 % Kuva: Talousarvion toimintatulot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,3 % Muiden palvelujen ostot 19,4 % Toimintamenot TA2019 Avustukset 5,5 % Vuokrakulut 5,1 % Erikoissairaanhoitopalvelut 29,4 % Muut toimintakulut 0,3 % Palkat ja palkkiot 30,0 % Henkilösivukulut 6,9 % Kuva: Talousarvion toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TA 2018 TA 2019 milj. asiakaspalveluiden ostot (muut kuin ost. esh) 11,1 11,1 ruokahuoltopalvelut 2,2 2,2 puhtaanapitopalvelut 2,0 2,0 sairaankuljetuspalvelut 1,9 1,9 11
Tuoteryhmien nettomenot TA2019 Projektit (0,0 %) Työterveyshuolto (0,1 %) Toimeentulotuki ja työllistäminen (0,9 %) Ympäristöterveydenhuolto (0,9 %) Kuntoutuspalvelut (1,7 % ) Suun terveydenhuolto (3,1 %) Aikuispsykososiaaliset palvelut (4,0 %) Perhepalvelut (6,8 %) Vammaispalvelut (8,5 %) Vastaanottopalvelut (10,7 %) Hoito- ja hoivapalvelut (28,9 %) Erikoissairaanhoito (34,4%) 2 100 119 293 1 095 563 1 077 828 1 956 403 3 623 689 4 726 512 8 040 586 10 086 722 12 601 396 34 214 914 40 744 181 Kuva: Tuoteryhmäjaon mukaiset kustannukset 0 20 000 000 40 000 000 60 000 000 3 Toiminnalliset tavoitteet Kallion palvelustrategia päivitettiin keväällä 2016. Palvelustrategia ja siitä johdettavat toimeenpanosuunnitelmat määrittävät vuosien 2016-2020 toiminnan kehittämisen painopistealueita. Perustehtävä Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 3.1 Visio ja arvot Kallion alueen kuntalaiset ovat hyvinvoivia ja pärjäävät arjessa jokaisessa elämänvaiheessa. Osaava, innostunut ja hyvinvoiva työntekijä/työyhteisö kehittää työtään ja antaa parhaansa hyvin johdetussa Kalliossa. Kallion arvot: luottamus, oikeudenmukaisuus, osaaminen, vastuullisuus 12
3.2 Palvelustrategian linjaukset Kallion palvelut ovat Arjessa pärjäämistä tukevia Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Asiakaslähtöisiä ja asiakastarpeiden mukaisesti kohdennettuja Kallio Muodostaa yhden yhtenäisen palvelualueen Oman toiminnan palvelurakenne ja tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeita Järjestää palveluja monituottajamallilla Digitalisaation edistäminen maakunnallisen sote -valmistelun linjausten mukaisesti Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Palvelustrategian ydinviestit 13
4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat Vuoden 2019 talousarvion ja suunnitelmakauden 2020-2021 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde on, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu jatkossa koordinoidusti. Kallion strategia sisältää tavoitteen ottaa huomioon kuntalaisten osallisuuden palveluiden kehittämisessä ja heidän tarvitsemissaan palveluissaan. Palveluiden asiakaslähtöisyyttä parannetaan ja konkreettisena esimerkkinä siitä otetaan käyttöön uusi asiakaspalautejärjestelmä. Keskeinen tavoite on tunnistaa paljon palveluita käyttävät asiakkaat, suunnitella ja räätälöidä heille heidän tarvitsemansa palvelut monialaisesti. Toimintamallia laajennetaan siten, että tunnistetaan ennakoivasti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat. Kärkihankkeina ovat paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät asiakkaat sekä lastensuojelun kehittäminen. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille otetaan käyttöön Moniasiakas puheeksi toimintamalli ja toimintamalli jalkautetaan työntekijöille. Uutena toimintana laajennetaan Moniasiakas puheeksi toimintamallin tyyppinen toimintatapa koskemaan ennakoivasti niitä peruspalveluita, joita kuntien asukkaat laajasti käyttävät. Toinen kärkihanke liittyy lastensuojelun vaikuttavuuden parantamiseen ja yhteistyön kehittämiseen peruskuntien kanssa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös sosiaalihuoltolain mukaisten peruspalveluiden vahvistaminen. Lasten palveluissa edelleen otetaan huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä laajennetaan edelleen konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Menetelmään liittyvien neuvonpitojen osuutta vahvistetaan. Osallistutaan aktiivisesti kuntien Lapetyöryhmiin. Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa yhä laajemmin sähköisen asioinnin sosiaalija terveyspalveluissa. Käyttöönotetut Kanta-palvelut, sähköinen resepti ja kanta-arkisto mahdollistaa asiakkaille tietoturvallisen tavan seurata omia asiakas- ja potilastietojaan tietoverkossa. Sosiaalipalvelut tulevat siirtymään myös Kanta-palveluihin. Kallion tavoitteena omassa toiminnassa on käyttöönottaa myös muita sähköisiä palveluita helpottamaan arjen palveluprosessien sujuvuutta, huomioiden alueelliset ja valtakunnalliset linjaukset. Toiminnan ja palveluprosessien kehittämisellä parannetaan Kallion kykyä vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstöresurssien käyttöön on kiinnitetty huomiota toiminnan kehittämisessä. Sijaismäärärahoja on edellisten talousarvioiden tapaan jouduttu arvioimaan kriittisesti. Kokonaisuutena arvioiden henkilöstöresurssin määrä on pyritty tasapainottamaan optimaaliselle tasolle huomioiden palveluiden tuotantokyvyn ja prosessien uudistaminen. Osaamisen kehittämiseen panostetaan edelleen ja Lean menetelmää käytetään prosessien sujuvoittamisessa. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä päätetään tapauskohtaisesti. Työjärjestelyillä, kuten henkilöstön sijoittelulla, työaikamuodolla, työvuorosuunnittelulla, vuosilomasuunnittelulla, hallitaan kustannuksia ja parannetaan toiminnan tuottavuutta. 14
Vuoden 2019 alussa saadaan oman palvelutuotannon käyttöön yhteensä neljä uutta palveluasumisen yksikköä, joista kolme on ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen suunniteltua palvelukotia ja jokaisessa yksikössä on 30 asuntoa. Uudet palvelukodit ovat Kestinpuisto Nivalassa, Ratapuisto Ylivieskassa ja Pajulan uudisrakennus Sievissä. Yksiköt on suunniteltu ja rakennettu esteettömiksi ja kodinomaisiksi ja ne mahdollistavat asukkaiden yksilöllisten tarpeiden ja oman elämänrytmin huomioimisen mahdollisimman pitkälle, asuu hän sitten yksin tai puolison kanssa kodissaan. Kolmenkymmentä asuntoa on jaettu kolmeen pienempään kotiryhmään, joissa jokaisessa on kymmenen asuntoa, jotka muodostavat asiakkaan kannalta turvallisen lähiyhteisön, jossa työntekijöiden on mahdollista olla koko ajan läsnä asiakkaiden arjessa. Samalla epätarkoituksenmukaisia vanhoja kiinteistöjä poistuu käytöstä. Neljäs uusi yksikkö on erityisyksikkö Kotipesä, joka on suunniteltu kehitysvammaisten asiakkaiden käyttöön, joilla on erityisiä haasteita vuorovaikutuksessa tai käyttäytymisessä. Yksikkö on suunniteltu nimenomaan tämän asiakasryhmän palvelutarpeet huomioiden. Kotipesään tulee 15 asuntoa, joista 10 sijaitsee saman katon alla kahdessa eri kotiryhmässä ja 5 asuntoa samassa pihapiirissä sijaitsevassa rivitalossa. Asukkaat tähän yksikköön tulevat joko omien vanhempien luota tai muista asumisyksiköistä. Kotipesässä kysymys on 15 omasta kodista, joissa jokaisessa on oma ulko-ovi ja jossa jokainen asukas saa elää omanlaistaan elämää saaden tarvittavan tuen ja ohjauksen henkilökunnalta. Tässä yksikössä asumisen pääpaino on asiakkaan omassa kodissa eikä yhteisissä tiloissa. Myös tässä yksikössä toiminnan painopisteenä on asiakkaannäköinen elämä, jossa huomioidaan asiakkaan yksilöllinen palveluntarve ja omat mielipiteet. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut edistävät ja tukevat toiminnallaan alueen asukkaiden osallisuutta, elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden arjessa pärjäämistä. Asiakaslähtöisyyttä edistetään ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä ja tiivistämällä yhteydenpitoa asiakkaiden omaisten kanssa. Moniasiakas puheeksi toimintamalli otetaan käyttöön paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville asiakkaille. Moniammatillisia prosesseja kehitetään yhdessä terveyspalvelujen kanssa seuraavien palvelujen välillä: palvelutarpeen arviointitiimi ja neuvola sekä perheneuvola ja Nuppu (nuorisopsykiatrinen yksikkö). Lapset puheeksi toimintamallin systemaattinen käyttö varmistetaan perhepalveluissa ja laajennetaan menetelmään sisältyvien Lapset puheeksi neuvonpitojen käyttöä. Yhdessä terveyspalvelujen kanssa koordinoidaan terveyden edistämistä ja kehitetään asiakasturvallisuutta. Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja asiakkaan saaman hyödyn lisäämiseksi prosesseissa sovelletaan LEAN menetelmää. 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perhe- ja sosiaalipalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden palveluissa, lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa järjestämällä palvelut suunnitelmallisesti, yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten, aikuisten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä. Jatketaan moniammatillisten prosessien kehittämistä seuraavien palvelujen välillä: vammaispalvelut ja kotihoito, palvelutarpeen arviointitiimii ja neuvola sekä perheneuvola ja Nuppu (nuorisopsykiatrinen yksikkö). 15
Mittarit: - Palvelutarpeen arviointien määrä aikuissosiaalityössä, vammaispalveluissa sekä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit ja kuinka monta % arvioinneista johtaa palveluun, palvelukohtainen tilanne vuoden lopussa. - Lapset puheeksi keskustelujen määrä, % perheohjauksen asiakkaista - Lapset puheeksi neuvonpitojen määrä lasten palvelutarpeen arviointitiimissä - Kehitetään / kuvataan ja otetaan käyttöön moniammattillinen yhteistyöprosessi perheiden eroauttamiseen. - Kehitetään/ kuvataan ja otetaan käyttöön moniammatilliset prosessit vammaispalvelun ja kotihoidon, palvelutarpeen arviointitiimin ja neuvolan sekä perheneuvolan ja Nupun välille. Tavoite 2 Lastensuojelussa ja kehitysvammahuollossa tuetaan asiakkaiden kotona pärjäämistä selkeyttämällä ja päivittämällä palveluprosesseja sekä järjestämällä palveluja moniammatillisena yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa. Mittarit: - Lastensuojelussa kodin ulkopuolisessa sijoituksesta johtuvien hoitopäivien määrä ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät vuodesta 2018. - Päivitetyt/kehitetyt yhteistyöprosessit kuntien sivistystoimien kanssa - Haastavien elämäntilanteiden ennaltaehkäisy ja niissä tukeminen kehitysvammahuollon palveluissa. Kriisiluonteisten laitoshoidon päivien määrä vähentyy verrattuna vuoteen 2018, ilmoitetaan vuoden lopussa. - Kehitysvammahuollossa asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi järjestetyn tilapäishoidon (omat yksiköt, ostopalvelu ja perhehoito) asiakkaiden määrä ja hoitopäivät kasvavat tai pysyvät vuoden 2018 tasolla. Tavoite 3 Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät. Toimitaan Moniasiakas puheeksi toimintamallin mukaisesti. Tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja siihen pohjautuva asiakassuunnitelma ja nimetään asiakasvastaava, joka koordinoi palveluja. Mittarit: - Moniasiakas puheeksi toimintamallin mukaisten yhteisten asiakassuunnitelmien määrä (kuinka monelle asiakkaalle yhteinen suunnitelma on tehty). Tavoite 4 Lisätään asiakkaiden osallisuutta aikuissosiaalityössä, lapsiperheiden palveluissa, lastensuojelussa sekä vammaisten palveluissa kehittämällä sähköistä asiointia ja järjestelmällistä asiakaspalautteen keräämistä. Mittarit: - Kehitetään/ otetaan käyttöön yhtenäinen asiakaspalautejärjestelmä sosiaalityössä (aikuissosiaalityö, palvelutarpeenarviointi, lastensuojelu, perheneuvola ja vammaispalvelut); saatujen asiakaspalautteiden määrä - Saatujen asiakaspalautteiden määrä perheohjauksessa ja tehostetussa perhetyössä. - Kehitettyjen ja käyttöön otettujen sähköisten lomakkeiden määrä vuoden lopussa. 16
Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Asiakkaan terveyden, toimintakyvyn ja osallisuuden turvaaminen ja ylläpitäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin, että asiakkaan hyvä arki toteutuu hänen omassa yhteisössään. Asiakas ja läheiset osallistetaan asiakkaan itsenäisen suoriutumisen tukemiseen mm. systemaattisella yhteydenpidolla omaisiin omahoitajien toimesta kuukausittain. Asiakasta tuetaan kotona pärjäämisessä tarpeen mukaisesti monialaisesti ja hyödyntämällä soveltuvaa digitalisaatiota. Mittarit: - Asiakkaan kuntoutumisen mahdollisuuden muutos ja palvelutaloon joutumisen uhan muutos edelliseen vuoteen verrattuna. (Rai -mittari) - Asiakkaan/läheisen osallistuminen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon. (Rai-mittari) - Systemaattinen yhteydenpito omaisiin Kallio-lähtöisesti kuukausittain (asiakastietojärjestelmän sisältömerkinnät). - Digitalisaation käyttöön liittyvää pilotointia on tehty, esim. Videovisit tai vastaava Tavoite 2 Asiakkaan saamat palvelut tuotetaan määräajassa, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Mittarit: - Hoito- ja hoivapalvelun jonotusaika (< 3 kk). - Kotihoitopalveluissa lähihoitajien välitön asiakasaika yhteensä on 60 % ja sairaanhoitajilla 40 %. - 75 vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet toteutuvat Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. - 75 vuotta täyttäneiden toteutuneet nettokulut verrattuna vuoden 2018 nettokuluihin. - Lääkehoidon arviointi on tehty kaikille kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille. Tavoite 3 Asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestyvät asiakaslähtöisesti ja joustavasti eri toimijoiden yhteistyönä. - Moniasiakkuuksien hallintaan vuodeosasto-vastaanotto-kotihoito kokonaisuuteen on luotu toimintamalli, joka pilotoidaan kevään aikana ja otetaan käyttöön. - Kotihoidon ja vammaispalvelun yhteisasiakkaiden palveluprosessit on kuvattu ja yhteistoimintaprosessin kehittäminen on aloitettu yhteis-/moniasiakkaiden kohdalla. - Erityisryhmien kotikuntoutuksen, terapiakeskuksen ja aikuissosiaalityön välisen yhteistyön kehittäminen yhteisissä asiakkuuksissa, samoin erityisryhmien kotikuntoutuksen ja kotihoidon yhteistyön kehittäminen; prosessien kuvaaminen ja erityisryhmät liitetään osaksi moniasiakkuusprosesseja. - Erityisryhmien kotikuntoutuksen ja terapiakeskuksen toimintakeskusten kanssa sovitaan yhteisistä käytänteistä ja kehitetään ryhmätoimintoja asiakaslähtöisesti. Samoin kehitetään yhteistyötä Kallion alueella toimivan mielenterveysyhdistys Mielikin kanssa. Mittarit: - Moniasiakkuuksien hallintaan vuodeosasto-vastaanotto-kotihoito luotu toimintamalli on käytössä. Monialaisen verkoston laatimien asiakassuunnitelmien määrä (tilastoinnista). - Kotihoidon ja vammaispalveluasiakkaiden palveluprosessi on kuvattu ja on yhdessä sovittu käytänteet. 17
- Erityisryhmien kotikuntoutuksen palveluprosessit ja vastuut on eri yhteistyötahojen kanssa kuvattu. - Erityisryhmien kuntoutujat käyttävät Mielikkitalon palveluita(määrä). Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön päivitetty suunnitelma vuosille 2017-2020 ohjaa toimintaa. Pohjois- Pohjanmaan palveluja koskevat suunnitelmat/simulointityö ja I&O hankkeen suunnitelmat otetaan soveltuvin osin huomioon vuosisuunnitelmissa. Hyödynnetään ja kokeillaan maakunnassa vaikuttavaksi todettuja digitaalisia ratkaisuja. Suunnitelmakauden lopussa tehostetun palveluasumisen peittävyys on laskusuuntainen. Suunnitelmakauden loppuun mennessä säännöllisen kotihoidon keskeytykset ovat laskeneet. Mittarit: - Kallion alueen ikääntyvän väestön hyvinvointisuunnitelman indikaattorit. - Digitalisaatioratkaisuja on kokeiltu tai on käytössä. - Palvelujen peittävyydet - Kotihoidon keskeytysten määrä (NHG:n arviointi) 18
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 20 Hyvinvointipalvelut Selite TP 2017 TA 2018 ESITYS 2019 % SU 2020 SU 2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -483 888-378 057-405 411 7,2-413 519-421 790 Maksutuotot -6 008 144-6 308 011-6 278 721-0,5-6 404 295-6 532 381 Tuet ja avustukset -107 100-102 000-97 000-4,9-98 940-100 919 Vuokratuotot -875 911-857 232-1 350 100 57,5-1 377 102-1 404 644 Muut toimintatuotot -32 773-10 750-1 800-83,3-1 836-1 873 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -7 507 816-7 656 050-8 133 032 6,2-8 295 693-8 461 606 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 18 772 994 19 450 098 20 792 645 6,9 21 208 498 21 632 668 Henkilösivukulut Eläkekulut 3 809 335 4 038 108 4 199 804 4,0 4 283 800 4 369 476 Muut henkilösivukulut 898 005 932 574 811 386-13,0 827 614 844 166 Palvelujen ostot 15 783 190 16 038 350 16 519 998 3,0 16 850 398 17 187 406 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 085 046 1 067 072 1 110 545 4,1 1 132 756 1 155 411 Avustukset 6 605 539 7 257 967 7 221 078-0,5 7 365 500 7 512 810 Vuokrakulut 2 867 144 3 064 027 3 720 841 21,4 3 795 258 3 871 163 Muut toimintakulut 150 935 144 654 162 480 12,3 165 730 169 044 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 49 972 188 51 992 850 54 538 777 4,9 55 629 553 56 742 144 TOIMINTAKATE 42 464 372 44 336 800 46 405 745 4,7 47 333 860 48 280 537 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 12 Rahoitustuotot ja -kulut 12 VUOSIKATE 42 464 372 44 336 800 46 405 745 4,7 47 333 860 48 280 537 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 121 492 100 836 137 504 36,4 140 254 143 059 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 42 585 864 44 437 636 46 543 249 4,7 47 474 114 48 423 596 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 42 585 864 44 437 636 46 543 249 4,7 47 474 114 48 423 596 19
4.2 Terveyspalvelut Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea kuntalaisten arjessa pärjäämistä järjestäen kuntalaisten tarvitsemat perusterveydenhuollon palvelut sisältäen erikoissairaanhoidon palvelut. Moniammatillisella yhteistyöllä tehostetaan pitkäaikaistyöttömien terveydentilan ja työkyvyn arviointia sekä tuetaan asiakkaan arjen selviytymiskeinoja. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman pitkälle omana toiminta ja toissijaisesti erikoissairaanhoidon ostopalveluina. Asiakaslähtöistä toimintaa kehitetään laajentamalla asiakaspalautetta, ottamalla käyttöön asiakaskokemuksen mittaamislaite sekä laajentamalla palveluiden saatavuutta. Moniasiakas puheeksi toimintamalli paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäville jalkautetaan työntekijöille sekä laajennetaan toimintamallia ennalta ehkäisevissä palveluissa. Moniammatillisten prosessien kehittämistä tehdään yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa seuraavien palvelujen välillä: neuvola ja palvelutarpeen arviointitiimi sekä Nuppu (nuorisopsykiatrinen yksikkö) ja perheneuvola. Lapset puheeksi -toimintamallia laajennetaan terveyspalveluissa. Terveyden edistämistä koordinoidaan yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa ja potilasturvallisuutta kehitetään edelleen yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi sovelletaan LEAN-mallia. 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto-, vuodeosasto- ja kuntoutuspalvelujen tulosalue Tavoite 1 Asiakaslähtöisen toiminnan ja asiakaskokemuksen kehittäminen palveluissa sekä digitaalisaation edistäminen. Lisätään tietoisuutta asiakaslähtöisyydestä. Laajennetaan sähköisiä asiakaskanavia ja otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Asiakkaita ohjataan käyttämään Kantapalveluja. Mittarit: - Asiakaslähtöisyys (10op) koulutuksen käyneiden määrä - Asiakaskokemuksen mittaamislaite on käytössä - Neuvolan ja kansantautihoitajien aukioloaikoja ja sähköistä ajanvarausta on laajennettu vuoden 2018 tasosta - Sähköinen yhteydenoton (hoidontarpeenarvio) käyttö lisääntyy vuoden 2018 tasosta - Fysioterapeutin suoravastaanoton käyntien ja asiakkaiden määrä - Yhteistyömalli suun terveydenhuollon kanssa on sovittu. Tavoite 2 Asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestyvät asiakaslähtöisesti eri toimijoiden yhteistyönä (fysioterapia, kotihoito, päivystys, vammaispalvelut, sosiaalityö, vastaanotto ja vuodeosasto). Moniasiakas saa hänelle tarpeellisia ja kohdennettuja palveluja. Palvelut ovat suunnitelmallisia ja niiden koordinointi on tehokasta. Palveluprosesseja tarkastellaan asiakkaan palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Kuntouttavaa ja arvioitavaa kotitreenitoimintaa tuetaan vuodeosaston ja kotihoidon yhteistyönä ja siten vapautetaan vuodeosastopaikkoja akuuttihoidon käyttöön. Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät. Nimetään asiakasvastaava, joka koordinoi palveluja. Mittarit: - Moniasiakas puheeksi toimintamallin pilotointi (vastaanotto ja vuodeosasto) on tehty kevään aikana ja on jalkautettu ko. yksiköihin. - Moniasiakas puheeksi toimintamallin asiakastapaamisten määrä yksiköittäin 20
- Lapset puheeksi koulutettujen määrä lisääntyy vastaanottopalveluissa vuoden 2018 tasosta - Vuodeosastojen ulkopuolisten ostojen määrä on vähempi kuin vuonna 2018. Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika säilyy vuoden 2018 tasolla. Tavoite 3. Edistetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toimintatavoiltaan yhtenäiset neuvolapalvelut sekä kehittämällä lasten ja nuorten perheiden kanssa toimivien yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Moniammatillisten prosessien kehittämistä jatketaan neuvolan ja palvelutarpeen arviointitiimin kesken. Mittarit: - Määräaikaistarkastukset toteutuu 100% / yksilöllisen tuen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä 15% käynneistä - Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan kaikille raskausaikana ja lastenneuvolassa 3-v kotona /yksityisessä päivähoidossa oleville. Lapset puheeksi -keskustelujen ja neuvonpitojen määrä kasvaa vuoden 2018 tasosta - Kouluterveydenhuollossa jatketaan v.2018 luokkakohtaisten yhteenvetojen laadintaa laajoista tarkastuksista, joista yhtenä seurattavana painopistealueena on koululaisten liikunta-aktiivisuus. Tavoite luokkakohtaiset yhteenvedot tehdään 100% laajoista tarkastuksista. Yhteenvedoista saatuja tietoja viedään kuntakohtaisiin lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisryhmiin - Moniasiakas puheeksi toimintamalli on otettu käyttöön neuvolapalveluissa - Kehitetään/ kuvataan ja otetaan käyttöön moniammatilliset prosessit neuvolan ja palvelutarpeen arviointitiimin välille. Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Tavoite 1 Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen Toimialat ylittävällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa psykiatrian erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuteen pitemmällä tähtäimellä. Mittarit: - Moniammatilliset prosessit neuvolan ja palvelutarpeen arviointitiimin sekä Nupun ja perheneuvolan välille on kuvattu. - Nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannusten taso säilyy vuoden 2018 tasolla. Tavoite 2 Reumahoidon yhtenäistäminen alueella Mittari: - Yhtenäistämisen suunnitelma on tehty Tavoite 1 Työterveyshuollon toiminnan kehittäminen ja resurssin uudelleen kohdentaminen ennalta ehkäisevään (KL1) toimintaan. Mittari: - Toimintamalli on kuvattu ja otettu käyttöön 21
Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Tuottavuuden lisääminen Yhteistyötä Kallion muiden sektoreiden kanssa parannetaan (kotipalvelu, lastenneuvola, vastaanottopalvelu). Ehkäisemällä suun sairauksia ehkäistään myös yleissairauksia (iensairauksia aiheuttavilla bakteereilla yhteys moniin kansantauteihin). Laajennetaan yhteistyö lääkäreiden ja kansantautihoitajien kanssa (molemminpuolinen ohjaus hoitoon). Kehitetään ikäihmisten suun terveydenhuollon toimintamallia. Otetaan käyttöön Moniasiakas puheeksi toimintamalli. Mittarit: - Lapset puheeksi menetelmään koulutettujen määrän tavoite 20 % - Yhteistyömalli vastaanottopalveluiden kanssa on sovittu - Ikäihmisten suun terveydenhuollon toimintamalli valmis vuoden 2019 loppuun mennessä - Moniasiakas puheeksi - toimintamalli on otettu käyttöön. Tavoite 2 Hoitoon pääsyn parantaminen Kehitetään edelleen työnjakoa eri suun terveydenhuollon ammattiryhmien kesken. Kiireettömään hoitoon pääsee hoitotakuun rajoissa ja hoitojaksot eivät pitkity. Kehitetään edelleen ajanvarauksen toimivuutta (oikea-aikainen hoito) tavoitteena yhtenäinen toiminta-alue. Mittarit: - Kolmas vapaa-aika hammaslääkäreille ja suuhygienisteille (T3 aika) 3 kk sisällä - Päivystyskäyntien määrän väheneminen vuoden 2018 tasosta - Suuhygienistien käynnit kasvaa vuoden 2018 tasosta - Vastaamattomien puhelujen määrä alle 20 %. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite 1 Suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen Tavoitteena pitää (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuollon valvonta) tarkastusten suorittamisaste korkeana sekä tarkastusten kohdentaminen asiakasryhmittäin tasapuolisesti. Mahdollinen maksimi on 85 % täysimääräisellä henkilöstöllä toimittaessa. Mittari: - Toteumaraportti Tavoite 2 Uusintatarkastusten toteutuminen Valvonnan loppuunsaattamisen varmistaminen huolehtimalla siitä, että uusintatarkastukset tehdään pääsääntöisesti annettujen määräaikojen puitteissa. Mittari: - Uusintatarkastusten toteutumisprosentti Tavoite 3 Asiakastyytyväisyyden selvittäminen Mittari: - Laaditaan asiakastyytyväisyyskysely 22
Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite 1 Nuorisopsykiatrisen yksikön hoidon alkuarvioinnin tehostaminen. Moniammatillisten prosessien kehittämistä jatketaan Nupun (nuorisopsykiatrinen yksikkö) ja perheneuvolan kesken. Mittarit: - Alkuarviointiin pääsyaika vähintään kolmessa viikossa - Kehitetään/ kuvataan ja otetaan käyttöön moniammatilliset prosessit Nupun ja perheneuvolan välille. Tavoite 2 Pitkäaikaisasiakkaiden pärjääminen omassa asunnossa ilman sairaalahoitoa akuuteissa tilanteissa (kotikuntoutuksen ja/tai Terapiakeskuksen akuuttivastaanoton tuella). Mittari: - Pitkäaikaissairaiden sairaalajaksojen lukumäärä ja hoitopäivien määrä ei kasva vuoden 2018 tasosta Tavoite 3 Moniasiakas puheeksi -toimintamallin käynnistyminen yhdessä Terapiakeskuksen ja Sosiaalitoimen kanssa. Mittarit: - Verkostotapaamiset A-klinikan ja sosiaalitoimen kanssa (lukumäärä) - Verkostotapaamiset Mielenterveysyksikön ja sosiaalitoimen kanssa (lukumäärä) - Verkostotapaamiset Nupun ja sosiaalitoimen kanssa (lukumäärä) - Verkostotapaamiset Toimintakeskusten ja sosiaalitoimen kanssa (lukumäärä). Suunnitelmakausi Tavoitteena on nuorisopsykiatrian kalliiden osastohoitojen vähentäminen. 23
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 50 Terveyspalvelut Selite TP 2017 TA 2018 ESITYS 2019 % SU 2020 SU 2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -2 400 428-2 284 490-2 452 670 7,4-2 501 723-2 551 758 Maksutuotot -3 441 965-3 376 530-3 424 820 1,4-3 493 316-3 563 183 Tuet ja avustukset -64 063-60 000-60 000-61 200-62 424 Vuokratuotot Muut toimintatuotot -6 942-2 500-2 600 4,0-2 652-2 705 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -5 913 398-5 723 520-5 940 090 3,8-6 058 892-6 180 070 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 16 144 029 16 951 866 17 545 698 3,5 17 896 612 18 254 544 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 930 159 2 997 210 3 224 278 7,6 3 288 764 3 354 539 Muut henkilösivukulut 767 718 733 906 599 242-18,3 611 227 623 451 Palvelujen ostot 46 326 449 46 906 238 46 850 303-0,1 47 787 309 48 743 055 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 894 879 2 941 235 3 074 885 4,5 3 136 383 3 199 110 Avustukset Vuokrakulut 2 717 221 2 813 553 2 851 592 1,4 2 908 624 2 966 796 Muut toimintakulut 146 829 150 665 158 432 5,2 161 601 164 833 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 71 927 284 73 494 673 74 304 430 1,1 75 790 519 77 306 329 TOIMINTAKATE 66 013 886 67 771 153 68 364 340 0,9 69 731 627 71 126 259 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 144 Rahoitustuotot ja -kulut 144 VUOSIKATE 66 014 030 67 771 153 68 364 340 0,9 69 731 627 71 126 259 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 364 850 314 692 366 150 16,4 373 473 380 942 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 66 378 880 68 085 845 68 730 490 0,9 70 105 100 71 507 202 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 66 378 880 68 085 845 68 730 490 0,9 70 105 100 71 507 202 24
4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (410/2015) 39 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta sekä kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskuksen tehtävänä on tukea muutosta, jonka tavoitteena on toimialat ylittävän tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita. 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivinen toimija alueellaan valmistauduttaessa tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Mittari: On arvioitu muuttuvan toimintaympäristön vaikutukset kuntayhtymän strategisiin linjauksiin ja tuleviin muutoksiin varautuminen on aloitettu. Tavoite 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa tukeminen Vahvistetaan muutosjohtajuutta ja henkilöstön osallisuutta muutokseen sekä toiminnan kehittämiseen henkilöstö- ja palvelustrategian suunnassa. Tuetaan yksiköitä toimintakäytäntöjen parantamisessa, jotta voidaan entistä paremmin vastata Sote -uudistuksen haasteisiin. Mittarit: Henkilöstöstrategian toimeenpanoa tuetaan edelleen työyksikkötasolla Kehitetään asiakaspalautejärjestelmien hyödyntämistä Tuetaan Kalliossa koulutettujen Lean -osaajien kehittämishankkeita Tavoite 3 Sähköisen palveluiden käyttöönoton koordinointi ja tukeminen Mittarit: Sosiaalipalveluiden Kanta arkiston käyttöönotto Kalliossa on käynnistetty kansallisen aikataulun mukaisesti Terveydenhuollon ns. vanhojen sähköisten potilastietojen arkistointi Kanta arkistoon on käynnistetty 25
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 10 Hallinto- ja talouspalvelut Selite TP 2017 TA 2018 ESITYS 2019 % SU 2020 SU 2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -69 042-64 600-164 900 155,3-168 198-171 562 Maksutuotot -11 133-10 650-12 500 17,4-12 750-13 005 Tuet ja avustukset -262 899-254 000-265 784 4,6-271 100-276 522 Vuokratuotot Muut toimintatuotot -13 455-12 000-8 000-33,3-8 160-8 323 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -356 529-341 250-451 184 32,2-460 208-469 412 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 188 002 1 279 292 1 381 202 8,0 1 408 826 1 437 003 Henkilösivukulut Eläkekulut 220 543 214 117 244 296 14,1 249 182 254 166 Muut henkilösivukulut 65 628 54 954 46 736-15,0 47 671 48 624 Palvelujen ostot 1 179 472 1 326 697 1 335 808 0,7 1 362 524 1 389 775 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 99 375 121 150 117 480-3,0 119 830 122 226 Avustukset 694 Vuokrakulut 196 489 201 676 202 162 0,2 206 205 210 329 Muut toimintakulut 70 256 72 350 71 550-1,1 72 981 74 441 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 3 020 459 3 270 236 3 399 234 3,9 3 467 219 3 536 563 TOIMINTAKATE 2 663 930 2 928 986 2 948 050 0,7 3 007 011 3 067 151 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 42 Rahoitustuotot ja -kulut 42 VUOSIKATE 2 663 930 2 928 986 2 948 050 0,7 3 007 011 3 067 151 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 83 406 80 013 67 398-15,8 68 746 70 121 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 2 747 336 3 008 999 3 015 448 0,2 3 075 757 3 137 272 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 747 336 3 008 999 3 015 448 0,2 3 075 757 3 137 272 26