KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3325 PUISTOALUE

Kaavatunnus 1/18 3-315 Asianumero 464/10.02.03/2014 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3325 PUISTOALUE Asemakaavan muutos koskee korttelin 3325 pientalotonttia sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3325 tontit 15 ja 16. Asemakaavan muutoksen selostus koskee 10.4.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 7.9.2016. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37 01900 Nurmijärvi Kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen Puh. 040 317 2374 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2/18 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 4 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA... 5 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.2 LUONTO JA MAISEMA... 5 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 7 3.1.4 MAANOMISTUS... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 9 3.2.2 MAAKUNTAKAAVA... 9 3.2.3 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040... 10 3.2.4 YLEISKAAVA... 11 3.2.5 ASEMAKAAVA... 11 3.2.6 RAKENNUSJÄRJESTYS... 12 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET... 12 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 OSALLISET... 12 4.3.2 SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS... 13 4.3.3 PÄÄTÖKSENTEKO... 14 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 14 4.4.1 ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 15 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT, VALINTA JA PERUSTEET... 15 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 15 5.1 KAAVAN RAKENNE... 15 5.1.1 MITOITUS... 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 16 5.3 ALUEVARAUKSET... 16 5.3.1 KORTTELIALUEET... 16 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 16 5.4.2 TEKNINEN HUOLTO... 16 5.4.3 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 16 5.4.4 VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 2000 -ALUEESEEN... 16 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 17 5.6 NIMISTÖ... 17 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 18

3/18 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Korttelin 3325 puistoalue Kaavatunnus: 3-315 Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3325 pientalotonttia ja puistoaluetta kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37 01901 Nurmijärvi Vireilletulopäivä: 16.8.2016 Luonnos nähtävillä: 10.8.-30.8.2017 Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: 25.1.-26.2.2018, XX.XX.201X XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu yksi korttelin 3325 pientalotontti ja puistoalue Klaukkalassa (kuva 1). Puistoalue sijaitsee Kuonomäentien varressa, noin kilometrin päässä etelään Klaukkalan keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualue.

4/18 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alueen muuttaminen asuinrakennuskäyttöön. Asemakaavamuutoksella tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Sijaintikartta 2. Asemakaavoitettava alue 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavakartta 5. Asemakaavakarttamerkinnät ja määräykset 6. Asemakaavan seurantalomake 7. Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2012, päivitys 2014 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, Bathouse, 2010 ja 2012 Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy, 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo, 2007 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä, 2006 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella, Enviro Oy, 2014 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin maanomistajien hakemuksesta. Hanke tuli vireille 16.8.2016. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä 10.8.- 30.8.2017 ja ehdotus 25.1.-26.2.2018 sekä XX.XX.-XX.XX.201X. Valtuusto hyväksyi kaavanmuutoksen XX.XX.201X. Asemakaavan muutos ei ole vaikutuksiltaan vähäinen. Sen hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella kaavamerkintä VP (puisto) muutetaan kaavamerkinnäksi AO20, joka sallii yhden kaksiasuntoisen erillispientalon ja lisäksi yhden yksiasuntoisen erillispientalon mikäli tontin koko on yli 1500 m 2. AO4- merkinnällä osoitettuun pientalotonttiin liitetään sen omistajan omistama kolmion muotoinen alue, joka on aiemmin kuulunut puistoalueeseen. Pientalotontin maankäyttöön ei ole tarkoitus tehdä muutoksia, joten rakennusoikeus pidetään ennallaan pinta-alan kasvusta huolimatta. Suunnittelualueelle muodostuu yksi uusi tontti, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvulla e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä liikennemelun torjunnasta ja hulevesien hallinnasta.

5/18 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaavaalueella, Kuonomäentien varressa, Klaukkalan keskustan tuntumassa. Alueen pinta-ala on n. 0,32 ha. Suunnittelualueen puistoalueella sijaitsee talousrakennus. Pientalotontti on rakennettu ja sillä sijaitsee asuinrakennus sekä piharakennus. Alueen lähiympäristössä on omakotitaloja. Hervonpuiston lähivirkistysalue sekä Isosuon Natura 2000 alue ulottuvat suhteellisen lähelle kaavamuutoskohdetta. Natura-alueelle on matkaa kaavoitettavan alueen lähimmästä kohdasta noin 100 metriä (kuva 2). 3.1.2 Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan osayleiskaavan lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Alueella kasvaa tiheää sekametsää ja pensaikkoa. Puistoalueen keskiosassa sijaitsevan varastorakennuksen edustalla nurmettuneella kulkualueella on niittykasvillisuutta. Kaakkoislaidalla sijaitsee kallio, jonka jyrkässä rinteessä ja laella kasvaa pensaikkoa ja puustoa. Alueella ei ole istutuksia, eikä rakenteita, jotka tukisivat alueen käyttöä puistona. Pientalotontti on rakennettu asuin- ja pihakäyttöön. Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Isosuon valuma-alueella. Alue viettää luoteeseen päin. Alueen vieressä kulkevan Kuonomäentien reunassa on avo-oja, jota pitkin hulevedet johdetaan viemäriin. Kuva 2. Kaavamuutosalueen sijainti Isosuon Natura 2000 alueeseen nähden.

6/18 Kuva 3. Kaavamuutosalueen ilmakuva. Ilmakuvan päällä korkeuskäyrät metrin välein. Kaava-alue punaisella rajauksella. Suunnittelualuetta ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueen luoteisosa on loivasti tielle päin viettävää, mutta kaakkoislaidalla maasto nousee paikoin lähes pystysuorana kalliorinteenä (kuva 3). Puistolle muodostuvan tontin korkeus vaihtelee noin korkeudesta +40 m korkeuteen +54 m (N2000). Alueen korkein kohta (noin +54 m, N2000) sijaitsee rinteessä alueen kaakkoislaidalla ja matalin kohta länsikulmassa (noin +40 m, N2000). Muutosalueen pientalotontti viettää länsi-luoteeseen loivasti. Kaavamuutosalueen puistoalueen maaperä on länsilaidalla savea ja itälaidalla kalliota (kuva 4). Pientalotontin maaperä on pääasiassa kalliota.

7/18 Kuva 4. Kaavamuutosalueen maaperä. Taustalla ajantasa-asemakaava. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueen puistoalue on pääosin rakentamaton. Siellä sijaitsee vuonna 1956 valmistunut varastorakennus. Pientalotontti on rakennettu. Siellä sijaitsee vuonna 1965 valmistunut yksiasuntoinen talo sekä piharakennus. Muutosalueen lähiympäristön rakennuskanta on täydentynyt pikku hiljaa 1940-luvulta 2010-luvulle asti. Rakennukset ovat pääosin yksiasuntoisia omakotitaloja. Suunnittelualue sijaitsee Kuonomäentien varressa. Erillistä meluselvitystä ei tehdä kaavaa laadittaessa, mutta muodostettaville tonteille on niiden sijainnin takia perusteltua antaa yleinen määräys melun torjunnasta.

8/18 Kuva 5. Ote kunnan johtokartasta. Ruskealla viivalla jätevesiviemärit, sinisellä katkoviivalla vesijohto ja vihreällä viivalla hulevesiviemärit. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on valmis yhdyskuntatekniikka vesijohtoa lukuun ottamatta. Jakeluvesiverkosto ulottuu noin 45 metrin päästä tontista. Rakennettu pientalotontti on liitetty jo kunnallistekniikkaan. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat pääosin yksityisten omistamaa maata. Nurmijärven kunta omistaa alueesta noin 250 m2. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta kunnan ja maanomistajien välillä.

9/18 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu ja valtioneuvosto on hyväksynyt ne joulukuussa 2017. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat voimaan 1.4.2018. Uudet 1.4.2018 voimaan tulevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uudistumiskykyinen energiahuolto 3.2.2 Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 5) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kuva 6. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (14.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

10/18 Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan toukokuussa 2017. Kaava on tullut maakuntahallituksen päätöksellä voimaan, mutta ei ole saanut vielä lainvoimaa, sillä maakuntavaltuuston päätöksestä on valitettu. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 6). Kuva 7. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta (14.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uudesta koko Uudellemaalle laadittavasta maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050. Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaava 2050:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta 13.2.-13.3.2017. Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta. 3.2.3 Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty osaksi Klaukkalan taajama-aluetta (kuva 7).

11/18 Kuva 8. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuvasta 2040. Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. 3.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Klaukkalan osayleiskaava (kuva 8, valtuusto hyväksynyt 27.1.2016, saanut lainvoiman 13.9.2017) suunnittelualue on merkitty merkinnällä AP-2. Kaavamerkintä määrittelee kohdealueen pääosin rakennetuksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla pääosa kerrosalasta varataan rivi- ja ryhmäpientaloja tai tehokkuusluvultaan vastaavanlaisia asuntotyyppejä varten. Kuva 9. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta (21.3.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 9) on voimassa Riihirinteen asemakaava (3-213) vuodelta 1995. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on puistoaluetta (VP) ja erillispientalojen korttelialuetta (AO4). Tontille saa rakentaa

12/18 yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille, jonka pinta-ala on yli 2000 m2, saa kuitenkin rakentaa kaksi enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. Kuva 10. Ote ajantasa-asemakaavasta (27.4.2017). Suunnittelualue on korostettu punaisella. 3.2.6 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajien aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja mahdollistetaan uuden tontin muodostaminen nykyiselle vähäisessä käytössä olevalle puistoalueelle. Puistoalueen viereiseen kaavamuutoksessa mukana olevaan tonttiin liitetään puistoalueen osa, jolla on sama omistaja. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta 16.8.2016 ( 57). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa 1.9.2016 julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj

13/18 muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) 4.3.2 Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 16.8.2016. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella 1.9.2016. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla 8.9.2016 alkaen. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa laadittavassa asemakaavan luonnoksessa esitellään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä laatu. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavan luonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 18.5.2017 ( 47). Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 10.8.-30.8.2017. Siitä saatiin 2 kpl lausuntoja. Muutosluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 12.12.2017 ( 133). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 25.1.-26.2.2018. Siitä saatiin 3 kpl lausuntoja ja 2 kpl muistutuksia. Toinen kaavaehdotus Kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten vuoksi kaavaa päätettiin vielä muuttaa. Kaava-aluetta laajennettiin käsittämään puistoalueen viereinen tontti, jotta puistoalueen laidalla oleva kiinteistö voidaan liittää siihen kaavan hakijoiden toiveiden mukaisesti. Oleva tilanne alueella, jolle kaava laajenee, ei muutu olennaisesti. Kaavamääräykset pyritään pitämään samoina ja rakennusoikeutta ei kasvateta, vaan se pidetään kerrosneliömetrein mita-

14/18 ten samana. Kaava-alueen laajentamisen vaikutukset ovat hyvin pieniä, joten asemakaavan muutoksesta ei ole tarpeen laatia uutta luonnosta. Toinen muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja X kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. 4.3.3 Päätöksenteko 16.8.2016 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 57) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi. 18.5.2017 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 47) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. 5.6.2017 Kunnanhallitus ( 171) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen. 12.12.2017 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 133) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. 15.1.2018 Kunnanhallitus ( 2) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. XX.XX.201X Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. XX.XX.201X Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa maankäyttöä ja saada lähes käyttämättömänä oleva puistoalue paremmin osaksi yhdyskuntarakennetta. Samalla asemakaavan tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta.

15/18 4.4.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Klaukkalan osayleiskaava. Sen laatimisen yhteydessä on tutkittu suunnitelman suhde ja vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavaan. Tämä asemakaavamuutos on osayleiskaavan mukainen, joten suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei tutkita enää erikseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, valinta ja perusteet Asemakaavaan haettiin muutosta aiemmin vuonna 2008. Silloin tutkittiin puistoalueen muuttamista AO1-alueeksi (Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon.) Kaavamuutoksen käsittely kuitenkin keskeytettiin vuonna 2010. Nyt tutkitaan puistoalueen sekä olemassa olevan tontin muuttamista siten, että puiston alueelle muodostetaan uusi pientalotontti ja viereisen tontin omistajan omistuksessa oleva osa puistosta liitetään osaksi olemassa olevaa tonttia. Puistoalueelle on suunniteltu kaavamääräystä AO20 (Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille, jonka pinta-ala on yli 1500 m2, saa kuitenkin rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen.) Olemassa olevan tontin tilanne pidetään mahdollisimman samanlaisena siten, ettei esimerkiksi rakennusoikeus muutu. Sillä käytetään samaa kaavamääräystä, joka nyt voimassa olevassa kaavassa on: AO4 (Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille, jonka pinta-ala on yli 2000 m2, saa kuitenkin rakentaa kaksi enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta.) Luonnosvaiheessa tutkittiin mahdollisuutta tontin eteläosassa sijaitsevan kallioalueen säilyttämiseen. Kallioalueen säilyttäminen louhimattomana yhdessä tontin läpi kulkevan maanalaisen viemäriputken kanssa asettaa kuitenkin rakentamiselle tarpeettoman suuria haasteita, eikä ole perusteltua. Jos kalliota päätetään louhia, tulee louhiminen joka tapauksessa toteuttaa ammattilaisen toimesta siten, ettei ympäröiville rakennuksille aiheudu haittaa. Suunnittelualue sijaitsee potentiaalisella melualueella. 55 db pidetään ohjearvona olemassa olevilla asuinalueilla ulkona päivällä (valtioneuvoston päätös n:o 993/1992). Asemakaavassa on tämän takia annettu määräyksiä meluntorjunnasta. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 3200 m 2. Se sijoittuu kahdelle tontille. Toisella on sallittu yksi enintään kaksiasuntoinen erillispientalo tai tontin koon ollessa yli 1500 m 2 yksi enintään kaksiasuntoinen ja yksi yksiasuntoinen erillispientalo (AO20). Tontin tehokkuusluku on e=0,25. Rakennusoikeutta on 488 k-m 2. Toisella on sallittu yksi enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus tai tontin koon ollessa yli 2000 m2 enintään kaksi kaksiasuntoista

16/18 asuinrakennusta (AO4). Tontin pinta-ala on noin 1400 m2 ja rakennusoikeutta on 306 m2. Tontti on rakennettu. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa annetaan määräyksiä puiden istuttamisesta ja säilyttämisestä. Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu AO20-tontti (erillipientalojen korttelialue) ja AO4-tontti (erillipientalojen korttelialue). AO20-tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Jos tontin koko on yli 1500 m 2, saa tontille kuitenkin rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku tontilla on II ja tehokkuusluku e=0,25. AO4-tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille, jonka pinta-ala on yli 2000 m2, saa kuitenkin rakentaa kaksi enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. Kerrosluku on ½I ja rakennusoikeutta on 306 m2. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä hulevesien hallinnasta, meluntorjunnasta, taajamakuvaan liittyvistä asioista ja tontin rakentamattomien osien kunnossapidosta. 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää alueen rakennetta. Asemakaava-alueen ympäristö on jo rakennettu, joten muutos rakennettuun ympäristöön ei ole merkittävä. Asemakaavassa määrätään mm. tontin huoltamisesta ja käsittelystä, puiden määrästä ja rakennusten ulkonäöstä. 5.4.2 Tekninen huolto Puistoalueelle muodostuva uusi tontti on liitettävissä nykyiseen kunnallistekniikkaan jakeluvettä lukuun ottamatta. Kunta rakentaa vesijohtoa lähemmäs tonttia liittymän mahdollistamiseksi. Rakennettu tontti kuuluu teknisen huollon piiriin. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Nykyisin puistona olevalla tontilla olevaa kallioaluetta voidaan joutua louhimaan rakentamisen yhteydessä. 5.4.4 Vaikutukset Isosuon Natura 2000 -alueeseen Kaavamuutosalueen lähellä sijaitsee Isosuon Natura 2000 alue. Sen sijainti ja etäisyys kaavamuutosalueeseen on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 3.1.1. Kaavamuutosalue on lähimmillään noin 100 metrin päässä Natura-alueesta ja kuuluu alueeseen, jonka vedet valuvat Isosuolle. Hulevesien käsittelystä on annettu kaavamääräys, joka viivytyksen lisäksi määrää vesien laadullisesta käsittelystä.

17/18 Kaavamuutoksella täydennetään olemassa olevaa rakentamisen aluetta. Siitä aiheutuvat muutokset ovat mittakaavaltaan pieniä, eivätkä vaikuta Isosuon Natura 2000 alueeseen merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Vaikutuksia on pyritty ehkäisemään antamalla määräys esimerkiksi hulevesien määrällisestä sekä laadullisesta käsittelystä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen vieressä sijaitsee Kuonomäentie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Alueen nimistö säilyy ennallaan.

18/18 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä 10.4.2018 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Taneli Heikkilä asemakaavapäällikkö Toni Saastamoinen kaavoitusarkkitehti kaavan laatija