Syöpä ja hyvinvointi Miestenpäivä luento Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Resilienssi ja miten siihen voidaan vaikuttaa naistenpäivän luento

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Mielenterveys voimavarana

Mielekästä ikääntymistä

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Mielenterveys voimavarana

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

Stressi ja mielenterveys

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Puhetta elämästä -kortit

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Turvallisuus osana hyvinvointia

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Hyvää mieltä perheen arkeen

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Hyvää mieltä perheen arkeen

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Toivon tietoa sairaudestani

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Omaisen kohtaamisen prosessi

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Toivon tietoa sairaudestani

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Mielenterveys voimavarana

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio

T U I J A H E L L S T E N

Vanhemmuussuunnitelma

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Mielenterveyden häiriöt

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Hyvän hoidon ulottuvuudet

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Hautajaiset osana suruprosessia

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Muistisairaana kotona kauemmin

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Transkriptio:

Syöpä ja hyvinvointi Miestenpäivä luento 20.11.2018 Osastonlääkäri Tuula Rönkkö-Kuivalainen Syöpäklinikka, psykososiaalisen tuen yksikkö

Syöpä aloittaa elämässä matkan, joka aluksi näyttää synkältä ja pelottavalta

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänvaiheessa Syöpäsairaudet lisääntyvät ja yhä useampi selviytyy syövästä tai elää syöpäsairauden kanssa yhä pitempään Syöpäsairauksiin käytetään paljon resursseja koko maailmassa Kansainvälinen yhteistyö on tiivistä, koska syöpä on uhka ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa Lääketieteen tutkimuksen rinnalla syöpää tutkitaan myös psykologien sosiologien toimesta Syöpä ei ole yksin lääketieteellinen sairaus

Syöpä herättää paljon tunteita, tuo mukana menetyksiä ja surua Menetys terveydestä Menetys turvallisuudesta, elämän ennakoitavuudesta Toimeentulon aleneminen Haitat hoidoista Pelko syövän uusimisesta tai syövän etenemisestä Ihmissuhteiden muutokset Harrastusten menetykset Vaikutus elämän pituuteen

Positiivinen mielenterveys on puskuri sairauden tuomalle kuormitukselle Positiivinen mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus vaan siihen voidaan vaikuttaa. Voidaan arvioida esimerkiksi seuraavilla tarpeilla: - Olla hyödyksi toisille ihmisille - Kokea elämä merkityksellisenä - Kokea toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen - Kokea läheisyyttä toisiin ihmisiin - Päättää omista asioista - Kuulua ryhmään - Pystyä ajattelemaan selkeästi, tekemään omia päätöksiä - Voida rentoutua

Suru, suuttumus, viha, kateus, katkeruus on normaalia, kun menetämme meille tärkeää Emme tuntisi, jos emme välittäisi Välitämme koska olemme ihmisiä, emme robotteja Tunteet auttavat meitä ymmärtämään mistä on kysymys Tunteet auttavat meitä viestittämään tarpeitamme ja toiveitamme Tunteet ohjaavat hakemaan apua Tunteet ohjaavat toisten ihmisten lähelle Tunteet lisäävät elämän merkitystä

Tunteiden hallinta on avain syövän tuoman stressin hallintaan Tunteiden hyväksyminen -> Syöpä aiheuttaa usein voimakkaita tunteita ja on kuin rantapallo, joka on meressä. Jos yritämme painaa sen veden pinnan alle kokonaan se vie paljon voimia ja pian pallo ponnahtaa voimalla esiin.. Tunteilla on hyötyarvoa -> Syövän pelko auttaa muistamaan lääkityksen ja seurannan. Ilman sairauden pelkoa emme olisi kehittäneet sellaista terveydenhoitojärjestelmää mikä meillä on Häiritsevästä tunteesta irrottautuminen -> Musiikki, liikunta, jooga, mindfullness, penkkiurheilu, pelit, leikki Läheisten opettaminen auttamaan -> Läheiset eivät ilman muuta osaa auttaa, vaikka kovasti haluavat. Läheiset voivat tuntea voimakkaita tunteita ja lisäävät näin sairastuneen taakkaa

Syöpä tulisi muuttua asiaksi josta voi puhua Usein haluamme terveinä tai sairaana puhua muusta kuin terveydestä tai sairaudesta Usein emme halua terveenä tai sairaana puhua kuolemasta tai elämän päättymisestä Sairastuminen ei muuta meitä ihmisenä ->terveenä ja sairaana toivomme pohjimmiltamme samoja asioita

Jos sairaus etenee eikä parantavaa hoitoa ole Ajattelemme tulevaisuutta lyhyemmällä perspektiivillä Keskitymme enemmän elämään tässä ja nyt Keskitymme tekemään asioita, joilla on todella meille merkitystä Haluamme järjestää asioita -> käytännön asioita, hautajaisia, testamentin, antaa ohjeita, kirjoittaa kirjeitä, tehdä esimerkiksi valokuvakirjoja Halu olla välillä yksin Läheisten hyvinvointi tulee meille yhä merkityksellisemmäksi Sairauden oireiden esimerkiksi kivun hoitaminen on yhä tärkeämpää, että voimia jää muuhun

Vakava sairaus tuo kuormitusta, mutta myös viisautta Emme osaa aina arvostaa itsestään selvyyksiä, mutta kun ymmärrämme elämän rajallisuuden, voimme paremmin tehdä viisaita valintoja, ymmärtää, mikä elämässä on tärkeää ja panostaa sellaiseen, joka antaa elämälle merkitystä (Peter Strang 2013 kirjasta Så länge vi lever )

Selviytymisessä sairauden kriiseissä on paljon kysymys kyvystä sopeutua. Miten siihen saa tukea? Ammattihenkilökunnan kanssa keskustellessa Tiedon saaminen Vertaistuki on monelle oleellisen tärkeä apu sairauteen sopeutumisessa Potilasjärjestöiltä saatu tuki Läheisten kanssa kanssakäyminen Ystävien ja työkavereiden tuki Hyvistä muistoista

On kyvykkyyttä ottaa apua vastaan Kyvykkyys ei ole vain selviytymistä yksin vaan, on myös kyvykkyyttä nähdä ja ymmärtää omia tarpeita ja pyytää apua Jos kykenemme näkemään itsemme myötätuntoisella tavalla kykenemme myös paremmin ymmärtämään läheisiämme ja tarvittaessa auttamaan heitä Usein läheiset tarvitsevat apua sen suhteen miten parhaiten voivat tukea Psyykkiset oireet voivat läheisillä olla vaikeampia kuin sairastuneella Mitä paremmin fyysiset/psyykkiset oireet ovat hallinnassa sitä enemmän jää voimia merkityksellisiin asioihin elämässä Oirehoito on keskeinen perusta hyvinvointiin

Stressin hallinnan keinoja, jotka lisäävät hyvinvointia Sairauteen liittyvän todellisuuden hyväksyminen vähitellen, omien tunteiden hyväksyminen, keskittyminen positiiviseen Kokemusten jakaminen muiden kanssa Saada tietoa sairaudesta ammatti-ihmisiltä, vertaisilta Saada kokea kuuluvansa samaan ryhmään muiden kanssa, yhteenkuuluvuuden tunne Rentoutuminen Huumori, nauru Elämän merkityksien ja tavoitteiden uudelle rakentuminen ja vahvistuminen

Hallinnan keinoja, jotka sisältävät riskin tasapainon järkkymiseen Päihteiden käyttö, lähteminen mukaan vaarallinen tai uhkarohkea toiminta, tarpeettomien riskien ottaminen Tekemällä asioita ajattelematta seurauksia, lähtö ulkomaille esim. kalliisiin hoitoihin Muiden syyttäminen, sairastuminen ja hankaluudet nähden muiden aiheuttajana Itsen syyttäminen, En tullut hoitoon ajoissa, elänyt väärin.. Vetäytyminen liikaa, passiivisuus

Hyvinvointiin voi vaikuttaa sairauden kuormituksesta huolimatta Murehtimiselle voi antaa tietyn ajan ja varata muun ajan muulle Tehdä asioita, jotka rauhoittavat ja rentouttavat Olla yhdessä ihmisten kanssa, joiden kanssa kokee turvallisuutta ja mahdollisuuden olla oma itsensä Hoida fyysinen kipu hyvin Myönteinen suhtautuminen itseen Rentoutumista on liitetty musiikin kuunteluun, liikuntaan, joogaan, mindfullness-harjoituksiin

On myytti, että vaikeita asioita on aina työstettävä Osa ihmisistä selviytyi vaikeistakin elämänvaiheista kohtuullisen helposti Järkyttäviä asioita ei aina tarvitse työstää Surureaktion puuttuminen ei ole sairauden merkki tai ei ennusta psyykkisiä oireita myöhemmin

Sairaus voi tuoda mukanaan luovuutta, positiivista muutosta Uuden piirteen tämä sairaus on esiin minussa kaivanut. Aikaisemmin kun luin painettua tekstiä, hyppäsin yli esim. lehdissä ja kirjoissa runot. Pidin niitä suorastaan akkojen loruina, joihin ei tosi mies sorru. Ei niitä lukemaan eikä väsäämään. Nyt kun unettomia öitä on lähes joka yö, on mielessä alkanut pyöriä runomitallisia asioita. Ja niitä olen muutamina aamuisina tunteina kirjoittanut ylöskin ja perhe ja jokunen tuttava on mielikseni niitä kehunutkin (ent. metsuri kirjasta Trauman monet kasvot toim. Pirkko Siltala)

Kerronko lapsille? Satu prinsessa Ruususesta, jolle paha haltiatar langetti katalan loitsun.. Vanhemmat pyrkivät sadussa suojelemaan lasta.. Kaikki rukit poltettiin Tytär lähetettiin pois kotoa kolmen tädin kasvatettavaksi Kun tytär oli täysikasvuisena ja tuli vanhempiensa linnaan, jossa vanha muori heti houkutteli hänet pistämään sormensa rukin värttinään ja katala loitsu toteutui.. Olisiko ollut tehokkaampaa kasvattaa tytär itse ja kertoa hänelle vaarasta ja opettaa miten elää sen kanssa?

Vakava sairaus voi vahvistaa elämänhalua ja kokemusta elämän intensiivisyydestä Tällöin positiiviset, mutta myös negatiiviset tunteet vahvistuvat, jolloin ihmissuhteiden merkitys kasvaa sekä suhde itseen (itsemyötätunto) Suhde luontoon tulee usein merkitykselliseksi. Luonto symbolisoi meille elämää. Meillä on tarve olla myös yksin, omien ajatusten kanssa. Voimme arvostamme hyvää yöunta enemmän, kykyä rentoutua ja nauttia tästä hetkestä ilman, että teemme tai suoritamme jotakin Voimme arvostamme kivutonta päivää elämä, joka ei ole itsestään selvää, on meille paljon arvokkaampi kuin rajaton elämä

Masennus on tavallinen sivuvaikutus liittyen hoitojen sivuvaikutuksiin ja sairauden kuormitukseen Potilas: Voitko kertoa mikä on tämän kaiken merkitys? Lääkäri: Tämän kaiken? Potilas: Tiedän, että tulen pian kuolemaan, enkä pelkää kuolemaa. Mutta miksi en voi kuolla nyt? Koiratkin saavat kuolla, kun parantavaa hoitoa enää ole? Lääkäri: Miksi haluat kuolla nyt? Hiljaisuus Lääkäri: Millä tavalla ajattelet, että sairaus on muuttanut sinua? Mitä on elämässä muuttunut? Potilas: On tietysti, mutta on vaikea kuvata sitä Lääkäri: Yritä! Potilas: Minulla ei ole enää iloa tehdä mitään

Masennus on uhka hyvinvoinnille Elämälle on vaikea löytää merkitystä Asiat, jotka kiinnostivat ennen eivät ole enää tärkeitä Ihmissuhteet eivät ole kiinnostavia Elämä tutuu kärsimykseltä On kokemus siitä, että on taakka muille Ilo on kadonnut Syyllisyyttä asioista, jotka ovat menneet Pelko siitä, että sairauteen liittyy rangaistus jostakin Kokemus siitä, että ei tarvitsekaan hyvää hoitoa tai ei ole siihen oikeus

Masennus on tavallinen reaktio vaikeiden sairauksien yhteydessä, mutta on hoidettavissa usein helposti syöpälääkärin tai yleislääkärin vastaanotolla -sekä fyysisten, että psyykkisten oireiden hoito on keskeistä hyvinvoinnille -läheisten oma jaksaminen on myös keskiössä -vaikutamme toinen toisiimme masennus siirtyy kuten myös muut tunteet -vaikeat masennussairaudet kohtaavat yhtä usein miehiä kuin naisia -masennuksen itsehoito alkoholilla on tuhoisaa

Resilienssi = selviytymiskyvykkyys Tulee esille silloin, kun sitä tarvitsemme Etukäteen murehtiminen ei lisää selviytymiskykyä Resilienssi tapahtuu myös yhteisöissä, perheissä, työyhteisöissä kriisitilanteessa Ihminen on rakentunut historian kuluessa selviytymään vaikeista tilanteista kohtuuttomasti traumatisoitumatta. Kannamme mukanamme aiempien sukupolvien selviytymistä elämän kriiseistä, kuolemasta, sodista Uskaltaa pelätä kaikki tunteet myös pelko palvelee elämän jatkumista ja parantaa kykyä suojautua, mutta vain silloin kun pelko ei ole liian voimakasta ja hallitse elämää

Kiitos kuuntelusta palautetta myös: tuula.ronkko-kuivalainen@hus.fi