PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ



Samankaltaiset tiedostot
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Lataa Pakko-oireet ja OCD. Lataa

KATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

STOY Leena Pihlakoski Lastenpsykiatri, psykoterapeutti

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Pakko-oireinen häiriö lapsuudessa

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

Työntekijän Valtone-vihko

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden häiriöt

Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Hakusessa-hanke

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Pakko- oireiden aivomekanismit. Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria

Touretten oireyhtymä monimuotoinen sairaus, yksilöllinen hoidon tarve

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Syväaivostimulaatiohoidon vaikutus tiedonkäsittelyja

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Palveluyhteenveto pakko-oireisen nuoren avohoidosta poliklinikalla

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

PAKKO-OIREISESTI KÄYTTÄYTYVÄN VARHAISNUOREN HOITOPOLKU OSASTOLLA 50

Sairastui yhdessä yössä lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Psyykkisten rakenteiden kehitys

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Co-Design Yhteissuunnittelu

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Capacity Utilization

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

AIVOJEN SYVIEN OSIEN STIMULAATIO (DEEP BRAIN STIMULATION) HOITORESISTENTIN MASENNUSTILAN JA PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN HOIDOSSA

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

SYVÄAIVOSTIMULAATIO JA TOIMINNANOHJAUS

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta

Toiminnalliset riippuvuudet

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Transkriptio:

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1

F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia ja vastenmielisiä Pakkotoiminnot ja teot; kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita henkilö toistaa yhä uudestaan, tarkoituksena estää jokin pelätty tapahtuma Ahdistus; jos vastustaa pakkotoimintoja, pahenee Paula Pasanen-Aro 2

Diagnostiset kriteerit G 1.Joko pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja tai molempia on ilmennyt useimpina päivinä vähintään kahden viikon ajan G 2.Pakkoajatuksiin ja pakkotoimintoihin liittyvät kaikki seuraavat piirteet: 1. Henkilö tunnistaa, että ne ovat lähtöisin hänen ajatuksistaan eivätkä johdu ulkopuolisista vaikutteista tai henkilöistä 2.Ne ovat toistuvia ja epämiellyttäviä. Lisäksi ainakin joku pakkoajatus tai pakkotoiminto koetaan liioiteltuna tai epätarkoituksenmukaisena 3.Henkilö yrittää vastustaa niitä ja on epäonnistunut tässä ainakin yhden oireen/toiminnon osalta 4. Ne eivät tuota mielihyvää, vaikka ne saattavat tilapäisesti vähentää ahdistusta Paula Pasanen-Aro 3

Diagnostiset kriteerit G3. Pakkoajatukset tai toiminnot aiheuttavat ahdistuneisuutta tai häiritsevät henkilön sosiaalista tai henkilökohtaista toimintaa tavallisesti viemällä aikaa G4. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pakkoajatukset tai toiminnot eivät johdu Touretten oireyhtymästä, elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F ja on epäonnistunut tässä ainakin 09), skitsofreniaryhmän häiriöstä tai mielialahäiriöstä. Erotusdg: F33 toistuvat masennusjaksot Paula Pasanen-Aro 4

Teorioita Psykologiset teoriat kognitiivis-behavioraalinen: negatiivisen vahvistamisen rooli ja pakkorituaalien aiheuttaman ahdistuksen vähentäminen psykodynaaminen: ei-hyväksyttävien impulssien repressio ja reggressio anaaliseen kehitysvaiheeseen maagisen ajattelun dominoidessa ajattelumalleja Biologinen Hybridi (biologinen ja psykologinen) OCD triggerit vs. ylläpitäjät Paula Pasanen-Aro 5

CBT teoriat aiheuttaja /tapahtuma Ahdistus ajatukset ahdistuksesta ahdistusta vähentävä käytös Paula Pasanen-Aro 6

Biologiset teoriat Genetiikka (OCD enemmän 1-asteen sukulaisilla ja kaksosilla kuin yl. p ja on epäonnistunut tässä ainakin opulaatiossa) yksilön ja tapahtumien välinen vuorovaikutus tapaturmat /vammat infektiot ja immuunisysteemi epilepsia, aivoinfarktit, aivotuumorit voivat aiheuttaa OCD-tyyppisiä oireita Paula Pasanen-Aro 7

Infektio /autoimmuuni hypoteesi Pediatric Autoimmune Neuropsychiatric Disorders Associated with Strept. = PANDAS Pediatric Infection-Triggered Autoimmune Neuropsychiatric Disorders = PITANDS Paula Pasanen-Aro 8

PITANDs (PANDAS) Patofysiologia Infektio (A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki) Immuunivaste Palautuva (?) basaaliganglioleesio OCD ja / tai tics Paula Pasanen-Aro 9

PANDAS Todennäköisesti oltava oikea geenistö --- ----- oikea tyyppi A- ryhmän streptokokeista infektion aiheuttajana oikea aika ihmisen elämässä (haavoittuvuus suurimmillaan) tod. näk. muita tekijöitä oltava saman aikaisesti huonon tuurin summa Paula Pasanen-Aro 10

2. biologinen teoria aivoleesiot Anatomia: frontaalicortex, basaaligangliot, thalamus fysiologia aivojen välittäjäaineiden epätasapaino serotoniini ( ja tod.näk. dopamiini) Paula Pasanen-Aro 11

Neuroanatomiaa Frontaali cortex Thalamus Serotoniini (& dopamiini?) Basaaligangliot Paula Pasanen-Aro 12

Kuvantamistutkimuksista eri oireet eri aivoalueilta PET ja singlephoton CT: emotionaalisten poikkeavuuksien ja metabolisen aktiivisuuden lisäys cortex cingulatumissa (näkyi normalisoituneena hoidon jälkeen) verenvirtaus levossa lisääntynyt orbitofrontaalisella cortexilla, etucingulumissa ja neostriatumissa OCDpotilailla suurin osa OCD:N oireista johtuu frontaalilohkon dysfunktiosta; frontobasaalinen dysfunktio aiheutti potilaille kyvyttömyyttä olla havaitsematta irrelevantteja ärsykkeitä -> ajatusinhibition vaikeus ja sopimaton vastemalli tai kompulsio Paula Pasanen-Aro 13

Fronto-striatum-teoriasta havaintoja Toistokäyttäytyminen yleistä OCD:ssa, perseveraatio on yksi pääoire frontaalilohkopatologioissa basaaligangliohypermetabolismi todettu joissain tapauksissa OCD+ vaikea depressio: alentunut kortikaalinen ja subkortikaalinen aktiviteetti verrattuna ei-masentuneisiin OCD-potilaisiin cortikostriataalisten alueiden aktivaation häiriö aiheuttaa muiden aivoalueiden aktivaation häiriön OCD:ssa Paula Pasanen-Aro 14

Pet-tutkimustuloksia tarkistelu ja uskonnolliset ja seksuaaliset obsessiot yhdistetty molemminpuolisen striatumin alueelle symmetria: alentunut aktiivisuus oikeassa nucleus caudatuksessa puhdistus- ja pesemisobsessiot korreloivat aktiivisuuden lisääntymiseen vasemmassa orbitofrontaalisessa, oik. prefrontaalisessa korteksissa ja bilat. gingulumissa eri aivoalueet toimivat omissa rooleissaan yksittäisissä oirekomplekseissa Paula Pasanen-Aro 15

Serotoniiniteoria Serotonerginen systeemi saa alkunsa nucleus raphesta keskiaivoissa merkitys joidenkin endokriinisten vasteiden säätelyssä: prolaktiinin eritys ja hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakseli serotoniinin takaisinoton estäjien tehokkuus OCD:ssa tukee tätä teoriaa Paula Pasanen-Aro 16

Hybriditeoriat Psykologisen ja biologisen teorian yhdistelmä esim. biologiset tekijät voivat laukaista OCD:n psykologiset tekijät ylläpitävät OCD:ta Paula Pasanen-Aro 17

OCD:N neuropsykiatriaa OCD:N ja motoristen liikehäiriöiden yhteys basaaliganglioiden patologiassa -Tourette, Sydenhamin chorea, Huntingtonin tauti, Parkinsonin tauti, spasmodinen torticollis: voi olla obsessioita enemmän Paula Pasanen-Aro 18

TYVITUMAKKEET Structure-Function basal ganglia In current usage, the phrase 'basal ganglia' means: the caudate nucleus, putamen and globus pallidus. They are functionally important, at a minimum, for controlling voluntary movements and establishing postures. When they are altered - say in disorders like Huntington disease or Wilson disease - the person has unwanted movements, such as involuntary jerking movements of an arm or leg or spasmodic movement of facial muscles. The caudate nucleus and putamen along with the interposed anterior limb of the internal capsule are collectively known as the corpus striatum (i.e. striated body) because of their appearance. Similarly, the shape of the putamen and globus pallidus resembles a lens, and they are collectively called the lenticular nucleus. Paula Pasanen-Aro 19

LÄHTEET Ring Howard:The neuropsychiatry of the basal ganglia; Obsessive-compulsive disorder: 2003 Kirkby;K: Obsessive-compulsive disorder: towards better understanding and outcomes; Current opinion in Psychiatry vol 16(1); Jan. 2003 Mataix-Cols D., Deconstructing Obsessive-compulsive disorder: a multidimensional perspective; Current opinion in Psychiatry, vol 19(1), jan. 2006 Lopez-Ibor, J&M; Research on Obsessive-compulsive disorder; Current opinion in Psychiatry, vol 16(suppl-2), Apr. 2003 Storch et al; Behavioral treatment of a child with pandas; Jaacap vol43(5), may 2004 Paula Pasanen-Aro 20