1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
|
|
- Seppo Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal plane: frontaalitaso, jakaa alueet etu- ja takaosaan anterior: anteriorinen, edessä sijaitseva posterior: posteriorinen, takana sijaitseva medial: mediaalinen: alueen keskellä sijaitseva lateral: lateraalinen: keskiosasta kaukana sijaitseva rostral: rostraalinen: kärsänpuoleinen caudal: kaudaalinen: hännänpuoleinen dorsal: dorsaalinen: selänpuoleinen (vrt selkäydin) ventral: ventraalinen: vatsanpuoleinen (vrt selkäydin) b) Explain: ipsilateral: jos rakenne sijaitsee samalla puolella jakavaa aluetta, esim oikea silmä ja oikea korva (sagitaalitasossa) contralateral: jos rakenteet ovat aluetta jakavan janan eri puolilla CSF: keskushermosto. Siihen kuuluu aivot ja selkäydin. PNS: perifeeriset hermot. Siihen kuuluu sisäelinten PSN ja somaattiset PSN). Somaattisia hermoja ovat kaikki tahdonalaiset hermot, jotka lähtevät selkäytimen dorsaaliselta puolelta. Näitä on mm. tahdonalaisissa lihaksissa, ihossa (stimuloi ihoa ja kerää tietoa) ja nivelissä. ANS: (=visceral PSN=sisäelin PSN) autonominen, eli tahdosta riippumaton hermosto. Sisäelinten hermot tuovat tietoa selkäytimeen afferent = keskelle suuntautuva efferent = keskeltä poispäin suuntautuva 2 Choose one structure of the cerebrum and explain its location, structure, and function in detail. Käpyrauhanen (käpylisäke) on riisinjyvän kokoinen umpirauhanen, joka sijaitsee aivojen keskellä silmien korkeudella. Käpyrauhanen tuottaa unenlaatuun ja -pituuteen vaikuttavaa hormonia.käpyrauhanen vastaa sisäisen kellon toimintaan ja vaikuttaa siten vuorokausirytmiimme. [ [ 3 Name the structures in the end of the chapter 7 appendix of the textbook (selfquiz, pages in 4th edition: ). The blood supply task can be skipped. 1 s.236 ed3
2 1. Olfactory bulb 2. Cerebrum 3. Cerebellum 4. Brain steam 5. Lateral (Sylvian) fissure 6. Precentral gyrus 7. Central sulcus 8. Postcentral gyrus s.237 ed3 1. Temporal lobe 2. Frontal lobe 3. Parietal lobe 4. Occipital lobe 5. Insula 6. Auditory cortex 7. inferotemporal cortex 8. prefrontal cortex 9. premotor area 10. supplementary motor area 11. primary motor cortex 12. somatosensory cortex 13. posterior parietal cortex 14. viual cortex 15. gustatory cortex s.238 the medial surface of the brain: 1. medulla 2. pons
3 3. tectum 4. tegmentum 5. midbrain 6. hypothalamus 7. thalamus 8. pineal body 9. cerebellum 10.optic chiasm 11. olfactory bulb 12. fornix 13. Cingulate gyrus 14. corpus callosum 15. calcarine fissure 16. hippocampus 17. amygdala s.239 the medial surface of the brain: 1.spinal canal 2. fourth ventricle 3. cerebral aqueduct 4. third ventricle 5. lateral ventricle 6. medulla 7. cranial nerves 8. optic nerve 9. olfactory bulb 10. optical chiasm
4 11. optic tract 12. hypothalamus 13. mammillary bosy 14. midbrain 15. pons s.140 The dorsal surface of the brain 1. longitudiinal cerebral fissure 2. central sulcus 3. left hemisphere 4. right hemisphere 5. corpus callosum 6. left cerebellar hemisphere 7. vermis 8. right cerebellar hemisphere 9. spinal cord 10. pons 11. midbrain 12. thalamus 13. pineal bosy 14. superior colliculus 15. inferior colliculus 16. cerebellar peduncle 17. fourth ventricle s.141 forebrain at thalamus-telencephalon junction 1. hypothalamus 2. basal forebrain 3. temporal lobe 4. lateral fissure
5 5. insula 6. frontal lobe 7. lateral ventrile 8. thalamus 9. third ventricle 10. internal capsule 11. cortical white matter 12. fornix 13. corpus callosum 14. cerebral cortex 15. septal area 16. caudate nucleus 17. putamen 18. globus pallidus 142 forebrain at mid-thalamus 1. 1.hypothalamus 2. basal forebrain 3. temporal lobe 4. insula 5. thalamus 6. parietal lobe 7. lateral ventricle 8. lateral fissure 9. third ventricle 10. subthalamus 11. substantia nigara 12. amagdala 13. globus pallidus 14. putamen
6 15. ventral posterior nucleus 16. ventral lateral nucleus 17. corpus callosum 18. formix 19. cerebral cortex 20. caudate nucleus 21. internal capsule 22. cortical white matter 23. mammalian body s.243 forebrain at thalamus-midbrain junction 1. midbrain 2. temporal lobe 3. thalamus 4. third ventricle 5. parietal lobe 6. lateral ventricle 7. cerebral aqueduct 8. cortical white matter 9. corpus callosum 10. cerebral cortex 11. lateral geniculate nucleus 12. hippocampus 13. medial geniculate nucleus 244 rostral midbrain, caudal midbrain, pons and cerebellum 1. red nucleus 2. substantia nigra 3. periaqueductal gray
7 4. superior colliculus 5. cerebral aqueduct 6. substantia nigra 7. periaqueductal gray 8. inferior colliculus 9. cerebral aqueduct 10. pontine nuclei 11. pontine reticular formation 12. deep cerebellar nuclei 13. cerebellar cortex 14. fourth ventricle s.245 rostral, mid medulla & medulla-spinal cord junction 1. medullary pyramid 2. inferior olive 3. superior olive 4. raphe nucleus 5. ventral cochlear nucleus 6. dorsal cochlear nucleus 7. fourth ventricle 8. medulla pyramid 9. medial lemniscus 10. inferior olive 11. medullary reticular formation 12. gustatory nucleus 13. vestibular nucleus 14. fourth ventricle 15. medullary pyramid 16. medial lemniscus 17. dorsal column nuclei
8 18. spinal canal s.246 spinal cort ventral-lateral surface & spinal cord, cross-sectional anatomy 1. spinal dura mater 2. spinal arachnoid 3. subarachnoid space 4. spinal pia mater 5. ventral column 6. ventral horn 7. lateral column 8. dorsal horn 9. dorsal columns 10. spinal canal 11. lateral horn 12. dorsal toot filaments 13. dorsal root 14. dorsal root ganglio 15. spinal nerve 16. ventral root 17. ventral root filaments 18. spinothalamic tract 19. dorsal column 20. ascending sensory pathways 21. descending motor pathways 22. corticospinal tract 23. rubrospinal tract 24. lateral pathway 25. medullary reticulospinal tract 26. tectospinal tract
9 27. potine reticulospinal tract 28. vestibulospinal tract 29. ventromedial pathway s.247 the cranial nerves 1. olfactory 2. optic 3. oculomotor 4. trochlear 5. trigeminal 6. abducens 7. facial 8. auditory-vestibular 9. glossopharyngeal 10. vagus 11. spinal accessory 12. hypoglossal
Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotAutonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio
Kirsi Sainio 14.5.2013 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotNANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO
********************************************************************************** NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO **********************************************************************************
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotAutonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio
Kirsi Sainio 8.5.2012 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotDementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
Lisätiedotexternan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?
1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES. Master of Science Thesis
ANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES Master of Science Thesis Examiner: Professor Hannu Eskola Examiner and subject approved
LisätiedotDissertations in Health Sciences
PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Health Sciences CINDY GUERRERO TORO THE ROLE OF PURINERGIC, 5-HYDROXYTRYPTAMINERGIC AND GLUTAMATERGIC RECEPTORS IN RAT PERIPHERAL TRIGEMINAL
LisätiedotAivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat
Lisätiedot8 "Puheenhavaitsemiselimistö"
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 27 8 "Puheenhavaitsemiselimistö" Korvan rakenteen perusasiat, ks. esim. Aulanko, R. (2005). Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä.
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
LisätiedotHermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotLuentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012
Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella
LisätiedotKOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA
KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotLeukanivel: Rakenne ja toiminta
Leukanivel: Rakenne ja toiminta Mauno Könönen, prof. Hammaslääketieteen laitos Leukanivel lateraali- ( A ) ja APsuunnasta ( B ) TMJ: Frontal view TMJ: Posterior view Leukanivelen anatomia Artikulaatiopinta
LisätiedotParallel pathways from motor and somatosensory cortex for controlling whisker movements in mice
European Journal of Neuroscience, Vol. 41, pp. 354 367, 2015 doi:10.1111/ejn.12800 NEUROSYSTEMS Parallel pathways from motor and somatosensory cortex for controlling whisker movements in mice Varun Sreenivasan,
LisätiedotNEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT
NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta 2017 Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT Prof Irina Alafuzoff MD, PhD Uppsala University, Dept Immunology, Genetics and Pathology Uppsala
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)
LisätiedotPakko- oireiden aivomekanismit. Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria
Pakko- oireiden aivomekanismit Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria Pakko- oireinen häiriö (OCD) nuorilla Elinikäinen prevalenssi
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotPAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1 F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia
LisätiedotJan Wikgren. Diffuse and Discrete Associations in Aversive Classical Conditioning
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 205 Jan Wikgren Diffuse and Discrete Associations in Aversive Classical Conditioning Esitetään Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen
LisätiedotWhy our Brains Love Crafts?
Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotMiten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?
Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotEMOTIONAL SPEECH AND AFFECTIVE TOUCH PROCESSING IN CHILDREN LESS THAN 2 YEARS OF AGE. Ambika Maria
EMOTIONAL SPEECH AND AFFECTIVE TOUCH PROCESSING IN CHILDREN LESS THAN 2 YEARS OF AGE Ambika Maria TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. D OSA - TOM. 1421 MEDICA - ODONTOLOGICA
LisätiedotTyöohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit
Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotTunne aivosi palaudu stressistä
Tunne aivosi palaudu stressistä Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA
LisätiedotCLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA
CLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA Hanna Leppänen Syventävät opinnot Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Farmakologia
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotPiinallisen päänsäryn poikkeukselliset hoidot
Piinallisen päänsäryn poikkeukselliset hoidot Neurologi, LT Hanna Harno Suu ja leukakirurgi sekä plastiikkakirurgi, LT Tommy Wilkman Neurologipäivät 3.11.2017 Sisältö Krooninen sarjoittainen päänsärky
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotLuennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotTaidon testaaminen. biotieteellinen näkökulma. Taidon testaamisen periaatteita. Taidon neurologisia mekanismeja
Taidon testaaminen biotieteellinen näkökulma Taidon testaamisen periaatteita Taidon neurologisia mekanismeja Juha Ahtiainen Yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos juha.ahtiainen@jyu.fi
LisätiedotAivojen FDG-PET/TT-kuvantaminen muistisairauksien diagnostiikassa
Aivojen FDG-PET/TT-kuvantaminen muistisairauksien diagnostiikassa Niko Metsämuuronen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Kliininen
LisätiedotABHelsinki University of Technology Faculty of Electronics, Communications and Automation
ABHelsinki University of Technology Faculty of Electronics, Communications and Automation Lauri Ahonen A COMPUTATIONAL APPROACH TO ESTIMATION OF CROWDING IN NATURAL IMAGES Thesis submitted for examination
LisätiedotMiten lapsen aivot menevät pieleen päihdeperheessä? Päihdepäivät 15.9.2004 Helsinki
Miten lapsen aivot menevät pieleen päihdeperheessä? Päihdepäivät 15.9.2004 Helsinki Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@ekshp.fi GSM 050-3545644 Juha Kemppinen psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri
Lisätiedot4. PUHEKYKY AIVOJEN EVOLUUTION NÄKÖKULMASTAKULMASTA
4. PUHEKYKY AIVOJEN EVOLUUTION NÄKÖKULMASTAKULMASTA Tässä osassa haluan välittää näkemykseni, jonka mukaan puhekykymme pohjautuu aivojen tapaan käsitellä liikkeitä. Puhuminen on suun eleitä, joiden toteuttamiseksi
LisätiedotMiten aivot voivat hyvin työssä?
Miten aivot voivat hyvin työssä? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Aivot työssä - miten muutan työtä paremmin
LisätiedotHengityselimistö. Kappale 23 Tortora 12ed
Hengityselimistö Kappale 23 Tortora 12ed CO 2 O 2 Airways Alveoli of lungs Exchange I: atmosphere to lung (ventilation) CO 2 O 2 Exchange II: lung to blood CO 2 O 2 Pulmonary circulation Transport of gases
LisätiedotSELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA
SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA Sami Ayvasik Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Neurokirurgian tutkimusryhmä Maaliskuu 2010 Tampereen yliopisto
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
Lisätiedot7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT
7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotAivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä
Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotVISUAALISTEN RUOKAÄRSYKKEIDEN YHTEYS AIVOJEN MIELIHYVÄALUEIDEN AKTIVOITUMISEEN TUNNESYÖJILLÄ: fmri-tutkimus
VISUAALISTEN RUOKAÄRSYKKEIDEN YHTEYS AIVOJEN MIELIHYVÄALUEIDEN AKTIVOITUMISEEN TUNNESYÖJILLÄ: fmri-tutkimus Anniina Koivumäki Pro Gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotKeskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen
Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen TRAUMAATTINEN SELKÄYDINVAMMA Epidemiologiaa ja diffuusiotensorikuvantamisen soveltaminen kaulaydinvaurion arviointiin Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotTietoisuuden tutkimus
Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotAivot, luovuus ja työyhteisö. Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria
Aivot, luovuus ja työyhteisö Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria 1. Aivotutkimuksen mahdollisuudet 2. Luovuus ja aivot
LisätiedotKyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14
Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel
LisätiedotAlakulo aivodynamiikan aamunkoissa
Ilpo Helén Alakulo aivodynamiikan aamunkoissa Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Tampereen yliopisto 13.-14.4. 2012 Toinen filosofinen kritiikki (...) asettaa kysymyksen: Mikä on oma ajankohtamme?
LisätiedotAnalgesian mittaamisesta
Intressiristiriidat Analgesian mittaamisesta Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays Anstesiologia Tampere Toimin osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä, alkaen v. 1997, GE Healthcare Finland firmalle
LisätiedotALARAAJAN ANATOMIAA 4
Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia
LisätiedotAIVOTERVEYS JA -KUNTOUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA, MITÄ TYÖPAIKKA VOI TEHDÄ?
AIVOTERVEYS JA -KUNTOUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA, MITÄ TYÖPAIKKA VOI TEHDÄ? 0 Heini Ahveninen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo Alppikatu terveystalo.com #terveystalo Aivojen palautuminen
LisätiedotSEISOESSASI OPIT PAREMMIN
SEISOESSASI OPIT PAREMMIN Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori, aivotutkija Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 02/10/2018 1 EEG eli aivosähkökäyrä Reaaliaikainen aivotoiminnan tarkkailu arjessa
LisätiedotKipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit
Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia osasto Akuutti ja krooninen kipu n akuutti kipu (fysiologinen) biologinen hälytyssignaali,
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotMIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA
MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA Aapeli Lahtinen Kandidaatintyö Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen Yliopisto Maaliskuu 2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotKrista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA
Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
Lisätiedottgg agg Supplementary Figure S1.
ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt
LisätiedotOsteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen
Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotSisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...
V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...
LisätiedotKeskeisiä asioita edelliseltä luennolta
Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.
LisätiedotNumber of oligodendrocytes and. size of the myelinated area in mice exposed to chronic psychosocial stress
Number of oligodendrocytes and size of the myelinated area in mice exposed to chronic psychosocial stress Master s Thesis Aino Heikkinen Master s Programme in Genetics and Molecular Biosciences Faculty
LisätiedotLIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET
LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat
LisätiedotTervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN
Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN Sirpa-Liisa Lahtela TAYS 1 Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76(Suppl.):20-49 Kirkpatrick J P et al: Radiation dose-volume effects in the spinal
LisätiedotTietoisuus - tajunta?
Aivot ja mieli, käsitteet ja kieli -symposium, 13.-14.10.2014, Tieteiden talo, Helsinki Anestesia tajunnantutkimuksen työvälineenä Harry Scheinin Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi harry.scheinin@utu.fi
LisätiedotNeurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)
RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) VALMISTAVAT TEHTÄVÄT KOTONA ENNEN INTRO-OPETUSTA TEHTÄVÄ 1: Tämän monisteen liitteenä on kaava, josta voit askarrella kolmiulotteisen mallin ihmisen oikeasta ja vasemmasta
LisätiedotSILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT
Ilkka Kotilainen SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 22.6.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotAnteriorinen kirurgia torakaalirangan murtumissa indikaatiot ja leikkaustekniikka
Anteriorinen kirurgia torakaalirangan murtumissa indikaatiot ja leikkaustekniikka Timo Nyyssönen, Ismo Vajanto Kuopion Yliopistollinen Sairaala alization and access to the anterior thoracic spine, the
Lisätiedot