1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1."

Transkriptio

1 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal plane: frontaalitaso, jakaa alueet etu- ja takaosaan anterior: anteriorinen, edessä sijaitseva posterior: posteriorinen, takana sijaitseva medial: mediaalinen: alueen keskellä sijaitseva lateral: lateraalinen: keskiosasta kaukana sijaitseva rostral: rostraalinen: kärsänpuoleinen caudal: kaudaalinen: hännänpuoleinen dorsal: dorsaalinen: selänpuoleinen (vrt selkäydin) ventral: ventraalinen: vatsanpuoleinen (vrt selkäydin) b) Explain: ipsilateral: jos rakenne sijaitsee samalla puolella jakavaa aluetta, esim oikea silmä ja oikea korva (sagitaalitasossa) contralateral: jos rakenteet ovat aluetta jakavan janan eri puolilla CSF: keskushermosto. Siihen kuuluu aivot ja selkäydin. PNS: perifeeriset hermot. Siihen kuuluu sisäelinten PSN ja somaattiset PSN). Somaattisia hermoja ovat kaikki tahdonalaiset hermot, jotka lähtevät selkäytimen dorsaaliselta puolelta. Näitä on mm. tahdonalaisissa lihaksissa, ihossa (stimuloi ihoa ja kerää tietoa) ja nivelissä. ANS: (=visceral PSN=sisäelin PSN) autonominen, eli tahdosta riippumaton hermosto. Sisäelinten hermot tuovat tietoa selkäytimeen afferent = keskelle suuntautuva efferent = keskeltä poispäin suuntautuva 2 Choose one structure of the cerebrum and explain its location, structure, and function in detail. Käpyrauhanen (käpylisäke) on riisinjyvän kokoinen umpirauhanen, joka sijaitsee aivojen keskellä silmien korkeudella. Käpyrauhanen tuottaa unenlaatuun ja -pituuteen vaikuttavaa hormonia.käpyrauhanen vastaa sisäisen kellon toimintaan ja vaikuttaa siten vuorokausirytmiimme. [ [ 3 Name the structures in the end of the chapter 7 appendix of the textbook (selfquiz, pages in 4th edition: ). The blood supply task can be skipped. 1 s.236 ed3

2 1. Olfactory bulb 2. Cerebrum 3. Cerebellum 4. Brain steam 5. Lateral (Sylvian) fissure 6. Precentral gyrus 7. Central sulcus 8. Postcentral gyrus s.237 ed3 1. Temporal lobe 2. Frontal lobe 3. Parietal lobe 4. Occipital lobe 5. Insula 6. Auditory cortex 7. inferotemporal cortex 8. prefrontal cortex 9. premotor area 10. supplementary motor area 11. primary motor cortex 12. somatosensory cortex 13. posterior parietal cortex 14. viual cortex 15. gustatory cortex s.238 the medial surface of the brain: 1. medulla 2. pons

3 3. tectum 4. tegmentum 5. midbrain 6. hypothalamus 7. thalamus 8. pineal body 9. cerebellum 10.optic chiasm 11. olfactory bulb 12. fornix 13. Cingulate gyrus 14. corpus callosum 15. calcarine fissure 16. hippocampus 17. amygdala s.239 the medial surface of the brain: 1.spinal canal 2. fourth ventricle 3. cerebral aqueduct 4. third ventricle 5. lateral ventricle 6. medulla 7. cranial nerves 8. optic nerve 9. olfactory bulb 10. optical chiasm

4 11. optic tract 12. hypothalamus 13. mammillary bosy 14. midbrain 15. pons s.140 The dorsal surface of the brain 1. longitudiinal cerebral fissure 2. central sulcus 3. left hemisphere 4. right hemisphere 5. corpus callosum 6. left cerebellar hemisphere 7. vermis 8. right cerebellar hemisphere 9. spinal cord 10. pons 11. midbrain 12. thalamus 13. pineal bosy 14. superior colliculus 15. inferior colliculus 16. cerebellar peduncle 17. fourth ventricle s.141 forebrain at thalamus-telencephalon junction 1. hypothalamus 2. basal forebrain 3. temporal lobe 4. lateral fissure

5 5. insula 6. frontal lobe 7. lateral ventrile 8. thalamus 9. third ventricle 10. internal capsule 11. cortical white matter 12. fornix 13. corpus callosum 14. cerebral cortex 15. septal area 16. caudate nucleus 17. putamen 18. globus pallidus 142 forebrain at mid-thalamus 1. 1.hypothalamus 2. basal forebrain 3. temporal lobe 4. insula 5. thalamus 6. parietal lobe 7. lateral ventricle 8. lateral fissure 9. third ventricle 10. subthalamus 11. substantia nigara 12. amagdala 13. globus pallidus 14. putamen

6 15. ventral posterior nucleus 16. ventral lateral nucleus 17. corpus callosum 18. formix 19. cerebral cortex 20. caudate nucleus 21. internal capsule 22. cortical white matter 23. mammalian body s.243 forebrain at thalamus-midbrain junction 1. midbrain 2. temporal lobe 3. thalamus 4. third ventricle 5. parietal lobe 6. lateral ventricle 7. cerebral aqueduct 8. cortical white matter 9. corpus callosum 10. cerebral cortex 11. lateral geniculate nucleus 12. hippocampus 13. medial geniculate nucleus 244 rostral midbrain, caudal midbrain, pons and cerebellum 1. red nucleus 2. substantia nigra 3. periaqueductal gray

7 4. superior colliculus 5. cerebral aqueduct 6. substantia nigra 7. periaqueductal gray 8. inferior colliculus 9. cerebral aqueduct 10. pontine nuclei 11. pontine reticular formation 12. deep cerebellar nuclei 13. cerebellar cortex 14. fourth ventricle s.245 rostral, mid medulla & medulla-spinal cord junction 1. medullary pyramid 2. inferior olive 3. superior olive 4. raphe nucleus 5. ventral cochlear nucleus 6. dorsal cochlear nucleus 7. fourth ventricle 8. medulla pyramid 9. medial lemniscus 10. inferior olive 11. medullary reticular formation 12. gustatory nucleus 13. vestibular nucleus 14. fourth ventricle 15. medullary pyramid 16. medial lemniscus 17. dorsal column nuclei

8 18. spinal canal s.246 spinal cort ventral-lateral surface & spinal cord, cross-sectional anatomy 1. spinal dura mater 2. spinal arachnoid 3. subarachnoid space 4. spinal pia mater 5. ventral column 6. ventral horn 7. lateral column 8. dorsal horn 9. dorsal columns 10. spinal canal 11. lateral horn 12. dorsal toot filaments 13. dorsal root 14. dorsal root ganglio 15. spinal nerve 16. ventral root 17. ventral root filaments 18. spinothalamic tract 19. dorsal column 20. ascending sensory pathways 21. descending motor pathways 22. corticospinal tract 23. rubrospinal tract 24. lateral pathway 25. medullary reticulospinal tract 26. tectospinal tract

9 27. potine reticulospinal tract 28. vestibulospinal tract 29. ventromedial pathway s.247 the cranial nerves 1. olfactory 2. optic 3. oculomotor 4. trochlear 5. trigeminal 6. abducens 7. facial 8. auditory-vestibular 9. glossopharyngeal 10. vagus 11. spinal accessory 12. hypoglossal

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 14.5.2013 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO

NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO ********************************************************************************** NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO **********************************************************************************

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 8.5.2012 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa? 1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

ANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES. Master of Science Thesis

ANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES. Master of Science Thesis ANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES Master of Science Thesis Examiner: Professor Hannu Eskola Examiner and subject approved

Lisätiedot

Dissertations in Health Sciences

Dissertations in Health Sciences PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Health Sciences CINDY GUERRERO TORO THE ROLE OF PURINERGIC, 5-HYDROXYTRYPTAMINERGIC AND GLUTAMATERGIC RECEPTORS IN RAT PERIPHERAL TRIGEMINAL

Lisätiedot

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat

Lisätiedot

8 "Puheenhavaitsemiselimistö"

8 Puheenhavaitsemiselimistö Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 27 8 "Puheenhavaitsemiselimistö" Korvan rakenteen perusasiat, ks. esim. Aulanko, R. (2005). Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä.

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1 HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri

Lisätiedot

Leukanivel: Rakenne ja toiminta

Leukanivel: Rakenne ja toiminta Leukanivel: Rakenne ja toiminta Mauno Könönen, prof. Hammaslääketieteen laitos Leukanivel lateraali- ( A ) ja APsuunnasta ( B ) TMJ: Frontal view TMJ: Posterior view Leukanivelen anatomia Artikulaatiopinta

Lisätiedot

Parallel pathways from motor and somatosensory cortex for controlling whisker movements in mice

Parallel pathways from motor and somatosensory cortex for controlling whisker movements in mice European Journal of Neuroscience, Vol. 41, pp. 354 367, 2015 doi:10.1111/ejn.12800 NEUROSYSTEMS Parallel pathways from motor and somatosensory cortex for controlling whisker movements in mice Varun Sreenivasan,

Lisätiedot

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta 2017 Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT Prof Irina Alafuzoff MD, PhD Uppsala University, Dept Immunology, Genetics and Pathology Uppsala

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)

Lisätiedot

Pakko- oireiden aivomekanismit. Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria

Pakko- oireiden aivomekanismit. Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria Pakko- oireiden aivomekanismit Hasse Karlsson Integra5ivisen neuro5eteen ja psykiatrian professori Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/Psykiatria Pakko- oireinen häiriö (OCD) nuorilla Elinikäinen prevalenssi

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1 F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia

Lisätiedot

Jan Wikgren. Diffuse and Discrete Associations in Aversive Classical Conditioning

Jan Wikgren. Diffuse and Discrete Associations in Aversive Classical Conditioning JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 205 Jan Wikgren Diffuse and Discrete Associations in Aversive Classical Conditioning Esitetään Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen

Lisätiedot

Why our Brains Love Crafts?

Why our Brains Love Crafts? Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions

Lisätiedot

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit

Lisätiedot

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

EMOTIONAL SPEECH AND AFFECTIVE TOUCH PROCESSING IN CHILDREN LESS THAN 2 YEARS OF AGE. Ambika Maria

EMOTIONAL SPEECH AND AFFECTIVE TOUCH PROCESSING IN CHILDREN LESS THAN 2 YEARS OF AGE. Ambika Maria EMOTIONAL SPEECH AND AFFECTIVE TOUCH PROCESSING IN CHILDREN LESS THAN 2 YEARS OF AGE Ambika Maria TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. D OSA - TOM. 1421 MEDICA - ODONTOLOGICA

Lisätiedot

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit

Työohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä

Lisätiedot

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux

Lisätiedot

Tunne aivosi palaudu stressistä

Tunne aivosi palaudu stressistä Tunne aivosi palaudu stressistä Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA

Lisätiedot

CLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA

CLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA CLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA Hanna Leppänen Syventävät opinnot Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Farmakologia

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Piinallisen päänsäryn poikkeukselliset hoidot

Piinallisen päänsäryn poikkeukselliset hoidot Piinallisen päänsäryn poikkeukselliset hoidot Neurologi, LT Hanna Harno Suu ja leukakirurgi sekä plastiikkakirurgi, LT Tommy Wilkman Neurologipäivät 3.11.2017 Sisältö Krooninen sarjoittainen päänsärky

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170 Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo

Lisätiedot

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

Taidon testaaminen. biotieteellinen näkökulma. Taidon testaamisen periaatteita. Taidon neurologisia mekanismeja

Taidon testaaminen. biotieteellinen näkökulma. Taidon testaamisen periaatteita. Taidon neurologisia mekanismeja Taidon testaaminen biotieteellinen näkökulma Taidon testaamisen periaatteita Taidon neurologisia mekanismeja Juha Ahtiainen Yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos juha.ahtiainen@jyu.fi

Lisätiedot

Aivojen FDG-PET/TT-kuvantaminen muistisairauksien diagnostiikassa

Aivojen FDG-PET/TT-kuvantaminen muistisairauksien diagnostiikassa Aivojen FDG-PET/TT-kuvantaminen muistisairauksien diagnostiikassa Niko Metsämuuronen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Kliininen

Lisätiedot

ABHelsinki University of Technology Faculty of Electronics, Communications and Automation

ABHelsinki University of Technology Faculty of Electronics, Communications and Automation ABHelsinki University of Technology Faculty of Electronics, Communications and Automation Lauri Ahonen A COMPUTATIONAL APPROACH TO ESTIMATION OF CROWDING IN NATURAL IMAGES Thesis submitted for examination

Lisätiedot

Miten lapsen aivot menevät pieleen päihdeperheessä? Päihdepäivät 15.9.2004 Helsinki

Miten lapsen aivot menevät pieleen päihdeperheessä? Päihdepäivät 15.9.2004 Helsinki Miten lapsen aivot menevät pieleen päihdeperheessä? Päihdepäivät 15.9.2004 Helsinki Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@ekshp.fi GSM 050-3545644 Juha Kemppinen psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri

Lisätiedot

4. PUHEKYKY AIVOJEN EVOLUUTION NÄKÖKULMASTAKULMASTA

4. PUHEKYKY AIVOJEN EVOLUUTION NÄKÖKULMASTAKULMASTA 4. PUHEKYKY AIVOJEN EVOLUUTION NÄKÖKULMASTAKULMASTA Tässä osassa haluan välittää näkemykseni, jonka mukaan puhekykymme pohjautuu aivojen tapaan käsitellä liikkeitä. Puhuminen on suun eleitä, joiden toteuttamiseksi

Lisätiedot

Miten aivot voivat hyvin työssä?

Miten aivot voivat hyvin työssä? Miten aivot voivat hyvin työssä? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Aivot työssä - miten muutan työtä paremmin

Lisätiedot

Hengityselimistö. Kappale 23 Tortora 12ed

Hengityselimistö. Kappale 23 Tortora 12ed Hengityselimistö Kappale 23 Tortora 12ed CO 2 O 2 Airways Alveoli of lungs Exchange I: atmosphere to lung (ventilation) CO 2 O 2 Exchange II: lung to blood CO 2 O 2 Pulmonary circulation Transport of gases

Lisätiedot

SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA

SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA Sami Ayvasik Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Neurokirurgian tutkimusryhmä Maaliskuu 2010 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

VISUAALISTEN RUOKAÄRSYKKEIDEN YHTEYS AIVOJEN MIELIHYVÄALUEIDEN AKTIVOITUMISEEN TUNNESYÖJILLÄ: fmri-tutkimus

VISUAALISTEN RUOKAÄRSYKKEIDEN YHTEYS AIVOJEN MIELIHYVÄALUEIDEN AKTIVOITUMISEEN TUNNESYÖJILLÄ: fmri-tutkimus VISUAALISTEN RUOKAÄRSYKKEIDEN YHTEYS AIVOJEN MIELIHYVÄALUEIDEN AKTIVOITUMISEEN TUNNESYÖJILLÄ: fmri-tutkimus Anniina Koivumäki Pro Gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen

Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen TRAUMAATTINEN SELKÄYDINVAMMA Epidemiologiaa ja diffuusiotensorikuvantamisen soveltaminen kaulaydinvaurion arviointiin Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Aivot, luovuus ja työyhteisö. Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria

Aivot, luovuus ja työyhteisö. Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria Aivot, luovuus ja työyhteisö Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto Ylilääkäri, VSSHP/ Psykiatria 1. Aivotutkimuksen mahdollisuudet 2. Luovuus ja aivot

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

Alakulo aivodynamiikan aamunkoissa

Alakulo aivodynamiikan aamunkoissa Ilpo Helén Alakulo aivodynamiikan aamunkoissa Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Tampereen yliopisto 13.-14.4. 2012 Toinen filosofinen kritiikki (...) asettaa kysymyksen: Mikä on oma ajankohtamme?

Lisätiedot

Analgesian mittaamisesta

Analgesian mittaamisesta Intressiristiriidat Analgesian mittaamisesta Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays Anstesiologia Tampere Toimin osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä, alkaen v. 1997, GE Healthcare Finland firmalle

Lisätiedot

ALARAAJAN ANATOMIAA 4

ALARAAJAN ANATOMIAA 4 Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia

Lisätiedot

AIVOTERVEYS JA -KUNTOUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA, MITÄ TYÖPAIKKA VOI TEHDÄ?

AIVOTERVEYS JA -KUNTOUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA, MITÄ TYÖPAIKKA VOI TEHDÄ? AIVOTERVEYS JA -KUNTOUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA, MITÄ TYÖPAIKKA VOI TEHDÄ? 0 Heini Ahveninen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo Alppikatu terveystalo.com #terveystalo Aivojen palautuminen

Lisätiedot

SEISOESSASI OPIT PAREMMIN

SEISOESSASI OPIT PAREMMIN SEISOESSASI OPIT PAREMMIN Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori, aivotutkija Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 02/10/2018 1 EEG eli aivosähkökäyrä Reaaliaikainen aivotoiminnan tarkkailu arjessa

Lisätiedot

Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit

Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia osasto Akuutti ja krooninen kipu n akuutti kipu (fysiologinen) biologinen hälytyssignaali,

Lisätiedot

Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori

Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen

Lisätiedot

MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA

MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA Aapeli Lahtinen Kandidaatintyö Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen Yliopisto Maaliskuu 2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA

Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Krista Ylönen LAPSEN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS KIELENKEHITYKSEN

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

tgg agg Supplementary Figure S1.

tgg agg Supplementary Figure S1. ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt

Lisätiedot

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............

Lisätiedot

Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori

Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.

Lisätiedot

Number of oligodendrocytes and. size of the myelinated area in mice exposed to chronic psychosocial stress

Number of oligodendrocytes and. size of the myelinated area in mice exposed to chronic psychosocial stress Number of oligodendrocytes and size of the myelinated area in mice exposed to chronic psychosocial stress Master s Thesis Aino Heikkinen Master s Programme in Genetics and Molecular Biosciences Faculty

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN

Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN Sirpa-Liisa Lahtela TAYS 1 Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76(Suppl.):20-49 Kirkpatrick J P et al: Radiation dose-volume effects in the spinal

Lisätiedot

Tietoisuus - tajunta?

Tietoisuus - tajunta? Aivot ja mieli, käsitteet ja kieli -symposium, 13.-14.10.2014, Tieteiden talo, Helsinki Anestesia tajunnantutkimuksen työvälineenä Harry Scheinin Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi harry.scheinin@utu.fi

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR) VALMISTAVAT TEHTÄVÄT KOTONA ENNEN INTRO-OPETUSTA TEHTÄVÄ 1: Tämän monisteen liitteenä on kaava, josta voit askarrella kolmiulotteisen mallin ihmisen oikeasta ja vasemmasta

Lisätiedot

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Ilkka Kotilainen SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 22.6.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Anteriorinen kirurgia torakaalirangan murtumissa indikaatiot ja leikkaustekniikka

Anteriorinen kirurgia torakaalirangan murtumissa indikaatiot ja leikkaustekniikka Anteriorinen kirurgia torakaalirangan murtumissa indikaatiot ja leikkaustekniikka Timo Nyyssönen, Ismo Vajanto Kuopion Yliopistollinen Sairaala alization and access to the anterior thoracic spine, the

Lisätiedot