ERILAISET KRIISIT JA HAAVOITTUVUUSTEKIJÄT LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄSSÄ Nivala 14.2.2018 Mira Talala KM (kasvatuspsykologia) / Kognitiivinen psykoterapeutti
KRIISIT JA TRAUMAT
KEHITYSKRIISIT: MURROSIKÄ Psyykkinen epätasapainoisuus, narsistisuus ja neuroottisuus ikäkaudelle tyypillistä Useat psyykkiset sairaudet puhkeavat, mikäli niihin on alttiutta (masennus, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, skitsofrenia) Itsetunnon romahtaminen ja herkkyys häpeän tunteelle Nuoren aikakäsitys on aikuisuudesta poikkeava Identiteetti, arvot
TRAUMAATTISET KRIISIT Henkilökohtaiset: Onnettomuudet, väkivalta, raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, Perheen sisäiset: Perheväkivalta, vanhempien alkoholismi / mielenterveysongelmat, kiintymyssuhdetraumat Koulussa tapahtuvat: Kiusaaminen, yksinäisyys, yksittäiset traumatisoivat tapahtumat Kansalliset ja kansainväliset: Onnettomuudet, luonnonkatastrofit, sodat
TRAUMATISOITUNEEN MÄÄRITTELYÄ Välittömät uhrit Läheltä piti -tilanteeseen joutuneet (mitä minulle / läheiselle olisi voinut tapahtua) Onnettomuuksissa tekijä (esim. päälle ajaja) Piilouhrit (olisi pitänyt olla paikalla) Sijaistraumatisoituneet Sekundaarinen traumatisoituminen perheessä lapsella ylettyy jopa aikaan ennen omaa syntymää
TRAUMAN KOKEMINEN Kokemuksen traumaattiseksi määrittelyyn vaikuttaa kolme tekijää: 1. Objektiivisesti traumaattiseksi määritelty tilanne 2. Subjektiivinen tulkinta tapahtuman traumaattisesta luonteesta 3. Yksilön tunnereaktio tapahtumaan Tulkintaan vaikuttaa aiempi elämänhistoria, kiintymyssuhteen laatu, persoona
PSYYKKINEN SOKKI Sokkitilassa aivokapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalisti vahvat muistikuvat flashbackit Sokkivaiheessa kohdatut ihmiset jäävät erityisen vaikuttavina mieleen Havaintoalue kapeutuu Ajantaju katoaa Tunteiden puuttuminen 80% ihmisistä supertoimintakykyisiä, 20% paniikissa
PSYYKKINEN SOKKI Regressio lapsenomaiset tarpeet (mm. halu totella auktoriteetteja ja antaa muiden päättää omasta puolesta) Huoli läheisistä suurempi kuin omasta selviytymisestä Dissosiaatio Sokkivaiheessa uhri tarvitsee kuuntelijaa, ei keskustelijaa tai neuvonantajaa
SOKKIVAIHEESEEN JUMIUTUMINEN Psyykkistä käsittelyä ei tapahdu Sokin suojaava vaikutus on tarpeellinen, mutta voi johtaa täydelliseen torjuntaan ja kieltämiseen muistamattomuus Uusi traumaattinen tapahtuma voi aktivoida kapseloituneen trauman
REAKTIOVAIHE Alkaa kun välitön vaara ja uhkatilanne on ohi, kesto muutamia päiviä Tietoisuus ja ymmärrys tapahtuneesta Tunnekuohut Irrationaalinen häpeän ja syyllisyyden tunne Voimakkaat somaattiset reaktiot Tarve ja halu puhua tapahtuneesta
REAKTIOVAIHEESEEN JUMIUTUMINEN PTSD = Voimakkaat reaktiot eivät lievene ajan myötä vaan jäävät päälle Akuutti (kesto yli 1kk tapahtuneesta) Viivästynyt (oireilu alkaa n. 6kk tapahtuneen jälkeen Totuuden kieltäminen (epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja syyllisten etsintä) Suruun juuttuminen (oman elämän jatkamisen kokeminen menetetyn hylkäämiseksi) Rikollinen ja epäsosiaalinen käyttäytyminen
KÄSITTELYVAIHE Mieli kääntyy sisäänpäin, tarve puhumiseen lakkaa en jaksa enää puhua siitä vetäytyminen ja halu olla yksin vaara masentua! Aluksi tapahtunut on mielessä kaiken aikaa Psyykkisen jouston vähentyminen epätyypilliset raivokohtaukset ja voimakas ärtymys Työ ja opiskelu voi tuntua ylivoimaisen raskaalta arki kuitenkin kuntouttaa Tulevaisuuden perspektiivi puuttuu
TULEVAISUUDEN PERSPEKTIIVIN PUUTTUMINEN Ennustettavuus Omat vaikutusmahdollisuudet Toiveikkuus Traumatisoituneella (reaktio- ja käsittelyvaiheessa mikään näistä ei täyty mielessä) Lohdutus perustuu tulevaan ja tulevan puuttuessa lohtua ei ole
UUDELLEEN ORIENTOITUMISEN VAIHE Tulevaisuuden perspektiivi palaa ajatuksiin Traumasta tulee tietoinen osa omaa itseä ja kehityshistoriaa vs. torjuttu ja kielletty kokemus Tapahtuman ajattelu on tahdonalaista
TRAUMAN HOITAMINEN Traumaterapia Kognitiivinen psykoterapia + vanhempien ohjaus Perheterapia Psyko-fyysinen terapia Toimintaterapia Koulun työntekijöiden tehtävä: Huomata, selvittää, tunnistaa, ohjata hoitojärjestelmään: Alle 16-v. hoito julkisella puolella, yli 16-v. mahdollisuus Kelan tukemaan terapiaan.
AUTONOMINEN HERMOSTO JA TRAUMA Ei tahdonalainen, kehittyy implisiittisesti Autonomisen hermoston eri osien hyvän yhteispelin kehittyminen vaatii turvallisuuden tunteen Turvattomuus (traumaattiset tapahtumat) aktivoivat primitiivisiä osia yhteyksiä ylemmällä aivokuorella ei pääse syntymään tunnesäätelykyky ei kehity normaalisti autonominen hermosto toimii liikaa (hyökkäysrefleksi) tai liian vähän (ei puolustaudu uhkatilanteissa) Neurologinen resilienssi (Boris Cyrulnik)
TRAUMAN MERKKEJÄ LAPSILLA JA NUORILLA Keskittymiskyvyttömyys ja muistihäiriöt Lapsilla ja nuorilla moraalikehityksen häiriöt Aiemmin opitun unohtaminen Ärtyneisyys, lyhytpinnnaisuus, aggressiivisuus Traumasta kertovat vihjeet leikeissä, kirjoituksissa, piirustuksissa Psykosomaattinen oireilu Traumafiksaatio, hakeutuminen vaaratilanteisiin, välinpitämättömyys omasta turvallisuudesta Ikäkauteen epätyypillinen kuolevaisuuden ymmärtäminen / death imprint Tunnetilojen turruttaminen peleillä, päihteillä tms. riippuvuuksilla Oireilu alkaa tavallisesti vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on ollut riittävän kauan turvallisessa ympäristössä
TRAUMAN PSYYKKISIÄ VAIKUTUKSIA Traumatausta voi hidastaa normaalia kasvua ja kehitystä psyykkisesti ja sosiaalisesti Traumatausta altistaa erilaisille mielenterveyden ongelmille (syömishäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, masennus, itsetuhoisuus, päihteet) Kokemus itsestä huonona, epäonnistuneena, pahana ja pahan ansainneena Kokemus avuttomuudesta (paniikkioireilu) Kokemus turvattomuudesta (pelkotilat, ahdistuneisuusoireilu) Trauma muodostaa kahleen, joka suuntaa ja vaikuttaa yksilön valintoihin Syyllisyyden ja häpeän tunteet
LAPSEN JA NUOREN DISSOSIAATION TUNNISTAMINEN Traumaattisten tapahtumien muistamattomuus tai kieltäminen Poissaolokohtaukset Persoonallisuuden ailahtelu Epätavallinen unohtelu ja hämmennys tutuissa tilanteissa Huono (ikätasoon nähden) ajantaju Huomattava päivittäinen / tunneittainen vaihtelu suoriutumistasossa Nopea taantuminen Tekemisten kieltäminen ja valhetelu ilmeisissä tilanteissa, ei opi kokemuksista Nopeasti vaihtuvat ja / tai ohimenevät fyysiset vaivat Ikään kuulumaton seksuaalinen käytös
jatkuu Lapsella on selittämättömiä vammoja ja/tai vahingoittaa itseään Aistiharhat Hyvin eläväinen mielikuvituskaveri Toistuvia raivokohtauksia, joiden aikana lapsella on poikkeuksellisen suuret voimat Unissakävelyä usein Epätavallisia yöllisiä kokemuksia (aaveita, epämääräisiä muistikuvia, selittämättömiä tapahtumia) Itsekseen puhumista / keskustelua eri äänensävyillä Lapsesta voi erottaa kaksi tai useamman selkeästi toisistaan erillisen persoonan, jotka vaihtelevat
PERSOONA
KIINTYMYSSUHDENÄKÖKULMA Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin on vastattu riittävällä sensitiivisyydellä lapsen kokemus itsestä tärkeänä ja merkityksellisenä hoivaajalleen, kyky ottaa huolenpitoa ja hoivaa vastaan aikuisena luottamus omaan pärjäävyyteen, kyky pyytää apua, kyky ottaa lohtua vastaan Välttelevässä/turvattomassa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin ei ole vastattu tai on vastattu viiveellä/vihaisesti/tunteettomasti lapsi oppii, ettei hänellä (hänen tunteillaan ja tarpeillaan) ole merkitystä, tunteet ja tarpeet jäävät vieraiksi tai uhkaaviksi käsitys itsestä arvottomana, omien tarpeiden laiminlyönti, ei kykyä tukeutua muihin ja saada lohdutusta
..jatkuu Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhemmuus on ollut epäjohdonmukaista (hoivaava vs. uhkaava) lapselle ei synny pysyvää / jatkuvaa käsitystä itsestään, muista tai maailmasta itsetunto ja minäkäsitys hataria oppii pärjäämään omillaan, voi näyttäytyä ulkoisesti vahvana, mutta on sisäisesti hukassa tunteidensa ja todellisten tarpeidensa kanssa Varhainen kiintymyssuhde vaikuttaa muihin suuntautuneisuuteen myöhemminkin ja johtaa kiintymyssuhteen vahvistumiseen sellaisenaan myös nuoruudessa / aikuisuudessa. Yli 3-vuotiaiden perusvirettä kiintymyssuhteessa ei voida enää kokonaan korjata edes olosuhteiden muuttuessa käsitystä itsestä voidaan kuitenkin tukea positiivisemmaksi
HAAVOITTUVUUSTEKIJÄT
PERINNÖLLISYYS Geneettisesti periytyvää: alttius eri psyykkisille sairauksille Sosiaalisesti periytyvää: Keinot selviytyä haasteista ja kriiseistä elämässä (opittua), koulutuksen arvostus, syrjäytyminen
KASVATUS Vanhemmilta sisäistetyt uskomukset itsestä, muista ja maailmasta Ydintarpeiden (kiintymys ja turva, autonomia, kompetenssi ja identiteetti, vapaus ilmaista tunteita ja tarpeita, leikki ja spontaanius, realistiset rajat ja itsekontrolli) täyttyminen tai laiminlyönti psyykkinen suoja tai haavoittuvuustekijä Muut vuorovaikutuskokemukset
HAAVOITTUVUUKSIEN KIERRE Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma Aikuisuudessa koettu trauma Uusi traumatisoituminen Yksinäisyys Luottamusongelmat Eristäytyminen Haavoittuvuus Maladaptiiviset selviytymiskeinot: Päihteet Seksuaalinen riskikäyttäytyminen Tunteiden välttely
OPPIMISEN PULMAT
TRAUMA JA OPPIMISVAIKEUDET 1. Neurologiset oppimisvaikeudet (laaja-alaiset ja erityiset) 2. Epäedullisista kasvuolosuhteista /traumasta johtuvat oppimisvaikeudet Tunne-elämän ongelmista johtuva vaikeus oppia (voimavarat, psyyken kuormittuneisuus) Tarkkaavaisuuden / keskittymisen ongelmat (ajatuksen fokus selviämisen ja eloon jäämisen kannalta oleellisemmissa asioissa, traumamuistot / flashbackit aiheuttavat dissosiaatiota tai ajatuksiin vaipumista) Muistitoimintojen häiriöt (kapasiteetti ylikuormittunut, kovalevy täynnä ) ADHD ja PTSD oireilevat ulospäin samankaltaisesti taustatiedolla tärkeä merkitys tuen ja hoidon suunnittelussa
OPPIMISVAIKEUDET HAAVOITTUVUUSTEKIJÄNÄ Koulu-uupumus Itsetunnon ongelmat Negatiivisen palautteen kehä Syrjäytyminen MITEN ENNALTAEHKÄISTÄ? Riittävän varhain psykologin tutkimukset Riittävät tukitoimet (tehostettu ja erityinen) Mahdollisuus osoittaa oppimista monipuolisesti (lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja painottaminen näytöissä)
LASTEN JA NUORTEN PSYYKKISET HÄIRIÖT
MASENNUS AIHEUTTAA MUUTOKSIA Tunnetasolla: Mielihyvä katoaa, itsetunto / itsearvostus laskee, alavireisyys, tunteettomuus / tuskaisuus Ajattelun tasolla: Muistin- ja keskittymisvaikeudet, vaikeus päättää, itsekritiikki Somaattisella tasolla: Väsymys / uupumus, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, kiputilat, hidastuminen / levottomuus Sosiaalisella tasolla: Vetäytyminen kontakteista ja aiemmin mielihyvää tuottaneista asioista
KOULUIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Alakulo, ärtyneisyys Jähmeys, ilmeettömyys Kiinnostuksen puute Levottomuus Keskittymisen vaikeudet Alisuoriutuminen koulussa Haasteet sosiaalisissa suhteissa Psykosomaattinen oireilu Itsemurhauhkaukset ja -yritykset (yli 10v.)
NUORUUSIKÄISEN MASENNUKSEN MERKKEJÄ Muistuttaa oireilultaan aikuisten masennusta Aggressiivisuus, ärtyneisyys Psykosomaattinen oireilu Toivottomuus itsetuhoisuus Unihäiriöt Itsetunnon alhaisuus Käytöshäiriöt Asosiaalisuus, päihteet Pitkäaikainen masennus voi viivästyttää psykososiaalista murrosikää
MASENNUKSEN VOIMAKKUUS JA KOULUTYÖ Lievä: Yleensä kykenee opiskelemaan ja selviytymään arjesta, mutta kaikki vaatii ponnistelua Keskivaikea: Opiskelu alkaa olla vaikeaa, itsestä / arjesta huolehtiminen vähäistä ja pakotettua Vaikea: Ei enää koulukuntoinen, huolehdittava, lamaantunut
MASENNUS JA OPPIMINEN (Kalska, 2011) Ajattelutoiminnot hidastuvat Aiemmin opitun hakeminen muistista hidastuu Keskittymisvaikeudet Toiminnanohjauksen vaikeudet Uuden oppiminen työlästä / vaihtelevaa
MASENNUKSEN HUOMIOIMINEN KOULUSSA JA OPISKELUSSA Normaali kapasiteetti ei ole käytettävissä vaatimustasoa madallettava sekä laadussa että määrässä miten huomioidaan arvioinnissa? Arki on lapselle paras kuntoutus aktivointia, tekemistä, muuta ajateltavaa Kotiin jääminen vahvistaa uskomusta, ettei pysty mihinkään vaikutus itsetuntoon Tavoitteiden, suoritustapojen, opiskeluympäristön, koulupäivän pituuden eriyttäminen tai yksilöllistäminen ja esim. vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
SOSIAALISTEN TILANTEIDEN PELKO Pelkää toisten negatiivista huomiota, kritiikkiä, huomautuksia, tuomitsemista ja/tai ahdistusoireiden näkymistä muille Rajoittunut muoto: esim. vain esitelmät luokan edessä tai ääneen lukeminen Yleistynyt muoto: esim. uudet ryhmät, julkiset tilat, tuntemattomille puhuminen Tyypillisesti korostuu tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä (esim. ruokala, juhlat) Saattaa aiheuttaa paniikkikohtauksia / voimakkaita ahdistukohtauksia Ei pidä sekoittaa ujouteen Johtaa usein eristäytymiseen ikätovereista / yksinäisyyteen vaara masennukseen
PANIIKKIHÄIRIÖ Pelko välittömästä fyysisestä tai psyykkisestä katastrofista (sydänkohtaus, oksennukseen tukehtuminen, kuoleminen, hulluksi tuleminen, kontrollinen menettäminen) Äkillisiä, aluksi odottamattomia voimakkaan ahdistuksen kohtauksia Somaattiset oireet: Sydämen tykytys, vapina, pahoinvointi, hengenahdistus Kognitiiviset oireet: Pelko hulluksi tulemisesta, kuolemasta tai oksentamisesta Pelko paniikkikohtauksen uusiutumisesta voi johtaa paniikkihäiriöön
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ (OCD) Pakkotoiminnot = rituaaleja, joilla pyritään estämään ahdistava/pelottava tapahtuma tai ajatus Pakkoajatukset = hämmentävät / pelottavat / ahdistavat ajatukset ja mielikuvat, jotka tunkeutuvat mieleen Pakkotoiminnot (eli turvakäyttäytyminen) helpottavat aluksi oloa pakkotoimintojen voimistuminen ahdistuneisuus pakkotoiminnoista lisää ahdistuneisuuden kokonaismäärää Sisältää lapsen maagista ajattelua Suuri geneettinen alttius Turvattomuus / trauma usein laukaisijana
PTSD (Post Traumatic Stress Disorder) Traumaattinen tilanne sekä voimakas pelko / kauhu -kokemus Uudelleen läpieläminen ajatuksissa, unissa, flashpackeissa Voimakas ahdistus tai fysiologisia reaktioita traumaa muistuttavissa tilanteissa Traumaan liittyvien asioiden välttely Kykenemättömyys muistaa trauman keskeisiä seikkoja Kiinnostuksen katoaminen, tunteiden laimeneminen, etääntyminen muista, tulevaisuuden toivottomuus Jatkuvia vireystilan oireita; univaikeudet, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, varuillaan olo / säikkyminen Oireet kestävät yli 1kk (reaktiovaiheeseen juuttuminen) Oireet aiheuttavat kärsimystä ja haittaa
AJATUSVIRHEET AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖISELLÄ Tarkkaavuus suuntautuu itseen ja/tai omiin fyysisiin reaktioihin mind reading Pyrkimys kontrolloida ahdistusta huolehtimalla (tuleva) ja ruminoimalla (menneisyys) Keinona selviytyä usein välttely tai turvakäyttäytyminen (rituaalit jne) vahvistavat ja ylläpitävät oireilua Valikoiva muistaminen (negatiiviset asiat)
AHDISTUNEEN KÄYTTÄYTYMINEN KOULUSSA Sosiaalinen ahdistuneisuus: Poissaolot esitelmäpäivinä / tietyillä tunneilla, ei juuri koskaan viittaa, ei aina vastaa edes kysyttäessä, vetäytyy isoissa (oudoissa) ryhmissä, istuu mielellään takana / reunoilla, leikkii näkymätöntä Paniikkihäiriö: Ei käy ruokalassa, välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä, istuu mielellään oven läheisyydessä luokassa, poistuu kesken tunnin vessaan tms. Koulupelko: ei tule ollenkaan kouluun Pakko-oireinen: tuottamisen vaikeus tehtävissä, järjestelyrituaalit, kaavamainen toimiminen PTSD: odottamattomat tunneryöpyt, pakoreaktiot
TURVAKÄYTTÄYTYMINEN PAHENTAA AHDISTUNEISUUTTA Vahvistaa toistuvasti kielteisiä uskomuksia omasta selviämisestä ja tilanteen ylivoimaisuudesta Korjaavaa kokemusta ei pääse syntymään, kun tilanteita vältellään Asteittainen altistaminen on paras keino muuttaa uskomuksia tunne muuttuu ja syntyy korjaava kokemus
MITEN AUTTAA AHDISTUNUTTA? Asteittainen altistaminen (ei liian vaativaa, mutta pientä epämiellyttävyyttä) Harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin (aluksi pienemmässä ryhmässä) Ahdistuksen määrän ja keston rajallisuuden hahmottaminen Itsetunnon vahvistaminen Yksilökohtainen oppilashuollon tuki hoitoon ohjaus
MITEN AUTTAA AHDISTUSKOHTAUKSEN SAANUTTA Rauhallinen tila Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde) Liikkuminen tai puuhailu Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu) Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)
AJATUKSEN RAUHOITTAMINEN Katsele ikkunasta ja havainnoi tarkasti, mitä näet Etsi ympäristöstäsi eri värejä Keskity kuuntelemaan kellon tikitystä / omaa hengitystä / ympäristön ääniä Tunnustele lattiaa tarkasti jalkapohjillasi Tunnustele, miltä tuntuu istua tuolilla; miten selkä osuu tuoliin, miten jalat painautuvat tuolia vasten, jne Tunnustele käsissäsi jotakin esinettä ja kuvaile mielessäsi, miltä se tuntuu Koskettele sormilla kasvojasi ja hiuksiasi ja tunnustele, miltä se tuntuu Haistele esim. sitrushedelmää ja keskity tuoksuun Juo kylmää juomaa ja tunnustele, miltä se tuntuu suussa, kurkussa, mahassa Syö kirpeää purkkaa tms. ja keskity makuaistimukseen
TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS Lähes aina traumatausta tai vakavasti laiminlyönyt kasvuympäristö Pelko hylkäämisestä välttely vs. takertuminen Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita Epävakaa minäkuva / identiteettihäiriö Itsetuhoisuus / itselle vahingollinen impulsiivisuus Reagoi herkästi tapahtumiin mielialan/tunnetilan vaihteluilla hankala rauhoittua ja tyyntyä Voimakkaita suuttumuksen tunteita ja vaikeus kontrolloida vihaa Stressaantuneena/väsyneenä saattaa olla paranoidista ajattelua / dissosiointia
SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksia: lapsi/nuori ei syö, ei riisuunnu muiden nähden, käyttää löysiä vaatteita / kerrospukeutuu huomiota herättävän runsaasti, palelee aina, pakonomainen liikkumisen tarve, lanungokarvoitus Bulimia: toistuvat wc:ssä käymiset ruokailujen jälkeen, turvonneet posket, kellastuneet hampaat, haavat rystysissä, vaihteleva paino, rahan runsas kulutus BED: nopea lihominen, suuri rahan kulutus, yksin syöminen Ortoreksia: ihmedieetit, terveelliset elämäntavat ja niiden julistaminen, pakkomielteinen ja hysteerinen ruokaan liittyvien sääntöjen suhteen
KOULU-UUPUMUS Aikuisten työuupumuksen kaltainen pitkään jatkunut stressiperäinen uupumus Uupumusasteinen väsymys Kyynistyminen Riittämättömyys Johtaa hoitamattomana usein masennukseen Taustalla voi olla oppimisvaikeus, liian suuret tavoitteet / haaveet tulevaisuudelle, vanhempien painostus, kaveriporukka
PSYKOOSIT Mielen pirstaloituminen Realiteettien katoaminen Harha-aistimukset Sekavat puheet Luuloharhat /vainoharhaisuus Mania / grandiositeettiharhat Vaikeus tuottaa loogista tekstiä tai omaa luovaa tuotosta
TUNNE-ELÄMÄN HAASTEET Tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen vaikeus Tunnesäätelyn puutteet Mielenteorian kehittymättömyys MITEN VOI TUKEA KOULUSSA? Tunnetaitojen opettaminen ja vahvistaminen https://www.mll.fi/ammattilaisille/ammattilaisten-aineistot/koulujen-aineistot/ https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90799/urn_isbn_978-952-245-796-7.pdf?sequ ence= https://ympyraiset.fi/tunnetaidot/ https://peda.net/kuopio/p/kalevala/hankkeet/perheluokka/ptsm/m
KÄYTÖSHÄIRIÖT Käytösoire = reaktiivinen, lyhytkestoinen Käytöshäiriö = pitkään jatkuva tila Oireet: Kiusaaminen, tappelut, raivokohtaukset, tottelemattomuus, töykeys, yhteistyökyvyttömhyys, auktoriteetin vastustaminen Voi liittyä oletus väkivallan hyödyllisyydestä tai oikeutuksesta Riskejä: neurologiset pulmat, perhetilanteet, vanhemmuuden ja kasvatuksen puutteet Häiriötä vahvistaa: huomion kiinnittäminen pelkästään lapsen negatiiviseen käytökseen, riittämätön ohjaus tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy ei-toivotusti KOULUSSA: ART (http://www.suomenart.com/), PROKOULU (http://www.prokoulu.fi/)