NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA!

Samankaltaiset tiedostot
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

ENERGIAN PERUSPILARIT

Kokemuksia Unesco-projektista

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Klassinen 360 palaute DEMO

Tervetuloa selkoryhmään!

TERVETULOA! yhteistä elämää

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Saa mitä haluat -valmennus

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN

KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

PariAsiaa luentosarjan teemat

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

PariAsiaa luentosarjan teemat

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.

Lataa Tarinat työn tukena - Merja Mäkisalo-Ropponen. Lataa

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Ohjausryhmän six-pack

VIRVATULIKYSELY VUOTIAILLE, kevät 2013

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Matematiikan assistenttien koulutuspäivä

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Toimiva työyhteisö DEMO

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Nainen ja seksuaalisuus

Transkriptio:

NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA! Miniopas - Itsearvio Tämän oppaan avulla voit arvioida omia kuuntelutaitojasi ja -tottumuksiasi. Kuuntelemisen taito on tärkein vuorovaikutustaitomme, kannattaa siis hetkeksi pysähtyä pohtimaan sitä.

Nosta kuuntelemisen tasoa! Kuunteleminen on tärkein vuorovaikutustaito, joka meillä on. Se on arvokas taito ja sen kehittäminen on täysin omissa käsissämme. Kuuntelemisella on valtava merkitys niin töiden sujumiseen kuin hyvään työilmapiiriinkin. Viestinnässä on tärkeää paitsi viestin lähettäminen myös sen vastaanottaminen. Kuuntelijalla on keskustelussa ihan yhtä suuri vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta kuin puhujalla. Tämä korostuu ryhmätilanteissa, kun vain yksi voi puhua kerrallaan ja muiden rooli on kuunnella. Olisi mukava sanoa, että kuuntele paremmin, niin sinuakin kuunnellaan. Ikävä kyllä tämä ei kokemuksemme mukaan pidä paikkaansa, vaan päinvastoin: mitä paremmin kuuntelet, sitä enemmän saat kuunnella. Siksi on tärkeää, että alatte kehittää kuuntelemista porukalla. Tämä miniopas on täydennettävä pdf-tiedosto. Kun tallennat tiedoston, saat omat merkintäsi talteen. Tietysti voit myös tulostaa oppaan ja täydentää sitä. Tulostukseen suosittelemme A5-kokoa (siis esimerkiksi Vihko-tulostus tai Kaksi sivua arkille). Tämä miniopas on ote e-oppaasta Kuuntelemisen tärkeä taito. Jos haluat koko e-oppaan työyhteisösi käyttöön, niin ota yhteyttä.

Itsearviointi Pohdi omia ja työpaikkasi kuuntelutottumuksia. Valitse seuraavien väittämäparien välistä se kohta, joka mielestäsi parhaiten kuvaa omaa tilannettasi. Minun on helppo keskittyä kuuntelemaan muita ihmisiä. Minun on vaikea keskittyä kuuntelemaan muita tai ajattelen, että minulla ei ole siihen aikaa. Olen kiinnostunut muiden ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä. Muiden ajatukset eivät juuri kiinnosta minua. Kun kuuntelen toista ihmisiä, pidän tärkeänä varmistaa, että ymmärrän hänet oikein. Jos puhuja ei ilmaise itseään ymmärrettävästi, on se hänen oma ongelmansa, ei minun. Joudun hyvin harvoin väittelytilanteisiin muiden kanssa. Ajaudun helposti väittelyyn muiden kanssa. Minulle on tärkeää löytää muiden ihmisten kanssa yhdistäviä tekijöitä ja asioita, joista olemme samaa mieltä. Minulle on tärkeää kertoa puhujalle, mistä olen eri mieltä ja ilmaista pienetkin puutteellisuudet hänen esittämissään asioissa.

Kuuntelen toisten ajatuksia mielelläni, esitän asioista kysymyksiä ja muutenkin rohkaisen kertomaan lisää. Keskeytän yleensä toisen puheen alkuunsa ja kerron oman mielipiteeni tai omia kokemuksiani asiasta. Muut pitävät minua hyvänä kuuntelijana ja keskustelevat kanssani mielellään. Minua ei pidetä hyvänä kuuntelijana. Kanssani keskustellaan vain, kun se on välttämätöntä asioiden eteenpäin viemiseksi. Työpaikallani ihmiset kuuntelevat toisiaan. Työpaikallani ei yleensä keskitytä toisten aktiiviseen kuuntelemiseen. Työpaikallani kuunnellaan asianosaisia tasapuolisesti heidän asemastaan riippumatta. Työpaikallani on sitä helpompi saada äänensä kuuluviin, mitä korkeammassa asemassa on. Jos vastauksesi painottuvat vasempaan reunaan, ovat asiasi hyvällä mallilla, toki aina voi parantaa. Jos painotus on oikeassa reunassa, suosittelemme toden teolla panostamaan asiaan. Kuuntelutaitojen parantaminen kannattaa aloittaa nyt heti perehtymällä seuraaviin kuuntelemisen tasoihin.

Kuuntelemisen tasot Oman kuuntelemisensa parantaminen on varmasti helpoin tapa parantaa omia vuorovaikutustaitojaan. Kuuntelemista estävät erilaiset ympäristön häiriötekijät. Suurin kuuntelemisen este yleensä kuitenkin on meissä itsessämme. Estämme itseltämme kuuntelemista esimerkiksi omilla ennakkoluuloilla, tunnekuohuilla tai itsekorostuksen tarpeella. Kuuntelemisen taitoa voit kehittää pohtimalla eri kuuntelemisen tilanteissa, millä kuuntelemisen tasolla toimit ja pyrkiä nostamaan tätä tasoa. Lukaise seuraavana oleva kuvaus kuuntelemisen tasoista ensin kokonaan läpi, jotta saat käsityksen tasojen eroista. Palaa sitten lukemaan uudelleen tasosta 1 lähtien ja pohdi myös tason kohdalla olevaa kysymystä.

1 Kuuntelemattomuus Alin kuuntelemisen taso on kuuntelemattomuus. Kuuntelija on kuuntelevinaan ja ehkä jopa elein ja äännähdyksin antaa vaikutelman kuuntelemisesta. Tosiasiassa hänen ajatuksensa vaeltavat muissa asioissa, hän ei keskity kuuntelemiseen eikä kuule puhujaa. Hänelle saattaa jäädä keskustelutilanteesta mieleen yksittäisiä sanoja tai lauseita mutta hän ei pysty rakentamaan niistä ymmärrettävää kokonaisuutta. Joskus tästä seuraa jopa väärinymmärryksiä, kun joku asia on jäänyt mieleen ilman sen yhteyttä kokonaisuuteen. Tarvitseeko aina sitten kuunnella? Ei tarvitse. Mutta tällöin puhujalle on myös oltava selvää se, että et kuuntele. Se, että olet kuuntelevinasi, on ajanhukkaa teille molemmille. On parempi, että reilusti ja selkeästi olet kuuntelematta ja keskityt siihen asiaan, jota pidät sillä hetkellä tärkeämpänä. Millaisissa tilanteissa työpaikallasi ollaan kuuntelevinaan, vaikka oikeasti ei kuunnella? Mitä tästä seuraa?

2 Itsekäs kuunteleminen Seuraava taso on itsekkään kuuntelemisen taso, jossa kuuntelija keskittyy kokonaisvaltaisen kuuntelemisen sijaan omiin kokemuksiinsa käsiteltävästä asiasta. Tällaisessa tilanteessa kuuntelija lopettaa aktiivisen kuuntelun hyvin pian ja pyrkii sen sijaan saamaan puheenvuoron itselleen kertoakseen omat ajatuksensa, tietonsa ja kokemuksensa. Itsekkään kuuntelemisen tilassa keskustelu saattaa mennä kilpailuksi, jossa osapuolet puhuvat toistensa päälle ja keskeyttävät toisiaan. Keskustelijat eivät kuuntele toisiaan vaan keskittyvät siihen, mitä itse sanovat seuraavaksi, kunhan saavat puheenvuoron. Millaisissa keskusteluissa ja kenen kanssa huomaat kuuntelevasi itsekkäästi? 3 Samaa mieltä - eri mieltä Kolmas taso on samaa mieltä eri mieltä -kuuntelemista. Kuuntelijalla on itsellään vahva käsitys siitä, miten asiat ovat eikä hän halua luopua tästä käsityksestä. Hän peilaa kuulemaansa siihen, onko hän asiasta samaa vai eri mieltä. Hän ottaa vastaan asiat, jotka hän hyväksyy ja jättää huomioimatta asiat, joista hän on eri mieltä. Tämä on ihmiselle hyvin luontaista: mielemme

huomioi herkemmin ne asiat, jotka tulevat omaa ajatteluamme kuin eriävät asiat. Tästä on huomattavaa haittaa, jos viemme tarinaa eteenpäin puolinaisesti, kertoen eteenpäin asiasta vain sen osan, joka meitä itseämme miellyttää. Huomaatko työpaikallasi tällaista samaa mieltä - eri mieltä - kuuntelemista? 4 Soveltavan kuuntelemisen taso Soveltavan kuuntelemisen tasolla kuuntelija arvioi kuulemaansa suhteessa siihen, mitä hän jo tietää ja osaa ja ajattelee. Hän pyrkii parhaansa mukaan soveltamaan kuulemaansa näissä rajoissa mutta ei tule oman ymmärryksensä ja käsityksensä ulkopuolelle. Olemassa olevat omat käsitykset, mallit ja agendat rajoittavat kuuntelemista. Millaisissa tilanteissa mielestäsi tämä kuuntelemisen taso on riittävä?

5 Osallistuvan kuuntelemisen taso Viides taso on osallistuvan kuuntelemisen taso. Kuuntelija kuuntelee tarkkaavaisesti, pyrkii aktiivisesti ymmärtämään kuulemansa suhteessa aikaisempaan tietoonsa ja on valmis vastaanottamaan uutta informaatiota. Kuuntelemista kuitenkin rajoittaa se, että kuuntelija tulkitsee kuulemansa oman maailmankuvansa kautta. Jos puhujan maailma on hyvin erilainen, kuulijan on vaikea ymmärtää tätä tai hän jopa ymmärtää asian aivan toisin kuin puhuja tarkoitti. Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa keskusteluun osallistujien erilainen maailma on aiheuttanut sinulle hankalia tilanteita - joko puhujana tai kuuntelijana? 6 Ymmärtävä kuuntelu Korkein kuuntelemisen taso on ymmärtävä kuuntelu. Kuuntelija haluaa ymmärtää puhujan sanomaa tämän omasta maailmasta käsin. Kuuntelija tiedostaa omat tietonsa ja käsityksensä asiasta ja pystyy kyseenalaistamaan ne. Hän on avoin uusille ajatuksille, omille oivalluksilleen ja intuitiolle. Aikaisempi ymmärrys ja käsitykset asiasta eivät rajoita hänen kuuntelemistaan.

Kuuntelija kuuntelee ikään kuin tyhjällä päällä ja on täysin läsnä tilanteessa. Tällaisessa keskustelussa voi tulla myös hiljaisia hetkiä, joita on turha pelätä. Parempi, että kuuntelet ihan rauhassa ja pysähdyt sitten hetkeksi miettimään mitä itse sanot, kuin että olet kuuntelevinasi ja oikeasti valmistelet mielessäsi omaa puheenvuoroasi. Ymmärtävään kuunteluun liittyy myös tietoinen oman ymmärtämisen varmistaminen. Jos vähänkään epäilet sitä, oletko ymmärtänyt oikein, niin tarkistat sen puhujalta: sanoit äsken, ymmärsinkö oikein, kun ajattelen sinun tarkoittavan tällä että. Missä tilanteissa huomaat sinulle olevan helppoa kuunnella tällä tasolla? Entä vaikeaa? Missä tilanteissa sinun kannattaa nostaa kuuntelemisen tasoasi? Tavoitetila vuoropuhelussa on se, että kaikki osallistujat kuuntelevat ymmärtävän kuuntelemisen tasolla. Näin saadaan aikaan uusia ideoita, uudenlaista ajattelua ja yhteisen oivaltamisen riemua. Kokeile ja harjaannuta ymmärtävää kuuntelemista tietoisesti mahdollisimman monissa vuorovaikutustilanteissa - niin työssä kuin vapaa-ajalla!

Miten tästä eteenpäin? Miltä tämän arvion tekeminen tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Tuliko sinulle joitakin oivalluksia pohtiessasi näitä kysymyksiä? Onko joitakin asioita, joihin kaipaat parannusta? Usein pienilläkin muutoksilla on suuri merkitys, kun ne kohdistuvat oikeaan asiaan. Keskustelitteko arvioista yhdessä? Millaista keskustelua syntyi? Yllätyittekö toistenne ajattelutavasta? Pääsittekö yhteisymmärrykseen? Onko teillä jotain yhteisiä asioita, joita lähteä kehittämään paremmaksi? Ja voitteko tukea ja sparrata toisianne henkilökohtaisissa parannuksissa? Työn alle kannattaa valita sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä ja merkityksellisiä hyvinvoinnin ja/tai työn tuloksellisuuden kannalta. Sellaisia asioita, jossa parannuksille saa parhaan mahdollisen panos-hyöty -suhteen. Mieti konkreettinen ja tarpeeksi yksinkertainen ja helppo uusi toiminta- tai ajattelutapa, joka parantaa tilannettasi. Ala toteuttaa tätä tapaa. Toista, kunnes siitä tulee itsestään selvyys. Muista palkita itseäsi kaikesta edistymisestä. Tämä miniopas on ote e-oppaasta Kuuntelemisen tärkeä taito. Jos haluat koko e-oppaan työyhteisösi käyttöön, niin ota yhteyttä.

Saammeko auttaa? Autamme mielellämme niin pienissä kuin suurissakin asioissa sinua ja työyhteisöäsi entistäkin parempaan tulokseen ja työhyvinvointiin. Tulemme myös mielellämme keskustelemaan asioista ihan kasvotusten, jos vain kutsut meidät! Jos mielessäsi on jo selkeä tarve, teemme sinulle tarjouksen toiveittesi mukaan mahdollisimman pian. Tarvittaessa otamme yhteyttä ja kysymme lisätietoa. Tarjouksen pyytäminen ei tietenkään sido sinua mihinkään. Ota yhteyttä Tutustu palveluihimme www-sivujemme avulla klikkaamalla tästä: