Henkilöstötilinpäätös

2016 Henkilöstötilinpäätös

SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...5 Toiminta-ajatus...5 Toimiala ja tehtävät...6 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...7 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...7 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut... 23 I Nykyiset henkilöstöpanokset...23 A. Määrä ja rakenne...23 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö...23 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä...23 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti...24 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan...24 5. Henkilöstön ikärakenne...24 6. Henkilöstön koulutusrakenne...25 B. Työajan käyttö...25 C. Työvoimakustannukset...25 II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...28 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto...28 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...28 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa...28 3. Sairauspoissaolot...28 4. Tapaturmapoissaolot...29 B. Henkilöstöinvestoinnit...29 1. Työterveyshuollon kustannukset...29 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset...29 3. Tuotto- ja kululaskelma 2016...32 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2016...33 1

Hallintojohtajan katsaus Organisaatiouudistukseen liittyen Rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen kehittämiseen liittyen vuoden 2016 aikana jalkautettiin uusien hankintatiimien eli hankintajärjestelmätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankintatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2015. Vuoden 2016 aikana on jatkettu asiakastukikeskuksen prosessien kehittämistä. Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan 1.1.2015. Rakennuslaitoksessa on vuoden 2015 alusta lukien keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä Rakennuslaitoksen johtamismalli madaltui siirryttäessä kolmiportaisesta johtamismallista kaksiportaiseen johtamismalliin. Vuonna 2016 jatkettiin organisaatiouudistuksen tavoitteiden mukaisesti yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamista prosesseihin. Vuonna 2016 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 716 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 33 henkilötyövuotta vuodesta 2015. Vuonna 2016 ei säästösyistä palkattu kesätyöntekijöitä kuten aikaisempina vuosina. Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän tehostamista painopisteenä Rakennuslaitoksen intranetin sisällöntuotannon kehittäminen. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2016 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteutunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93. Tämä on samalla tasolla kuin vuonna 2015 (3,92). Kiinteistötalouden Instituutin kyselyssä mukana olleiden, vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2016 oli 3,69. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2016 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisen vuoden 2

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2016 tasolla ja oli kertomusvuonna 3,6 (3,6, 3,5) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli kolme kymmenystä parempi verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (14,0). Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,7) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,5). Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2016 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä nousi hieman ja oli 51 vuotta 6 kuukautta. Henkilöstörakenne pysyi samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 37 % (37) miesten 63 % (63). Henkilöstön terveydentilaa seurataan yhteistyössä työterveyspalveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 13,8 (12,3) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan palveluyksiköissä sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2016 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. RITVA PEURA Hallintojohtaja 3

VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 4

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2016 lopussa yhteensä 743 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1833 henkilötyövuodella eli 72 %. Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (743 henkilöä) 200 150 2015 2016 100 50 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2016 2500 2000 1500 1000 500 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 5

Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. 3,6% (3,5%, 5,2%) 11,6% (12,9%, 15,0% Henkilöstö toimialoittain 31.12.2016 (suluissa vuodet 2015, 2014) 2,7% (2,9%, 3,0%) 11,0% (10,3%, 8,9%) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 0,9% (0,9%,0,9%) 25,4% (25,7 %, 25,8%) 44,7% (43,8%, 41,2%) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio 1.1.2017 6

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen Palvelukyvyn kehittäminen Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Kuva hankintapäivästä Tampereelta 18.10.2016. Kuvaaja: Jaana Koivurinne 7

Palvelukyvyn kehittäminen Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen normaalija poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen kehittämisessä otetaan huomioon valtiokonsernin ja puolustushallinnon linjaukset, puolustushallinnon strategiat, puolustusvoimauudistus ja tilahallinnan kokonaistarkastelusta tehdyn päätöksen mukaiset linjaukset. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä ja niillä paikkakunnilla, joilla ko. palveluita ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. 14.4.2016 allekirjoitettiin Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen puitesopimus, johon kirjattiin keskeiset puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistoiminnan periaatteet. Keskitetty Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa laadittu palvelusopimus on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Rakennuslaitoksen palveluyksiköt tuottavat kiinteistöihin liittyvät palvelut ja keskusyksikkö vastaa sopimusyhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Asiantuntijapalveluista ja ympäristönsuojelun palveluista laadittiin erilliset valtakunnalliset sopimukset. Paikallisesti voidaan sopia hallintoyksiköiden toimintaan liittyvistä pienistä tilauksista sopimuksen mukaisten tehtävien lisäksi. Hankintatoimen uudistuksen jalkauttaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti (HARY 2), jonka tavoitteena oli mm. tehostaa hankintaresurssien käyttöä, keskittää hankintojen tekemistä ja yhdenmukaistaa toimintamallit. Hankintatoimen kehittämistarpeen taustalla olivat Rakennuslaitoksen 1.1.2015 voimaan tullut organisaatiomuutos, selvitys valtion hankintatoimen tilasta v. 2013, Valtiokonttorin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke. Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen kehittämiseen liittyvänä vuoden 2016 päätavoitteena Rakennuslaitoksessa jalkautettiin uusien hankintatiimien eli hankintajärjestelmätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankintatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Asiakastukikeskuksen kehittäminen Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2015. Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestelmien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen 8

taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuorokautisesti. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Asiantuntemuksen erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenneja LVIS-tekniikan ominaisuuksien, mitoitusperusteiden sekä puolustusvoimien operatiivisten vaatimusten tuntemus. Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren selvityksistä ja tarkennetuista tarveselvityksistä ylläpitoon. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP- ja HPM-vaikutukset) Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Rakennuslaitos on jo saanut muutamia toimeksi antoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Samoin toimintojen suojaamistarve on myös monilla muilla siviilisektorin toimijoilla, joiden palvelut ovat välttämättömiä myös poikkeustilanteessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. Rakennuslaitos on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja 9

on osallistunut sen kouluttamiseen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Käyttöhenkilöstön valmiutta vesihuollon poikkeustilanteisiin ylläpidetään osallistumalla säännöllisesti alan koulutuksiin. Oman tuotannon kohteissa on erityisesti kiinnitetty huomiota riskienhallintaan - riskien tunnistamiseen ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseen. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet 10

Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huoltoohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkönkäytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liittyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnossapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat sekä historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maaalueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. GM HUTO järjestelmä sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden hoidon ja huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian ja veden kulutuksen seurantajärjestelmän (GM KULU) Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito Rakennuslaitos toimittaa Kirave-järjestelmästä ja GM HUTO -järjestelmästä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin toista kertaa erikseen tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin. Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuottamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysyttiin mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysyttiin palveluiden laadun ja yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2016 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteu- 11

tunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93. Tämä on samalla tasolla kuin vuonna 2015 (3,92). Kiinteistötalouden Instituutin kyselyssä mukana olleiden, vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2016 oli 3,69. Tyytyväisimpiä palveluiden käyttäjäasiakkaat olivat siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen, joiden arvosanat ovat olleet vuodesta toiseen korkeat. Mielikuva hinta-laatusuhteesta sai kriittisimmät arviot. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat Tampereen, Sodankylän ja Kajaanin palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät 3. Logistiikkarykmentin alueelta sekä pienemmistä asiakasryhmistä koostuvista Muut asiakkaat -ryhmästä. Kriittisimpiä asiakkaita olivat 1. ja 2. Logistiikkarykmenttien alueiden hallintoyksiköt. Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sekä sopimuskäytännöt. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväisyyttä ylläpito-, rakennuttamis- ja ympäristöpalveluihin sekä asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sai asteikolla 1-5 arvosanan 3,37 (vuonna 2015 3,48). Laskua oli erityisesti tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, hinta-laatu mielikuvan ja palveluiden tasalaatuisuuden osalta. Sopimuskäytäntöjen arvioiden keskiarvo oli 3,30 (vuonna 2015 3,15). Parannusta arvioitiin tapahtuneen erityisesti sopimussisällön selkeydessä, laskutuksessa ja raportoinnissa. Tilaajilta kiitosta saa Rakennuslaitoksen henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, tavoitettavuus sekä ympäristöpalvelut. Kehityskohteiksi nousevat palveluiden tasalaatuisuus eri alueilla, tiedonkulku, aikataulujen pitävyys, hankkeiden ja alihankkijoi- Yhteistyön sujuvuus PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v.2015-2016 Palveluiden hintalaatusuhde Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 1 2 3 4 2015 2016 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,91 4,00 4,01 3,99 4,04 3,92 3,93 3,84 3,78 3,87 3,85 3,74 3,78 3,74 3,67 3,64 Indeksi -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 2 3 4 2016 PHRAKL 2016 muut 12

den kustannustehokas johto ja valvonta sekä sopimusten, raportoinnin ja laskutuksen selkeys. Tulosten perusteella asiakkuuden hallinnan kehittämistä ja sopimussisältöjen jalkauttamista jatketaan aktiivisesti vuonna 2017. Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemus on parantunut sekä käyttäjä- että tilaajapuolella. Edelleen kuitenkin 8 % tilaajista ja 16 % palveluiden käyttäjistä ilmoittaa, ettei ole aiemmin kuullut asiakastukikeskuksesta. Asiakastukikeskusta on käyttänyt 20 % tilaajaasiakkaista ja 37 % käyttäjäasiakkaista. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset - julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. Sisäisen viestinnän tehostamisen painopisteenä oli Rakennuslaitoksen intranetin sisällön tuotannon kehittäminen. Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan myös osallistumalla kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2016 yhteensä 2292 (2100) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa 13

(0,6 miljoona euroa). Koulutuspäivien määrä oli 3,2 (2,8) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2016 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 268 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Kertomusvuonna käynnistettiin yhteistyössä Amiedun kanssa palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus. Osallistujia näihin koulutusryhmiin saatiin yhteensä 57 ja opiskeluun saatiin oppisopimusrahoitusta. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestämiin eri tilaisuuksiin osallistui 227 henkilöä vuonna 2016. Vuonna 2016 saatiin käyttöön Amiedun Extranet-ohjelma, josta löytyy Rakennuslaitoksen ja Amiedun yhdessä Rakennuslaitoksen henkilöstön tarpeisiin suunniteltu koulutustarjonta. 10 8 6 4 2 0 Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut 2014 2015 2016 Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Päämääränä on aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen ja muutostilanteet. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 v 6 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 77 % (76 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 9900 (9387) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 13,8 (12,3) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 myönnettiin 2 (3) työkyvyttömyyseläkettä ja 7 (7) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut ilahduttavaa laskua kahden vuoden takaiseen määrään verrattuna (10). Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 64 v 1 kk (64 v). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. 14

Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Vuoden 2015 alusta uusina toimijoina Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työterveyshuollossa aloitti Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry, Etelä- Savon Työterveys ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Vuonna 2016 uutena toimijana aloitti Dextra. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa ja Parkanossa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työterveyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelinoireileville sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksessa. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli). Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2016 27 22 17 12 7 2-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 Sairauspäivät 2001-2016 18000 16000 14000 12000 10000 8000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16 15

Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuonna 2016. Sen sijaan verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 39 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 61 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 5 vuoden välein ikäkausille 41 57 3 vuoden välein ikäkausille 58-1 vuoden välein Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työnantajan kustantamia, vapaaehtoisia ja lakisääteisiä terveystarkastuksia tehtiin toimintakertomusvuonna yhteensä 441 (374). Tarkastuksissa tehtyjen löydösten perusteella voidaan arvioida tiettyjä terveydellisiä riskitekijöitä. Vakavia, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin n. 7 %:lla koko henkilöstöstä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Tyhy-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat Tyhy-toimikuntansa. Toiminnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä, joka kertomusvuonna järjestettiin helmikuussa. Keskeisiä asioita päivässä oli Terveystalon työpsykologin luento Asiallinen käyttäytyminen työpaikalla, työtyytyväisyyskyselyn avokommenttien läpi käynti sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen. Päivän päätteeksi kartoitettiin palveluyksikön toiveita tulevaan työhyvinvointiviikkoon. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin Rakennuslaitoksen työhyvinvointiviikko. Viikko käynnistyi työterveyslääkäri Leena Hakalan luennolla tupakan vaaroista. Tämän jälkeen työfysioterapeutti Päivi Kinnunen piti mielenkiintoisen luennon Liikunnasta boostia hyvinvointiin. Näitä luentoja kokoonnuttiin seuraamaan videon tai lyncin välityksellä ympäri Suomen. Terveelliseen ruokavalioon kiinnitettiinkin huomiota viikon aikana, sillä lähestulkoon jokaiseen Rakennuslaitoksen toimipisteeseen oli hankittu jotain terveellistä pikkupurtavaa tarjolle. Viikon aikana mm. taukojumpattiin, pelattiin mölkkyä, tutustuttiin Haminan valleihin ja museoon, heitettiin frisbeetä, käytiin risteilyllä, pidettiin johtoryhmän kävelypalaveri, tutustuttiin Repoveden upeaan kansallispuistoon, pidettiin kahden palveluyksikön välinen keilaturnaus ja tutustuttiin virtuaalisesti Tampereen kaupunkiin. Työhyvinvointiviikko on tarkoitus järjestää myös vuonna 2017. Vuoden 2015 työtyytyväisyyskyselystä nousi esille epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen työpaikalla. Asiaa käsiteltiin rakennuslaitoksen strategiapäivillä tammikuussa 2016 ja tämä nostettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi. Rakennuslaitoksessa on nollatoleranssi kaiken häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen suhteen. Kertomusvuonna tehtiin toimintaohje epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ehkäisyn käsittelyyn. Rakennuslaitoksen yhtenäinen virastotyöaikaohje valmisteltiin ja otettiin käyttöön vuonna 2016. Viikkotyöaikaa noudattaville tehtiin vastaava ohje ja heille annettiin myös joustomahdollisuus työajan suhteen. Tämä järjestely otettiin käyttöön helmikuun 2017 alussa. Myös etätyön käytön laajentamisesta aloitettiin keskustelu rakennuslaitostasolla, asia etenee vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 aikana valmistuu myös rakennuslaitoksen monivuotinen työhyvinvointiohjelma osana JET-projektityötä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm. työtyytyväisyyskyselyn tulokset, henkilöstötilastot tasa-arvo 16

näkökulmasta tarkasteltuna sekä lainsäädäntöhankkeet. Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin vuonna 2016. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä käsiteltiin yhdessä Rakennuslaitoksen työhyvinvointipäivässä helmikuussa. Tilaisuuteen osallistui laitoksen johtoa, esimiehiä, henkilöstöä, asiantuntijoita sekä henkilöstöjärjestöjen edustajia keskusyksiköstä ja palveluyksiköistä. Työryhmät kokosivat seuraavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät tavoitteet, joihin suunnitelmassa paneudutaan: sukupuolten välinen samapalkkaisuus työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen rekrytointi ja työuralla eteneminen työolot häirinnän ennaltaehkäisy Työtyytyväisyyskysely Puolustushallinnon rakennuslaitos tekee työtyytyväisyyskyselyn vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Kyselyn toteuttaa Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtionhallinnossa. Parempi Työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten vertailtavuus. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osa-alueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisö-kaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 69 % (62 %) ja siihen vastasi 512 (497) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,3 (14,3), Suomen keskiarvo on 14,0. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,6 (3,6) eli Rakennuslaitos saavutti työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,8 (3,8). Tulostaan paransi yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Jyväskylän palveluyksikkö. Sodankylässä tulos laski kahdella kymmenyksellä, Hämeenlinnassa ja Kajaanissa tulos laski kymmenyksen, muissa palveluyksiköissä tulokset pysyivät ennallaan. Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna kuten edellisenäkin vuonna tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8), työryhmien toimivuuteen (3,7) ja työryhmien kehittämisaktiivisuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), johdon toiminnassa (3,2) ja työn kuormitustekijöissä (3,2). Kysely koostuu kymmenestä työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työstressin kokeminen, työryhmien toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, esimiehen toiminta, johdon toiminta sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Muilla osa-alueilla ollaan samoissa tuloksissa maan keskiarvon kanssa. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Myös oman työn tehtävistä ja tavoitteista ollaan hyvin selvillä. Samoin työn ilo sekä omien tietojen ja taitojen hyödyntäminen on edelleen arvioitu korkealle. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on koulutukseen pääsyn, mahdollisuus päästä uusiin tehtäviin ja palkkauksen osalta vastaajien mukaan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Töiden jakamisen ja tiedon saannin osalta tulos on sen sijaan laskenut yhden kymmenyksen. Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväisyyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Kun tuloksia tarkastellaan aseman perusteella, esimiesasemassa olevat ovat tyytyväisempiä kuin ei esimiesasemassa olevat. Toisaalta esimiesasemassa olevat ovat kuormittuneempia ja stressaantuneempia kuin ei esimiesasemassa olevat. Iän mukaan tarkasteluna, kriittisimmin kyselyyn ovat vastanneet lähes joka osa-alueella 30-39-vuotiaat. Vuoden 2014 kyselyssä oli ensimmäistä kertaa kysymys toimialojen välisestä yhteistyöstä ja sitä kysyt- 17

Kuva Hanki-palvelun käyttöönottoprojektin käynnistämisestä 15.11.2016. Kuvaaja: Jaana Koivurinne Kuva tietohallintopäällikkö Esko Jatkolan eläketilaisuudesta 31.1.2017. Kuvaaja Marika Valve Kuvassa vasemmalta oikealle järjestelmäasiantuntija Markku Oksman, tietohallintopäällikkö Mikko Heikkinen ja järjestelmäasiantuntija Jani Hämäläinen. Kuvaaja Marika Valve 18

Kuva lähiesimiestutkintoa opiskelevista 19.10.2016. Kuvaaja Sari Takanen Kuva keskusyksikön strategiapäivästä 6.6.2016. Kuvaaja Marika Valve 19

tiin vielä myös vuonna 2016. Toimialojen välinen tiedonkulku sai edelleen kriittisimmät arviot (3,0). Työnjako ja vastuualueet vaikuttavat eri toimialojen välillä olevan jokseenkin selvää (3,4), sen sijaan toisen toimialan henkilön työn arvostaminen sai vain arvosanan 3,3. Muutoksen hallintaan liittyvät kysymykset ovat Rakennuslaitoksessa yleisesti korkeammalla tasolla kuin vertailuaineistossa, mutta muutamalla osaalueella tulokset ovat laskeneet edellisestä vuodesta. Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosittain myös kehityskeskustelujen tasoa. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstöstä 73 % (75 %) ilmoitti käyneensä kehityskeskustelun viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kehityskeskustelun käyneiden henkilöiden määrä on huolestuttavasti laskenut vuosi vuodelta. Henkilöstön näkemys kehityskeskustelujen toimivuudesta on laskenut kaikilla muilla osa-alueilla paitsi palautteen antamisesta esimiehelle sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisessa. Kehityskeskustelulomakkeet päivitettiin vuonna 2016. Kyselystä esiin nousseita vahvuuksia: tulokset ja kokonaisavainluku ovat pysyneet hyvällä tasolla verrattuna Suomen keskiarvoon työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo johtamiskäytännöt arvioidaan paremmalle tasolle kuin Suomen keskiarvo muutoksen hallinta on hyvällä tasolla verrattuna viiteaineistoon Kehittämiskohteita ja huomioita: kehityskeskusteluja on käyty hieman harvemmin vastausprosenttia tulisi nostaa Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana Muurissa ja sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. 20

Parempi Työyhteisö avainluvut 2016 Kokonaistyytyväisyysluvut palveluyksiköittäin 2016 Työyhteisön kehittämisedellytykset 4 Työyhteisön toimivuus 3 Työn perusedellytykset 2 Henkilöstön hyvinvointi 1 PHRAKL 2 3 4 Suomen keskiarvo 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö PHRAKL Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2016 Työnilo Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta 2014-2016 (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) Työryhmän toimivuus 4 Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* 1 2 3 4 *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi 2014 2015 2016 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2014 PHRAKL 2015 PHRAKL 2016 21

Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 JET-koulutus LEAT-koulutus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Esimiesvalmennus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Muuri-intranet Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Sisäisen viestinnän kehittäminen Kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Osaamisen kehittämisen tehostaminen Henkilöstö-toimintamallin päivitys Varhaisen välittämisen malli Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessa Johtoryhmävalmennus Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessa Henkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa Henkilöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Henkilöstöstrategia ja viestintästrategia LOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus Työterveyshuollon yhtenäistäminen 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä ASLAK-koulutus TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ASKEL-valmennus 2 JET-koulutus Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit ASKEL-valmennus 1 Kehityskeskustelukoulutus 2 Esimiesvalmennus (työnjohtajat) TYKY-toiminta Esimiesvalmennus (toimialapäälliköt) Oppisopimuskoulutus Esimiesvalmennus (keskusyksikkö ja aluejohtajat) Henkilöstötuki muutostilanteissa Kehityskeskustelukoulutus 1 ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LEAT = Lähiesimiestyön ammattitutkinto LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus 1995 Siivouksen palvelukoulutus 1994 Omaehtoisen opiskelun tukeminen Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 1994-2016 22

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Vertailuaineisto vuoden 2016 luvuilla. I Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa 743 (790) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,9 % (3,9 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 715 henkilöä (754). Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 28 (36). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 3,8 % (4,6). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 11 (13), siivouspalvelut 11 (11), tekniset palvelut 2 (3), rakennuttamispalvelut 1 (2) ja hallintopalvelut 3 (4). Energiapalveluissa ja ympäristöpalveluissa ei ollut määräaikaisia palvelussuhteita vuonna 2016. Vuonna 2016 valtiolla työskentelevien määrä väheni 0,9 % vuodesta 2015. Vähenemä oli selvästi alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Määräaikaisten työsuhteiden osuus koko valtionhallinnossa oli 13,4 % vuonna 2016, määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 655 (687) henkilöä. Osa-aikaisia oli 60 henkilöä (65). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 8,1 % (8,2 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2016 lopussa 9 henkilöä (16), joista kertomusvuoden aikana osaaikaeläkkeelle siirtyneitä oli 1 henkilö (4). Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2016 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 5,1 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Henkilömäärä toimialoittain 2014-2016 (vakinaiset) 2014 2015 2016 45 40 35 30 25 20 15 10 Henkilömäärä toimialoittain 2014-2016 (määräaikaiset) 2014 2015 2016 5 0 23

3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2016 lopussa yhteensä 743 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1833 henkilötyövuodella eli 72 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1,5 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2016 oli 63 % (63) ja naisten osuus 37 % (37). Jakauma näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen. 1000 800 600 400 200 0 Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2014-2016 2014 2015 2016 Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2016 oli 51,1 % ja naisten osuus oli 48,9 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2016 Rakennuslaitoksen henkilöstön keskiikä oli 51 v 6 kk (51v 3 kk). Naisten keski-ikä oli 50 v 10 kk ja miesten 51 v 10 kk. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45 65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 77 % (76) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 % (45). Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 46,3 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 56,8 %. Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2014-2016 Henkilötyövuodet toimialoittain HTV (716 htv) 120 100 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 350 300 250 200 150 100 50 0 2014 2015 2016 24

400 300 200 100 0 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2016 Nainen Mies 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Vuosilomien osuus oli suurin 15,1 % (14,7 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2016 oli 1,3 % (1,1 %). Sairauspoissaolot olivat 5,5 % (4,9 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 80,2 % vuonna 2016. Vuonna 2016 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,4 % ja koulutus keskimäärin 1,2 % säännöllisestä vuosityöajasta. 6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2016 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,5 (3,5). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,3 vuonna 2016. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2016 oli 77,1 % (78,3 %). C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 38,4 (40,5) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 29,9 (30,9) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 8,5 (9,7) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 53 619 (53 553) euroa eli pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2016 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 59 714 euroa. Työvoimakustannuksista oli 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 - tehdyn työajan palkkoja 60,5 % 59,3 % 58,9 % 58,0 % 58,4 % 58,1 % 56,2 % - välillisiä palkkoja 17,4 % 16,9 % 17,6 % 17,6 % 18,1 % 18,7 % 19,5 % - sosiaaliturvamenoja 16,1 % 17,7 % 17,8 % 18,3 % 17,5 % 17,8 % 18,5 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,0 % 6,1 % 5,8 % 6,1 % 6,0 % 5,4 % 5,8 % Henkilöstön koulutusrakenne 2016 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 77 41 118 Keskiaste 277 163 440 Alin korkea-aste 56 42 98 Alempi korkeakouluaste 42 14 56 Ylempi korkeakouluaste 20 10 30 Tutkijakoulutus 0 1 1 YHTEENSÄ 472 271 743 KOULUTUSTASOINDEKSI 2016 3,5 25

Työajan käyttö 2016 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma 27351 716 38,2 282,7 2. Äitiysloma 383 716 0,5 4,0 3. Sairaus 9772 716 13,6 101,0 4. Palkaton sairaus 128 716 0,2 1,3 5. Tapaturma 671 716 0,9 6,9 6. Lapsen sairaus 201 716 0,3 2,1 7. Muut palkalliset vapaat 71 716 0,1 0,7 8. Reservin kertausharjoitukset 25 716 0,0 0,3 9. Koulutus 2292 716 3,2 23,7 10.Ammattiyhdistystoiminta 53 716 0,1 0,5 11. Yhteistoiminta 30 716 0,0 0,3 12. Tyky- ja virkistystoiminta 404 716 0,6 4,2 13. Kuntoutukset 65 716 0,1 0,7 Ei tehty vuosityöaika 428,4 Tehty vuosityöaika 1443,8 Säännöllinen vuosityöaika 1872 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 253 Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2016 Milj. euroa Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja Muut työvoimakust. Työvoimakustan- Nukset yhteensä Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Työvoimakustan- Nukset Euroa/ htv Muutos- % 2016 29,9-3,2 8,5-12,4 38,4-5,2 41754 2,9 53619 0,7 2015 30,9-6,6 9,7-4,9 40,5-6,5 40578-2,1 53263-1,8 2014 33,1 0,9 10,2-3,8 43,3-0,2 41462 4,9 54225 3,7 2013 32,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1,6 39516 1,9 52275 3,0 2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 26

Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä 2016 2015 2014 Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 29 895 973-3,2 30 879 599-6,7 33 086 332 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 23 219 895-3,4 24 031 245-5,7 25 491 702 A. VÄLILLISET PALKAT 6 676 078-2,5 6 848 354-9,8 7 594 630 1. Lomaraha 1 859 518-2,7 1 911 599 8,0 2 044 998 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) 3 751 656-0,2 3 760 714-10,1 4 184 699 3. Lomarahavapaat 104 396-7,1 112 388 15,2 97 531 4. Sairausajan palkat 1 202 716 8,2 1 111 315-11,1 1 250 205 5. Muut palkalliset vapaat 240 584-36,8 380 383-26,0 513 893 6. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -482 792 12,8-428 045-13,8-496 696 B. SOSIAALITURVA 6 177 172-13,8 7 168 708-6,7 7 682 774 7. Työnantajan sotu-maksut 646 547-1,1 653 568-8,2 711 681 8. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu -10 257 22,7-8 362-24,5-11 079 9. VaEL-vakuutusmaksut 5 172 917-14,2 6 030 972-7,0 6 484 773 10. Tapaturmavakuutusmaksut 475 248-13,8 551 452-3,3 570 228 11. Työttömyysvakuutusmaksu 12. Lomapalkkavelan sivukulujen muutos -167 062 183,5-58 922-72 829 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 318 104-6,7 2 485 018-0,7 2 502 895 13. Matkakustannusten korvaukset 1 337 829-3,5 1 387 000 1,0 1 373 506 14. Koulutus 196 852-26,2 266 845-17,2 322 345 15. Työsuojelu 178 140-31,4 259 567 2,6 253 097 16. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 531 536 9,4 485 957 2,4 474 435 17. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 56 940-15,8 67 609 11,2 60 825 18. Muut kustannukset 16 807-6,8 18 040-3,5 18 687 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 15 171 354-8,1 16 502 080-7,2 17 780 299 38 391 249-5,3 40 533 325-6,3 43 272 001 27

II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2014 2015 2016 Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25 Vuonna 2016 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 45 henkilöä (55). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö (4), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä (3) ja vanhuuseläkkeelle 35 henkilöä (41). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2016 oli 64 v 3 kk, joka on hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (64 v 5 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 61 v 4 kk (58 v 11 kk). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2016 oli 64 v 1 kk (64 v). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2016 oli 10 henkilöä (12 henkilöä). Koko valtionhallinnossa vuoden 2016 aikana eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %- osuus edellisen vuoden henkilöstöstä oli 2,8 %. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 62,1 vuotta. 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 53,7 %:lla (54,4 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa ja 40,5 %:lla on yli 25 vuotta palvelusta eli palvelussuhteet ovat pitkiä. Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2016 oli 27 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 52. 3. Sairauspoissaolot Vuonna 2016 sekä lyhytkestoisten että pitkäkestoisten sairauspoissaolojen lukumäärä nousi edellisestä vuodesta. Lyhytkestoisten (1-3 päivää) määrä oli 1395 (1288). 66-130 pv kestäviä sairauspoissaoloja oli 10 (8). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 7(5). Kokonaisuutena sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta 5,5 % (513 työpäivää). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 9900 (9387) työpäivää. Lähtövaihtuvuus vuosina 2014-2016 45 40 2014 2015 2016 35 30 25 20 15 10 5 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 28

Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2016 oli 218 euroa (217 euroa) eli se on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,8 työpäivää, vastaava luku vuonna 2015 oli 12,3 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2016 joulukuun henkilömäärästä, oli 26,9 % (31 %) vuonna 2016. Valtiolla terveysprosentti vuonna 2016 oli 41,6 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 77,8 % vuonna 2016. 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui 77 (67) tapausta vuonna 2016 eli määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Myös tapaturmapoissaolopäiviä kertyi vuonna 2016 enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 671 (470). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 0,9 (0,6) työpäivää. Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4-10 työpäivää oli 27 (29) tapausta. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2016 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,3 työpäivää. B. Henkilöstöinvestoinnit 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2016 oli 710 234 (669 764) euroa, nousua vuodesta 2015 oli 6 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 992 (880) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 12,7 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v. 2016 oli 505 euroa/henkilötyövuosi. Kustannukset ovat laskeneet edellisestä vuodesta. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,6). Koulutuksen hinta vuonna 2016 oli 699 euroa/htv (790 euroa/ htv). Vuonna 2016 koulutuspäiviä oli 2292 (2100) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 3,2 (2,8) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2016 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 268 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2016 suoritettiin 1 (siivouspalvelut). Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Sairauspoissaolot, lkm Tapaturmapoissaolot, pv 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2014 2015 2016 800 700 600 500 400 300 200 100 2014 2015 2016 0 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 0 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 29

Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Vuonna 2016 käynnistyi myös palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu rakennuslaitokselle räätälöity JET-koulutus sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyönammattitutkintokoulutus. Valtionhallinnossa vuonna 2016 koulutukseen käytettiin 2,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 877 euroa henkilötyövuotta kohti. Työterveyshuollon kustannukset 2000-2016 Htv Muutos-% *)Työterveyshuollon kokonaiskust. Muutos-% Euroa/ Htv Muutos-% 2016 716-5,9 710 234 6,0 991,95 12,7 2015 761-4,6 669 764 0,7 880,11 5,6 2014 798-3,9 665 275-3,4 833,68 0,5 2013 830-1,4 688 441-1,0 829,45 0,5 2012 842-2,1 695 219 13,2 825,68 15,6 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt 30

Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2011-2016 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Sairausajan palkat euroa 1 202 716 1 111 315 1 250 205 1 312 606 1 258 890 1 324 408 Työterveyshuollon kustannukset euroa 710 234 669 764 665 275 688 441 695 219 614 198 Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 160 709 2 037 015 2 208 528 2 313 578 2 235 093 2 241 101 Sairauspäivät 9 900 9 387 11 006 11 612 10 742 11 681 Euroa/sairauspäivä 218 217 201 199 208 192 *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset 2500 Koulutuspäivät 2014 2015 2016 2000 1500 1000 500 0 31