NAUTAKARJATILOJEN KANNATTAVUUDEN VAIHTELUISTA VUONNA 1981

MAATALOUDE TALOUDELLISE TUTKIMUSLAITOKSE TIEDOATOJA :o 1 THE AGRICULTURAL EOMICS RESEARCH ISTITUTE, FILAD RESEARCH REPORTS, o. 1 AUTAKARJATILOJE KAATTAVUUDE VAIHTELUISTA VUOA 81 MATIAS TORVELA HEIKKI JÄRVELÄ HELSIKI 83

Maataloud taloudellis tutkimuslaitoks TIEDOATOJA :o 1 The Agricultural Economics Research Institute, Finland RESEARCH REPORTS o. 1 AUTAKARJATILOJE KAATTAVUUDE VAIHTELUISTA VUOA 81 MATIAS TORVELA HEIKKI JÄRVELÄ Helsinki 83

ISB 91-922-7-2 ISS 3-877 Helsinki 83, Valtion painatuskeskus

SISÄLLYS Sivu Johdanto 4 Yhteveto hyvin ja huonosti kannattaneista nautakarjatiloista Erikoistumis voimakkuus Yrityks voimaperäisyys 6 Ihmistyön käyttö 8 Taloudellis tuloks vaihtelut ja päätelmiä 9 autakarjatiloj tuloksia vuonna 81 Etelä-Suom tutkimusalue 14 Sisä-Suom ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusalue 1 Pohjois-Suom tutkimusalue 16 autakarjatilat I 81 Etelä-Suom tutkimusalue Alle 1 ha:n ja 1-2 ha:n tilat 18 2-3 " ja yli 3 " 2 Sisä-Suom tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 22 Etelä-Pohjanmaan tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 24 Pohjois-Suom tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 26

1. Johdanto Maataloud kannattavuustutkimuks yhteydessä on eri tavoin pyritty seuraamaan mm. eri tuotteid tuottamise erikoistuneid tiloj tuloksia. 7-luvulta lähti on vuosittain julkaistu perinteist tietoj lisäksi myös ns. tuotantosuunnittaisia tuloksia kirjanpitotiloilta. Aikaisemmin tehtiin mm. nautakarjataloud osalta ns. markkinattomi rehuj jalostusarvolaskelmia, jotka useilla tahoilla olivat hyvin kysyttyjä. Viime vuosina on tehty myös eräitä muita erikoislaskelmia ja kirjanpitotuloksia on käytetty myös eri tuotteid tuotantokustannuslaskelmi perusteina. Erilaist erikoislaskelmi kysyntä on lisääntynyt viime aikoina voimakkaasti. Mm. neuvoji taholta on tiedusteltu tistä emmän nautakarjataloutta ja maidon tuotantoa koskevia tuloksia. Tämän tarpe tyydyttämiseksi on tehty myös tämä kokeilu, jossa on verrattu perinteise tapaan hyvän ja huonon tuloks antaneid tiloj tuloksia. Korostettakoon, että hyvinä ja huonoina on vain erotettu toisistaan sellaiset tilat, jotka lasketun taloudellis tuloks mukaan selvästi poikkeavat toisistaan eri suuntiin. Muutoin ei ole voitu eikä haluttu arvostella yleisemmin tilanpidon hyvyyttä. Kyseiset laskelmat esitetään myös siinä mielessä, että laskelmat virittäisivät jatkokeskustelua siitä, mit taloudellisia laskelmia tulisi edelle kehittää, jotta tulokset mahdollisimman hyvin palvelisivat tulost käyttäjiä. Tämän selvityks tekijät kiittävät rouva Laina Puustellia ja Seppo Holmströmiä, jotka ovat avustaneet numeroaineiston valmistelussa. Asiaa koskevat mielipiteet voidaan toimittaa suoraan Heikki Järvelälle puh. 9-633 133 tai kirjeitse tutkimuslaitokselle os. 41 Helsinki 41, Luutnantintie 13. Helsingissä lokakuussa 83 Matias Torvela Heikki Järvelä

-- 2. Yhteveto hyvin ja huonosti kannattaneista pautakarjatiloista a. Erikoistumis voimakkuus Tässä yhteydessä on tarkasteltu nautakarjataloute erikoistuneita tiloja. Erikoistumis alarajana on pidetty, että nautakarjasta saatava tuotto on vähintään 8% kokonaistuotosta. Erikoistumista voidaan tät pitää verrat pitkälle mevänä. Lukuja kuitkin tarkkailemalla voidaan todeta, että tilat ovat verrat heterogeisia maidon tuotannon ja lihantuotannon suhte. Käytännössä on osoittautunut aika vaikeaksi vetää rajaa maitotilan ja naudanlihatilan välille, mikäli tilalla tuotetaan molempia. Täysin maidon tuotantoon erikoistuneetkin tilat tuottavat myös naudanlihaa ja s osuus voidaan lehmi poistoj ja muun naudanlihan tuoton osalta arvioida noin 2-2 %:ksi. Tässä esitettyj lukuj perusteella ei voida yleispätevästi arvostella maidon tuotannon ja naudanlihan tuotannon keskinäistä edullisuutta. Tämä jo s vuoksi, että jako hyvin ja huonosti kannattaviin tiloihin on tehty pelkästään kannattavuuskertoim mukaan ja erikoistumisaste edellä kerrotulla tavalla mitattuna ei ole kiistaton. Edelle on todettava, että tässä joudutaan vertaamaan tiloja (ja tiloj keskiarvoja), jotka edustavat hyvinkin etäällä olevia tuotantoolosuhteita. Mm. Etelä-Suom ja Sisä-Suom alueet samoin kuin Pohjois-Suomi, ovat hyvin laajoja alueita ja erot jo tuotannon luontaissa edellytyksissä ovat hyvinkin suuret. Samoin nautakarjatuottoon sisältyy muutakin kuin pelkästään lihan myyntiä. Siih on myös luettu pitoeläint, vasikoid ja ylesä eläint myynnistä saatavat tulot. Erikoistumisella yksipuolisesti maidon tuotantoon ei selvästi ole vaikutusta kannattavuute tässä esitettyj tulost perusteella. Kannattavuustutkimustuloksia on viime vuosina laskettu erikse myös voimakkaasti naudanlihantuotantoon erikois-

- 6 - tuneilta tiloilta. e tulokset puolestaan viittaavat siih, että maidontuotantoon erikoistumin antaa tietyssä mielessä paremman tuloks. audanlihan tuotantoon erikoistuttaessa voidaan päästä verrat hyvään tulokse työtuntia kohd, mutta vähäisestä työnkäytöstä johtu kokonaistyötulo tilaa kohti jää verrat alhaiseksi. Maidon tuotannossa ylesä työtulo kokonaisuudessaan on tyydyttävällä tasolla aivan piiä tiloja lukuunottamatta. Tässä esitettyj lukuj perusteella on vaikea päätellä maidon ja naudanlihan tuotannon voimakkuud vaikutuksesta kannattavuute. Tämä koskee osaks'i Etelä-Suom, Sisä-Suom ja Etelä-Pohjanmaan alueita. Pohjois-Suomessa sitä vastoin näyttää paremmin kannattaneilla tiloilla naudanlihan tuotannon lisäämisellä suhteessa maitoon olle kannattavuutta parantava vaikutus. b. Yrityks voimaperäisyys Yrityks kokoa ja voimaperäisyysastetta kuvaavat mm, tilalla oleva lehmämäärä ja nautayksiköid luku. Myös kokonaistuoton suuruus tilaa kohti kertoo tuotannon voimaperäisyydestä. Voimaperäisyys ilmee myös kustannust suui:. uudessa. Tässä yhteydessä on esitetty kokonaistuoton ja liikekustannuks ohella myös ostorehuj ja ostolannoitteid määriä sekä kone- ja kalustokustannust suuruutta. Samoin on eri ryhmi keskiarvoina esitetty maataloud juokseva ihmistyömekki tilaa kohti sekä erikse myös kotieläint hoitoon käytetty ihmistyön määrä. Edellist lisäksi on esitetty myös keskimääräin satotaso tilaryhmi keskiarvoina. Ry-sato kuvaa hyvin viljelyn voimaperäisyyttä. Eräid ryhmi osalta on esitetty myös lehmi keskituotos. Valitettavasti tätä koskevat tiedot ovat olleet hyvin puutteellisia. Kaikki kirjanpitotilat eivät ole mukana karjantarkkailutoiminnassa ja siitä syystä tiedot puuttuvat. Kirjanpidon yhteydessä olisi pyrittävä vastaisuudessa siih, että tavalla tai toisella selvitetään lehmi keskituotos, sil-

- 7 - lä s tuntemin on keskeisellä sijalla taloudellis tuloks selvittämisessä. Yleispiirteä voidaan todeta, että lehmiä on tilaa kohti emmän paremmin kannattavilla tiloilla. Myös koko nautayksikkö - määrä paremmilla tiloilla on korkeampi. Tämä pitää paikkansa kaikilla alueilla ja ylesä kaikissa suuruusluokissa. Tiedämme nestään, että luontaisesti paremmin kannattavilla tiloilla on myös korkeampi satotaso. s. paremmilla tiloilla keskimääräin ry-sato on selvästi korkeampi kuin huonommin kannattaneilla. Tilanne on näin jokaisessa tilaryhmässä. Satotasoon vaikuttavat tietkin peltoj hyvyyd ohella myös kasvikoostumus ja lannoitteid käyttömäärät. Peltoalan käytössä eri rehukasveille ei näytä olevan selviä eroja eri kannattavuusryhmi kesk. Myöskään erot lannoitteid käytössä eivät ole selviä, joskin näyttää siltä, että korkeampi lannoitustaso on johtanut korkeampaan satoon ja sit vaikuttanut kannattavuutta nostavasti. Ostorehuj käytöstä on todettava, että ne muodostavat myös huomattavan moerän. Yleispiirtee - nä näyttää olevan, että ostorehuj käyttö on näillä tiloilla ollut edullista. Verrattaessa hyvin ja huonosti kannattavia ryhmiä keskään voidaan päätellä, että runsas ostorehuj käyttö on nostanut kotieläintuottoa ja tätä kautta kannattavuutta. Muutama poikkeus on tässäkin asiassa. Tässä kohdin on vaikea arvioida ostorehuj käytön täsmällistä edullisuutta. S tar- kempi analysointi edellyttäisi yksityiskohtaisempia ja tilakoh- taisia tietoja mm. omalla tilalla tapahtuvasta rehunviljelystä ja s edullisuudesta. Yhtevetotaulukoissa on esitetty myös koneid ja kaluston käytöstä aiheutuneet kustannukset. Kustannuksissa on huomioitu lasknalliset poistot (samat kuin verotuksessa) ja kunnossapidosta aiheutuneet mot. Lasktata - voista johtu koneid ja kaluston kunnossapitoon käytettyä viljelijäperhe työtä ei ole luettu kone- ja kalustokustannuk - siin, vaan se luetaan maataloud työkustannuksiin. Samoin kor- kokustannusta ei lasketa liikekustannuksiin kuuluvaksi. ämä seikat on pidettävä mielessä kone- ja kalustokustannuksia tar- kastettaessa. Vuotuiset kone- ja kalustokustannukset ovat mel- ko korkeat, mutta tämän mukaan on vaikea arvostella niid vai-

- 8 - kutusta taloudellise tulokse. Eräissä ryhmissä paremmin kannattaneilla tiloilla ovat korkeammat konekustannukset kuin samalla alueella samankokoisilla heikommin kannattaneilla tai päinvastoin. Koneid käytön edullisuustarkastelu edellyttää myös yksityiskohtaista ja tilakohtaista pohdiskelua. c. Ihmistyön käyttö Ihmistyön käyttö on myös eräs voimaperäisyyd mitta, joskin siih vaikuttavat hyvin monet tekijät. Työn käyttömäärä riippuu tietkin perhe koosta ja tät käytettävissä olevasta työvoimasta, koneellitamisesta, tuotantosuunnasta,talousraknuksista, sääolosuhteista ja monista muista tekijöistä. Viljelijäperhe oman työn käytön arvostelu on osoittautunut monitahoiseksi. Pyrittäessä koneellistamise ym. keinoj avulla alhaise työn käyttöön voidaan monessa tapauksessa työmäärää altaa ja tät ehkä saada palkka tuntia kohti nousemaan. Jos työlle on muuta käyttöä maataloud ulkopuolella, tulos on ilmeisesti hyvä. Mutta jos säästynyttä aikaa ei voida tehollisesti muualla käyttää, heiktää se odotettavissa olevaa tulosta. Esimerkiksi Etelä-Suom alueella piillä tiloilla (6-7 ha) ihmistyötä on käytetty noin 26-28 tuntia vuodessa tilaa kohti, josta kotieläintaloud osuus on ollut noin 18 tuntia. Vastaavasti 14-16 ha:n tiloilla työn käyttö on ollut 4-6 tuntia ja kotieläintöid osuus 27-38 t tilaa kohd. Tässä ryhmässä huonommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet selvästi emmän työtä, vaikka niillä eläinmäärä on ollut alhaisempi kuin paremmin kannattaneilla tiloilla. oin 24-27 ha:n tiloilla taas paremmin kannattaneet tilat ovat käyttäneet emmän ihmistyötä. Myös suuremmilla tiloilla (keskitilakoot 36 ja 44 ha) huonommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet ihmistyötä emmän. Osasyynä tässä kohdin on myös se, että heikon tuloks antaneilla tiloilla on ollut emmän lehmiä ja muutkin tilat ovat olleet suurempia. Tulost tarkastelu muilla

- 9 - alueilla eri ryhmissä osoittaa, että useassa kohdin heikommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet emmän ihmistyötä (omaa työtä ja palkattua työtä yhtesä) kuin parempaan tulokse päässeet. d. Taloudellis tuloks vaihtelut ja päätelmiä Taloudellis tuloks vaihteluista voidaan todeta, että vaihtelut taloudellisessa tuloksessa ovat todella suuret suunnille samankokoisilla tiloilla ja samassa tuotantosuunnassa. Tämän perusteella ei tietkään tule tehdä liian pitkälle meviä päätelmiä. Kuitkin voidaan todeta, että parhaimmat nautakarjatuotantoon erikoistuneet tilat ovat antaneet taloudellis tuloks, jossa on saatu vähintään sama palkka viljelijäperhe työlle kuin mikä on ollut maataloustyöntekijöil - lä. Maatalouspääomille on saatu näillä hyvillä tiloilla myös vähintään asetettu %:n korkotavoite. Eräissä tapauksissa kannattavuus on ollut selvästi mainittua parempi. Samoin on todettava, että joukossa on sekä piiä että keskikokoisia tiloja, jotka ovat päässeet hyvään tulokse. Edelle on havaittavissa, että nautakarjatuotannossa on tiloja, joid taloudellisuus on ollut kyseisä vuonna perin heikko (Vrt. taul.. Tulokset ovat luettavissa sekä kannattavuuskertoimesta että maatalousylijäämän suuruudesta. Mielkiintoisa piirteä on pidettävä sitä, että myös maan pohjois-osissa ja Sisä-Suomessa on tiloja, jotka nautakarjatalou - dessa ovat päässeet parempaan tulokse kuin maan etelä-osissa.

- 1 - Taul. 1 Yhteveto taloudellisesta tuloksesta hyvin ja huonosti kannat:taneilla tiloilla v. 81 Lehmäluku Viljelijäperhe työtä Maatalousylijäämä Kannattavuuskerroin t/tila mk/tila Hyvät Huonot Hyvät Huonot Etelä-Sucmi Hyvät Huonot Hyvät Huonot 1-2 ha 12.4 9.8 3 996 983 93 269 28 8 1.1.23 2-3 " 22.2 6.8 4 6 3 78 11 17 16 634 1..17 Sisä-Suomi alle 2 ha 4.6 4.2 2 3 2 7 97 432 4 416 1.7.7 yli 2 " 2.8 2.2 4 269 4 241 21 444 --12 69 1.71 -.12 Etelä-Pohjanmaa alle 2 ha 1.8.8 3 273 3 483 72 1 1 774.98.22 yli 2 " 22.8 17.6 4 232 87 1 394 43 773 1..33 Pohjois-Suomi alle 2 ha 9.4 1.6 3 26 4 7 98 87 13 99 1.39.1 yli 2 " 14. 11.2 3 282 4 748 141 2 17 499 1.1.16 Tilan taloudellista asemaa kuvaa jollakin tavalla myös velkaantumisaste. Mikäli tila on kannattanut heikosti pidemmän aikaa tulisi s heijastua myös velkaisuudessa. Esiin. Etelä-Suom alueella aivan piillä tiloilla (alle 1 ha) velkaisuus (velat % kaikista viljelijän varoista) on ollut alhain eli 7-8%. Velkoj määrä lisääntyy tilakoon suuretessa myös suhteellisesti. Selviä eroja yhd vuod taloudellis tuloks ja velkaisuud välillä ei näytä olevan. Etelä-Suom alueella suuremmilla tiloilla samoin kuin useissa ryhmissä Etelä-Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa velkaisuus on vaihdellut 2-3%:iin. Velkamäärään vaikuttavat monet tekijät. Jos tila on otettu

haltuun vast-ikään edellyttää se usein huomattavaa velan käyttöä. Mm. näitä seikkoja ja monia muita, investointi rahoitukse, velkaisuute ja taloudellise tulokse vaikuttavia seikkoja ei tässä ole voitu erikse riittävästi tarkastella. Tämän selvityks liitetaulukoissa on esitetty yksityiskohtaisempia tietoja eri kannattavuusryhmistä eri tutkimusalueilla. Eräänä mielkiintoisa kannattavuustekijänä on mainittava hintasuhteet. ykyisin on verrat niukalti tietoja tilakohtaisesta tuotteid ja tarvikkeid hintasuhteista. Kannattavuustutkimuks piirissä tulisi kiinnittää tistä suurempi huomio hintoj seurantaan, jotta voitaisiin jälkikäte seurata hintamuutoksia ja hintoj vaikutuksia tuottoon, kustannuksiin ja kannattavuute. Edellä on viitattu konekustannust korkeute. Koneellistamin tilalla on siksi keskeisellä sijalla, että siih tulisi kiinnittää nykyistä emmän huomiota. Myös talousraknuksista aiheutuva kustannus on hyvin tilakohtain ja se vaatisi lisäselvityksiä. Tässä esitettyj lukuj perusteella ei voida paljon arvostella näitä seikkoja. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan tehdä mm. seuraavia päätelmiä. Käytettäessä perustea näin suutia alueita kuin tässä on tehty, tulokset ovat ylimalkaisia ja voivat antaa osaksi vääristyne kuvan. Tuotannon luontaiset olosuhteet mm. Etelä- Suom alue eri osi kesk ovat niin suuret, ettei ole mielekästä verrata sellaisia tiloja keskään, jotka sattuvat olemaan alue äärirajoilla. Sama koskee tietkin muitakin alueita. Kohdealueitt tulisi olla huomattavasti piempiä. Tällaisina voisivat tulla kyseese esimerkiksi maatalouskeskusalueet. Tässä ovat tarkastelun kohtea olleet tilat, jotka ovat erikoistuneet nautakarjatuotantoon. Maidontuotanto ja erikoistunut naudanlihan tuotanto poikkeavat siksi paljon toisistaan, jot ryhmiä tulisi tarkastella erikse.

- 12 - Laskelmat tässä yhteydessä perustuvat viid tilan keskiarvoihin. Kannattavuusryhmittely on tehty kannattavuuskertoim perusteella. äyttää ainakin eräissä kohdin, että viid tilan keskiarvo kätkee jo sisäänsä mielkiintoisia yksityiskohtia. Tästä syystä saattaisi olla parempi käyttää esimerkiksi vain kolm tilan keskiarvoja. Jos on kyseessä piempi alue, voitaisiin verrata yksittäistkin tiloj lukuja keskään. Edelle on huomattava, että kun tarkastellaan näinkin piiä tilaryhmiä, saattaa eläimistön arvon määrittämisessä tehdyt virheet aiheuttaa tuloskeskiarvoj merkittävää poikkeamista. Edellä on puhuttu hyvistä ja huonoista tiloista. Sanonta tarkoittaa ainoastaan taloudellista tulosta, eikä sanonnalla haluta arvostella tilan hyvyysastetta. Tässä selvityksessä esitetyt kannattavuusluvut eivät kuvaa kaikkia syitä hyvään tai huonoon tulokse. Tuloksia tulisi täsmtää mm. viljelijäperhe osalta. Perhe koko-, perhejäst ikä, harrastukset, koulutus jne, ovat tärkeitä tekijöitä tämäntyyppisissä selvityksissä. Tuloksia tulisi tarktaa myös esimerkiksi tilakäynti avulla. Saattaisi olla paikallaan saada samaan keskustelutilaisuute viljelijöitä, jotka ovat päässeet hyvinkin erilaise taloudellise tulokse. Maataloud satotulokset ja sit myös taloudelliset tulokset vaihtelevat huomattavasti eri vuosi kesk. Tästä syystä tarkastelun tulisi koskea useampaa kuin yhtä vuotta. Kehitettäessä tämäntyyppisiä laskelmia, olisi niitä tehtävä erikse eri tuotantosuunnista. iitä keskään vertailemalla olisi laajempaa tietoutta kannattavuud eroja selvitettäessä. Perinteiset kannattavuutta osoittavat kannattavuussuureet antanevat riittävän kuvan maataloustuotannon kannattavuudesta itse maatalousyrityks näkökannalta katsottuna. Sitä vastoin viljelijän ja viljelijäperhe kannalta nykyiset kannattavuussuureet eivät kerro koko totuutta. Eräid tuloslukuj mukaan esimerkiksi maatalous näyttää mestyvän verrat hyvin. Mikäli otetaan huomioon kuitkin jatkuvasti lisääntyvät investoinnit, viljelijäperhe kulutukse jäävä rahamäärä onkin edellistä ehkä selvästi alhdisempi. Laskelmissa huomioidut poistot ylesä jäävät piemmiksi mitä vuotuiset investoinnit ovat. Syynä tä-

- 13 - hän on jatkuva voimakas inflaatio ja investointi lisääntymin muutoinkin teknillis kehityks myötä. Olisi ehkä tarvetta kehittää liiketuloskäsitteitä siih suuntaan, että ne osoittaisivat emmänkin perhe kulutukse jäävää rahamäärää kuin yrityks kannattavuutta. Tällöin myös tulotasovertailut viljelijäväestön ja palkansaaji kesk olisivat helpoimmin ja yksiselitteisemmin suoritettavissa.

- 14 - li 3 ha Y Huonot t ila t 4-) 4-, :(13 ecs 1 W 4-i 1. LA - ir) -,- e n CP 'r Lo 1 `--- Le),:r. ko,k-,r. 1 Le) k9 1 o 1.9 --,r k9 ' 1 (V 1.,P (-V o,i, 61 rn 1'. -1 cr) 61 l,- 1. 61.1",-- CP cv ct, a- 61 t' cv r-e) C) 1 Lo cr r- 1..C) C) 1..,-- m 11-1 co V) r--,..-,- k9.- 2-3 1-1, Huonot t ila t 4J.p ml K1 rl -1-1 -P I (V v- C() e`.1 (V CD 1 OC) v- ( (V r-- (V r-... - cr x- cr CP co (Jo r-- rn --- 1. 1. cr co,i. - t, CP,- 61,J, C) o CP cr, co o 61,t, (V ',V cr L.o -, c- r,,-,i, Le),:t. oo r-- (V CP --- cr Lo co 1 cl, r-- 1.,1'',1,. t. cv r- CV.:r,- 1. C) Lo v- r--1,- v-,-- A cc v- Huonot tilat Hyvät tilat 1. -,1,,- 1. CP,- c-,1' v- c--... r-- 1 - m r-,:t. 1,-,--..-. C,1 1. "--' r--.-- -- o CP co In co r. ( r-- (V r r r-- 6) s-,- LO l r 1 r-- 1 r"- ir) s- 61,- (V OD CD,-,:1" r--- f"--,- cr, o' CP,:t, - I, Lo 1,r. C) ct, co o'l L.(-) r-- I' co co r-- co (V Gl in ('4 6),- 1 61 A lle 1 ha Huonot tilat -P 4-, :rd ni...i -H ey r-:- cl 1.9 oo -,r 61 l..,- Lo rn 1. r-- T rn o ev,r, LO Cs4 - r-- m co L---,r,,- co ',1' co - cl, t 1 Lo C),t, ev in ("V t 1. 1 C.,1 szt Lo cr) CP r- r-- cs.) -,r. -,t, r-- Lo c-v C) 4--. c> c> rn m l. o rn L. o (V Co r rn r- (V r- --- o - rnin Lo co co o - cn 4 s.- r?-.-.,:j 1» -, i s in '41 tts' fi ( H ---, rel ---- Cr,,- eli H rf/. il -Li r. \ ''»- m» il.._ Tol Ycul o\o -P 4-, - r-, -- 4_, (.7; o\o -P 8-6)» m'l eri H -H» -P -P -`4 2 rö 4--) 4 å 2 --.2.._ cn 1 i.-1.-i cn eci, 1n -Ii -r-' -.1 r-1 i 1 2 2,y) :g u. 1 :.1 ed, -P fi k >i cl -P,.e'l» td' g

- 1 - Y li 2 ha Huonot t ila t Hyvät t ila t rn 1 1 /4.. I--. C--,.. l cp dt, 1 ---." Cil d),--....1-) - dr 6) d" 1 CD 1 /49 61 d" CD co 11 In 1 /49 r- o k. co r-- - d" 1-1/4 k9 In co co 1 Cl r- rn - (,),:r.--..,-- c 1 LD 1 (--- un,i, - ---,r r-- un Lo ko o,r) on co o d" 1 1 s-- 1 dr LO Cr) 1 /49 1 d' 1 /49,- ",r r''') Cr) 1 /49 1 1 1 ---",- 61 C-- 1 dr LC) 1,), \ C -- dr rc) 1 autåkarjat ilo j tuloksia vuonna 81 lle 2 ha A Y li 2 ha lle 2 ha A Huonot t ila t Hyvät tilat Huonot tilat,- 1. I"- 1 C-- L--- in d) dr. d")- 161 L on on r- Cl sr Lo -- L on co L,:i r- c- k,- r-,-- -,-- Cr) 1 a- un,)-- co o C-- Crl,- 6 k. 1 1 co r- co c- rc) 1 /49 d' 1 LO 1 Lin '-,r) 1. d' Cc) d^.-,-..--,- CV 1,- )- -1 dr) c-,- 6.,- ).9O%- rn co. t.,- r--- l. 1 cj,,r, cs'.,- d' 1 /4. )-,r L o.r. 1 1. 1 11 1 un o,-- 1. - cy.-,r 1 11 eq 1,-. 11 i ',I' al r".-.st. 1,I" Cr) 61 1 C-- d",-- l. LO 61 dr - 4i 4-, 1. LC),- d" d' d. :CC) ed CV cr 1 1,- r-1 -.-I Huonot] t ila t d" 1 /49 ----' -,-. k.. s-- 61 d^ 1 /49 d' Cn 1. dr.,-- 1 (,) I') ). 1 /49 dl. 1 d^ :)... k. -,I, 1. )- 1. k.. d) 1 ( /49 LC) LC) Cn ''--r- - )- d^ 1

16 - autakarjatiloj tuloksia vuonna 81 Po hjo is-suomi Alle 2 ha 4-) 3 H : ;1 rh 4-) 4-3 4-) rd H...-. (V c- tfl,:l' (V L) ev,1, 1 C> 6) r) r- cs) cv 11-) L--,:r. - CV 61 L-- L-,--,t, L-- LI) le) 1 / 447 CV 1 / 4. 61 M,-- 61 c> r-.- cs1 o,i. r- cl,,/' L- t,,-. ).-- 1.1-1 c- co 1 co,--. rn tfl x- 1 11-1 co,t,--- C) Lf) cr 't' 61 Lf) 1 1 LC) CV sr le) M 1.--,r rn cr,,--- rn,-. - co - o cr) co Lo rn rn zr co.1., rn,--,-- - o Lsi co r--,t, t, cv o cv o CV CD,-- Lf) 61 t-f) 1/ 4. c- Lf) o - Lf) le),- o...,-. cs r- o (.1 k. 61 LO ) LI-) Ls; c cr, r-- c, ' 1 / 4. cv cv,- rn r, -),- 1 c),:,..- ro k.o,- cv k.c)., (s4 sl' Lo co,), Lo rn co,i-...-,i' Lr) 1,- (,) 1 / 4.,1',-- r- cv,-. f, -) 61 61,---,-. Li-) M M (V `r' c,":,-- -1 cr.-,-. cv.--,-o co co ID (- c,ri M 61 1- - 61 :rd -----. (13 tp -b) 4cd ----, H \c',-i 4-),c 1:.-T ([3 -P.. e-, 4-1,, 4) 4, 2 4, oi -PO 4._.,-, -,-,, -.-1 -E--1 ---.7 1 1 zr' _ Kokonaistuotto, m k/ t ila Ostorehut En Kotie lä intyöt " :cål -1 :3 w H Di >-1 Di eci 4-) rc9

- 1 8 - Liitetaul. 1 autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi Alle 1 ha:n tilat 1-2 ha:n tilat Tiloj luku kpl 14 Peltoa käytössä ha/tila 7.17.86 7.23 14.99 16.83 14.14 Viljelyala % peltoalasta Ruis - - -.2.6.6 Våhnä - - -.7 3.4 - Ohra- 11.4 1.2 16.4 14.3 23. 1. Kaura ja sekavilja 23.3 27.3 24.7 18. 7.7 2.8 Peruna 1. 1.6 1..7. 1.1 Sokerijuurikas. 1.7 -.8 3..8 Muut juurikasvit..9.1.1 -.2 urmi 6.7.8.1 62.4 61.3 7.7 Kesanto.6 2., -.8 - - Muu peltoala 1.. 2.2 2. - 3.3 Sadot kg/ha Ruis - - - 2 88 2 83 1 222 Syysvehnä - - - 1 31 - - Kevätvehnä - - - 2 2 2 276 - Ohra 1 666 2 42 94 1 89-2 23 1 624 Kaura 2 24 2 89 2 342 2 672 2 92 2 887 Peruna 13 714 18 6 13 13 892 1 12 28 Sokerijuurikas 31 76 31 76-11 63 17 2 - Heinä 4 24 4 8 4 77 4 98 4 761 4 93 Sato keskimäärin ry/ha 2 16 2 3 1 763 2 41 3 118 2 717 Maatalousomaisuus mk/tila Varastot 8 68 7 182 1 111 22 461 28 43 11 712 Kotieläimet 32 917 23 238 33 941 77 622 11 644 67 231 Koneet ja kalusto 16 446 8 176 21 88 3 1 43 87 63 Talousraknukset 7 223 4 927 8 37 32 288 2 988 4 732 Salaojitukset yms. 632 829 8 6 266 6 214 72 Maa 78 278 6 37 7 64 164 649 163 221 12 33 Yhtesä 143 64 727 1 643 338 787 377 697 328 36 Varat mk/tila 261 7 183 271 286 432 62 16 611 971 73 117 Velat " 31 32 14 961 21 67 94 13 11 732 118 284 Velat % varoista 11.9 8.2 7. 16.7 16.6 2.6 Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila 4.6 4.6 4. 1.7 12.4 9.8 Kotieläimiä yht. ny/ " 7.2 6.1 6.9 1.6 21.8 14.1 Maitotuotos kg/lehmäiv 6 3 694 6 36 439 knnattavuuskertoim mukaan.

- - Liitetaul. 1a autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi Alle 1 ha:n tilat 1-2 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto. Maitotalous mk/tila 38 37 41 226 23 142 99 42 133 4 autakarja,, 8 66 16 43 13 862 61 31 614 7 39 28 482 Siat - - - 866 9 71 - Siipikarja 166-322 1 78 86 Muut eläimet 2 46-149 _ 9 Kotieläintuotto yht. " 4 69 134 43 6 132 29 213 93 323 Ruis,, 16-9 36 /I Vehnä - 41-262 1 6 - Ohra 31 648 694 1 399 1 728 1 628 Kaura ja sekavilja " 1 32 436 1 14 1 8 1 7 1 42 Peruna 414 392 46 687 61 862 11 Juurikasvit 4 1 262-97 2 941 23 Muu kasvinviljely " 61 14 12 416 66 369 Kasv.vilj.tuotto yht. " 2 763 2 93 2 37 21 8 926 4 794 Muu tuotto 7 91 6 463 7 18 8 781 9 891 8 78 Kokonaistuotto yht. " 64 44 64 32 2 48 146 322 231 91 122 82 "Päätuotto" % tuotosta 84.4 8.4 81.4 89.6 87.9. 88.9 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat 1 211 2 923 469 4 1 22 - Vilj.perh.arv.palkka 1 11 4 49 4 78 76 371 73 389 17 91 Työkustannus yhtesä 2 321 48 382 46 47 76 92 74 411 17 91 Ostorehut 1 1 9 7 7 9 27 243 1 836 27 743 Ostolannoitteet 4 23 3 32 4 433 9 24 14 2 9 939 Muu tarvikekustannus 7 227 37 8 18 12 946 1 723 1 618 Tarvikekustannus yhtesä 21 49 18 234 2 1 49 713 81 89 3 3 Kone- ja kalustokustannus 9 267 6 1 1 267 73 24 77 364 Raknuskustannus 2 698 2 8 2 78 8 13 1 38 8 99 :quu liikekustannus 6 31 4 1 6 243 13 16 2 12 613 Liikekustannus yhtesä 91 812 79 64 8 28 167 886 212 3 21 88 Kasvinvilj. työt it/tila 486 2 471 83 871 1 23 Kotieläintyöt 2 12 1 837 1 82 3 8 2 79 3 783 Muut juoks. työt " 476 448 339 421 47 997 Juoks. työt yhtesä " 2 974 2 81 2 63 4 33 4 37 983 qiistä: filj.perh. miehet it/tila 1 66 1 439 1 7 2 39 2 836 3 646 naiset 1 8 1 17 1 374 1 71 1 16 2 lapset " 12. - 32 18-142 1aat. juoks. tr.työt t/tila 268 221 282 42 33 622 1.iikeylijäämä mk/tila -27 268-1 18-32 8-21 64 88-79 33 1aatalousylijäämä 23 842 3 31 12 773 4 87 93 269 28 8 Cannattavuuskerroin.41.6.24.9 1_(11 n 72 sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

- 2 - Liitetaul. 2 autåkarjatilat I 81 Etelä-Suomi 2-3 ha:n tilat Yli 3 ha:n tilat Keski- Keski- määrin määrin Tiloj luku kpl 46 Peltoa käytössä ha/tila 24.42 27.31 24.43 42.1 36.2 44.6 Viljelyala % peltoalasta Ruis 1. - 2.9 1. - 1. Vehnä 1.9 -. 1.8 2.9 - Ohra 1.2 9.3 16.3 2.4 3.8 24.7 Kaura ja sekavilja.1 11.4 24.8 22.6 7.8 28. Peruna..4.8.2.2. Sokerijuurikas 2.2.1 4.9.8 2.1 - Muut juurikasvit. - -..1 - urmi 8. 71.2 42.6 4.3 42.3 43.9 Kesanto 1.3 2.2 3.9 1.4 1.9.3 MUu peltoala.8.4 3.3 1. 6.9 1.1 Sadot kg/ha Ruis 7-333 1 7-1 29 Syysvehnä 1 814-1 62 - - Kevätvehnä 1 84-1 2 722 3 37 - Ohra 1 983 1 718 1 731 2 24 3 1 797 Kaura 2 4 2 179 ' 2 11 2 468 2 73 1 62 Peruna 11 479 11 38 422 11 114 12 738 3 14 Sokerijuurikas 13 1 2 676 11 736 37 23 82 - Heinä 4 47 4 132 4 27 4 39 4 791 3 6 Sato keskimäärin ry/ha 2 42 2 27 2 13 2 11 3 313 1 633 Maatalousomaisuus mk/tila Varastot 3 1 28 74 34 279 63 317 9 817 4 928 Kotieläiffet 1 64 138 136 8 114 18 866 13 27 138 2 Koneet ja kalusto 7 877 78 696 46 8 86 48 99 77 6 49 Talousraknukset 316 74 7 41 67 18 7 4 47 298 Salaojitukset yms. 9 23 249 6 92 1 612 9 73 11 24 Maa 264 113 26 1 286 42 43 77 33 366 43 91 Yhtesä 22 39 66 91 34 746 849 1 714 8 762 24E Varat mk/tila 797 891 814 876 766 427 1229 793 96 933 1164 C Velat " 17 963 43 11 289 331 263 232 969 236 13. Velat % varoista 22.1 24..7 26.9 24.1 2.: Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila 13.6 22.2 6.8. 12.8 18.: Kotieläimiä yht. ny/ " 21.1 28.9 18. 34.1 3.2 27. mitnturytns ka/lehmä/v 24 ( 744) 86 ( 246) " kannattavuuskertoim mukaan

- 21 - Liitetaul. 2a autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi 2-3 ha:n tilat Yli 3 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto Maitotalous mk/tila 128 7 221 181 4 178 863 116 238 168 79 autakarja n 1 29 2 8 7 63 111 7 228 496 44 182 Siat " 29 - - 27-2 498 Siipikarja.1 213 288 23 37 12 1 2 Muut eläimet o - _ - - - - Kotieläintuotto yht. " 18 21 27 49 12 34 37 7 344 886 216 261 11 Ruis 318 14 269 1 28 28 2 232 11 Vehnä 774 - - 3 3 733 - Ohra n 2 327 6 2 81 6 216 14 84 14 269 Kaura ja sekavilja " 1 799 188 796 622 86 4 779 11 Peruna 697 669 271 767 732 71 Juurikasvit n 2 783 14 4 28 2 64 8 8 - Muu kasvinviljely " 668 471 37 1 3 9 376 334 Kasv.vilj.tuotto yht. " 9 366 1 97 7 739 21 43 894 22 18 Muu tuotto 8 66 8 13 21 11 962 7 76 7 84 Kokonaistuotto yht. " 8 227 299 6 146 114 34 717 396 4 246 2 "Päätuotto" % tuotosta 9.8 91.9 8.4" 9.1 86.9 86.2 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat 2 247 1 3 6 8 14 11 17 14 39 87 Vilj.perh.arv.palkka 82 649 8 92 68 78 89 844 8 1 6 39 Työkustannus yhtesä 84 896 82 28 7 383 13 8 7 169 1 346 Ostorehut 38 869 62 26 28 69 62 43 87 863 4 961 Ostolannoitteet 1 38 2 44 12 4 27 79 24 232 2 921 Dbu tarvikekustannus 17 777 21 13 18 762 3 11 28 676 3 86 Tarvikekustannus yhtesä 72 4 13 822 9 7 12 223 14 771 12 742 Kone- ja kalustokustannus 28 87 46 46 27 863 49 938 43 69 2 491 Raknuskustannus 12 624 13 74 1 661 14 96 1 87 12 684 Muu liikekustannus 16 98 18 62 41 26 613-22 6 29 741 Liikekustannus yhtesä 21 384 264 824 8 8 31 3 292 993 33 4 Kasvinvilj. työt it/tila 1 126 1 239 989 1 48 1 11 1 922 Kotieläintyöt 3 183 3 27 2 774 3 7 2 313 3 6 Muut juoks. työt " 431 492 429 721 44 1 498 Juoks. työt yhtesä " niistä: 4 74 4 78 4 2 969 3 967 7 2 vilj.perh. miehet it/tila 2 9 2 48 2 241 3 31 2 466 2 88 11 naiset 1 67 2 2 1 41 1 79 66 1 446 n lapset n 26-17 4 41 4 Maat. juoks. tr.työt t/tila 433 748 678 967 946 1 13 Liikeylijäämä mk/tila -17 17 34 182-1 944 2 182 13 47-6 74 Maatalousylijäämä 6 492 11 17 16 634 11 26 161 62 8 78 Kannattavuuskerroin.6 1..17.87 1.72.8 sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

- 22 - Liitetau1.3 autakarjatilat I 81 Sisä-Suomi 11e 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat. Tiloj luku kpl 8 7, Peltoa käytössä ha/tila 14.4 1.4 9.74 29.87 42.74 29.89 Viljelyala % peltoalasta Ruis.4 - -.6-1.6 Vehnä.2 _ -..2 1.1 Ohra 12. 13.2 17.6. 1. 9.6 Kaura ja såkavilja 11.4 16.7 11. 11.2 12.1 7. Peruna.8.6 1.3.7 3..6 Sokerijuurikas - - -.6 - - Muut juurikasvit.1 _.2. - - Urmi 72.3 6. 64.1 63.2 68.7 73.8 Kesanto 1. 1.2 4.1 2.8-4.9 Muu peltoala 1.3 3.3 1.2.9 1..9 Sadot kg/ha Ruis 898 - - 971 _ 2 Syysvehnä 641 - - 1 333 - - Kevätvehnä 1 418 - - 2 233 2 8 647 Ohra 1 481 2 626 1 686 1 262 1 76 872 Kaura 2 138 1 364 1 9 2 182 2 1 2 36 Peruna 13 223 12 766 1 16 94 23 14 9 398 Sokerijuurikas - - - 12 439 - - Heinä 4 622 4 636 4 72 4 41 4 923 4 349 Sato keskimäärin ry/ha 2 363 2 66 2 13 2 24 2 39 1 861 Maatalousomaisuus mk/tila varastot 18 24 24 43 13 16 36 17 8 72 33 242 Kotieläimet 66 637 73 43 9 868 133 77 227 79 18 16 Koneet ja kalusto 38 6 47 66 3 383 81 6 14 97 127 263 Talousråknukset 4 826 3 734 37 28 78 9 96 89 112 7 Salaojitukset yms. 6 933 127 977 14 727 13 16 17 468 Maa 18 26 49 86 316 24 76 373 946 6 82 Yhtesä 284 29 313 39 233 268 84 966 874 883 666 272 Varat mk/tila 6 21 816 436 718 883 991 116 1617 137 13 673 Velat n 118 982 24 427 839 261 396 36 384 364 126 Velat % varoista 21. 2. 1.3 26.4 22. 28. Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila 9.1 4.6 4.2 17.2 2.8 2.2 Kotieläimiä yht. ny/" 14. 17. 1. 27.3 4.4 34.6 maitatuotos kailehmä/v 764 73 6 88 ( 716 kannattavuuskertoim mukaan

- 23 - Liitetaul. 3a autakarjatilat I 81 Sisä-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Måatal. kokonaistuotto. ) Maitotalous mk/tila 91 67 47 798 29 4 174 229 293 34 121 68 autakarja 41 723 12 367 33 24 71 29 177 33 81 Siat " 17 144-397 - Siipikarja n 87 171 6 267 9 92, 4 Muut eläimet n 6 69-43 247 31 Kotieläintuotto yht. " 133 8 2 49 62 8 246 14 47 71 24 4 16 Ruis r. 91 - - 372 64 12 Vehnä 3 - - 389 224 Ohra 631 4 36 96 2 27 4 66 : Kaura ja sekavilja " 788 82-1 138 49 943 Peruna,, 894 826 81 1 481 11 71 6 1 Juurikasvit 21 - - 988 - Muu kasvinviljely " 764 8 9 863 1 323 928 2 96: 3 Kasv.vilj.tuotto yht. " 3 2 14 97 1 769 7 718 17 991 4 781 Muu tuotto 7 48 8 44 8 127 1 384 9 361 13 281 Kokonaistuotto yht. " 144 298 223 86 72 746 264 247 498 62 222 2. "Päätuotto" % tuotosta 92. 89.4 86.3 92.9 94.4 91.: 3 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat 1 817 974 3 48 12 8 39 9 2 7 ' Vilj.perh. arv. palkka 64 418 41 612 49 38 79 768 79 6 76 81, 4 Työkustannus yhtesä 66 23 42 86 3 18 91 776 118 96 96 89' Ostorehut 32 46 1 18 74 83 84 422 49 1213 Ostolannoitteet 1 778 11 79 7 22 962 3 69 26 43: Muu tarvikekustannus 12 97 1 84 9 64 21 748 28 286 2 73, 4 Tarvikekustannus yhtesä 831 82 74 3 477 9 4 143 367 11 28' Kone- ja kalustokustannus 2 463 21 238 1 332 42 87 3 9 62 9' Raknuskustannus 8 37 8 383 8 87 14 388 16 14 18 6, 1 Muu liikekustannus 11 774 13 93 1 234 2 37 3 638 32 29! 3 Liikekustarmus yhtesä 162 84 168 4 117 868 269 161 367 124 312 6! 3 Kasvinvilj. työt itftila 83 31 634 1 289 1 9 1 3( Kotieläintyöt 2 467 1 671 1 736 3 373 4 787 3 74, Muut juoks. työt n 421 189 664 711 67 43' Juoks. työt yhtesä " 3 723 2 391 3 34 373 7 299 7! niistä: vilj. perh. miehet i±/tila 2 266 1 322 2 2 882 3 116 2 2( naiset 1 32 1 13 72 1 461 1 13 1 9f lapset H 18 2 3 4-12( Ylaat. juoks. tr.työt t/tila 4 412 46 77 981 1 ( Liikeylijäämä mk/tila -18 42 82-4 122-4 914 13 938-89. qaatalousylijäämä 4 876 97 432 4 416 74 84 21 444-12 69f Kannattavuuskerroin.8 1.7.7.69 1.71 -.1: sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

- 24 - Liitetaul. 4 autakarjatilat I 81 Etelä-Pohjanmaa Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Tiloj luku kpl 27 23 Peltoa käytössä ha/tila 14.63 13.7 12.71 28.71 32.91 32.38 Viljelyala % peltoalasta Ruis 1.3 - -.6.7 1. Vehnä.2 - -.1 -.3 Ohra 12.7 11.1 1.8 11.8 11.8 14.6 Kaura ja sekavilja 13. 1. 1.9 21.3 21.3 18.1 Peruna 1.4.7 4.2...4 Sokerijuurikas - - - 2.2-8.8 Muut juurikasvit.1 -.6.1.2 - urmi 6. 73.2 6.6 9.6 8.8 1.8 Kesanto 1. 2.2 2.7 1.8 2.4 3.1 Muu peltoala 3.8 2.3.2 2. 4.3 1.9 Sadot kg/ha Ruis 1 37 - - 1 918 2 37 2 4 Syysvehnä - - - - - - Kevätvehnä 2 333 _ - 1 969-2 7 Ohra 1 87 2 64 1 62 2 11 2 187 1 323 Kaura 2 3.23 2 23 2 617 3 186 2 814 Peruna 9 294 11 333 12 4 11 772 Sokerijuurikas - - - 7 49-7 49 Heinä 4 873 32 4 476 4 837 4 874 14 Sato keskimäärin ry/ha 2 363 2 78 1 943 2 491 2 686 2 327 YIaatalousomaisuus mk/tila Varastot 18 48 1 14 1 66 34 9 2 94 37 3 Kotieläimet 9 491 6 26 34 48 117 261 14 78 133 2 Koneet ja kalusto 39 876 26 876 39 374 76 92 1 62 98 329 Talousraknukset 3 789 1 83 8 3 72 18 1 89 1 91 Salaojitukset yms. 6 16 8 239 37 13 3 14 723 9 246 Maa 126 131 1 86 18 83 27 124 322 31 27 478 Yhtesä 28 81 282 174 211 83 84 29 76 17 6 716 Varat mk/tila 482 78 478 937 428 77 826 974 971 67 86 29 Velat " 8 6 121 366 46 927 242 791 286 613 264 89 Velat % varoista 17.7 2.3 1.9 29.4 29. 3.8 Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila 9.2 1.8.8 18.3 22.8 17.6 Kotieläimiä yht. ny/ " 14.8 1.3 9. 26.8 34.2 27.8 vlaitotuotos kg/lehmä/v 641 6 14 33 ( 939) 46 kannattavuuskertoim mukaan

- 2 - LiitetauI. 4a autakarjatilat I 81 Etelä-Pohjanmaa Maatal. kokonaistuotto Alle 2 ha:n tilat yli 29 ha:n tilat, Maitotalous mk/tila 9 264 12 18 4 84 164 71 22 61 986 autakarja 4 387 37 4 1 4 2 493 78 393 6 74 Siat 74 12 176 871 89 132 Siipikarja 6 - - ' 13 173 2 Muut eläimet u - - - 47 217 - Kotieläintuotto yht. " 13 731 17 688 61 471 218 21 281 973 221 72 Ruis 23 -. 1 962 1 38 Vehnä t, 13 3 8 14 44 118 Ohra 372 648 12 1 481 78 3 2 Kaura ja sekavilja " 1 24 866 113 4 3 2 483 6 169 Peruna 4 396 28 843 1 48 71 Juurikasvit - - - 1 4-4 88 Muu kasvinviljely " 889 1 91 1 626 2 162 66 Kasv.vilj.tuotto yht. " 3 33 1 932 2 36 9 63 7 47 16 82 Muu tuotto 9 164 11 799 7 816 9 17 8 241 12 69 Kokonaistuotto yht. " 143 23 171 4 71 647 236 79 297 621 249 944 "Päätuotto" % tuotosta 91.2 91.9 8.6 91.7 94.4 88.2 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat 932 1 449 667 3 2 4 176 869 Vilj.perh.arv.palkka 68 18 9 39 62 24 86 282 7 817 12 24C Työkustannuå yhtesä 68 9 6 78 62 97 89 284 79 993 13 Ostorehut 3 41 238 9 9 44 779 49 97 6 3.E Ostolannoitteet 9 771 1 76 97 66 2 79 28 6-i Muu tarvikekustannus 12 26 11 144 9 27 2 392 999 26 711 Tarvikekustannus yhtesä 7 136 62 98 24 691 84 831 89 891 12 32 Kone- ja kalustokustannus' 86 13 48 13 892 39 23 47 136 1 41 -d Raknuskustannus 7 639 1 227 S 96 14 91 11 722 1 93C Muu liikekustannus 1 97 11 272 11 27 827 2 32 17 62 Liikekustannus yhtesä 163 768 18 623 118 113 248 87 24 44 38 411 Kasvinvilj. työt it/tila 81 699 746 1 32 896 1 399 Kotieläintyöt 2 68 2 446 2 493 3 47 3 42 3 686 Alut juoks. työt u 371 221 288 427 2 69 Juoks. työt yhtesä " 3 866 3 366 3 27 6 ' 4 16 6E niistä: vilj.perh. miehet it/tila 2 338 2 28 1 86 3 69 2 6 3 862 naiset 1 442 1 232 1 622 1 691 1 77 1 672 lapset 12 13 1 1-2 Maat. juoks. tr. työt t/tila 421 3 274 631 67 749 Liikeylijäämä mk/tila -2 38 12 796-46 466-11 292 43 77-8 46-) Maatalousylijäämä 47 48 72 1 1 774 74 99 1 394 43 772 Kannattavuuskerroin.8.98 '.22.6 1..32 sisältää myös johtotyön arvon 'kånnattavuuskertoim mukaan

- 26 - iitetaul. autakarjatilat I 81 Pohjois-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat pnrasta. Tiloj luku kpl 9 69.'., Peltoa käytössä ha/tila 14.8 13.16 14.6 32.9 36.2 33.92 Viljelyala % peltoalasta Ruis. - -.2 -.6 Vehnä - - - - _ - Ohra 9.2.2 12.9 2.4 2. 3.8 Kaura ja sekavilja 2. 2.1 6.7.4 1.1. Peruna 1.3.6.3...4 Sokeri juurikas - - - - - - Muut juurikasvit.1 - -.1.2 - Urmi 83.6 92. 8.1 69.4 71.1.6 Kesanto 2.4 - - 2.6 2.8 1.7 Muu peltoala.9.1 1.4 3.8.9 Sadot kg/ha Ruis 1 833 - - 1 234-68 Syysvehnä - - - - - - Kevätvehnä - - - 2 691 - - Ohra 1 629 2 391 1 829 1 37 1 367 1 122 Kaura 2 23 3 1 88 2 92 2 1 18 Peruna 9 33 12 368 1 13 1 13 314 11 167 Sokerijuurikas - - - - - - Heinä 4 18 14 4 69 4 129 4 139 3 11 Sato keskimäärin ry/ha 2 242 2 738 2 117 2 9 1 992 1 42 Maatalousomaisuus mk/tila Varastot 14 94 18 246 16 491 33 876 34 643 3 946 Kotieläimet 81 17 16 241 7 8 11 743 222 91 133 4 Koneet ja kalusto 43 133 38 342 4 249 86 4 13 12 63 812 Talousraknukset 46 11 41 27 9 612 77 44 92 329 Salaojitukset yms. 4 62 4 742 7 397 13 32 1 14 7 948 Maa 71 281 68 229 72 44 16 88 9 774 178 412 Yhtesä 26 97 277 7 27 873 27 729 667 724 469 987 Varat mk/tila 7 298 73 178 616 24 778 88 88 77 77 77 Velat " 116 712 89 29 167 679 27 778 316 944 4 3 Velat % varoista 23. 1.6 27.2 34.8 3.8 2.2 Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila 9.9 9.4 1.6 16.7 14. 11.2 Kotieläimiä yht. ny/ " 1..2 14.8 27.4 34. 21.1 Maitotuotos kg/lehmä/v 473 (6 14) 4 94 83 71 134 kannattavuuskertoim mukaan

- 27 - Liitetaul. a autakarjatilat I 81 Pohjois-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto Maitotalous mk/tila 14 1 1 893 99 46 177 17 11 6 99 44 autakarja 43 48 121 217 22 73 8 94 233 718 6 122 Siat 38 - - 22 2 787 - Siipikarja u 78 - - 62 - - Muut eläimet " 62-236 93-26 Kotieläintuotto yht. " 147 818 222 11 122 269 263 468 388 6 786 Ruis 14 - - 6 7 242 Vehnä - - - 27-1 Ohra " 42 383 89 1 969 4 449 3 43 Kaura ja sekavilja " 13-42 917-633 Peruna n 973 689 39 1 389 1 643 81 Juurikasvit 49 - - 3 - - Muu kasvinviljely " 3 2-1 134 3 367... Kasv.vilj.tuotto yht. " 1 869 1 92 1 8 499 9 466 4 743 Muu tuotto 13 6 14 364 11 483 13 79 14 296 11 263 Kokonaistuotto yht. " 163 337 238 66 13 62 282 77 411 827 17 792 "Päätuotto" % tuotosta 9.4 93.3 9. 93. 93.6 9.7 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat 1 487 132 1 234 8 1 114 2 783 Vilj.perh.arv.palkka 73 48 7 12 81 27 87 434 9 828 88 931 Työkustannus yhtesä 7 3 7 284 82 491 92 6 942 91 714 Ostorehut 47 771 71 718 42 82 73 883 129 281 41 689 Ostolannoitteet 11 3 11 2 11 61 23 32 28 43 2 Muu tarvikekustannus 11 1 1 833 12 62 341 26 1 283 Tarvikekustannus yhtesä 7 46 93 81 67 87 116 76 176 994 76 222 Kone- ja kalustokustannus 21 36 21 374 33 831 44 188 6 686 4 61 Raknuskustannus 8 274 11 333 8 797 14 88 17 413 1 18 Muu liikekustannus 1 887 12 1 1 694 23 43 18 618 23 493 Liikekustannus yhtesä 186 26 6 343 22 9 291 71 33 63. 247 224 Kasvinvilj.työt it/tila 831 62 1 13 1 183 63 1 278 Kotieläintyöt 2 83 2 414 2 6 3 3 2 41 3 324 Muut juoks. työt " 11 24 979 29 29 339 Juoks.työt yhtesä " 4 3 221 4 7 21 3 34 4 941 niistä: vilj.perh. miehet it/tila 2 674 1 948 2 81 3 18 2 223 4 233 naiset 1 39 1 246 1 92 1 612 1 1 12 lapset 18 12 1 78 44 3 Maat. juoks. tr.työt t/tila 484 32 71 732 74 72 Liikeylijäämä mk/tila -22 689 41 723-67 298-8 944 81 174-71 432 Maatalousylijäämä n 89 98 87 13 99 78 49 141 2 17 499 Kannattavuuskerroin.9 1.39.1.69 1.1.16 sisältää myös johtotyön arvon kannattavuukertoim mukaan

ISB 91-922-7-2 18836112P--8/VAPK ISS 3-877