Yleinen keskustelutilaisuus; lyhyt oppimäärä kirjasto-, koulu- ja liikuntapaikkaverkostoselvityksiin 19.4. 20
Tausta Kaupunginhallituksen päätös 6.10.2017 257: velvoite koko kaupunkikonsernia aloittamaan palvelurakenneselvitykset, joissa on huomioitu eläkelöitymiset maksimaalisesti. Kaupunginhallitus on 20.11.2017 25: velvoite toimielimet aloittamaan välittömästi tekemään 1.esitykset toiminnan supistamisesta ja muutostarpeesta väestön kehityksen johdosta sekä 2. laatimaan toteutussuunnitelman euromääräisine vaikutuksineen eläkelöitymisen hyödyntämisestä toimialallaan,. tekemään lista toimialaltaan sellaisista toimista/toiminnoista, jotka eivät ole välttämättömiä toiminnan kannalta tai jotka ovat hoidettavissa pienemmillä resursseilla parannusehdotuksineen sekä ehdotus resursoinnista tai sen muutoksesta. Selvitysten takaraja helmikuun loppu; aikataulu on sivistystoimessa osoittautunut ylioptimistiseksi 2
Selvitykset Kouluverkkoselvitys; päävastuuvalmistelija opetusjohtaja Sami Lahti; varhaiskasvatuksen osuus varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen; lukuisa joukko muita valmistelijoita Kirjastoverkkoselvitys päävastuuvalmistelija kirjastopalvelupäällikkö Merja Mäkinen ja kirjaston sisäinen työryhmä Liikuntapaikkaverkostoselvitys sivistystoimenjohtajan ja teknisen johtajan toimeksianto; poikkihallinnollinen työryhmä; puheenjohtaja vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki
Väestökehitys kuntatasolla Ennuste Erotus ed. 20 20 901 + 17 2019 20 695-9 2020 20 50-192 2025 19 695-808 200 19 028-667 Lähde: Tilastokeskus ja Jämsän kaupungin TA 20 4
Vuosina 2012-2017 syntyneet lapset sekä palvelutarve varhaiskasvatuksessa Syntyneet 2012 201 2014 2015 2016 2017 yhteensä Koko Jämsä 20 165 156 158 11 115 928 TP 2016 TA 2017 TA 20 TS 2019 TS 2020 Lapsia varhaiskasvatuksessa 755 722 674 650 607 Laskennallinen 757 751 709 689 656 varhaiskasvatuspaikkojen määrä Lapsia esiopetuksessa 206 204 202 166 154 Lapsia vuorohoidossa 100 105 105 105 90 Lapsia yksityisissä 42 42 42/ 7kk* päiväkodeissa Lapsia kotihoidontuella 4 01 260 24 21 *) ostopalvelusopimukset /yksityiset palvelutuottajat irtisanottu 1.8.20 alkaen. 5
Perusopetuksen oppilasennuste; lv 2017-20 -> 2024-2025 vähenemä 6 oppilasta 6
Esimerkkitarkastelu Vitikkalan koulu /ekaluokkalaisten määrä 7
Oppilasmääräkehitys 2008-2009 2017-20 2024-2025 Alakoulut 1558 1287 999 Yläkoulut 871 648 600 Yhteensä 2429 195 1599 8
Henkilöstö ja eläkelöityminen Säästötoimenpidemahdollisuudet perusopetus /lähtökohtia Perusopetuksen henkilötyövuodet 216, josta opetushenkilöstöä 151 ja muuta henkilöstöä 65 (tp 2017) Eläkelöitymisiän saavuttaa vuoteen 2024 mennessä yht. 42 henkilöä. Lukuvuoden 2019-2020 syyslukukauden alkupuoleen mennessä perusopetuksessa eläkelöityy sekä määräaikaisuuksia päättyy yhteensä yhdeksän (9) luokanopettajan viran verran. Jotta eläkelöityminen pystyttäisiin hyödyntämään täysimääräisesti, tulisi henkilön eläkelöityessä perusopetusryhmien määrä vähetä -> uuden opettajan rekrytointiin ei olisi tarvetta Varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet 5 (tp 2017) Eläkelöitymisiän saavuttaa vuoteen 2024 mennessä yht. 27 henkilöä Palvelutarpeen vähenemisestä johtuen henkilöstösuunnittelussa varaudutaan ennakoivasti palveluverkon muutokseen v. 2020 (Palomäki; 9 htv) Kevät 20 alkaen rekrytoinnit määräaikaisina 9
Henkilöstön luontainen poistuma perusopetuksessa / hyödyntämismahdollisuudet Koulu 2017-20 20-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-202 202-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 Juokslahden koulu Kaipolan koulu Koskenpään koulu Länkipohjan koulu Mäntykallion koulu Vitikkalan koulu 6 22 7 24 4 7 24 7 2 4 7 22 7 21 4 7 17 20 6 16 17 Kuoreveden koulu vl. 1-6 6 6 6 5 6 5 5 4 Alakoulut yht. 61 64 65 62 6 60 59 52 Kuoreveden koulu vl. 7-9 4 4 4 4 Kankarisveden koulu Paunun koulu 9 16 9 15 9 15 9 15 9 15 9 15 9 15 9 15 9 15 8 14 Yläkolut yht. 29 27 28 28 28 27 27 27 27 25 Perusopetus yht. 90 91 9 90 91 87 86 79 27 25 10
Esimerkkitarkastelu nykyrakenteella/luontaisen poistuman hyödyntäminen Kuoreveden yhtenäiskoulu / vl.1-6 Kuoreveden koulu Vuosiluokat POR. lv. 17- POR. lv. -19 1 2 17 14 14 17 14 4 5 6 7 8 9 22 26 15/16 14 22 24 26 POR. lv. 19-20 12 17 14 14 16/16 24 26 POR. lv. 20-21 25 17 14 21 16/16 24 POR. lv. 21-22 17 1 12 17 14 2 21 16/16 POR. lv. 22-2 12 17 25 17 22 2 21 POR. lv. 2-24 24 17 1 12 26 22 2 POR. Lv 24-25 22 12 17 25 22 26 22 POR. yhteensä 10 9 10 9 10 8 8 7 11
Lähtökohtia Perusopetusryhmien määrään vaikuttaminen Sarjaisuuden muuttaminen; oppilaiden uudelleen ryhmittely ryhmiä yhdistämällä Yhdysluokkarakenteen uudelleen ryhmittely Pienissä kouluissa vain osa vl. 1-6 luokista Kouluverkon sopeuttaminen Vuorokurssijärjestelmä Selvityksen toimenpiteet on kiinnitetty lukuvuoden 2019-2020 alkuun <- Pienemmissä kouluissa muutokset tulee tehdä lukuvuonna, joka päättyy parilliseen vuoteen eli esim. 2019-2020 <- vuorokurssijärjestelmässä lv. 20-2019 opiskellaan ylemmän vuosiluokan asioita esim. yhdysluokassa -4, opiskellaan nelosen oppisisällöt ja 19-20 alemman eli kolmosen oppisisällöt. -> Jos koulu lakkaa lv. 20-2019, alemman vuosiluokan sisällöt jäävät opiskelematta. 12
Tuntikehykseen vaikuttaminen Tuntikehys ilmaisee koulussa pidettävien oppituntien määrän viikossa. Koostuu yleisopetukseen, erityisopetukseen ja erityistehtäviin käytettävästä tuntimäärästä. Erityisopetuksen määrää ohjaa tuen tarve. Erityistehtäviä määrittää Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES). Erityistehtäviä ovat mm. luokanohjaajan tehtävät. Yleisopetukseen kohdennettuihin tunteihin on asetettu valtakunnallinen minimitaso (222); Paikallisella tasolla on ryhmien jakamista varten kohdennettu tunteja minimituntimäärän päälle; Jämsässä tuntijako 226 Jämsässä yleisopetuksen tuntikehys lv. 2017-20 yhteensä 2920,5 tuntia. Jos kehystä vähennettäisiin 5,5 % vähenisi Jämsän peruskouluissa annettava opetustuntien määrä viikossa 160 oppitunnilla. Esimerkiksi Koskenpään koululle on myönnetty minimituntimäärän päälle 12 tuntia yhdysluokkien jakamiseen. Ryhmiä on jaettu oman ikäluokan mukaisiin ryhmiin varsinkin alkuopetuksessa ja kielten opetuksessa. Leikkaus puolittaisi jakotuntien määrän. Tällöin vuosiluokkaopetus alkuopetuksessa ja kielten opetuksessa vähenisi ja opetusta annettaisiin aiempaa enemmän yhdysluokissa.
Lähtökohtia Esiopetuksen järjestämistapa esitetään yhdenmukaistettavaksi Länkipohjan ja Koskenpään varhaiskasvatuspalvelun järjestämistä varten ryhmäperhepäiväkoti muutetaan lastentarhanopettajavetoiseksi päiväkotiryhmäksi ja esiopetus osaksi varhaiskasvatusta. Rinnasteinen Juokslahden varhaiskasvastuspalveluun Muuta Varsinaisessa selvityksessä ryhmäkokoja yms.on tarkasteltu useamman lukuvuoden osalta. Selvityksessä esitetään erilaisia vaihtoehtoja 14
Juokslahden koulu Toimenpide Juokslahden koulu * Juokslahden 1-6 lk Vitikkalaan (69 oppilasta) * Juokslahden 1-6 lk Mäntykalliolle (66 oppilasta) * Juokslahden 1-6 lk Kaipolaan * Juokslahden 5-6 lk Vitikkalaan (20 oppilasta) * Juokslahden 5-6 lk Mäntykalliolle * Juokslahden 5-6 lk Kaipolaan * koululla yhdysluokat 1-2 ja -6 * Koulurakennuksen arvo (kirjanpito 1.12.2017) Vaikutus käyttötalouteen /v. -299 200-25 200 100-50 400 2 600-7 600 59 055 Huomioitavaa Toteuttaminen mahdollinen lv. 202-2024 Vitikkalan koulun tiloista johtuen. Ryhmäkoko - 2 oppilasta. Syntyy lisäryhmä 4.vuosiluokalle. Opetuksen järjestämisen kannalta toteuttaminen mahdollinen jo lv. 2021-2022. Syntyy lisäryhmä 2. vuosiluokalle. Samalla vältytään lisäopettajan rekrytoinnilta Juokslahden kouluun. Kuljetusten lisäkustannus 80 000 (sisältyy käyttötalouden vaikutuksiin). Toteuttaminen mahdollinen jo lv. 2019-2020. Ryhmäkoko 20-26 oppilasta. Uusi yhtenäiskoulu. Kuljetuskustannusten nousu huomattava (126 000. Sisältyy käyttötalouden vaikutuksiin). Totuttu 7-9 vl. koulu muuttuu. Ei todellinen vaihtoehto. Ei säästöjä henkilöstökuluissa; Kaipolan koulun sarjaisuus muuttuu. Toteuttaminen oppilasmäärien perusteella mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko 20-25 oppilasta. Vuosiluokat säilyvät nelisarjaisena. Vitikkalassa koettu tilanahtaus ongelma. Säilyttää vuosiluokkien 1-4 lähikoulupalvelun. Ei todellinen vaihtoehto. Kustannukset lisääntyvät. Kuljetuskustannusten nousu 96 000. Ei todellinen vaihtoehto. Kaipolan koulun sarjaisuus muuttuu. Ei todellinen vaihtoehto. Ryhmäkoko 28 oppilasta (1-2 lk) ja 8 (-6 lk)- Todellisuudessa lv. 19-20 Juokslahden koulu muuttuu neliopettajaiseksi alkuopetuksen yhdysluokan oppilasmäärän takia. 15
Koskenpään koulu Toimenpide Koskenpään koulu * ryhmäperhepäiväkodin muutos päiväkotiryhmäksi ja esiopetus osana päiväkotiryhmää; eskarilaisia 7. Vaikutus koko varhaiskasvatuksen osalta. * Koskenpään 1-6 lk Mäntykalliolle (47 oppilasta) * Koskenpään 5-6 lk Mäntykalliolle (19 oppilasta) * Koskenpään 1-6 lk ja Juokslahden 1-6 Mäntykalliolle (11 oppilasta) * koululla yhdysluokat 1- ja 4-6. Oppilasryhmät 1-; 15 oppilasta ja 4-6 lk; 25 oppilasta * Koulurakennuksen arvo (kirjanpito 1.12.2017) Vaikutus käyttötalouteen /v. 19 000-0 220-41 800-481 7-57 000 0 Huomioitavaa Toteuttaminen mahdollinen lv. 2019-2020. Jos koulu 2-opettajainen, niin ratkaisu tukee koulun toimintaa. Päiväkotiryhmä lastentarhaopettajajohtoinen; järjestely yhdenvertainen koko kaupungissa. Toteuttaminen oppilasmäärien perusteella mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko -24 oppilasta. Logistikon ja vanhempien arviot kuljetuskustannuksista eroavat toisistaan. Logistikon arvio 45 000. Vaatii lisäselvitystä. Toteuttaminen oppilasmäärien perusteella mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko 20-24 oppilasta. Vuosiluokat säilyvät kolmisarjaisina. Logistikon ja vanhempien arviot kuljetuskustannuksista eroavat toisistaan. Logistikon arvio 28 000. Vaatii lisäselvitystä. Säilyttää vuosiluokkien 1-4 lähikoulupalvelun. Toteuttaminen mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko 20-27 oppilasta. Tilapäinen lisäryhmä syntyy 1. vuosiluokalle. Logistikon arvio 170 000. Kuljetuskustannukset vaativat lisäselvitystä. Toteuttaminen mahdollinen lv. 2019-2020. Säilyttää lähipalvelun. Edellyttää esiopetuksen siirtoa varhaiskasvatukseen. Luo haasteita opetusjärjestelyihin. Säilyttää lähikoulupalvelun. Kokonaisvaikutus varhaiskasvatuksen ratkaisun kanssa 8 000. 16
Länkipohjan koulu Toimenpide Vaikutus käyttötalouteen /v. Länkipohjan koulu * ryhmäperhepäiväkodin muutos päiväkotiryhmäksi ja esiopetus osana -0 000 päiväkotiryhmää; eskarilaisia 6. Vaikutus koko varhaiskasvatuksen osalta. * Länkipohjan 1-6 lk - 140 Kuorevedelle (42 oppilasta) * Länkipohjan 5-6 lk -48 200 Kuorevedelle (17 oppilasta) * koululla yhdysluokat 1- ja 4-6. Oppilasryhmät 1-; 19 oppilasta ja 4-6 lk; 20 oppilasta. -57 000 * Koulurakennuksen arvo (kirjanpito 1.12.2017) 7 709 Huomioitavaa Toteutetaan lv. 20-2019. Jos koulu 2- opettajainen, niin ratkaisu tukee koulun toimintaa. Päiväkotiryhmä lastentarhaopettajajohtoinen; järjestely yhdenvertainen koko kaupungissa. Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko -26 oppilasta. Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmäkoko 21-2 oppilasta. Mahdollinen lv. 2019-2020. Edellyttää esiopetuksen siirtoa varhaiskasvatukseen. Luo haasteita opetusjärjestelyihin. Säilyttää lähikoulupalvelun. Kokonaisvaikutus varhaiskasvatuksen ratkaisun kanssa 87 000. 17
Kaipolan koulu * perusopetusryhmien yhdstäminen (1 ryhmä) Paunun koulu * perusopetusryhmien yhdistäminen (1 ryhmä) Vaihtoehtoisia säästömahdollisuuksia Toimenpide Vaikutus käyttötalouteen /v. Huomioitavaa Mäntykallion koulu * perusopetusryhmien yhdistäminen (2 ryhmää) -114 000 Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmien yhdistämisen jälkeen ryhmäkoko. luokalla 26,5 oppilasta ja 5. luokalla 26,5 oppilasta. Vitikkalan koulu * perusopetusryhmien yhdistäminen (1 ryhmä) -57 000-57 000-55 000 Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmien yhdistämisen jälkeen ryhmäkoko 2. luokalla 27 oppilasta. Huomioitu starttiluokalta siirtyvät. Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmien yhdistämisen jälkeen ryhmäkoko 2. luokalla 25 oppilasta. Mahdollinen lv. 2019-2020. Ryhmien yhdistämisen jälkeen ryhmäkoko 7. luokalla 25 oppilasta. Johtaa liikuntapainotteisen luokan toiminnan lakkauttamiseen.
Vaihtoehtoisia säästömahdollisuuksia Toimenpide Vaikutus käyttötalouteen /v. Huomioitavaa Tuntikehyksen pienentäminen Tuntileikkaus vastaa 6 luokanopettajan -42 000 opetusvelvollisuutta. Tuntikehyksen leikkauksen toteutus/kohdentaminen vaatii suunnittelua ja harkintaa. Ei voida suositella yksinomaan tämän keinon käyttöä. Valinnaisaineiden ryhmärajan nostaminen Iltapäivätoiminnan lakkauttaminen -25 000-5 000-25 000 Oppilaiden valinnanmahdollisuudet kapenevat. Vuosiluokkien 7.-9. koulujen koosta johtuen valinnaisaineryhmien perustamisen minimioppilasmäärä tulee asettaa ikäluokan kokoon suhteutettuna, jotta kohtuullinen yhdenvertaisuus valintojen toteutumisessa todentuu. Ei kohdenneta B2 -kieleen. Ei lakisääteinen palvelu; palvelun piirissä noin 140 lasta. Vaikutukset perheiden arkeen. Lakkauttaminen johtaa osalla ohjaajista työajan osa-aikaistamiseen. Valinnaisen A2 -kielen lakkauttaminen -10 500 Mahdollinen lv. 2019-2020. Opinnot aloittaneiden opiskelu turvattava kuitenkin perusopetuksen päättymiseen asti. Jämsän kaupunki on mukana toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiskokeilussa, jossa pyritään laajentamaan kielitarjontaa. A2 - kielen lopettaminen ristiriidassa kokeilun kanssa. Paunun liikuntapainotteisen luokan lakkauttaminen -500-5 500 Mahdollinen lv. 2019-2020. Säästön myötä Paunun koulusta katoaisi paljon toiminnallisuutta ja yrittäjähenkisyyttä. Oppilaat ovat suunnitelleet ja järjestäneet koulussa erilaista liikunnallista toimintaa. 19
Yhteenveto /perusopetus Lukuisia vaihtoehtoja, joita mahdollisuus myös yhdistellä Jos kouluverkko on nykyinen, säästöjä ei voida kohdentaa pelkästään isompiin yksiköihin vaan kohdennusta tulee tehdä myös pienempiin kouluihin. Opetusryhmien kokoa kasvattavien toimenpiteiden tekeminen kerralla -> kaupunki menettää ko. lukuvuonna koulutukselliseen tasa-arvoon kohdennetun avustuksen, mutta seuraavalle lukuvuodelle avustusta on jo mahdollista hakea. Avustuksen suuruus on vaihdellut lukuvuosittain 105.000-160.000 ; edellyttää kaupungin omarahoitusosuutta 0 %. Oppilasmääräkehityksen ja taloustilanteen ollessa kuvatun kaltainen perusopetusta koskeva talouden sopeuttaminen tulee harkita ulotettavaksi useammalle lukuvuodelle 20
Jämsän kirjastolaitos yhteensä Kirjastojen suoritteet 2012-2017 yhteensä Kirjaston henkilötyövuodet 2012 201 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Lainat 295 268 668 04 848 244 222 280 497 259 54-12 % Vrt. lainauksen kehitys valtakunnallisesti 2012-2016: - 7,9% Lainausten määrä on Jämsän eri toimipisteissä vähentynyt 8,9-7 % Jämsän kirjastolaitos yhteensä Kävijät 126 712 107 91 11 20 88 68 102 820 91 264-28 % Vrt. kävijämäärän kehitys valtakunnallisesti 2012-2016: - 7,2% Kaupungin asukasmäärän väheneminen -> kävijämäärän väheneminen Kävijöiden määrä on Jämsän eri toimipisteissä vähentynyt 15,5-54,5% Kirjaston henkilötyövuodet 12; määräaikaisuus päättyy v. 20 aikana; määräaikaisuus päättyminen hyödynnetään 21
Kirjastojen suoritteet 2012-2017 2012 201 2014 2015 2016 2017 Muutos 2012-2017 Pääkirjasto Lainat 208 546 192 150 22 15 172 979 206 87 9 956-8,9 % Kävijät 77 097 67 14 74 942 56 81 68 920 65 15-15,5 % Kirjastoauto Lainat 1 899 28 457 2 768 27 90 28 498 27 424-14 % Kävijät 19 845 1 992 14 945 12 768 12 915 11 050-44, % Kuoreveden kirjasto Lainat 1 27 27 621 1 57 27 04 29 799 27 44-12,4 % Kävijät 17 19 1 112 12 792 1 750 14 750 7 670-55,4 % Länkipohjan kirjasto Lainat 2 66 20 440 17 228 16 06 15 81 14 720-7 % Kävijät 12 577 1 51 10 641 5 79 6 25 7 409-41,1 % 22
Lainanneet asiakkaat eri toimipisteissä 2012-2017 2012 201 2014 2015 2016 2017 Muutos % 2012-2017 Pääkirjasto 4 748 919 4 577 4 08 774 785-20, (Jämsänkosken kirjasto) 1 916 1 49 699 - - - Kirjastoauto 864 664 914 1 215 879 80-7,1 Kuoreveden kirjasto Länkipohjan kirjasto 675 56 604 558 544 510-24,4 478 411 24 295 287 287-40,0 Yhteensä 8 681 7 02 7 1 6 151 5 484 585-8,0 V. 2015 kirjastoautossa oli runsaasti uusia lainaajia, koska pääkirjasto oli muuton vuoksi suljettuna 2,5 kk. Asukasmäärän väheneminen -> vaikutus lainanneiden asiakkaiden määrään 2
Lähtökohta selvitykselle Yksi henkilötyövuosi vähenee Tämä vaikuttaa pääkirjaston aukioloon -> kaksi (2) ilta-aukioloa poistuu Mikäli kirjastoverkon nykyrakenteella jatketaan nykyisin aukioloajoin > pääkirjaston aukioloajat vähenevät edelleen arvio lauantai-aukiolo poistuu ja edelleen yksi (1) ilta-aukiolo poistuu Uusi pääkirjasto käyttöön 2020 > palvelukysynnän kasvu <- lainojen ja kävijöiden arvioidaan kasvavan 20-0 % ja vakiintuvan tälle tasolle Kaupunkilaisten odotukset pääkirjaston laajoille aukioloille huolimatta omatoimikirjastomahdollisuudesta Tehty vaihtoehtoja, joilla pääkirjaston aukioloajan lisävähenemistä voidaan minimoida Lisäksi toimintatapojen uudistamista tehtävä, esim. aineiston hankinta valmiiksi muovitettuna 24
Omatoimikirjasto vapaaehtoistyön vaihtoehtona = asiakas kirjautuu kirjastokortilla + pinkoodilla sisään kirjastoon, lainaa ja palauttaa automaatilla Perustamiskustannukset arviolta 5 000 silloin kun on hankittava sähkölukitus, hävikinesto, kameravalvonta ja kirjautumis- ja kuulutustekniikka Vuosikustannukset n. 2000 Mikäli tarjolla vain omatoimiaikaa, on virkailijan käytävä järjestelytöissä vähintään 1 krt/vko (aineiston hyllytys ja muu järjestely, aineiston kuljetus) Chat-palvelu käyttöön? = asiakas voi saada pääkirjaston aukioloaikana neuvontaa etäyhteydellä Omatoimikirjastovaihtoehtoa on tarpeen tarkastella pitkällä aikajänteellä (10 v.) 25
Vaihtoehtojen vaikutukset, arvio KUOREVESI Kertakustannukset Vapaaehtoistyö + virkailijatyötä 1 pv/vko Omatoimikirjastona Säästö vuositasolla alkaen 20 (7 kk) - 21 000 (0,6 htv) 5 000 1 500 (= 0,6 htv vähennettynä omatoimikirjaston ylläpito- ja siivouskustannuksilla) Lyhyt kuvaus vaikutuksista Vaikutus Kuoreveden aukioloon ja pääkirjaston aukioloon Virkailijan avoinna pitämä aukioloaika vähenee riippuen kokonaisratkaisusta Asiantuntijapalvelun heikkeneminen Kuorevedellä Lähipalvelu mutta heikentyneenä Vaikutus pääkirjaston aukioloon Asiakkaille avoinna laajasti kuitenkin lähipalveluna Asiantuntijapalvelu chatyhteydellä Vaatii asiakkailta uuden toimintatavan omaksumisen Kirjastovirkailija käy sisätöissä Aikajänne tulevaisuuteen riittävä 26
Vaihtoehtojen vaikutukset arvio, jatk. Länkipohja Kertakustannukset Säilyvät kustannukset Säästö vuositasolla alkaen 20 (7 kk) Lyhyt kuvaus vaikutuksista Kirjastoautopalveluna - Rakennuksen tulevaisuudesta riippuen kylmänä 5.000- peruslämmöllä 10.000 + kertaluonteinen alaskirjaus 20.000 46 000 (0,4 htv sekä itc-kulut, aineisto, vuokrat) Peruspalvelu saatavilla asiantuntijatyönä Kiinteä toimipiste poistuu Rakennus myyntiin, mikäli ei muuta käyttöä Kirjastoauton reittimuutokset muualla Omatoimikirjastona 5 000 7 500 (0,4 htv ylläpito ja siivous) Vaikutus pääkirjaston aukioloon Asiakkaille avoinna laajasti kuitenkin lähipalveluna Asiantuntijapalvelu chatyhteydellä Vaatii asiakkailta uuden toimintatavan omaksumisen Kirjastovirkailija käy sisätöissä Omatoimikirjaston kertahankinnat - saavutettava säästö omatoimikirjaston aikajänne? Vapaaehtoistyönä koululla; 2 tai kerroksessa 10 000 (muutos - ja muuttokulut) Rakennuksen tulevaisuudesta riippuen kylmänä 5.000- peruslämmöllä 10.000 + kertaluonteinen 14 000 (0,4 htv) Lisäksi kirjastokiinteistön ylläpitokustannuksia vähemmän Tehostaa koulun tilojen käyttöä / ylläpitokustannuksiin uusi jakaja Rakenteiden kantavuus? <- Rakennepiirustuksia ei ole Saavutettavuuden heikkeneminen (kaidehissi) 27 Vaikutus pääkirjaston aukioloon
Liikuntapaikkojen hoito ja avustukset -10 % Mitä lisäinfo yhteensä Liikuntapaikkojen hoitaminen Jakautuen v. 20 ( -45 000) ja v. 2019 (- 10.000) Henkilöstösäästöt -19.000; lisätään työllistämistukiperusteisia ja luontainen poistuma (osa-aikaeläke). - 55 000 Kaksi uimarantaa esitetään lakkautettavaksi 1.6.20; - 4.000. Jaatilanjärvi ja Järvensivu Reitistöjen valaistuksen uusiminen led-valot; - 4.500 Moottorikelkan hankinnasta luopuminen; - 10.000. Myöhemmin, jos hankinta ajankohtainen, mahduttava leikattuun kalustomäärärahaan Juustohöyläys, -10.000 Jämsänjokilaakson jäähallin ja Jämsänkosken tekojääratayhtiön avustusten leikkaus; linjassa muiden avustusten leikkausten kanssa; Kaup.hall. 26..20-15 000 28
Tilat Särkijärven kuntotalo myyntiin vuoden 2019 aikana Ylläpitokustannukset 40 000 ; tulot 5 000 /v 2016 WSP Finland Oy:n tekemä kuntotutkimus korjausaste on 97,9%. Uusimistarpeet: ilmanvaihto, vesikatto ja talotekniikka. Jos peruskorjaus, alapohja- ja seinärakenteet korjaukseen pikaisesti. Rakennuksen uudishinta 1,1 meur Varattuja vuoroja 4 tuntia viikossa Kaupungin yksityisillä kuntokeskuksilla salikapasiteettia Korvaavat tilat kaupungin omaan käyttöön voidaan vuokrata yksityisten toimijoiden tiloista Järjestöt hakevat vuorot kaupungin tiloista tai yksityisten toimijoiden tiloista. Latukonehalli Vuokratiloihin Myllymäkeen; vuosivuokra 7.200 /vuosi ja paloseinän rakentaminen (6.000-8.000 e) Investointi 80 000 e; ylläpitokustannukset sisältäen poistot (10 vuotta) 12 000 Jämsän liikuntahalli Rakennuksen käyttökustannukset 55 000 Rakennus on vuodelta 1974, eikä sitä ole peruskorjattu. Ei kuntotutkimusta Käyttöikää 5-10 vuotta; jatketaan käyttöä, mutta ei peruskorjata Arkipäivävuoroja 0 tuntia viikossa ja muina aikoina 6 tuntia. Perusopetuksen oppilasmäärä vähenee ydinkeskustassa lähes 200 oppilaalla lv. 2024-2025 mennessä, joten liikuntahallin opetuskäyttöön sillä on vaikutuksensa. Liikuntahallin kamppailulajitilojen käytöstä vanhalla lukiolla luovutaan 1.6.2019 alkaen. Kamppailulajitiloja ylläpito edellyttää koko vanhan lukion ylläpitoa; kustannukset 6 000 vuosi Kaupunki voi avustaa kamppailulajiyhdistyksiä korvaavien tilojen löytämisessä sekä tilojen vuotuisissa ylläpitokustannuksissa Judosali opetuskäytössä 25 tuntia viikko ja nyrkkeilysali 14 tuntia viikko; harrastajien käyttö 14 tuntia viikko. Liikunnan opetus sopeutetaan muihin olemassa oleviin tiloihin sekä liikuntapaikkoihin; Jokivarren 29 liikuntasalin käyttöä voidaan lisätä.
Eräät ulkoliikuntakohteet ja organisatorinen muutos Wanhan Witosen reitti Kokonaispituus on 75 km; vaatii kunnostusta (opasteet, rakenteet, taukopaikat) Hankkeistaminen edellyttää kirjallisia väh. 10 vuoden maankäyttösopimuksia ja nämä tullaan tekemään yhdyskuntatoimessa. Hankkeistaminen, hankkeen hallintointi ja hankkeen vetäminen työllistämisen työnjohdolle -> kunnostus ja ylläpito jatkossa työllistämiskohteena. Alustava kustannusarvio on noin 60 000, josta Jämsän osuus 55 000 ; arvioidun avustuksen jälkeen kaupungin osuus netto 17 000 ; Työllistämistukiperusteisia osuuksia ei voi sisällyttää avustukseen. Työryhmä esittää, että kaupunginhallitus tekee asiasta aikanaan ratkaisunsa elinvoimaperusteista käsin Patalahden uimalan kiinteistön (2-410-16-8) myynti Patalahden uimalan uimaranta lakkautettiin vuonna 2008. Myytäväksi esitetty kiinteistöala on 0,96 hehtaarin suuruinen ja sisältää huonokuntoisen saunarakennuksen ja sähköliittymän. Kiinteistön myynnin tuloarvio tehdään myöhemmin; ei merkittävä Ulkoliikuntapaikkojen hoidon organisatoriset järjestelyt ulkoliikuntapaikkojen hallinnointi ja hoito siirretään kokonaisuudessaan yhdyskuntatoimialalle vuoden 2019 alusta Vallan ja vastuiden myötä myös kustannukset siirtyvät kokonaisuudessaan yhdyskuntatoimelle ja sisäistä kulua /sisäistä laskua toimialojen välille ei enää muodostu eikä Sivistystoimialan ja yhdyskuntatoimialan väliset yhteistyötavat tulee sopia erikseen. Palvelutarpeen määrittelyssä sivistyslautakunnalta pyydetään lausunto. 0
Miten tästä eteenpäin? Selvitykset nähtävillä 20-27.4 klo 14 saakka kaupungin kotisivuilla ja kirjastossa Aineisto on myös mahdollista saada 20.4.20 alkaen Jämsän kaupungin neuvonnasta, os. Keskuskatu 8, 42100 Jämsä, jolloin aineistosta peritään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen maksu. Sivistystoimialan selvityksistä varataan mahdollisuus jättää kirjalliset mielipiteet osoitettuna Jämsän kaupungille. Ne tulee toimittaa 27.4.20 klo 14 mennessä sähköpostitse os. kirjaamo@jamsa.fi tai postitse Jämsän kaupunki, kirjaamo, Keskuskatu 8, 42100 Jämsä. Sivistyslautakunta käsittelee selvityksiä toukokuun kokouksessaan Kaupunginhallitus kokouksessaan 4.6. Kaupunginvaltuusto kokouksessaan 11.6. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviomuutoksista / määrärahoista Kaupunginvaltuustolla on toimivalta päättää kirjaston lakkauttamisesta ja / tai sen muuttamisesta muuksi palvelupaikaksi (=omatoimikirjasto) Kaupunginvaltuusto päättää koulun perustamisesta ja/tai lakkauttamisesta 1
Kouluverkkoselvitys; miten tästä eteenpäin? Päälinjat päätöksenteossa voidaan hahmottaa seuraavasti: Kouluverkkoselvityksestä päättäminen voi johtaa ratkaisuun, jossa kouluverkkoa päätetään sopeuttaa tai ei päätetä sopeuttaa. Jos kouluverkkoa päätetään sopeuttaa, tulee kirjata, mitä kouluja päätös koskee ja mihin lukuvuoteen sopeuttaminen kiinnitetään. Kouluverkkoselvityksestä päättäminen ei siten lakkauta koulua, vaan se voi johtaa ko. koulun lakkauttamisprosessin käynnistämiseen. Kouluverkkoselvitys antaa siihen riittävät tiedot. Koulun lakkauttamisprosessissa selvitetään päätöksentekoa varten kutakin koulua koskevia asioita, joita ovat mm. opetusjärjestelyt esim. oppilasryhmittely oletetussa koulun lakkauttamisajankohdassa, henkilöstön sijoittuminen, koulukuljetukset, koulun irtaimisto, talousvaikutukset, koulukiinteistön jatkokäyttö jne. Päätösvaltaa käyttäessään kaupunginvaltuustolla on kuitenkin laaja harkintavalta päätöksen sisällön suhteen. Siihen vaikuttavat mm. rahoitukseen ja väestökehitykseen perustuvat kaupunginvaltuuston linjaukset kokonaistaloudesta. 2