Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL T Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön euron suuruisesta laina-anomuksesta seuraavan lausunnon: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on hakenut Helsingin kaupungilta koulusopimuksen 6 kohdan perusteella enintään euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiöllä on tällä hetkellä Helsingin kaupungin myöntämiä korottomia ja lyhennysvapaita lainoja yhteensä euroa, johon lainamäärään ei sisälly kaupunginhallituksen myöntämän euron suuruisen lainan vielä nostamaton euron suuruinen osuus. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen ( /1766) 26 mukaan mm. perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia. Näin ollen tätä pienemmät perusparantamishankkeet luetaan valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä käyttökustannuksiksi, joihin koulu saa valtion ja kunnan rahoitusta perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaisina kotikuntakorvauksina ja lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisena

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) yksikköhintarahoituksena. Kunnossapito- ja korjaushankkeet kuuluvat kokonaisuudessaan käyttötalouteen. Lainahakemuksen perusteluna olevat rakennushankkeet ovat pääosin kunnossapito- ja korjaushankkeita. Joka tapauksessa hankkeiden kustannukset jäävät huomattavasti alle euron. Näin ollen lainahakemuksen perusteena olevia hankkeita ei voida pitää sellaisena yksityiskoulusopimuksen 6 :ssä tarkoitettuna perusparantamisena tai uudisrakentamisena, joihin tulisi hakea kaupungin lainaa. Kysymys ei myöskään ole koulun ennalta arvaamattomista menoista. Opetuslautakunnassa käsiteltävänä olevan yksityiskoulusopimuksen mukaisen vuoden 2012 kaupungin korvauksen tarkistamislaskelman mukaan Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä saa perusopetukseen helsinkiläisten oppilaiden osalta valtion kautta opetusviraston maksettavia edellä mainittuja käyttötalouden kotikuntakorvauksia noin euroa enemmän, kuin mitä Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehty sopimus edellyttäisi. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perusopetuksen helsinkiläisten oppilaiden osuus 45,98 % anotusta lainamäärästä on ,50 euroa. Helsingin kaupungin sopimuskorvauksen perusteena olevat kustannukset määrätään soveltamalla Helsingin kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteita Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun. Näin ollen laina-anomuksen mahdollisen hylkäämisen jälkeenkin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun vuoden 2012 rahoitus perusopetuksen osalta säilyy kaupungin peruskoulujen rahoitusta parempana. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehdyssä sopimuksessa on sovittu periaate, että sopimuksen tarkoituksena on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Lainan myöntämättä jättäminen ei ole ristiriidassa yksityiskoulusopimuksen kanssa, koska silloinkin edellä esitetyn mukaisesti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua käyvällä Helsingissä asuvalla lapsella on paremmat edellytykset julkisen rahoituksen osalta kuin kaupungin peruskoulua käyvällä lapsella. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Elina Hurmekoski, taloussihteeri, puhelin: elina.hurmekoski(a)hel.fi Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Liitteet Otteet 1 laina-anomus Ote Koulu Opetusvirasto Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön euron suuruisesta laina-anomuksesta seuraavan lausunnon: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on hakenut Helsingin kaupungilta koulusopimuksen 6 kohdan perusteella enintään euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiöllä on tällä hetkellä Helsingin kaupungin myöntämiä korottomia ja lyhennysvapaita lainoja yhteensä euroa, johon lainamäärään ei sisälly kaupunginhallituksen myöntämän euron suuruisen lainan vielä nostamaton euron suuruinen osuus. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen ( /1766) 26 mukaan mm. perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia. Näin ollen tätä pienemmät perusparantamishankkeet luetaan valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä käyttökustannuksiksi,

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Esittelijä joihin koulu saa valtion ja kunnan rahoitusta perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaisina kotikuntakorvauksina ja lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisena yksikköhintarahoituksena. Kunnossapito- ja korjaushankkeet kuuluvat kokonaisuudessaan käyttötalouteen. Lainahakemuksen perusteluna olevat rakennushankkeet ovat pääosin kunnossapito- ja korjaushankkeita. Joka tapauksessa hankkeiden kustannukset jäävät huomattavasti alle euron. Näin ollen lainahakemuksen perusteena olevia hankkeita ei voida pitää sellaisena yksityiskoulusopimuksen 6 :ssä tarkoitettuna perusparantamisena tai uudisrakentamisena, joihin tulisi hakea kaupungin lainaa. Kysymys ei myöskään ole koulun ennalta arvaamattomista menoista. Opetuslautakunnassa käsiteltävänä olevan yksityiskoulusopimuksen mukaisen vuoden 2012 kaupungin korvauksen tarkistamislaskelman mukaan Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ylläpitäjä saa perusopetukseen helsinkiläisten oppilaiden osalta valtion kautta opetusviraston maksettavia edellä mainittuja käyttötalouden kotikuntakorvauksia noin euroa enemmän, kuin mitä Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehty sopimus edellyttäisi. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perusopetuksen helsinkiläisten oppilaiden osuus 45,98 % anotusta lainamäärästä on ,50 euroa. Helsingin kaupungin sopimuskorvauksen perusteena olevat kustannukset määrätään soveltamalla Helsingin kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteita Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun. Näin ollen laina-anomuksen mahdollisen hylkäämisen jälkeenkin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun vuoden 2012 rahoitus perusopetuksen osalta säilyy kaupungin peruskoulujen rahoitusta parempana. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän kesken tehdyssä sopimuksessa on sovittu periaate, että sopimuksen tarkoituksena on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Lainan myöntämättä jättäminen ei ole ristiriidassa yksityiskoulusopimuksen kanssa, koska silloinkin edellä esitetyn mukaisesti Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua käyvällä Helsingissä asuvalla lapsella on paremmat edellytykset julkisen rahoituksen osalta kuin kaupungin peruskoulua käyvällä lapsella.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) a on pyydetty antamaan kaupunginhallitukselle lausunto Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön kaupungin kirjaamoon saapuneeksi kirjatusta lainahakemuksesta. Yhtiö anoo enintään euron lainaa koulukiinteistössä vuoden 2012 aikana tehtäviin perusparannuksiin. Anottava lainasumma muodostuu hankkeiden kustannuksista seuraavasti: 1. Sähkökeskuksien + sähköistyksen / valaistuksen väyläohjauksen /logiikkapiirien uusiminen, vaihe Ulkobetonirakenteiden terästen paikkakorjaukset ja suojakäsittely (R1 ja R2 luokkien edustan terassi ) Lämmitysjärjestelmän perusparannukset mm. perussäätö ja termostaattipatteriventtiilien uusiminen Rakennusten kuntokartoitus (lvisa + hissi) Piha-aitojen peruskorjaus / uusien rakentaminen, vaihe Liikuntasalin väliverhojen uusiminen Yhteensä Hankkeet on perusteltu lainahakemuksen liitteessä A. Esittelijä toteaa töiden olevan pääosin korjauksia ja uusimisia tai muuta kunnossapitoa, jotka kuuluvat käyttötalouteen. Töihin mahdollisesti sisältyvät perusparannusluonteiset osiot jäävät myös kustannuksiltaan niin pieniksi, että ne kuuluvat valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä myös käyttötalouteen. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 6 kohdassa on sovittu, että jos yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee ennalta arvaamattomiin opetustoimen menoihin, perusparantamiseen tai uudisrakentamiseen lainaa, sitä on ensisijaisesti haettava kaupungilta. Sopimus ei kuitenkaan velvoita kaupunkia lainaa antamaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole myöskään sovittu kaupungin mahdollisesti antaman lainan korottomuudesta eikä vapauttamisesta lainan lyhentämisestä. Kaupungin lainoihin on annettava kiinnitysvakuudet. Muista rahoituslähteistä otettaviin pitkäaikaisiin lainoihin on saatava kaupungin lupa ja lyhytaikaisia luottoja saa olla enintään viisi prosenttia kunkin kalenterivuoden talousarvion loppusummasta. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimii Helsingin kaupungin vuokraamalla m²:n suuruisella tontilla, josta kaupunki ei peri vuokraa. Koulun ylläpitäjän rakennusten arvo taseessa on ,86 euroa. Taseessa Suomalaisen Yhteiskoulun

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Esittelijä Osakeyhtiön rahat ja pankkisaamiset ovat ,44 euroa ja lyhytaikainen velka ,19 euroa. Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa on vuonna 2012 perusopetuksen vuosiluokilla 3-9 yhteensä keskimäärin 709,0 oppilasta ja lukiossa 440,5 oppilasta. Helsinkiläisten osuus koulun koko oppilasmäärässä on 72,33 %. Helsinkiläisten peruskoululaisten osuus koulun koko oppilasmäärästä on 45,98 %, joten niiden osuus anotusta lainasummasta on ,50 euroa. Koulun ylläpitäjä saa vuonna 2012 perusopetukseen peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukaista kotikuntakorvausrahoitusta sekä lukiokoulutukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaista yksikköhintarahoitusta oppilasmäärien perusteella. Tällöin käyttötalouteen katsotaan kuuluviksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen ( /1766) 26 :n mukaan myös sellaiset perustamishankkeet, joiden arvioidut arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat alle euroa. Helsingin kaupungin ja koulun ylläpitäjän sopimuksessa sovittua lisäkorvausta ei vuonna 2012 makseta, koska koulun valtion kautta kotikuntakorvauksina perusopetukseen saamat tulot ovat opetuslautakunnassa käsiteltävänä olevan sopimuskorvausten tarkistuslaskelmien mukaan noin euroa suuremmat kuin mitä yksityiskoulusopimuksen eli kaupungin peruskoulujen budjetointiperiaatteiden mukaan kuuluisi. Yksityiskoulusopimuksen 2 kohdassa sopimuksen tarkoitus on sovittu mm: Sopijapuolten tarkoituksena on turvata Helsingissä asuvien oppivelvollisuusikäisten mahdollisuudet saada laadukasta perusopetusta riippumatta siitä, käykö oppilas kaupungin koulua vai yksityistä sopimuskoulua. Lisäksi sopimuksen tarkoitus on turvata yksityistä sopimuskoulua käyvälle Helsingissä asuvalle oppilaalle julkisen rahoituksen osalta yhdenvertaiset edellytykset suhteessa kaupungin koulua käyvään oppilaaseen. Esittelijän mielestä lainan myöntämättä jättäminen ei ole kaupungin ja koulun ylläpitäjän tekemän sopimuksen 2 ja 6 kohtien vastaista. Kouluille myönnettävien lainojen määrärahat on varattu kaupungin talousarviossa tilille kaupunginhallituksen käytettäväksi, joten kysymyksessä ei ole opetuslautakunnan vastuulla ja päätettävissä oleva määräraha.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Lisätiedot Elina Hurmekoski, taloussihteeri, puhelin: elina.hurmekoski(a)hel.fi Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 laina-anomus Otteet Ote Koulu Opetusvirasto Otteen liitteet Esitysteksti