KAAVASELOSTUS Ylikylänkoulu

Asemakaavan muutos ja tonttijako 13. kaupunginosan korttelit 28, 30 ja korttelin 20 tontti 4 sekä katu-, virkistys- ja eritysalueet Ylikylän koulu KAAVASELOSTUS Ylikylänkoulu Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. Kaupunginhallitus 28.5.2018, 232

2

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja tonttijako Rovaniemen kaupunki 13. kaupunginosan korttelit 28, 30 ja korttelin 20 tontti 4 sekä katu-, virkistys- ja eritysalueet, Ylikylän koulu laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Sipi Hintsanen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-3226 282 Tekninen lautakunta 31.10.2017, 143 Vireilletulosta ilm. päivämäärä 10.11.2017 Vireilletulovaiheen kuuleminen 15.-29.11.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 1.-14.2.2018 Tekninen lautakunta 22.5.2018, 83 Kaupunginhallitus 28.5.2018, 232 Julkisesti nähtävillä 14.6.-26.7.2018 Kaupunginhallitus xx.xx.2018, Kaupunginvaltuusto xx.xx.2018, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 13. kaupunginosassa Ylikyläntien varrella. Alue rajoittuu koilisessa Ylikyläntiehen ja lounaassa Pihkaporintiehen. Luoteessa alue rajautuu energiahuollon piiriin kuuluvaan sähkölinjaan ja kaakossa rivitalojen sekä muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimeä 13. kaupunginosan korttelit 28, 30 ja korttelin 20 tontti 4 sekä katu-, virkistys- ja eritysalueet - Ylikylän koulu. Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia maankäytön vaihtoehtoja alueella jo toimivien koulun ja päiväkodin laajentumistarpeen tyydyttämiseksi. Samalla tutkitaan urheilukenttäalueen uudelleen järjestelytarvetta sekä mahdollisuutta sijoittaa alueelle uusi asuntokortteli. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio mahdollisimman hyvin alueen ominaispiirteet, luo turvallisen sekä viihtyisän päiväkoti- ja kouluympäristön ja joka liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen erityisesti liikenneratkaisun sekä vihervyöhykkeiden osalta. 3

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja tonttijako... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 8 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 10 4

5 Asemakaavan tavoitteet... 10 5.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet... 10 5.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 10 5.3 Tilaliikelaitoksen laatimat tontinkäyttöluonnokset... 12 5.4 Kaavoitusosaston laatimat tontinkäyttöluonnokset... 13 5.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset... 14 5.5.1 Kaavaluonnosten vaikutusten selvittäminen ja arviointi... 16 5.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 20 5.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen... 20 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 6.1 Kaavan rakenne... 20 6.1.1 Mitoitus... 21 6.1.2 Palvelut... 22 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 6.3 Aluevaraukset... 22 6.3.1 Korttelialueet... 22 6.3.2 Muut alueet... 22 6.4 Kaavan vaikutukset... 22 6.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 23 6.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 23 6.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 23 6.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 23 6.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset... 25 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 26 7.2 Nimistö... 26 7.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 5

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Asemakaavan seurantalomake Voimassa oleva asemakaava Asemakaavaehdotus Asemakaavamerkinnät ja -määräykset_2018 Vuorovaikutuslomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, erillisenä liitteenä 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2017 aikana. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa 31.10.2017, 143. Asemakaavan vireilletulo kuulutettiin 10.11.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.-29.11.2017. Kuulemisen aikana ei saatu yhtään lausuntoa. Valmisteluvaiheen nähtävillä olo kuulutettiin Lapin Kansassa 31.1.2018: asemakaavaluonnokset ovat julkisesti nähtävillä 1.-14.2.2018. Nähtävillä olen aikana saatiin yksi kirjallinen mielipide. Tekninen lautakunta xx.x.2018 ja kaupunginhallitus x.x.2018 ovat käsitelleet kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan xx.x.2018 julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa xx.x.2018 sekä kirjeitse alueen osallisille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan seurauksena muodostetaan uusi kortteli, joka koostuu nykyisitä kortteleista 28, 30 sekä siihen liitettävästä korttelin 20 tontista 4. Syntyvään kortteleihin osoitetaan asemakaavan muutoksella opetus- ja sosiaalitointa palveleva korttelialue (YO), energiahuollon korttelialue (EN) sekä urheilu- ja liikuntatoimen käyttöön tuleva urheilukenttäalue (VU). 6

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on tasainen lukuun ottamatta sen keskellä olevaa pientä koulun piha-alueeseen kuuluva keinotekoista maakumparetta. 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Korttelin 20 tontilla 3 kasvaa havupuumetsikkö. Muu osa alueesta on joko nurmi-, hiekka- tai asvalttipintaista piha-aluetta, jossa kasvaa harva sekapuumetsikkö. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue muodostuu kahdesta korttelista joista toisella sijaitsee Ylikylän koulun kaksi rakennusta, jotka ovat vuodelta 1957 ja 1975 ja toisella kaksi päiväkotirakennusta sekä yhdestä kiinteistön määräalasta, jolla sijaitsee vuonna 1946 valmistunut jälleenrakennuskauden omakotitalo ja sen piharakennus. Korttelialueen poikki kulkee kaukolämpö- ja vesilinja. Suunnittelualueen lähiympäristö Alueen luoteisreunalla kulkee 110 kv sähkölinja ja sen koillisreuna rajautuu Ylikyläntiehen. Koulukorttelin länsinurkka rajoittuu asuntokortteliin, joka koostuu yhteensä neljästä rivitalosta. Kaakkoisreunaa rajaavalle rivitalotontille ei ainakaan vielä ole kaavan sallimaa lisärakentamista toteutettu. Liikenne Alue rajoittuu koilisessa Ylikyläntiehen ja lounaassa Pihkaporintiehen. Koulu- ja päiväkotikorttelin kaikki ajoneuvoliikenne ohjataan Ylikyläntieltä; ts. Pihkaporintie rauhoitetaan kokonaan alueen asukkaiden käyttöön. Lounaasta Kittiläntien ja luoteesta voimalinjan alittavilta kevyenliikenteen väyliltä on ajoyhteys kouluja päiväkotikortteliin. Myös Ylikyläntietä myötäilevältä kevyenliikenteen väylältä on pääsy kortteliin. Kevyenliikenteen yhteydet niin Vennivaaran, Ratantaustan, Korkalovaaran kuin Ylikylänkin alueelta ovat sujuvat. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen kaupungin omistuksessa pl. energiahuollon (EN) alue, joka muodostaa rasitteen lukuisien eri maanomistajien maille. 7

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Yleiskaava Suunnittelualue ei ole osa oikeusvaikutteista Rovaniemen yleiskaava 2015. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: VU eli urheilu- ja virkistyspalvelualueen kaava on vuodelta 2003. YO- ja YS-kortteleiden kaava on vuodelta 1987. YO-korttelin rakennusoikeusmäärä on 4500 kem 2 ja YS-korttelin 4000 kem 2 ;yhteensä 8500 kem 2 (kerrosneliömetriä). Lisäksi alueeseen kuuluu kaupungin omistukseen siirtynyt tontti, jolla käyttötarkoitusmerkintä on AR (rivi- ja muut kytketyt asuinrakennukset). Tontin rakennusoikeus voimassa olevassa asemakaavassa on 900 kem 2. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot Ei ole. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Tekniset linjat Alue sijaitsee kaukolämpöverkoston ja muun yhdyskuntainfran piirissä. Ei tarvetta: Rakennushistoriallinen-, melu- ja Pilaantuneiden maiden selvitys 8

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia maankäytön vaihtoehtoja alueella jo toimivan koulun ja päiväkodin laajentumistarpeen tyydyttämiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rovaniemen kaupunki teki aloitteen asemakaavan laatimiseksi 31.10.2017. Asemakaavan muutos käynnistettiin teknisen lautakunnan päätöksellä 31.10.2017, 143. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset Muut Napapiirin Vesi ja Energia Oy (NeVe) Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 31.10.2017, 143. Vireilletulosta on ilmoitettu 10.11.2017 Lapin Kansassa sekä kirjeillä asianosaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.-29.11.2017 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. 9

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tekninen lautakunta 31.11.2017, 143.). OAS on ollut nähtävillä 15.-29.11.2017. Siitä ei jätetty yhtään mielipidettä. 5 Asemakaavan tavoitteet 5.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia maankäytön vaihtoehtoja alueella jo toimivan koulun ja päiväkodin laajentumistarpeen tyydyttämiseksi. Samalla tutkitaan urheilukenttäalueen uudelleen järjestelytarvetta sekä mahdollisuuksia sijoittaa alueelle uusi asuntokortteli. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio alueen ominaispiirteet, luo turvallisen liikenne- ja asuinympäristön sekä liittyy luontevasti kaupunkirakenteeseen. 5.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luonnosvaiheen aikana laadittiin kolme vaihtoehtoista liikenneratkaisumallia (ve 1, ve 2 ja ve3; alla), joiden avulla kaupungin kaavoituksen sekä liikenne- ja katupuolen yhteinen näkemys suositeltavasta (ve1) liikennejärjestelystä esiteltiin hankeryhmälle. Perusteluna on se, että kun kaikki liikenne johdetaan Ylikyläntien kautta, niin koulun ja päiväkodin saattoliikennejärjestelyistä saadaan selkeät ja tehokkaat. Lisäksi vaihtoehto muuttaa Pihkaporintien puhtaasti asuinalueen sisäiseen käyttöön tarkoitetuksi katualueeksi, mikä lisää alueen turvallisuutta ja vähentää kadun liikennettä. Tammikuun 2018 aikana luotu vaihtoehto 3:n lähtökohtana on ollut katkaista Pihkaporintie koulu- ja päiväkotitontin kaakkoisrajalta ja luoda uusi katuyhteys Ylikyläntielle; luonnoksessa tämän uuden tien nimeksi on annettu Purupihkantie. Ve3:ssa kevyenliikenteen yhteys Ylikyläntielle on osoitettu urheilukentän ja koulutontin väliselle alueelle. 10

Kuva 2. Liikenneverkkovaihtoehto ve1 Kuva 3. Liikenneverkkovaihtoehto ve2 11

Kuva 4. Liikenneverkkovaihtoehto ve3 5.3 Tilaliikelaitoksen laatimat tontinkäyttöluonnokset Rovaniemen Tilaliikelaitos on teettänyt konsultilla kaksi tontinkäyttömallia, joista toinen perustuu koulun laajentamiseen ja toinen uudisrakennukselle. Kaavoitus on laatinut näihin tontinkäyttöluonnoksiin liittyvät kaavaluonnokset ve1 ja ve 2. 12

Kuva 5. Tilaliikelaitoksen laatima tontinkäyttösuunnitelma Laajennus Kuva 6. Tilaliikelaitoksen laatima tontinkäyttösuunnitelma Uudisrakennus 5.4 Kaavoitusosaston laatimat tontinkäyttöluonnokset Rovaniemen kaupungin kaavoitusosastolla on laadittu kaksi uudisrakentamisen tontinkäyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvät kaavaluonnokset ve3 ja ve4. 13

Kuva 7. Kaavoitusosaston laatima tontinkäyttösuunnitelma Uudisrakennus-1 Kuva 8. Kaavoitusosaston laatima tontinkäyttösuunnitelma Uudisrakennus-2 5.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu neljä (4) luonnosvaihtoehtoa, joista ve1 ja ve2 perustuvat hankeryhmän laatimiin rakennusluonnoksiin. 14

Ve3 ja ve4 perustuvat kaavoitusosaston laatimiin viitesuunnitelmiin (tontinkäyttösuunnitelmat). Kaavamuutosalueen kaavakartta esitetään ehdotusvaiheessa. 15

5.5.1 Kaavaluonnosten vaikutusten selvittäminen ja arviointi VAIHTOEHTO 1 kerrosala 13000 k-m 2 (YO-2) kerrosluku III asukkaat kaava ei sisällä asuntoja pysäköinti maantasopysäköinti kaupunkikuva Suurikokoinen koulu- ja päiväkotirakennus näkyy lähiympäristöönsä. Alueen tunnistettavuus Ylikyläntien varrella säilyy. alueen Koulu- ja päiväkotitoiminnan sujuvuuden kannalta kriittinen saattoliikenne- ja pysäköintialue on tarkoitettu sijoitettavaksi lähelle toimivuus Ylikyläntietä. Pihkaporintien rauhoittaminen asukkaiden käyttöön piha- ja leikkialueet luontoarvot selkeyttää alueen liikenneverkostoa ja saattoliikenteen toimintaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkodin ulkoleikkialueiden sijoittamisen Tilaliikelaitoksen tontinkäyttöluonnosten mukaisella tavalla: koulupihan käyttökelpoisuus on hyvä mutta päiväkodin piha-alueen saavutettavuus on niin sisältä kuin saattoliikenteelle varatulta alueelta on huono. Koulukortteliin lisätyn tontin nro 4 puustoa ei voida säilyttää 16

VAIHTOEHTO 2 kerrosala 13000 k-m 2 (YO-2) kerrosluku III asukkaat kaava ei sisällä asuntoja pysäköinti maantasopysäköinti kaupunkikuva Suurikokoinen koulu- ja päiväkotirakennus näkyy lähiympäristöönsä. Alueen tunnistettavuus Ylikyläntien varrella säilyy. alueen Koulu- ja päiväkotitoiminnan sujuvuuden kannalta kriittinen saattoliikenne- ja pysäköintialue on tarkoitettu sijoitettavaksi lähelle toimivuus Ylikyläntietä. Pihkaporintien rauhoittaminen asukkaiden käyttöön piha- ja leikkialueet luontoarvot selkeyttää alueen liikenneverkostoa ja saattoliikenteen toimintaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkodin ulkoleikkialueiden sijoittamisen Tilaliikelaitoksen tontinkäyttöluonnosten mukaisella tavalla: koulupihan käyttökelpoisuus on hyvä mutta päiväkodin piha-alueen saavutettavuus niin sisältä kuin saattoliikennealueelta on heikohko. Koulukortteliin lisätyn tontin nro 4 puustoa ei voida säilyttää. 17

VAIHTOEHTO 3 kerrosala 13000 k-m 2 (YO-2) kerrosluku III asukkaat kaava ei sisällä asuntoja pysäköinti maantasopysäköinti kaupunkikuva Suurikokoinen koulu- ja päiväkotiuudisrakennus on tarkoitettu rakennettavaksi Ylikyläntien suuntaisesti, se muodostaa yhtenäisen ja tunnistettavan kokonaisuuden. (kts. kuva 7./ s.13) alueen Koulu- ja päiväkotitoiminnan sujuvuudelle kriittinen saattoliikenne- ja pysäköintialue on tarkoitettu sijoitettavaksi Ylikyläntien toimivuus varteen. Ajoyhteys henkilökunnan käyttöön varatulle pysäköinti- piha- ja leikkialueet luontoarvot alueelle (LPA) on osoitettu Pihkaporintien kautta. Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkodin ulkoleikkialueiden sijoittamisen metsän siimekseen (AR, tontti 4) siten, että mahdollisimman paljon puustoa voidaan säilyttää. Puut varjostavat kesäaikaan, tarjoavat leikkimahdollisuuksia ja lisäävät viihtyisyyttä. Ei muutoksia. 18

VAIHTOEHTO 4 kerrosala 13000 k-m 2 (YO-2) kerrosluku III asukkaat kaava ei sisällä asuntoja pysäköinti maantasopysäköinti kaupunkikuva Suurikokoinen koulu- ja päiväkotiuudisrakennus on tarkoitettu rakennettavaksi Ylikyläntietä kohtisuoraan. Rakennus muodostaa yhtenäisen ja tunnistettavan kokonaisuuden (kts. kuva 8.(s.13). alueen Koulun saattoliikenne - ja pysäköintialue sekä henkilökunnan pysäköintipaikat on tarkoitettu sijoitettaviksi Ylikyläntien varteen. toimivuus Päiväkodin saattoliikenne ja rakennuksen huoltoliikenne ohjataan piha- ja leikkialueet luontoarvot uuden Purupihkantien kautta tontin eteläosiin. Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkodin ulkoleikkialueiden sijoittamisen siten, että saattoliikenteelle tarkoitetun pysäköintipaikan ja päiväkotirakennuksen väliin jää selkeä piha-alue. Tämä edesauttaa sujuvaa jättö- ja noutoliikennettä, kun lapsia ei tarvitse hakea rakennuksen kulman taakse jäävältä piha-alueelta. Ei muutoksia. 19

5.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 5.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Vireilletulovaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. TÄYDENTYY VALMISTELUVAIHEEN JÄLKEEN: 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Valittu asemakaavallinen ratkaisu perustuu liikennejärjestelyiltään kaavaluonnos vaihtoehdoille 2, josta mukaan on otettu alueen eteläosan kevyenliikenteen väylä ja vaihtoehdolle 4, josta mukaan on otettu uusi katuyhteys Ylikyläntielle. Rakennusalueen osalta ratkaisu perustuu Ylikylän koulun hankesuunnitelman mukaisille rakentamisvaihtoehdoille, jonka takia rakennusalueen rajaus on melko väljä. 6.1 Kaavan rakenne korttelialue tonttien lkm tonttien pinta-ala m 2 tontin rakennusoikeus k-m 2 YO-2 1 23355 13000 k-m 2 VU - 6228 urheilukenttä myös koulun käyttöön 20

6.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 3,9784 ha ja rakennusoikeus yhteensä 13000 k-m 2. EHDOTUS kerrosala kerrosluku asukkaat pysäköinti kaupunkikuva alueen toimivuus piha- ja leikkialueet luontoarvot 13000 k-m 2 (YO-2) III ei asuntoja, oppilasmäärä 800-900 ja päiväkodissa noin 150 lasta maantasopysäköinti Kookas koulu- ja päiväkotirakennus muodostaa yhtenäisen ja tunnistettavan kokonaisuuden. Koulun saattoliikenne ja oppilaiden pysäköintialue on tarkoitettu Ylikyläntien varteen; henkilökunnan pysäköintipaikat, päiväkodin saattoliikenne ja rakennuksen huoltoliikenne puolestaan uuden Purupihkankadun kautta tontin eteläosiin. Päiväkodin ulkoleikkialueet ovat sijoitettavissa siten, että saattoliikennepysäköintipaikan ja päiväkotirakennuksen väliin jää selkeä piha-alue, joka sujuvoittaa jättö- ja noutoliikennettä. Ei muutoksia. 21

6.1.2 Palvelut Kaava-alueelle tulee sijoittumaan kaupungin peruskoulu, jonka oppilasmäärä on 800-900 sekä lisäksi 8-ryhmäinen päiväkoti, joka tarjoaa varhaiskasvatuspaikan noin 150 kläpille. Lisäksi korttelissa säilyy urheilukenttäalue, joka on kooltaan 6200 m 2 ja jota päivisin käytetään koulun liikuntaopetuksessa ja virkaajan ulkopuolella ympäröivän asuinalueen lähiliikuntapaikkana. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava mahdollistaa koulupalvelujen ja lähivirkistysalueen säilymisen alueella. 6.3 Aluevaraukset 6.3.1 Korttelialueet Rakennusala on määritelty väljästi jotta rakennussuunnitteluvaiheessa voidaan tontinkäyttö optimoida hankkeen vaatimalla tavalla molemmissa ratkaisuvaihtoehdossa, jotka ovat 1) vanhan koulun laajentaminen ja 2) uudisrakentaminen, joka edellyttää vanhojen rakennusten purkamista. 6.3.2 Muut alueet Energiahuoltoalueen (EN) poikki osoitetaan kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa yhden saapumissuunnan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU). Kaava-alueelle syntyy lisäksi uutta katualuetta kun nykyisen Pihkaporintien loppuosasta osoitetaan uusi liittymä Ylikyläntielle uutta Purupihkankatua myöten. 6.4 Kaavan vaikutukset Kaava-alue sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Alueen rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvaan Ylikyläntien ja rakennettavan uuden Purupihkankadun varrella. Kaavamuutos mahdollistaa kouluverkkosuunnitelman mukaisesti koulurakennuksen laajentamisen siten, että saman katon alle sijoittuu myös päiväkoti. Tämä laajennus toteutetaan joko uudisrakennuksena tai vaihtoehtoisesti laajennuksena. 22

6.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alueelle muodostuu uutta katuverkostoa. 6.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava mahdollistaa koulun ja päiväkodin liikennejärjestelyjen uudelleen suunnittelun siten, että ne selkeytyvät myös kevyen liikenteen osalta. Jatkossa saattoliikenteen on mahdollista sujua nykyistä huomattavasti paremmin - edellytyksenä on, että rakennussuunnitteluvaiheen suunnittelu on osaavissa käsissä. Alue sijaitsee kaukolämpöverkoston ja muun yhdyskuntainfran piirissä. 6.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue muodostuu kahdesta korttelista, joista toisella sijaitsee Ylikylän koulun kaksi rakennusta ja toisella kaksi päiväkotirakennusta sekä yhdestä kiinteistön määräalasta, jolla sijaitsee vuonna 1946 valmistunut jälleenrakennuskauden omakotitalo ja sen piharakennus. Urheilukenttä on osa liikunta- ja virkistyspalvelujenaluetta. 6.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne jaelinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskuksia ja erityisesti niiden keskustaalueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaaajan alueina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustan läheisyydessä. Opetustoimen tilat laajentuvat vastaamaan tarvetta. Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen- ja julkisenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Suunnittelualue on saavutettavissa turvallisesti joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen Kaavamuutos turvaa opetustoimen edellytysten säilymisen alueella. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja se tukeutuukeskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Alueella on yhdyskuntatekniikka valmiina. 23

Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamuutoksella parannetaan kävelyja pyöräilyreittien laatua: uusi Purupihkankatu ja sen varrelle osoitettu kevyenliikenteen väylä kohentaa reitistön jatkuvuutta ja turvallisuutta. Kortteli liittyy olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Suunnittelualueelta on hyvät joukkoliikenne sekä kevyen liikenteen yhteydet. Alue kuuluu kaukolämpöverkoston piiriin. - Kaava-alue sijaitsee vakiintuneen asuinalueen keskellä. Kaavaehdotus mahdollistaa rakennustarpeen tyydyttämisen laajennushankkeena, muttei sulje pois uudisrakentamistakaan. Ei ole tulvavaara-alue. 24

6.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset 25

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Nimistö Alueelle muodostuvan uuden kadun nimi, Purupihkankatu, on johdettu Pihkaporintien nimestä. Kumpikin nimi on tunnistettava ja ne viittaavat toisiinsa perustellusti niin sisällöllisesti kuin onomatopoeettisinkin keinoin. 7.3 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. Rovaniemellä 28.3.2018 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Sipi Hintsanen kaavoitusarkkitehti 26

Liite 1 Asemakaavan seurantalomake 27

28

Liite 2 Voimassa oleva asemakaava 29

Liite 3 Asemakaavaehdotus 30

Liite 4 Asemakaavaehdotus, -merkinnät ja määräykset 2018 31

Liite 5 Vuorovaikutuslomake 32