Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo
ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen kuntoutuksen työvälineeksi Taustalla havainto että työhön suuntaavat palvelut ja sen mukainen palveluorientaatio eivät vastaa pitkään työ- ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tuen tarpeisiin. Tarve pitkäjänteiselle työskentelylle ja arkeen liittyvälle palvelulle. Pyrkimys luoda sosiaalityön orientaatiosta nouseva menetelmä, joka ottaa huomioon vaikuttavuuden arvivoinnin 2
ESYn tarkoitus Toimia menetelmänä nuorten kanssa tehtävässä sosiaalityössä Toimia puheeksi ottamisen työvälineenä ja sanoittaa työskentelyä Auttaa työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämää asiakkaan kokemusmaailmasta käsin Herättää nuoren omaa sisäistä ajattelua ja ymmärrystä omasta elämäntilanteestaan Vahvistaa asiakkaan toimijuutta suhteessa omaan elämäntilanteeseensa Tehdä työ näkyväksi ja avoimeksi Mahdollistaa asiakkaan prosessin muutoksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin 3
ESYn teoreettinen tausta Menetelmä pohjaa tapauskohtaisen sosiaalityön ja arvioinnin ideaan Sosiaalityön case-work perinne (social casework, M. Richmond) Sosiaalityön prosessin idea (Kananoja) Tapauskohtainen arviointi (Joel Fischer ja Martin Bloom, Mäntysaari & Rostila) Single -case desingin idea Menetelmän ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Fenomenologinen teoria situaatiosta (elämismaailma) ja ihmisen kytkeytymisestä maailmaan Eksistentialistinen teoria ihmisen vapaudesta Teoriat minän sosiaalisesta rakenteesta (Mead, James ja Vygotski) ja teoria yksilön kehityksen ulkoa sisäänpäin logiikasta Vygotskin teoria lähikehityksen vyöhykkeestä Menetelmän työorientaatio: dialogisuus voimauttavan (empowerment social work) ratkaisukeskeisen sosiaalityön työorientaatio = kuntoutuksellinen orientaatio (vrt. vika, vamma, sairaus = diagnostinen kuntoutusorientaatio) 4
Sosiaalityön menetelmä Työmenetelmän tulee sisältää seuraavat elementit: järjestelmällisyys (tiedetään jo etukäteen miten missäkin tilanteessa toimitaan ja toiminnat seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä) tavoitteellisuus (työllä on tavoitteet) toistettavuus (voidaan käyttää eri ympäristöissä ja erilaisten henkilöiden kanssa). (Mäntysaari, (1999) Janus: 4, s. 355-366). 5
Situaatio Situaatiossa on kysymys ihmisen elämäntilanteesta ja siinä olevista suhteista: aikaan, paikkaan, kulttuuriin, luontoon, kieleen, historiaan, yhteisöön, yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Jokaisen ihmisen situaatio on ainutkertainen, yksilöllinen ja vaiheittain muuttuva. Ihmisen situationaalisuus muodostaa kokemushorisonttimme, mistä käsin tulkitsemme eri tilanteita ja tapahtumia. Ihmisen situationaalisuus luo puitteet ja kiintopisteen vapaudellemme 6
Muutostyön lähtökohtia Ihmisellä on aina mahdollisuus muutokseen! Ihmistä ei voi pakottaa muutokseen! Ihminen itse tekee päätöksen muutoksesta! Tietyt elämäntilanteet avaavat mahdollisuuden muutokseen. Ihminen muuttuu suhteiden kautta. (esim. suhde päihteisiin) Sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan tehtävänä on tukea ihmistä muutoksessa. Sosiaalityöntekijän on autettava hahmottamaan nuoren elämäntilannetta ja suhteita siinä, sekä avata suhteiden vaikutuksia ja merkityksiä hänen elämäänsä Vain luottamuksen kautta voi auttaa ihmistä muutoksessa Suhde ensin, menetelmä vasta sitten! 7
Kiitos! 8