Hyvät käytänteet Sosiaalisen kuntoutuksen
|
|
- Maarit Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvät käytänteet Sosiaalisen kuntoutuksen yksilökohtaisessa työssä Kooste Virta II-hankkeen ja aikuissosiaalityön Elämäntilanteen selvittämisen menetelmästä Kainuun Soten Vielä Virtaa Virta II-hanke ja Aikuissosiaalityö kehittävät yhdessä nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Osana tätä kehittämistyötä pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilökohtaista työtä Kainuun eri paikkakunnilla. Tähän raporttiin tiivistetään hyviä kokemuksia ja kehittämisehdotuksia näistä asiakaspiloteista. 1
2 Nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen hyvät käytänteet Esy- menetelmätyössä Pilotoinnin kokemuksista opittiin Hyvät käytänteet Luottamuksellisen suhteen rakentaminen Asiakkaan aito kuunteleminen ja dialogisten kysymysten tekeminen Asiakkaan oman ymmärryksen lisääminen Asiakkaaksi ohjautuminen Miten asiakkuuteen ohjautuminen tapahtui ja mikä siinä oli toimivaa ja onnistunutta ja mitä kannattaa jatkossa tehdä toisin työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Sosiaalisen kuntoutuksen selvitysvaihe Kokemuksia selvitysvaiheesta: miten tämä vaihe toteutui, mitä hyvää ja toimivaa siinä oli ja miten jatkossa kannattaa toimia (toisin?), jotta selvitysvaihe sujuu jouhevasti ja asiakaslähtöisesti työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta 2
3 Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmavaihe työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Sosiaalinen kuntoutuksen toimintojen ja palveluiden vaihe ja työpajoissa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Hyvät käytänteet Tavoitteitten asettaminen vaatii aikaa, tavoitteita ei saa asetettua yhden tapaamisen aikana Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, isot ja kaukaiset tavoitteet on pilkottava konkreettisiksi poluiksi Sosiaalinen kuntoutuksen toimintojen ja palveluiden yksilötason vaikuttavuuden arviointi työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta. 3
4 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien kehittäminen aikuissosiaalityön käytäntönä Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintamista tehdään Kainuussa kuudella eri paikkakunnalla (Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi). Kehittämistyön lähtökohtana on ollut pyrkimys tiiviiseen yhteistyöhön aikuissosiaalityöntekijöiden ja asiakkaitten kanssa niin, että kehittämistyötä tehdään osana aikuissosiaalityön asiakastyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin kehittämisessä lähdettiin ensin mallintamaan asiakastyön prosessia. Tässä mallinnuksessa asettui lähtökohdaksi ja perustaksi nelivaiheinen asiakasprosessi: selvitys, suunnitelma, kuntoutus ja arviointi. 4 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi alkaa kokonaisvaltaisella asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeen selvittämisvaiheella, jossa kiinnitetään erityistä huomiota voimavarojen ja vahvuuksien
5 kartoittamiseen. Selvittämisvaiheessa tärkeää on saada asiakas itse mukaan selvittämään omaa elämäntilannettaan, jotta hänen oma ymmärrys tilanteestaan lisääntyy ja jotta selvittämisvaihe todella johtaa asiakaslähtöisten tavoitteiden asettamiseen. Riittävä panostaminen selvittämisvaiheeseen antaa oikean suunnan varsinaisen kuntoutuksen suunnittelemiselle. Olennaista sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelussa ovat asiakkaan omat tavoitteet työskentelylle. Työntekijän tehtävänä on motivoida ja herättää asiakasta asettamaan itse tavoitteita ja kirjata ne suunnitelmaan. Suunnitelman jälkeen tulee varsinainen kuntoutuksen vaihe, joka pitää sisällään kaikki ne sunnitelman mukaiset toimenpiteet ja palvelut, jotka auttavat asiakasta kohti omia kuntoutumistavoitteitaan. Sosiaalisen kutoutumisprosessin tavoitteiden toteutumista on myös arvioitava, jotta tavoitteiden saavuttamiseen asetettuja keinoja, tehtäviä ja välineitä voitaisiin tarvittaessa suunnata uudelleen, muuttaa ja täsmentää. Käytännön asiakastyössä nämä prosessin vaiheet luonnollisesti limittyvät toisiinsa ja rakentuvat siis osin myös ajallisesti päällekkäin. Kaikissa prosessin vaiheissa on mahdollista käyttää sekä yksilökohtaisia, ryhmämuotoisia että verkostotyön menetelmiä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa olennaista on myös asiakastyön työote. Peruslähtökohtana kaikessa kuntoutuksessa on tukea asiakkaan omaa toimijuutta. Tämä lähtökohta määrittää sitä suhdetta, joka asiakkaan ja työntekijän välille syntyy. Samoin se määrittää sitä, kenen tavoitteita työskentely palvelee. Alla olevassa kuvassa tuodaan esille sosiaalisen kuntoutuksen dialogisen ohjauksen työoteen ajatusta, jossa asiakastyön prosessin omistajuus on sekä asiakkaalla itsellään että omatyöntekijällä. Se miten prosessi etenee, riippuu sekä asiakkaasta että työntekijästä (palvelujärjestelmän edustaja) ja heidän kyvystään luoda yhteinen työskentelysuhde (yhteistyösuhde), jossa keskeisenä asiana on asiakkaan ja työntekijän välinen luottamuksellisen suhteen muodostuminen. Toisena keskeisenä elementtinä on avoimuus. Avoimuus tarkoittaa palvelujärjestelmän osalta sitä, että se osaa avoimesti kertoa mitä työskentelyllä haetaan, mihin sillä pyritään, mitä se vaatii asiakkaalta ja miten se etenee. Kolmantena keskeisenä tekijänä on se, että asiakasprosessi on realistinen kaikissa vaiheissaan. 5
6 Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyön dialoginen asiakasprosessi Sosiaalisen kuntoutuksen prosessia lähdettiin kehittämään ja testaaamaan käytännön asiakastyön avulla siten, että aikuissosiaalityön nuorista asiakkaista on haettu kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteisiksi kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkuuteen on raportointikaudella saatu mukaan viisi nuorta aikuista, joiden kanssa sosiaalisen kuntotuksen selvitysvaiheen työskentely on jo aloitettu tai on alkamassa Kajaanissa ja Kuhmossa. Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisen työkaluna Elämäntilanteen selvittämisen työkalua, jatkossa ESY, lähdettiin kehittämään vaikuttavuuden arvioinnin tarpeeseen. Työkalun kehittämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut tuoda esille 6 kehitettävien sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien ja työkalujen vaikuttavuutta. Perehdyttäessä erilaisiin mittareihin huomattiin, että suurin osa vaikuttavuuden mittareista on rakennettu erilaisten palvelujen vaikuttavuuden kokonaisuuksien mittaamiseen (työllisyyspalveluiden vaikut-
7 tavuuden mittari, työlisyyden voimavarat mittari). Näiden mittareiden kautta ei päästä yksilötason vaikutuksiin, joten niistä ei suoranaisesti ollut käyttöä sosiaalisen kuntoutuksen mittarin rakentamiseen, koska lähtökohtana sosiaalisessa kuntoutuksessa on yksilötason työn vaikuttavuuden esille tuominen. Toinen keskeinen havainto erilaisiin mittareihin perehtymisessä oli se, että niiden kysymykset olivat hyvinkin ongelmakeskeisiä. THL:ssä kuntien kanssa yhteistyössä luotu AVAIN-mittari antoi hyvän lähtökohdan yksilöllisten muutosten vaikutusten mittaamiseen. AVAIN-mittari ei kuitenkaan vaikuttanut kovin helpolta välineeltä ottaa suoraan käyttöön ja kaipasimme mittarilta myös vahvempaa tukea asiakaslähtöiselle työlle. Hyödynsimme AVAIN-mittarin kehittämisessäkin mukana ollutta tapauskohtaisen sosiaalityön ideaa, jota Mikko Mäntysaari ja Ilmari Rostila ovat aiemmin tuoneet suomalaiseen sosiaalityöhön esille. Samoin hyödynsimme AVAIN-mittarista Valtaväylä projektin tapaa operationalisoida mitattavat indikaattorit kysymysten sijaan väittämiksi. Kolmas keskeinen ESY-työkalun kehittämisessä hyödynnetty mittari oli työllisyyspalveluiden käyttöön rakennettu TyöelämäTUTKA. Tutka on puolestaan hyödyntänyt THL:n elämänlaatumittarin tyyliä havainnollistaa mitattavia teemoja. ESY-työkalun kehittämistyössä päädyimme siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja tämän prosessin vaikuttavuuden esille tuomisessa olennaista ei ole pelkän objektiivisen vaikuttavuustiedon (näytön) esille tuominen, vaan yhtä tärkeää on mittarin avulla saada asiakas itse mukaan arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja asettamaan itse omaa elämäänsä koskevat muutostavoitteensa. Kehittelemämme mittari avautuikin tämän lähökohdan myöstä myös elämäntilanteen selvittämisen työkaluksi. Työkalusta sai myös kehitettyä myös tavoitteellisen työn välineen ja tavoitteiden toteutumisen seurantavälineen. Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän tavoitteina: 7 Lisätä asiakkaitten omaa ymmärrystä elämäntilanteestaan Toimia jäsentävänä työmenetelmänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen selvittämisessä. Toimia apuvälineenä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa Toimia arviointityökaluna sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisessa ja näin ollen myös vaikuttavuuden arvioinnissa. Kiinnittää huomiota asiakkaan vahvuuksiin, voimavaroihin ja muutostarpeisiin
8 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Elämäntilanteen selvittämisen osa-alueet rakentuivat tässä vaiheessa kehittämistyössä kymmeneksi teemaksi. Kukin teema on purettu positiivisiksi väittämiksi (ks. liite). Positiivisiin väittämiin päädyttiin, koska lähtökohtaisesti olemme ajatelleet että kuntoutus alkaa jo selvittämisvaiheessa. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole nostaa esille asiakkaan ongelmia, vaan selvittää asiakkaan elämäntilannetta ja auttaa asiakasta ja omatyöntekijää asettamaan sosiaaliselle kuntoutukselle tavoitteita. Kehittämistyössä paneudutaan jatkossa syvemmin valittujen teemojen ja niihin liittyvien väittämien toimivuuteen testaamalla työkalua laajamittaisemmin aikuissosiaalityön asiakastyössä. 8
9 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän käyttö Virta II-hankkeen Kainuun kehittämistyössä selvittämisvaihetta on lähdetty pilotoimaan käytännön asiakastyössä noin 2-3 kk:n mittaisena prosessina, johon kuuluu 4-6 asiakastapaamista (ks LII- TE). Perinteisten toimistotapaamisten lisäksi asiakasta pyritään tapaamaan myös hänen kotonaan tai jossain muussa hänelle merkittävässä arkiympäristössä. Tällä valinnalla pyrimme pääsemään lähemmäksi nuorten aikuisten maailmaa ja sitä todellisuutta, jossa he elävät. Selvittämistyön tueksi työstetty elämäntilanteen selvittämisen työkalun eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrän (ESY) avulla asiakas ja työntekijä voivat yhdessä tarkastella asiakkaan elämäntilanteen eri osa-alueita. Työskentelyn alussa asiakkaalle kerrotaan työskentelyprosessista ja sen tavoitteista (ks. yllä). Tämän virittäytymisen ja yhteisen ymmärryksen luomisen jälkeen asiakas valitsee kullekin tapaamiselle 2-3 teemaa, joita hän itse pitää tärkeinä asioina käsitellä. Olennaisena tekijänä olemme pitäneet tässä juuri asiakkaan oman valinnan korostamista yhteisen työskentelyn lähtökohtana. Tämän uskotaan tukevan asiakkaan toimijuuden vahvistamista. Elämäntilanteen selvittämisen osa-alueiden keskustelun tueksi olemme laatineet apukysymyksiä (ks. LIITE). Teemakeskustelun jälkeen asiakasta pyydetään vastaamaan sen teeman väittämiin. Tapaamisessa pyritään koko ajan kiinnittämään huomiota asiakkaan vahvuuksiin ja voimavaroihin. Asiakastapaaminen ja siinä esille noussee vahvuudet, muutostarpeet ja voimavarat kirjataan asiakaskertomukseen. ESY- työkalua on testattu asiakastyössä kolmen eri asiakkaan kanssa ja alustavat kokemukset siitä ovat olleet lupaavia. Asiakkaat ovat lähteneet työskentelyyn aktiivisesti mukaan ja vaikutelmaksi on tullut, että työkalu paitsi auttaa asiakasta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan myös löytämään vahvuuksiaan ja muutostarpeitaan elämän eri alueilta. Varsinainen asiakaspalaute tästä työmenetelmästä kootaan kussakin asiakasprosessissa selvitysvaiheen lopussa ennen suunnitelmavaihetta. Pilotointityössä on havaittu erityisen tärkeäksi se, että hankkeen asiakastyö ei saa etääntyä varsinaisesta aikuissosiaalityöstä. Pilotoinnissa pyritäänkin jatkossa tiivistämään entisestään yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa niin, että koko selvitysprosessi toteutetaan aikuissosiaalityön ja hankkeen työntekijöitten parityönä, jolloin asiakastapaamisissa on aina mukana myös aikuissosiaalityö. Asiakkuus ei tällöin siirry missään vaiheessa aikuissosiaalityöstä hankkeeseen. Tällä tavoin aikuissosiaalityön osaaminen ja kokemus on tiiviisti mukana uusien työmenetelmien kehittämisessä so- 9
10 siaaliseen kuntoutukseen ja näin varmistetaan toimiviksi todettujen työmenetelmien juurtuminen luontevasti osaksi aikuissosiaalityötä. 10
Aikaisempia tuloksia - Virta I
Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten
LisätiedotElämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
LisätiedotVIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE
VIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE Sosiaalisen kuntoutuksen ja nuorten osallisuuden kehittämishanke 2014 2016 VÄLIRAPORTTI 1/2014 Hankkeen hallinnoija Kainuun SOTE -kuntayhtymä Hankkeen vastuullinen johtaja
LisätiedotSosiaalityö ja muutospaineet
Sosiaalityö ja muutospaineet ISOn kevätseminaari, Siilinjärvi Päivi Malinen, erityisasiantuntija & Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yhteiskunnalliset suuret muutokset
LisätiedotAVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen
AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,
LisätiedotSUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
LisätiedotHANKEKATSAUS. Tavoite 1. Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden. Miten vaikuttavuutta on tuotu esille? Miten ymmärrys vaikuttavuudesta on lisääntynyt?
HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 1.9.2015-17.12.2015 Tavoite 1 Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 7 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
LisätiedotKykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen 23.11.2017 Työterveyslaitos www.ttl.fi 1 Työkyvyn osatekijät, Kykyviisarin viitekehys Kykyviisari keskittyy
LisätiedotHANKEKATSAUS. Tavoite 1
HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 17.12.2015-1.3.2016 Tavoite 1 Tukea nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 8 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän
LisätiedotMiksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi. Yhteisen ymmärryksen luomiseen. Kuulemiseen. Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin
KOMPASSI Miksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi Yhteisen ymmärryksen luomiseen Kuulemiseen Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin Tuomaan jäsennystä Asiakkaan tilanne voi olla pirstaleinen
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Työpaja 15.12.2017 : Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa PRO SOS-työpaja 15.12.2017
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotYhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi.
Yhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi. Tavoitteet hankesuunnitelmassa Toimenpide 1 Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotHANKEKATSAUS. Tavoite 1. Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden
HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 17.12.2015-1.3.2016 Tavoite 1 Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 5 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
LisätiedotAsiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa
Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa Kajaanissa toteutettiin kevään 2014 aikana asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen palveluluotain-prosessi. Syksyllä tämä prosessi monistettiin
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotSosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi
Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotOmaistyön perustehtävä
Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen
LisätiedotKUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)
ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5) Sosiaali- ja terveysjohtajien kokous 19.8.2015 suunnittelija Hanna Inkeroinen Muutamia yksityiskohtia valmistelusta n Hakuaika tullee
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017 Kainuun tilannekatsaus 1.11.2016-30.4.2017 Hankeosiossa asiakkaita mukana
LisätiedotRivakasti hoitoon ja kuntoutukseen
Rivakasti hoitoon ja kuntoutukseen Hallituksen kärkihanke Osatyökykyisille tie työelämään Projekti 7, Polut hoitoon ja kuntoutukseen Projektipäällikkö Rivakka Ote- hanke 1 Osatyökykyisille tie työelämään
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.3.2018 Vantaa Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat,
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotHANKEKATSAUS. Tavoite 1. Virtaa vielä Virta II hanke Liite 6 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen Syli
HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 17.12.2015-1.3.2016 Tavoite 1 Tunnistetaan riskitekijät ja perheet Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 6 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotSOTE-muutos ja palveluohjauksen rooli
SOTE-muutos ja palveluohjauksen rooli Miten varaudumme tulevaan? Työpaja 19.4.2017 14.30-16.30 Työpajan ohjelma 14.30 Sotemuutos ja haasteet palveluohjaukselle Näkökulmana iäkkäiden palvelut, Merja Tepponen
LisätiedotKiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen
KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen KiTi pähkinänkuoressa Hankesuunnitelman pohjalla esiselvitys 2013 Hankerahoitus THL OPER-yksiköstä 1.3.2014-28.2.2016 Mukana
LisätiedotSosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella
Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella 11.-12.6.2014 Mittarin tarkoitus Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotAnne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena
LisätiedotKooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano
Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä Eveliina Cammarano Mikä olisi sopiva koko aikuissosiaalityön kehittämisverkostolle? (n=19) 6.6.2019 2 Kuinka usein verkoston tulisi
LisätiedotVirta II hankkeen tilannekatsaus
Virta II hankkeen tilannekatsaus 18.4.2015 Virta II - tavoitteet 1. Nuorten yhteiskuntaosallisuuden vahvistaminen 2. Nuorille asiakkaalle tuotettava sosiaalisen hyödyn lisääntyminen. 3. Sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tavoite: 1) asiakastyön prosessien kehittäminen sekä 2) sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotVirtaa vielä Virta II- hanke. Arviointisuunnitelma
Virtaa vielä Virta II- hanke Arviointisuunnitelma Hankosalo Timo 11.7.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2. Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 3. Arvioinnin kohteet... 3 4. Arviointitiedon kerääminen, menetelmät
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotOsallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017
Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen ulottuvuus: - arkielämään
LisätiedotVastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen
LisätiedotSOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi
SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja 1 26.11.14 YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi EP:n rakenteellisen sosiaalityön työpaja 26.11.14: Olkkarin toiminnan esittely SOS
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotMonitoimijaisen arvioinnin työryhmä klo 9-12 Pikassos. LAPE Pirkanmaa
Monitoimijaisen arvioinnin työryhmä 8.12.2017 klo 9-12 Pikassos LAPE Pirkanmaa TÄNÄÄN 1. Edellisen kokouksen (7.11.) muistio 2. Monitoimijaisen arvioinnin tilannekatsaus 3. Suuntiman esittely Projektikoordinaattori
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotVaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija
Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija Vaikutusketju (The iooi method by Bertelsmann Stiftung) Ratkaisu (transformative
LisätiedotJäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu
Systeemisen toimintamallin täydennyskoulutus 22.5.2018 Päivi Petrelius Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu 28.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Systeemisen työotteen varmistaminen:
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotTukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -
Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri
LisätiedotKooste työskentelystä:
klo 9.30-15.30 Kooste työskentelystä: Aikuissosiaalityön tulevaisuudenkuva; keskeiset muutosta edellyttävät asiat Tunnistetaan tulevaisuudenkuvasta keskeiset ja tärkeimmät muutosta edellyttävät asiat 1.
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotSeminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta
Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta TERVETULOA! Sirkka Rousu ja Mikael Soini Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä menetelmä Kädessäsi on Elämäntilanteen selvittämisen
LisätiedotLapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi
Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotLEIKILLISTEN JA PELILLISTEN SOSIAALITYÖN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen
LEIKILLISTEN JA PELILLISTEN SOSIAALITYÖN TOIMINTATAPOJEN ESITTELY Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen PÄÄKAUPUNKISEUDUN PRO SOS HANKE Osahankkeessa on vuosien 2017-18 aikana tehty 14 kokeilua leikillisyyttä
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
Lisätiedot