Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin
Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja ikä 3. Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin 4. Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät 5. Yhteenveto ja päätelmät 2
1 Mitä toimintakyky tarkoittaa? 3
toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia kyky selviytyä itseä tyydyttävällä tavalla itselle merkityksellisistä jokapäiväisen elämän toiminnoista omassa elinympäristössä tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä toimintaympäristön kanssa 4
2 Toimintakyky ja ikä Esimerkkejä: Kävelynopeus Näkö Kuulo Kielellinen sujuvuus Avun tarve 5
Kävelynopeus vähintään 1,2 m/s % 100 80 60 40 20 0 55-64 65-74 75-84 85+ Miehet Naiset Koskinen ym. 2002 6
Kävelynopeuden muutos 10 vuoden seurannassa Ranta S, 2004: Vanhenemismuutosten eteneminen 7
Normaali kaukonäkö (visus yli 0,5 lasien kanssa) % 100 80 60 40 20 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Miehet Naiset Koskinen ym. 2002 8
Hyvä kuulo (alle 30 db) % 100 80 60 40 20 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Miehet Naiset Koskinen ym. 2002 9
Kielellinen sujuvuus: lueteltujen sanojen lukumäärä lkm 30 25 20 15 10 5 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Miehet Naiset Koskinen ym. 2002 10
Ei saa eikä tarvitse apua % 100 80 60 40 20 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Miehet Naiset Koskinen ym. 2002 11
3 Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin Sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat suuria 12
Toimintarajoitteiden yleisyys (%), 65 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin % Naiset Miehet 50 40 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 30 20 10 Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu 0 Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 13
Suuria vaikeuksia arkiaskareista (ADL ja/tai IADL) suoriutumisessa (%), 75 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin 14
Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Koskinen ja Martelin 2007 15
Mistä erot johtuvat? Toimintakyky on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten: - sairauksiin - elintapoihin - psykososiaalisiin tekijöihin - ympäristön ominaisuuksiin Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä 16
Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien *) yleisyydessä miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista naisilla selittyi runsas 60 % miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus *) portaiden nousu Sainio ym. 2007 17
Johtopäätös Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000 18
4 Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät Suotuisa kehitys etenkin alle 80- vuotiaassa väestössä 19
% 100 Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978 80 ja 2000 01 Naiset Miehet 80 60 2000-01 40 1978-80 2000-01 1978-80 20 0 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ Martelin ym. 2004 IKÄ * Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely 20
Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978 80 ja 2000 01 % 100 Naiset Miehet 80 60 40 1978-80 2000-01 2000-01 1978-80 20 0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ Martelin ym. 2004 21 IKÄ
Myönteinen muutos vuosina 1993 2007: 65 84-vuotiaat Laitalainen ym. 2010 22
90 vuotta täyttäneiden toimintakyky on pysynyt ennallaan Jylhä ym. 2009 23
Miksi toimintakyky on parantunut? Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet Monet elintavat muuttuneet terveellisimmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut 24
Onko elinajan piteneminen lisännyt toimintakykyisiä vai raihnaita elinvuosia? 25
vuosia Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 1980 ja 2000: 65 vuotta täyttäneet Perustoiminnoista suoriutuminen 20 miehet naiset 15 10 5 0 1980 2000 1980 2000 toimintarajoitteisena toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003 26
Johtopäätös Vuodesta 1980 vuoteen 2000 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa suunnilleen samaa vauhtia tai nopeammin kuin koko elinajanodotekin lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä Terveys 2011 -tutkimuksesta tulossa tuoreet luotettavat tiedot suomalaisten toimintakyvystä; niiden avulla voidaan arvioida kehitystä jaksolla 2000 2011 27
Kehitysnäkymät? Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys vähenee samaa tahtia kuin jaksolla 1980 2000 Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2000 tasolle Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla 1980 2000 Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? 28
Esimerkki: perustoiminnat Asunnossa liikkuminen Pukeutuminen/riisuutuminen Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen Avun tarve 29
Tuhatta 700 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa 600 500 400 300 200 100 0 1980 2000 2020 2040 Pessimistinen Perusskenario Optimistinen 30
Johtopäätökset Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten henkilöiden lukumäärä kasvaa Toimintarajoitteisten kansalaisten lukumäärän kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakyvyn aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu ja toimintakykyä kyetään kohentamaan etenkin huono-osaisissa väestöryhmissä 31
Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: Lihavuuden lisääntyminen Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen Työelämän koventuneet vaatimukset Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? 32
Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: Tupakoinnin vähentyminen Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet Varhaiskuntoutuksen lisääminen Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Elinympäristön muutokset Koulutustason nousu 33
EHKÄISYN JA HOIDON MAHDOLLISUUDET: Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toimintakyvyn rajoittajina: arvioita väestösyyosuuksista (%) Rajoittunut liikkumiskyky Rajoittunut toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Sydäninfarkti 20 18 Angina pectoris 22 9 7 21 Verenpainetauti 21 4 Diabetes 7 25 10 15 Astma 11 6 Polvinivelrikko 29 13 Lonkkanivelrikko 10 9 Selkäsairaus 11 13 Lihavuus (BMI 30+) 37 29 29 16 Tupakointi 16 43 Koskinen ym. 2012 34
5 Yhteenveto ja päätelmät 1. Toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta yksilöllinen vaihtelu suurta 2. Suuria väestöryhmittäisiä eroja, mm. koulutuksen mukaan 3. Toimintakyky on parantunut, mutta 75 84-vuotiailla muutoksen suunta ja suuruus vaihtelevat 90 vuotta täyttäneillä ei muutosta 4. Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakykyisten osuus edelleen kasvaa eri ikäryhmissä ja toimintakyky kohenee etenkin huono-osaisimmissa väestöryhmissä 35
Kiitos!