Miten arjenkuva muuttuu kun väki vanhenee? Ylijohtaja, professori Marja Vaarama THL

Transkriptio

1 Miten arjenkuva muuttuu kun väki vanhenee? Ylijohtaja, professori THL

2 Näkökulma ja sisältö Arjenkuvan muutoksella ymmärretään tässä muutoksia arjen hyvinvointiin liittyvissä tekijöissä ihmisen ikääntyessä Näihin luodaan aluksi lyhyt katsaus Ikääntyminen näyttäytyy eri vaiheissaan erilaisena, siksi seuraavaksi tarkastellaan koettua elämänlaatua kolmannessa ja neljännessä iässä Tulevaisuutta hahmotellaan kuvailemalla suuria ikäluokkia erityisenä joukkona, joka on jokaisessa ikävaiheessaan muuttanut ja muovannut suomalaista hyvinvointipolitiikkaa Lopuksi spekuloidaan hieman sillä, millaisia suuret ikäluokat tulevat olemaan vanhuusiässä 2

3 Hyvinvoinnin keskeiset elementit 3

4 Objektiivinen arviointi elinoloista Subjektiivinen arvio henkilökohtaisesta tyytyväisyydestä Fyysinen hyvinvointi Terveys Kunto Liikuntakyky Turvallisuus Materiaalinen hyvinvointi Tulot Asunto Omaisuus Ravinto Naapurusto Pysyvyys Turvallisuus Liikenne Sosiaalinen hyvinvointi Henkilökohtaiset suhteet Perhe/ kotitalous Sukulaiset Ystävät Osallisuus yhteisössä Aktiviteetit Hyväksyntä/tuki Emotionaalinen hyvinvointi Tunteiden hallinta Täyttymys Mielenterveys / stressi Itsetunto Arvostus Seksuaalisuus Henkisyys Tuottava, luova hyvinvointi Kompetenssi Riippumattomuus Valinta ja kontrolli Tuottavuus Työ Kotielämä Vapaa-aika Koulutus Felce and Perry

5 Yleinen hyvinvointi parantunut ja parantunee edelleen, silti eriarvo ongelmana 65+ väestön elinolot paremmat kuin koskaan Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä suuret noin %:lla erilaisia ongelmia joka kymmenes jatkuvasti yksin iäkkäimmät ja etenkin naiset huono-osaisempia kuin nuoremmat 5

6 Koulutus ja tulotaso Koulutus ja ammatti ovat yhteydessä tulotasoon ja asumistasoon, koulutustaso myös iäkkäillä parantunut ja paranee myös tulevaisuudessa Tulot yleensä pienenevät eläkkeelle siirryttäessä, mutta eläkeläisten toimeentulo yleisesti ottaen parantunut Keskimääräinen eläke v.1988 oli 513 /kk ja 1270 v. 2009, naisten eläke 76 % miesten eläkkeestä Pitkäkestoinen köyhyys yleisintä 74+ iässä, joista 14 % voidaan määritellä pitkäaikaisköyhiksi Tulevat ikäihmiset entistä varakkaampia 6

7 Asumistaso parantunut, iän myötä asumismuoto muuttuu 90 % 65 v. täyttäneistä asuu tavallisissa ja palveluasunnoissa, 10 % laitoksissa 80% omistusasunnoissa 16,5 % asui puutteellisesti v Liikkumisen esteet, erityisesti hissittömät kerrostalot ongelma Asunnon varustetaso ja esteettömyys sitä tärkeämpiä mitä heikompi toimintakyky Lasten lähdettyä kotoa ja toimintakyvyn heiketessä suuremmasta muutetaan pienempään, omakotitalosta kerros- tai rivitaloon, ehkä lasten luo, näistä palvelutaloon/hoivakotiin 7

8 Koettu terveys ja toimintakyky ovat parantuneet, sukupuolten välillä eroja 8

9 Terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus vuotiaista vuosina (l 9

10 Mitä toimintakyky tarkoittaa? Kyky selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla itselleen merkityksellisistä jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään fyysinen (liikkumiskyky, aistitoiminnat) psyykkinen (kognitio, emootiot) sosiaalinen (yhteisön jäsen, odotuksiin vastaaminen) Kyky toimia (mihin kykenee/kykenisi) Toimiminen (mitä tekee) Toimintakyky on myös yksilön kapasiteetin ja hänen elinympäristöltään saaman tuen funktio 10

11 Iäkkäiden toimintakyky on parantunut Mini-Suomi ja Terveys 2000 väestötutkimusten mukaan vuodesta 1980 vuoteen 2000 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa suunnilleen samaa vauhtia tai nopeammin kuin koko elinajanodotekin lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä Erityisesti alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kehitys ollut suotuisaa THL:n HYPA-tutkimuksissa nähdään myös 80+ väestön koetun toimintakyvyn parantuvan 11

12 Suotuisa kehitys etenkin alle 80-vuotiailla % 100 Vaikeuksia liikkumisessa* (%) Naiset Miehet IKÄ * Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0,5 km kävely; lähde: Martelin ym

13 Työkyvyn paraneminen näkyy selvimmin keski-ikäisillä Työkykynsä rajoittuneeksi kokevien osuus ikäryhmittäin Ikä Naiset Miehet *** *** ** % Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki

14 Vanhuuseläkeiässäkin on vielä työkykyä jäljellä Työssä käynti ja oma arvio työkyvystä, vuotiaat, Terveys tutkimus % 100 Naiset Miehet Ei työssä Työkyky rajoittunut Työkykyinen Työssä Työkyky rajoittunut Työkykyinen Lähde: Gould ym

15 Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen 80 vuotta täyttäneillä iän ja sukupuolen mukaan (%) 2004 ja 2009 (Vaarama ym. 2010, tulossa) Sukupuoli Miehet Kaikki 2009 Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Ikäryhmä n n= 86 n= 43 n= 163 n= 99 n= 91 n= 39 n= 127 n= 116 n= 130 n= 243 Ei toimintakykyvaikeuksia Vain IADL vaikeuksia Pieniä PADL vaikeuksia Suuria PADL vaikeuksia

16 Toimintakyky on parantunut ja parantunee edelleen Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus on tehostunut Monet elintavat muuttuneet terveellisemmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut 16

17 Kolmas ikä Go-Go Tavallisesti tarkoitetaan vuoden ikäisiä Aika työelämän jättämisen ja varsinaisen vanhuuden välissä, nautinnon ja itsensä toteuttamisen aikaa Elämän kruunu (Saddler) Pakkopaita / Suorituspanssari (Jyrkämä) Suuri muutos Eläkkeelle siirtyminen Suuri kehitystehtävä Uusien, mielekkäiden roolien löytäminen Ajankäytön onnistunut järjestäminen Suunnittelu kannattaa ettei tule eläkekuolemaa 17

18 Kolmas ikä Vain korkean elintason maissa mahdollinen Suurten ikäluokkien sanakariteko (Julkunen 2005) Eläkkeellä olo, vapaus urapaineista, nautinto, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, henkilökohtaiset valinnat, ja itsensä toteuttaminen Suurten ikäluokkien myötä kolmas ikä konkretisoituu myös yhteiskunnallisena kysymyksenä Hiljainen vallankumous, joka muuttaa radikaalisti käsityksemme vanhenemisesta 18

19 Kolmannen iän kokeminen tutkimusten valossa Valtaosa kokee myönteisenä: vapaus, harrastukset, matkustaminen Kielteiseen kokemukseen liittyvät: yksinäisyys, sairaudet, köyhyys, toivottomuus Osa kokee jo joitakin vanhuudeksi luokittelemiaan asioita, suuri osa ei Autonomia tärkeää, terveyden ja toimintakyvyn menetys kielteistä, omaishoito koetaan raskaana Aktiivinen osallistuminen kulttuuri- ym. rientoihin, itsensä kehittäminen tärkeää, huolehtiminen ihmissuhteista Elämänlaatu hyvä, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen olennaista, rakkauselämäkin hyvää 19

20 Neljäs ikä ( Slow-Go ) ja Viides ikä ( No-Go ) Neljännen iän katsotaan yleensä alkavan 80. ikävuoden jälkeen Vanhenemismuutokset alkavat voimistua ja kasaantua, riippuvuus toisten avusta kasvaa Toisaalta yhä enemmän hyväkuntoisia 80-kymppisiä Suuri muutos liittyy juuri tähän autonomian menettämiseen, joka luonnollisesti voi osua kohdalle jo aiemmin jos terveys pettää Suuri haaste: onnistunut sopeutuminen, SOC (select, optimize, compensate) Koettu elämänlaatu silti suurimmalla osalla hyvä Viides ikä: laitoselämää, rajoitettua elämää kotona 20

21 Kolmas- ja neljäsikäläiset eri muuttujien valossa (Vaarama ja Ollila 2008) vuotiaat (2006) 80+ vuotiaat (2004) Keski-ikä Naissukupuoli Yksinäistalous Menojen kattaminen hankalaa tai erittäin hankalaa 9 10 Huonoksi koettu terveys Kokee usein yksinäisyyttä 6 14 Ei kuulu johonkin kerhoon tai järjestöön Tyytymätön vapaa-ajan määrään tai mahdollisuuksiin 4 36 Auttaa läheisiään Tyytymätön asumiseen 1 1 Käyttää koti-, vanhus- tai vammaispalveluita 4 19 Käyttää terveyspalveluita Tyytymätön koettuun elämänlaatuun

22 Arjenkuvan muutos koetun elämänlaadun valossa 22

23 Elämänlaadun neljä ulottuvuutta Fyysinen toimintakyky ja kognitio Psyykkinen hyvinvointi Koettu elämänlaatu Sosiaalinen hyvinvointi Ympäristö Person-environment fit (Lawton 1991, WHO 1998) 23

24 Elämänlaatua lisäävät (+) ja sitä alentavat (-) tekijät kolmannessa ja neljännessä iässä (WHOQOL-Bref), askeltava lineaarinen regressioanalyysi, (Vaarama ym. 2006, 125) vuotiaat (n=265) vuotiaat (n=404) 80+ vuotta (n=390) Nauttii elämästä *** (+) Nauttii elämästä *** (+) Nauttii elämästä *** (+) Tyytyväisyys ystäviltä saatuun tukeen *** (+) Hyvä liikuntakyky *** (+) Tyytyväisyys terveyteen *** (+) Päivittäistä elämää haittaavat kivut ** (-) Tarpeeksi tietoa päivittäisen elämän kannalta tärkeistä asioista ** (+) Riittävästi rahaa** (+) Riittävästi tarmoa arkipäivää varten * (+) Riittävästi rahaa*** (+) Keskittymiskyky ** (+) Tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ** (+) Päivittäistä elämää haittaavat kivut ** (-) Tyytyväisyys terveyteen * (+) Tyytyväisyys päivittäiseen selviytymiseen * (+) Mahdollisuudet vapaaajan toimintaan *** (+) Ahdistus, masennus, epätoivo ** (-) Tyytyväisyys itseen** (+) Tyytyväisyys ystäviltä saatuun tukeen * (+) R2 =.491 R2 =.546 R2 =.397 t-arvo merkitsevyys * p<.05, **p<. 01 ***p<

25 Elämänlaadun yleisarvosanalle (WHOQOL_Bref) tärkeät osatekijät eri ikäryhmissä. Tilastollisesti merkitsevät vakioidut kertoimet vaikutusten suuruusjärjestyksessä (suluissa elämänlaatua mittaava ulottuvuus.) v v v v v. 80+ v. (n=447) (n =1315) (n=1120) (n=645) (n=399) (n=372) Elämä on merkityksellistä Nauttii elämästä On negatiivisia tuntemuksia (-) Nauttii elämästä Nauttii elämästä Riittävästi tarmoa arkipäivää varten Riittävästi tarmoa arkipäivää varten Nauttii elämästä Nauttii elämästä Koettu terveys hyvä Koettu terveys hyvä Riittävästi tarmoa arkipäivää varten Hyvä liikuntakyky Koettu terveys hyvä On negatiivisia tuntemuksia (-) On negatiivisia tuntemuksia (-) Hyvä liikuntakyky Tyytyväinen ystäviltä saatuun tukeen On negatiivisia tuntemuksia (-) Tyytyväinen kykyynsä hoitaa päivittäiset aktiviteetit Tarpeeksi tietoa päivittäisen elämän kannalta tärkeistä asioista Hyvä keskittymiskyky On negatiivisia tuntemuksia (-) Nauttii elämästä Tyytyväisyys itseen Elämä on merkityksellistä Koettu terveys hyvä Terveellinen ympäristö Tyytyväinen itseensä Tyytyväinen unensa laatuun 25

26 Avunsaantitekijöiden yhteys tyytyväisyyteen elämänlaadun eri ulottuvuuksilla (WHOQOL-Bref). Logistinen regressioanalyysi (Vaarama, Luoma & Ylönen 2006) Muuttuja Fyysinen Ex(B) Psyykkinen Ex (B) Sosiaalinen Ex (B) Ympäristö Ex (B) IKÄRYHMÄ n Saa kotipalvelua,000,807 3,680 1,467 1,607 1,999 2,560,816 Saa apua omaisilta/perheeltä,000,719,000,788,000 1,481 2,828,453 Avun intensiteetti,526 1,743**,823 1,199,000 1,010,539 1,242 Avun riittävyys,000 2,150 3,677 1,142 1,011 1,241,876 2,881* Tyytyväisyys apuun t-arvo merkitsevyys * =p<.05, **=p<. 01 =p<.001***,000 2,597*,294 1,982*,821 1,075,762 1,927* 26

27 Asuinympäristön objektiivisten tekijöiden yhteys tyytyväisyyteen WHOQOL-Brefin elämänlaadun eri ulottuvuuksilla. Logistinen regressioanalyysi (Vaarama, Luoma & Ylönen 2006) Muuttuja Fyysinen Ex(B) Psyykkinen Ex(B) Sosiaalinen Ex(B) Ympäristö Ex(B) IKÄRYHMÄ n Lähipalvelut,839 1,034,987,896* liian kaukana Ei asunnon 1,715** 2,263** 1,447** 2,006** 1,722** 1,300 1,469** 1,866* puutteita Asuu yksin,630* 1,000,591**,746,539**,425*,611**,789 Kaupunki 1,319,732 1,074 1,949 1,169,642 1,970**,809 Taajama,947,709,692 1,128 1,030 1,242 1,124,859 t-arvo merkitsevyys * =p<.05, **=p<. 01 =p<.001*** 27

28 Muutokset - yhteenveto Iän karttuessa pitkälti erilaisia luopumisia entisestä mikä edellyttää sopeutumista uuteen Muutokset vaativat psyykkisiä, fyysisiä ja taloudellisia resursseja Iäkkäiden tilanne on riippuvainen yhteiskunnassa tehtävistä päätöksistä koskien eläkkeitä, toimeentuloa, tulonjakoa, palveluja ja yhteiskuntasuunnittelua joka tukee kotona asumista 28

29 Entä tulevaisuus? 29

30 Elinikä pitenee edelleen miten käy toimintakyvyn? Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan kuolleisuus pienenee edelleen joka vuosi: noin 2 3 % alle 85-vuotiaassa väestössä noin 1 % 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä => vastasyntyneen elinajanodote kasvaisi nopeasti: Vuosi Naiset Miehet ,1 76, ,3 (+2 vuotta) 79,5 (+3 vuotta) ,4 (+5 vuotta) 83,9 (+6 vuotta) Hyvä toimintakyvyn kehitys saattaa jatkua, jos saamme edelleen vähennettyä kansantauteja ja kavennettua terveyden ja hyvinvoinnin sosioekonomisia eroja > huomio koulutukseen, terveydenhuoltoon ja heikoimmassa asemassa olevien elinolojen parantamiseen ja heidän voimaannuttamiseensa kaikissa elämänkulun vaiheissa 30

31 Suuret ikäluokat on erityinen joukko Karisto 2005 Aina kun suuret ikäluokat vierailevat jossakin ikäryhmässä, he tekevät sitä ikäryhmää koskevan lukumääräennätyksen, joka säilyy lyömättömänä Hyvinvointivaltion kasvatteja, sillä hyvinvointivaltion, politiikan ja kulttuurin tapahtumat ovat nivoutuneet monin tavoin suurten ikäluokkien elämänhistoriaan: Lapsilisät, äitiysrahan maksun pidennys, koululaitos, tv, jääkaapit, pesukoneet, autot, 5 päiväinen työviikko, farkut kuusikymmenlukulaiset uusia elämäntapoja, nuorisokulttuurin huumaa, vapautta, musiikki, suuren murroksen aika Pioneerisukupolvi, valtasukupolvi, märkä sukupolvi, tungossukupolvi 31

32 Suuret ikäluokat Kasvaneet sodanjälkeisen optimismin oloissa, elintason nousu, sosiaalinen nousu Uutuuksien arvostaminen muutos on kehitystä ja uusi vanhaa parempaa Lapsuudestaan lähtien olleet muutossukupolvi, nivelsukupolvi maalaisyhteiskunnan ja nykyyhteiskunnan välillä, ensimmäinen sukupolvi jossa naisten koulutustaso nousi miehiä korkeammaksi Onnekas sukupolvi selvisi 1990-luvun lamasta muita helpommalla, ei tiedä paljoa työttömyydestä ja asuntolainatkin inflaatio aikanaan sulatti Tulevat muuttamaan myös käsityksemme vanhenemisesta 32

33 Suuret ikäluokat vanhuksina? Tottuneet muuttamaan paikasta toiseen muuttamismallit muuttuvat? Heitä varten syntyvät Silver markets : Palvelujen käyttäjiä, osaavat vaatia palvelujenkin on kehityttävä vastaamaan tähän, uudet konseptit syntyvät Matkailu lisääntyy, harrastuksille lisää aikaa: kulttuuri, liikunta ym Kesämökkeily lisääntyy, toinen koti Avoliitot saattavat yleistyä, mutta myös living separat together Avioliitossa vanhenevien määrä kasvaa, mikä lisää puolisohoivapotentiaalia Vapausasteet ja pluralismi kasvavat, valinta korostuu 33

34 Suuret ikäluokat sosiaalipoliittisena pommina? 2030-lla hoivan tarve on korkeimmillaan kun suuret ikäluokat kuitenkin 2 % BKT-kasvu riittää tätä kompensoimaan (Parkkinen 2005), sen sijaan eläkemenot kasvattavat menoja Ovatko suuret ikäluokat vanhetessaan sosiaalipoliittinen pommi, joka elää muiden kustannuksella? Jo nyt suurten ikäluokkien ikääntyminen on pannut alulle useita reformeja eli on politiikan muutoksen katalysaattori Mutta riittääkö tähänastinen? Ja miten muuttuu arjenkuva jos eläkeikä nousee 70. ikävuoteen? 34

35 Muistisairaiden hoito on hoivapalveluille suuri haaste, ja nykymenolla he tarvitsevat kohta kaiken julkisen palvelukapasiteetin > tarvitsemme uusia palvelu- ja rahoituskonsepteja! Muistisairaita*/ ikäryhmä Kaikki *vaikea ja keskivaikea dementia, ennuste 35

36 Kiitos!