HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 VESILAHDEN KUNTA
SISÄLLYSLUETTELO 2 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 4 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 5 Kaavio 1. Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja 31.12.2014 5 4 Henkilöstön ikärakenne 5 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 6 5 Henkilöstön koulutusrakenne 6 Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste 31.12.2014 7 6 Henkilöstön poissaolot 7 Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina 2008-2014 8 7 Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 9 8 Muistaminen 11 9 Muita toimenpiteitä 11 10 Kustannustietoja 12
1 JOHDANTO 3 Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli 432 000 palkansaajaa lokakuussa 2013. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä vuoteen 2012 verrattuna. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä ja vuonna 2020 414 000 henkilöä. Lokakuussa 2013 kunta-alalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia 422 000 ja tuntipalkkaisia 10 000. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi runsaat 30 000 henkilöä. Henkilöstöstä oli naisia 79 %. Henkilöstöstä oli työsuhteisia 72 % ja virkasuhteisia 28 %. Vuonna 2013 määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 3 600 henkilöllä ja työllistettyjen määrä kasvoi 400 henkilöllä. Taloudellisesti huonoina aikoina kunnat säästävät erityisesti jättämällä palkkaamatta määräaikaista sijaistyövoimaa. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. KT Kuntatyönantajien osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun mukaan väestön ikääntyminen näkyy siinä, että kuntien ja kuntayhtymien työvoimatarpeet kohdistuvat sosiaali- ja terveysalan eri koulutusasteille. Rekrytoinneista 42 prosenttia tehdään terveysalalle. Eniten laskua on odotettavissa kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja taidealan sekä tekniikan koulutuksen suorittaneiden rekrytoinneissa. Vaikeinta rekrytointi on sosiaalityöntekijän, erikoislääkärin, terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin / terveyskeskushammaslääkärin, psykologin, sairaanhoitajan ja erityisluokanopettajan / erityisopettajan tehtäviin. Rekrytointia vaikeuttaa eniten hakijoiden puute. Merkittäviä rekrytointiin vaikuttavia ovat myös hakijoiden osaamiseen ja soveltuvuuteen, kelpoisuusehtoihin sekä palkkatasoon liittyvät syyt. Kunta-alan palkkasumma henkilösivukuluineen vuonna 2014 oli runsaat 21 miljardia euroa. Säästötoimenpiteistä käytiin vuonna 2014 yhteistoimintaneuvotteluita monissa kunnissa. YT-menettelyjen piirissä oli lähes puolet koko kuntaalan henkilöstöstä. KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan lomautuksilta ja irtisanomisilta on vältytty yleensä niissä kunnissa, joissa on sovittu henkilöstöjärjestöjen kanssa esimerkiksi lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi tai vapaaehtoisista säästötarkoituksessa pidettävistä palkattomista virka- ja työvapaista tai muista säästötoimenpiteistä.
4 2 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO 31.12.2014 31.12.2014 Hallinto- ja taloustoimisto kunnanjohtaja 1 hallintojohtaja 1 talouspäällikkö 1 kirjanpitäjä-tietoliikenneas. 1 Kirjasto palkkasihteeri 1 kirjastonjohtaja 1 palvelusihteeri 2 kirjastovirkailija 3 kehittämispäällikkö 1 matkailuneuvoja 1 kuntoutusohjaaja 1 Liikunta- ja nuorisotoimi sos- ja terv.toimen johtaja 1 liikunta- ja nuorisosihteeri 1 nuoriso-ohjaaja 2 Tekninen toimi Kasvatus ja opetus kunnaninsinööri 1 sivistysjohtaja 1 rakennusmestari 1 rakennustarkastaja 1 Lasten päivähoito palvelusihteeri 1 päiväkodin johtaja 4 ammattimies 6 varhaiskasvatuksen johtaja 1 erityislastentarhanopettaja 1 Tukipalvelut lastenhoitaja 31 siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ryhmäavustaja 2 ruokapalveluesimies 1 lastentarhanopettaja 13 monipalvelutyöntekijä 2 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. 1 suurtalouskokki 3 perhepäivähoitaja 6 ruokapalvelutyöntekijä 5 palvelusihteeri 1 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 3 kuljettaja-siivooja 1 Koulutoimi laitoshuoltaja 14 palvelusihteeri 1 laitoshuoltaja osa-aikainen 3 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 3 luokanopettaja 20 päätoiminen tuntiop./esikoulu 5 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 13 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 yhteinen kielen opettaja 2 koulukuraattori 1 koulupsykologi 1 koulunkäynninohjaaja 11 koulunkäynninohjaaja osa-aik. 6
5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 218 henkilöä, kun se vuoden 2013 lopussa oli 227 henkilöä ja vuoden 2012 lopussa 326 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 182 henkilöä (vuonna 2013 192 henkilöä) ja määräaikaisia 36, joista työllistettyjä 1 henkilöä (vuonna 2013 35 henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 186 ja miehiä 32. Kokoaikatyössä oli 191 henkilöä ja osa-aikaisia 27 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin oli: osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. Kaavio 1. Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja 31.12.2014 31.12.2014 henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti (suluissa vastaavat luvut vuonna 2013): - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 14 hlöä (14) - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä (9) - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 31 hlöä (34) - kasvatus- ja opetustoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 162 hlöä (167) - sosiaali- ja terveystoimi 2 hlöä (3) 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa 31.12.2014 oli 43 vuotta, kuten myös vuosina 2009-2013. Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma.
6 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 Kevan tietojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina 2004-2014 keskimäärin 63-vuotiaina. Vuonna 2014 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 6 henkilöä, vastaava luku vuonna 2013 oli 3 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 3 henkilöä (vuonna 2012 3 henkilöä ja vuonna 2012 10 henkilöä). 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kunta-alallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi) ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus.
7 Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste 31.12.2014 6 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2014 yhteensä 2819 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli keskimäärin 12,9 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 15,2 päivää, vuonna 2012 12 päivää ja vuonna 2011 12,45 päivää. Tampereen kehyskuntien henkilöstöpäälliköiden tekemän vertailun mukaan Vesilahden kunnan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2014 kehyskuntien alhaisin. Kunnanvaltuuston 26.5.2014 / 21 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa oli tavoitteena sairauspoissaolojen vähentämisestä saatava säästö 50.000 euroa viimeistään vuonna 2016. Sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset laskivat 36.378 eurolla vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013. 21.4.2010 ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sairauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä:
1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta. Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa 10.5.2010 / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna 2014 365 päivää. Vuonna 2013 näitä poissaoloja oli 385 päivää. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 10 tapausta, kun niitä vuonna 2013 kirjattiin 9 tapausta, vuonna 2012 kirjattiin 14 ja vuonna 2011 29 tapausta. Työtapaturmista aiheutui 13 sairauspoissaolopäivää vuonna 2014. Vuoden 2013 vastaava luku oli 28 päivää. Työterveyspalvelu Viisari on jaotellut kaikki sairaslomat, joista on sairaslomatodistus diagnooseittain, kts. kaavio alla. Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina 2008-2014 8 Henkilöstön ikääntyminen näkyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymisenä. Tule-sairauksien ehkäisemiseksi / vähentämiseksi työpaikkakäynneillä on arvioitu työergonomiaa ja tehty siihen parannusehdotuksia. Työterveyshuollon tekemien terveystarkastuksien ja sairaanhoitokäyntien perusteella työntekijöitä on ohjattu työfysioterapeutin arvioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Työfysioterapeutti on tehnyt myös suunnattuja työpaikka-
käyntejä, joissa työntekijä on saanut henkilökohtaista ohjausta työergonomiaansa. Työkuormituksen keventämiseksi ja ergonomian parantamiseksi on tehty tarpeelliseksi katsottuja välinehankintoja talouden sallimissa rajoissa. Vuonna 2015 tehtävissä tukipalveluiden tarkastuksissa erityinen painopiste on ergonomia-ohjauksessa, neuvonnassa ja itsehoitoon motivoinnissa, koska tukipalveluissa on suhteellisesti kaikkein eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia poissaoloja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2014 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: 9 Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkallinen isyysvapaa Palkaton isyysvapaa Hoitovapaa 9 henkilöä 9 henkilöä 10 henkilöä 0 henkilö 1 henkilöä 10 henkilöä Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2014 aikana 7 henkilöä (vuonna 2013 8 henkilöä). Vuorotteluvapaita pidettiin tukipalveluissa sekä kasvatus- ja opetustoimessa. 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHYryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunnan ja vanhan TYKY-ryhmän jäsenet) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa.
Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2014 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 20.1.2014): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 15 yhdistelmäseteliä, joilla tuettiin henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Vuosittain tietylle ammattiryhmälle, hallintokunnalle tai työyksikölle on tarjottu mahdollisuus järjestää työhyvinvointitapahtuma, jonka kustannuksiin kunta osallistuu 1000 eurolla. Työhyvinvointitapahtumia on järjestetty seuraavasti: vuonna 2006 opettajat, vuonna 2007 päivähoidon henkilöstö, vuonna 2008 tukipalveluhenkilöstö, vuonna 2009 terveyskeskus/ vanhainkodin henkilöstö, vuonna 2010 kotipalvelun, teknisen toimen ja kunnanviraston henkilöstö, vuonna 2011 koulutoimen henkilöstö, vuonna 2012 päivähoidon henkilöstö, vuonna 2013 tukipalvelujen henkilöstö sekä vuonna 2014 kunnanviraston, teknisen toimen, liikunta- ja nuorisotoimen ja kirjaston henkilöstö. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla. Työkykyä ylläpitävään kuntoremonttiin (5vrk) tarjottiin mahdollisuus viidelle kunnan työntekijälle/toimihenkilölle syksyllä 2014 Ikaalisten Kylpylässä. Kuntoremonttien kohderyhmänänä on koko kunnan pitkäaikaisessa, ensisijaisesti yhtäjaksoisessa työ/virkasuhteessa vähintään 5 vuotta ollut henkilöstö. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Omavastuuaika on yksi päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, esimies- ja alaistaidot, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. 10
11 8 MUISTAMINEN Kunnan vakinaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita onnitellaan heidän 50- ja 60-vuotispäivinään seuraavasti: 50 vuotta Hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella 60 vuotta Hopeiset kakkuatrain ja kakkuveitsi Vesilahti -kaiverruksella Eläkkeelle siirtyminen tai palvelussuhteen päättyminen: Vakituisessa palvelussuhteessa alle 10 vuotta olleelle n. 100 euron arvoinen lahja. 10-20 vuotta palvelussuhteessa olleelle hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella tai vapaavalintainen lahja, jonka arvo sama kuin kahvilusikoiden. 9 MUITA TOIMENPITEITÄ Suunnatut tarkastukset Työterveyspalvelu Viisarin ja Vesilahden kunnan välinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2012-31.12.2016 hyväksyttiin kunnanhallituksessa 21.11.2011. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2014 suunnatut tarkastukset tehtiin koulutoimen, liikunta- ja nuorisotoimen sekä kirjaston henkilöstölle. Suunnattuihin tarkastuksiin sisältyivät ergonomiapainotteiset työpaikkakäynnit ja työolosuhdeselvitykset. Työskentelytiloissa tehtiin melu/lämpö/ kosteus- ja valaistusmittauksia. Lisäksi henkilöstölle tehtiin Voimavarat työssä-kysely, Työn fyysinen kuormittavuus-kysely, diabetesriskikysely sekä alkoholinkäyttökysely, fysioterapeutin oirekysely sekä terveystarkastukset työterveyshoitajalla ja työfysioterapeutilla sekä tarvittaessa työterveyslääkärillä. Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi 19.9.2011 varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia
kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin. TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna 2014. TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: talouden tasapainottaminen, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, sosiaalisen median ohje sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja seuranta. Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa eri hallintokuntien edustajat kertovat ajankohtaiset kuulumiset omista hallintokunnistaan. Lisäksi käydään läpi työsuojelupäällikön keräämät turvallisuuden poikkeamailmoitukset. 10 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2014 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 6,7 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 6,9 miljoonaa euroa. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui vuonna 2014 palkkakustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2013 osalta): Koulutus 20 159 ( 30 462) euroa Lomat 494 125 (489 902) euroa Perhevapaat 55 053 ( 42 751) euroa ASLAK-kuntoutus 1 272 ( 381) euroa Sairauspoissaolot 213 360 (249 738) euroa Työtapaturmat 1 091 ( 2 142) euroa Muut KVTES:n ja OVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot 31 078 ( 32 435) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot sisältävät mm. lastentarhanopettajien VES-päivät. 12