2008 toimintakertomus
Toimintakertomus vuodelta 2008 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti UKK-instituutti edistää terveysliikuntaa tuottamalla, välittämällä ja soveltamalla tietoa liikunnan terveysvaikutuksista päättäjien, ammattilaisten ja kansalaisten tarpeisiin. Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen 4 Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen 4 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy 6 Liikuntavammojen ehkäisy 8 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy 10 3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa 11 Toiminta numeroina Talous 13 Asiakkaat 14 Kumppanit 14 Prosessit Tutkimus 15 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu 16 Palvelutoiminta 18 Tietotekniikka 18 Laboratorio 18 Voimavarat Hallinto 19 Henkilöstö 19 Tyky- ja virkistystoiminta 19 Henkilöstökoulutus 20 Sammanfattning 21 Summary 22 Liitteet 23
Johtajan katsaus V uonna 2008 valtioneuvosto teki tärkeitä poliittisia linjauksia asettamalla tavoitteita terveysliikunnan edistämiseen. Ensimmäinen niistä on periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista, jossa yhdeksi päätavoitteeksi asetettiin terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvaminen ja liikunnasta syrjäytyneiden määrän väheneminen. Toinen on periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista ja siinä liikuntapolitiikan tavoitteeksi nousee väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen lisäämällä omakohtaisen arkiliikkumisen mahdollisuuksia elämänkaaren eri vaiheissa. Näitä tavoitteita palvelee myös UKK-instituutin toimintastrategia, joka päivitettiin vuonna 2008. Uudistetun strategian mukaan UKK-instituutti toteuttaa vuosina 2009 2013 terveysliikuntaohjelmaa, jossa on kolme painoaluetta: väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta, liikkumisen turvallisuus ja terveysliikunnan edistäminen. UKK-instituutti edistää terveysliikuntaa tuottamalla, välittämällä ja soveltamalla tietoa liikunnan terveysvaikutuksista päättäjien, ammattilaisten ja kansalaisten tarpeisiin. Fyysisen aktiivisuuden suositukset tarkentuivat kansainvälisesti vuoden 2008 aikana. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikunnalle on asetettu viikoittainen minimi tavoiteaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan: esimerkiksi 2 t 30 min reipasta kävelyä tai vaihtoehtoisesti 1 t 15 min hölkkää tai juoksua. Lihaskuntoharjoituksia tulisi tehdä ainakin kaksi kertaa viikossa. Toistaiseksi ei ole väestötasoista tietoa siitä, liikkuvatko suomalaiset aikuiset riittävästi täyttääkseen uudistetun suosituksen. On kuitenkin selvää, että entistä enemmän pitää liikkua edes minimisuosituksiin yltääkseen. UKK-instituutissa kansainvälisestä suosituksesta muokattiin Liikuntapiirakka vuonna 2004. Vuosien myötä Liikuntapiirakka on saavuttanut suuren suosion liikuntaneuvonnassa, myös Suomen ulkopuolella. Loppuvuodesta aloitettiin liikuntapiirakan päivittäminen uudistetun terveysliikuntasuosituksen mukaiseksi. Uusittu liikuntapiirakka julkaistaan vuoden 2009 alkupuolella. Tutkimustoiminnassa vuosi 2008 oli vilkas ja käynnissä oli nelisenkymmentä hanketta, jotka kattavat laajasti liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä. Suomen Akatemia rahoittaa kahta hanketta. Interventiotutkimuksissa selvitettiin muun muassa liikunta- ja ravitsemusneuvontaa raskaudenajan diabeteksen ehkäisyssä, ikäihmisten kaatumisien ja niihin liittyvien murtumien ehkäisyä ja varusmiesten selkävaivojen ehkäisyä. Tutkimus salibandyvammojen ehkäisystä palkittiin Liikuntalääketieteen päivillä Vuoden liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena. Vuoden aikana osallistuttiin myös reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyttä selvittävään laajaan tutkimukseen. UKK-instituutti vahvisti yhteistyötä terveys- ja liikunta-alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Instituutti on mukana Suomen Osteoporoosiliiton johdolla laadittavassa kansallisessa osteoporoosiohjelmassa, jossa tuodaan esiin luuliikunnan ja kaatumisten ehkäisyn merkitys osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa instituutti jatkoi koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Myös Sydänliiton tulevaisuuden liikuntaohjelman suunnitteluun osallistuttiin. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman kanssa sovittiin strategisesta kumppanuudesta, jolla tiivistetään yhteistyötä muun muassa vertaisohjaajien koulutuksessa ja viestinnässä. 2
Liikuntavammojen valtakunnallisessa ehkäisyohjelmassa toimitaan yhteistyössä lukuisten liikunta-alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kansanterveyslaitoksen kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmässä, Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisessa asiantuntijaryhmässä sekä Terveys 2000- ja FINRISKI-tutkimuksissa. UKK-instituutin edustaja valittiin Maailman terveysjärjestön HEPA Europe -verkoston johtoryhmään. Terveysalan ammattilaisille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa oli osallistujia enemmän kuin edellisinä vuosina. Terveysviestinnässä terveydenhuollon elintapaneuvontaan tarkoitettujen asiakasaineistojen myynti kasvoi huomattavasti. UKK-instituutti osallistui aktiivisesti Kansanterveyslaitoksen vetämään TerveSuomi.fi-portaalihankkeeseen. Portaalin kautta ollaan jatkossa mukana välittämässä luotettavaa terveystietoa väestölle. Instituutti koordinoi hankkeessa liikuntatiedon tuottamista. UKK-instituutin yrityksille suunnatun palvelutoiminnan kehittämishanke käynnistettiin vuonna 2008. Alkuvuodesta 2009 säätiön hallitus päätti perustaa osakeyhtiön, joka alkaa kehittää yrityksille suunnattavaa terveyspalvelutarjontaa. Tommi Vasankari 3
Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen Suomalaisen väestön terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat fyysisen aktiivisuuden määrä ja fyysinen kunto. Niitä on tarpeen seurata säännöllisesti luotettavilla mittaus menetelmillä. Liikuntaelimistön toimintakyvyn ongelmia voidaan ehkäistä ja vähentää sopivalla liikunnalla. Toimintavuonna oli tavoitteena lisätä terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten tietoja ja taitoja työikäisten selkävaivojen varhaisessa kuntoutuksessa. Tavoitteena oli myös väestön lihasvoimaa ja liikehallintaa kehittävän terveysliikunnan edistäminen. Fyysisen toimintakyvyn osalta toiminta painottui väestön terveyskunnon mittausmenetelmien laadun arviointiin osana Euroopan unionin rahoittamaa ALPHA (Assessing Levels of Physical Activity and Fitness) -projektia. UKK-instituutin vastuulla on yhteistyössä Granadan yliopiston kanssa valita helposti toteutettavat ja luotettavat sekä terveyden ja toimintakyvyn kannalta pätevät terveyskunnon testikokonaisuudet lapsille, nuorille ja työikäisille aikuisille. Kuntotestien mittaustarkkuudesta ja kyvystä ennustaa terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksia valmisteltiin systemaattisia kirjalli suuskatsauksia. Lisäksi tutkittiin aikuisten testien toistettavuutta. ALPHA-projektin tuotoksia esiteltiin Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa TOIMIA-hankeessa ja Liikuntatieteellisen Seuran Kuntotestauksen laadun kehittämishankkeessa, lisäksi suunniteltiin niiden hyödyntämistä Kansallisessa TULE-ohjelmassa. Tavoitteena on hyödyntää projektin tuotoksia myös kansallisessa väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seurantajärjestelmän suunnittelussa, joka mainitaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravitsemuksesta (2008). UKK-instituutin yhteistyö Puolustusvoi mien kanssa jatkui kolmannen kerran toteutettavassa Reserviläisten fyysinen suorituskyky -tutkimuksessa. Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimuksen (VASTE) interventiot saatiin päätökseen Porin prikaatissa. Yhteistyö Eläkeläisten keskusliiton (EKL) kanssa jatkui Elinvoimaa 75+ -hankkeessa, joka on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa. Päätavoitteina on parantaa yli 75-vuotiaiden kotona asuvien ikäihmisten alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa. UKK-Instituutti vastasi EKL:n vertaisohjaajien toimintakykytestaus- ja liikunnanohjauskoulutuksesta sekä osallistui vertaisohjaajien toiminnan arviointitutkimukseen. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa tarjottiin yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa koulutusta ikääntyvien liikuntaneuvonnasta. Kysytyin koulutus oli edelleen terveyskunnon mittauskurssi (yhdeksän koulutusta), jonka sisällössä painottui testikokonaisuuksien valinta erilaisille TULE-sairauksien riski- ja ongelmaryhmille. Selän harjoittamisesta pidettiin seitsemän koulutusta, samoin muusta liikuntaelimistön toimintakyvyn harjoittamisesta. Kehittämisprojektit ALPHA-projekti UKK-terveyskuntotestit keski-ikäisille ja ikääntyville Kävelyliikunnan edistämisohjelma 2005 2009 Elinvoimaa 75+ -hanke / Eläkkeensaajien keskusliitto Asiantuntijatyö Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta / Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia Kuntoremonttilomat / Palkansaajakeskusjärjestöjen lomaliitot Kuntotestauksen yritysraportointi -työryhmä / Kunto ry Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen Seura Rehabilitation International -järjestö / Commission on Leisure, Recreation and Physical Activities Terveysaineistojen arviointipaneeli / Terveyden edistämisen keskus Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaryhmä TOIMIA / Kansanterveyslaitos Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2006 2009 / ohjausryhmä 4
Terveyskuntotesteillä voidaan ennustaa ikääntyvien liikkumisvaikeuksia Pauliina Husu Liikkumiskyky on fyysisen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edellytys. Kesäkuussa tarkastetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin ikääntyville kehitetyt terveyskuntotestit ennustavat uusien liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Tulosten perusteella ikääntyvien terveys kuntotestit ovat päteviä ennakoimaan liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Tutkimuksen kuuden vuoden seurannan aikana heikentyivät erityisesti vanhimpien tutkimushenkilöiden ja naisten testisuoritukset. Liikkumisvaikeuksien ilmaantumista parhaiten ennustaneet testit olivat takaperinkävely, vartalon ojentajalihasten dynaaminen toistotesti, askelkyykistys ja yhden kilometrin kävely. Näille määritettiin myös kynnysarvot, joita huonompi testitulos lisäsi merkittävästi liikkumisvaikeuksien vaaraa. Testit on tarkoitettu terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten työvälineiksi, niitä voidaan käyttää fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja liikunnan edistämisessä. Testit pystyvät tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. Niitä voidaan hyödyntää myös liikuntaneuvonnassa ja yksilöllisen liikuntaharjoittelun suunnittelussa. Seuraamalla testitulosten muutoksia voidaan arvioida liikunnan vaikutuksia ja innostaa ihmisiä säännölliseen liikuntaan. Tutkimus oli osa Kainuun Elintavat ja terveys -seurantatutkimuksia, jossa arvioitiin 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden terveyskuntoa. Julkaisu Husu Pauliina. Predictive value of health-related fitness tests on mobility difficulties in high-functioning older adults. (Terveyskuntotestien pätevyys ennustettaessa ikääntyvien liikkumisvaikeuksia). Acta Universitatis Tamperensis. 1320. Tampere University Press. Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7342-5, ISSN 1455 1616. Luettavissa verkossa http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7343-2.pdf 5
KAATUMISIIN JA OSTEOPOROOSIIN LIITTYVIEN LUUNMURTUMIEN EHKÄISY Ikääntyvän väestön fyysinen toimintakyvyn heikkenemiseen liittyy kaatumistapaturmien ja luunmurtumien yleistyminen. Kaatumisia ja niiden aiheuttamia vammoja voidaan ehkäistä, kun vaaratekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan. Oikein annosteltu liikunta voi eri muodoissaan parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja luuston lujuutta. Ohjelman tavoitteena on luoda tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia, menetelmiä ja toimintamalleja sekä laitteita kaatumistapaturmien torjuntaan ja osteoporoosin ehkäisyyn. Vuonna 2006 yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa julkaistujen luuliikuntasuositusten tunnettuutta edistettiin terveydenhuollon ammattilaisille suunnattujen luentojen ja asiantuntija-artikkelien avulla. Vuonna 2009 julkistettavan Kansallisen osteoporoosiohjelman valmisteluun osallistuttiin. KAAOS-klinikkamallin (alkoi v. 2005) satunnaistettuun vaikuttavuustutkimukseen oli vuoden loppuun mennessä rekrytoitu noin 1100 henkilöä, joista vuoden mittaisen tutkimusvaiheen oli läpikäynyt noin 900 tutkittavaa. Tutkimuksen klinikat toimivat Lappeenrannassa ja Tampereella. Aineiston keräys jatkuu edelleen. Seurantatutkimus liikunnan pitkäaikaisista vaikutuksista ikääntyneiden naisten toimintakykyyn, kaatumisiin ja mahdollisiin tapaturmiin sekä elämänlaatuun alkoi aikaisemmin voima- ja ketteryysharjoittelututkimukseen osallistuneilla naisilla. Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpäklinikan vetämässä monikeskustutkimuksessa päättyi rintasyöpäpotilaiden liikuntainterventiotutkimus. Tutkimuksen ensimmäisinä aloittaneiden harjoitusryhmien 3-vuotisseurantamittauksia tehtiin ja kaikkien tutkittavien seuranta jatkuu edelleen. Laihdutuksen vaikutusta luuston rakenteeseen selvittäneen painonpudotusinterventio- ja seurantatutkimuksen loppumittaukset tehtiin touko-kesäkuussa. Tulosten analysointi ja raportointi aloitettiin. Erityyppisen liikuntakuormituksen yhteyttä reisiluun yläpään kolmiulotteiseen rakenteeseen selvittänyt naisurheilijoiden poikkileikkaustutkimus (ks. s. 7) on syventänyt yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tärinäkuormituksen analysointia jatkettiin. Tavoitteena on selvittää, miten harjoittelijan seisoma-asento vaikuttaa tärinän etenemiseen kehossa. Kävelykuormituksen aiheuttamia sääriluun muodonmuutoksia arvioitiin aiempaa täsmällisempien luumittausten pohjalta yhteistyötutkimuksessa Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamisyksikön kanssa. Näistä tutkimuksista saatava tieto on oleellista, kun selvitetään luussa tapahtuneiden muutosten ja tietyntyyppisen liikunta- tai tärinäharjoittelun välisiä annos-vastesuhteita. Vasta tältä pohjalta voidaan luoda tieteellinen perusta luuliikunnan annostelulle. Kehittämisprojektit Kaatumis- ja osteoporoosiklinikat (KAAOS) Tampereella ja Lappeenrannassa Luuliikuntasuositukset lapsille ja kasvaville nuorille, aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa Asiantuntijatyö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, Ikäihmisten tapaturmatyöryhmä /STM Kansallinen Osteoporoosiohjelma, ohjausryhmä / Suomen Osteoporoosiliitto ry TULES-liiga/ Suomen Reumaliitto ry Tieteellinen neuvottelukunta/ Suomen TULE ry 6
Vauhdikkaat ja vaihtuvia suuntia sisältävät pelit vahvistavat lonkkaluuta Riku Nikander Lonkan kuoriluu ohenee ikääntymisen ja vähentyneen fyysisen aktiivisuuden seurauksena erityisesti reisiluun kaulan yläja etuseinämissä. Niihin kohdistuu myös kaatumisen aiheuttama ja murtumalle altistava voima. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että maltillinen, suunnanmuutoksia ja vauhdikkaita kiihdytyksiä sekä jarrutuksia sisältävä liikunta voisi vahvistaa reisiluun kriittisiä kohtia ja siten ehkäistä lonkkamurtumia. Tällaista liikuntaa ovat vauhdikkaat tanssit, maila- ja pallopelit sekä voimistelu. UKK-instituutissa tehty tutkimus selvitti, minkä tyyppistä liikuntaa harrastavilla kilpaurheilijoilla on vahva reisiluun kaula murtumien kannalta tärkeillä etu- ja yläseinämän alueilla. Urheilulajien edustajat jaettiin viiteen liikuntakuormitustyyppiin: 1) iskukuormitus (kolmiloikka ja korkeushyppy), 2) vaihtuvasuuntainen kuormitus (jalkapallo ja squash), 3) voimakuormitus (voimanosto), 4) toistokuormitus (kestävyysjuoksu) ja 5) painoa kantamaton kuormitus (uinti). Ryhmien tuloksia verrattiin kolme kertaa viikossa liikuntaa harrastavien kuntoliikkujien arvoihin. Tulokset osoittivat, että voimakasta iskukuormitusta aiheuttavien lajien urheilijoilla ja vaihtuvasuuntaista kuormitusta sisältävien lajien pelaajilla oli kymmeniä prosentteja suurempi reisiluun tiheys kuin kuntoliikunnan harrastajilla. Vauhdikkaiden pelien pelaajilla oli lisäksi tasaisesti paksu kuoriluu myös murtumien kannalta tärkeissä etu- ja yläseinämissä. Julkaisu Nikander R, Kannus P, Dastidar P, Hannula M, Harrison L, Cervinka T, Narra NG, Aktour R, Arola T, Eskola H, Soimakallio S, Heinonen A, Hyttinen J, Sievänen H. Targeted Exercise against Hip Fragility. Osteoporos Int 2008, epub Nov 11. 7
LIIKUNTAVAMMOJEN EHKÄISY Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta liikuntaharrastuksessa piilee myös riskinsä. Suomessa tapahtuu vuosittain lähes 300 000 liikuntatapaturmaa. On laskettu, että jopa puolet liikunnan tuomista terveyshyödyistä menetetään liikunnan aikana sattuneiden tapaturmien ja rasitusvammojen takia. Vammojen lisäksi rasittava liikunta altistaa infektioille, rasitusastmalle ja äkillisille sydäntapahtumille. Liikunnan kiistattomat terveys- ja hyvinvointihyödyt menetetään usein turhaan, koska suuri osa vakavista haitoista on ehkäistävissä. Tämän takia väestön liikunnallisen elintavan edistämisen ohessa tapahtuva haittojen minimoiminen eli liikuntaturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Vuonna 2008 Tampereen Urheilulääkäriaseman (TaULA) toiminnassa korostui liikuntatapaturmien ehkäisyyn liittyvä tutkimus-, asiantuntija-, tiedotus- ja koulutustoiminta. Toimintavuonna TaULA oli mukana seitsemässä tutkimusprojektissa ja tekeillä oli kolme väitöskirjahanketta. Tampereen Urheilulääkäriaseman kliininen interventiotutkimus Neuromuskulaarinen harjoittelu vähentää alaraajavammojen riskiä, ryhmäsatunnaistettu kontrolloitu tutkimus salibandyn naispelaajilla palkittiin vuoden liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena. (ks. s. 9) Tärkein kehityshanke oli Liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyohjelmaa (LiVE). Tämän soveltavan hankkeen tavoite on koordinoida liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyä Suomessa. Liikuntatapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyvää tutkittua tietoa välitettiin liikunnan ja urheilun harrastajille, valmentajille ja ohjaajille sekä liikunnan ja tervey denhuollon ammattilaisille tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. LiVE-ohjelman tiedotus tapahtuu internetissä (www.terveliikkuja.fi ja www.terveurheilija.fi). Ohjelma toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön sekä liikuntajärjestöjen kanssa. Vuonna 2008 TaULA järjesti liikuntalääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. TaULAn tärkeimpiä palvelutoimintoja olivat lääkäreiden vastaanotot sekä kuntotestaukset aktiiviurheilijoille, kuntoilijoille ja liikunnan aloittamista suunnitteleville. Kunto- ja työkykytestejä suoritettiin myös eri yritysten henkilökunnille osana työkykyä ylläpitävää terveydenhuoltoa. Toimintavuonna jatkettiin pelastuskouluun pyrkivien terveystarkastuksia ja suorituskunnon määrityksiä sekä pelastajien savusukelluskelpoisuuden mittauksia. Kehittämisprojektit Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) Terve Urheilija -ohjelma (www.terveurheilija.fi) EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Testauspalautteiden ja kunto-ohjelmien atk-järjestelmä Asiantuntijatyö Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE), Kenttälääkintäjaos Nuorten tukiurheilijoiden ravitsemusohjaus / Suomen Olympiakomitea Naisohjelma, ohjausryhmä / Suomen Urheiluliitto Urheilijoiden ravitsemusohjaus / Suomen Uimaliitto Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet -asiantuntijaryhmä / VOK Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman ohjausryhmä Terve Urheilija -kouluttajakoulutuksen ohjausryhmä FireFit -projekti, palomiesten liikunnan annostelun suunnittelu ja toteutus Hallitus / Liikuntatieteellinen seura Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmä / Kansanterveyslaitos 8
Oikeanlainen harjoittelu vähentää merkittävästi urheiluvammoja Kati Pasanen Vauhdikkaassa salibandyssä äkilliset alaraajavammat ovat yleisiä. Yli puolet salibandyn pelaajien äkillisistä nilkan ja polven nivelsidevammoista sattuu ilman ulkoista kontaktia. Tämän tutkimuksen perusteella säännöllisillä hermostoa ja lihaksistoa aktivoivilla harjoituksilla voidaan vähentää salibandyssä sattuvia vammoja jopa yli 60 prosenttia. Tutkimukseen osallistui 28 naisten salibandyjoukkuetta kolmelta ylimmältä sarjatasolta. Joukkueista puolet satunnaistettiin puolen vuoden runkosarjakauden ajaksi harjoitusryhmään ja loput vertailuryhmään. Harjoitusryhmän joukkueille opetettiin juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppely- ja voimaharjoituksia sisältävä alkuverryttelyohjelma. Sen tavoitteena oli kehittää pelaajien motorisia taitoja ja kehon hallintaa sekä aktivoida ja valmistella liikuntaelimistöä salibandyharjoituksia ja -pelejä varten. Harjoitusohjelmassa keskityttiin liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan, erityisesti nilkan, polven, lantion ja selän asennon hallintaan erilaissa liikesuorituksissa. Vertailuryhmän joukkueita pyydettiin jatkamaan harjoittelua entiseen tapaansa. Kauden aikana sataa harjoitus- ja kilpapelituntia kohden harjoitusryhmäläisille ilmaantui 7 vammaa, kun vertailuryhmäläisille niitä sattui 21. Harjoitusryhmäläisten vammariski oli 66 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmäläisillä. Tutkimuksen perusteella British Journal of Sports Medicine (10/2008) suositti pääkirjoituksessaan urheilijoita tekemään asennonhallinnan ja liiketaitojen parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävää harjoittelua viikoittain. Julkaisu Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Hiilloskorpi H, Mäkinen T, Järvinen M, Kannus P: Neu-romuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised cont-rolled study. BMJ 2008;337:96-102. 9
2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy L ihavuus on edelleen lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Etenkin lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on huolestuttavaa, sillä se on usein pysyvää. Lihavuus on yhteydessä muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinten sairausriskiin. Se voi olla myös psyykkinen ja sosiaalinen ongelma. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on yleistyvän lihomisen keskeinen syy ja myös seuraus. Aikuisilla liikunnan puute ja heikko fyysinen kunto on ylipainoakin suurempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Myös viime vuosikymmeninä yleistyneet unihäiriöt ovat osaltaan lisäämässä lihavuuden terveysvaaroja. Liian vähäisen unen on todettu jo lapsillakin olevan yhteydessä liikapainoon. Fyysisellä aktiivisuudella taas saattaa olla positiivinen vaikutus uneen. Lihavuus, fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys ovat näin ollen kytkeytyneet toisiinsa monin tavoin. Lasten liikunta, terveys ja paino -hankkeessa selvitetään, miten kehon koostumus ja erityisesti ylipaino ovat yhteydessä motorisiin perustaitoihin, fyysiseen kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen 8-vuotiailla tamperelaislapsilla. Hankkeesta valmistui väitöskirjatyön ensimmäinen julkaisu. Lihavuus, liikunta ja uni -kokonaisuudessa selvitetään lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä uniongelmien esiintymiseen sekä fyysisen aktiivisuuden käyttöä lihavuuteen liittyvien uniongelmien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. UKK-instituutti kuuluu kansalliseen Sleep & health tutkimuskonsortioon, joka on mukana Suomen Akatemian tutkimusohjelmassa Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (2008 2011). UKK-instituutin vastuulla on kaukoliikenteen ammattikuljettajien elintapainterventio, jossa tarkoituksena on laihtumalla ja muilla elintapamuutoksilla (liikunta, unen huolto) parantaa päiväaikaista vireyttä ja unen laatua ja siten vaikuttaa kuljettajien työkykyyn. Yhteistyökumppaneina ovat Työterveyslaitos ja tutkimuskeskus Vitalmed. Interventioon on tehty alustavaa tutkittavien rekrytointia yhteistyössä eteläsuomalaisten työnantajien ja heidän työterveyshuoltonsa, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Rahtarit ry:n kanssa. Asiantuntijatyö Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen toimeenpano-ohjelma / Suomen Diabetesliitto Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä / Kansanterveyslaitos 10
3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa Kunnallisessa terveydenhuollossa tarvitaan terveyden edistämiseksi sekä yksittäisten työntekijöiden ammatillista osaamista että toimintayksiköiden yhteisiä käytäntöjä. Vuonna 2008 päättyneessä nelivuotisessa tutkimus- ja kehittämisohjelmassa on tutkittu ja kehitetty kansansairauksia ja elintapoja koskevien hoito- ja toimintasuositusten toimeenpanoa sekä terveyskasvatuksen keinoja, erityisesti liikuntaneuvontaa. Lisäksi on kehitetty terveyden edistämisen käytäntöjä perusterveydenhuollossa ja niihin liittyviä toimintasuosituksia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämisohjelman viimeisenä toimintavuonna tehtiin Tampereen terveys- ja sosiaalikysely. Kysely toteutui yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa jo seitsemännen kerran ja siitä koottiin taulukkoraportti. Liikunnan palveluketjuihin liittyvää alueellista tutkimus- ja kehittämistyötä toteutettiin useassa Pirkanmaan kunnassa. Terveysneuvonnan käytäntöjä, toteutumista ja kirjaamista selvitettiin yhteistyössä Kangasalan terveyskeskuksen kanssa. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) -tutkimukseen osallistui tuhat pirkanmaalaista äitiä, joista 410 on mukana raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksessa. NELLI-hankkeeseen on osallistunut lähes koko Pirkanmaa (14 kuntaa). Osa hankkeen esitutkimuksen tuloksista julkaistiin liikunnan edistämiskeinojen vaikuttavuutta käsitelleessä väitöskirjassa (ks. s. 12). Merkittävässä roolissa tutkimuksen toteuttamisessa on ollut lähes 60 hankkeessa koulutettua terveydenhoitajaa. Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa jatkettiin yhteistyötä kaupunkiympäristön merkitystä kouluikäisten lasten liikkumiselle selvittävässä tutkimuksessa. Tutkimusja kehittämisohjelman viimeisen toimintavuoden yksi tehtävä oli suunnitella terveysliikunnan edistämistyön jatkamista uudella strategiakaudella. Yksikön koulutustoiminta oli monipuolista. Yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa järjestettiin toisen kerran koulutuspäivä terveysliikunnan edistämisen hyvistä käytännöistä työpaikalla. Kevään lopulla järjestetyssä perinteisessä Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä käsiteltiin koululaisten ja nuorten liikuntaa ja esiteltiin uusi nuorten fyysisen aktiivisuuden suositus. Uudelle koulutukselle iäkkäiden liikuntaneuvonnasta osoittautui olevan tarvetta. Uudista terveysneuvonnan taitojasi -koulutuskokonaisuuden koulutuksia toteutettiin myös tilauskoulutuksina eri puolilla Suomea. Asiantuntijatyö Tieteellinen neuvottelukunta /FINOHTA Ikäihmisten toimintakykyä edistävä Elonpolkujaverkosto / Tampereen kaupunki Tieteellinen neuvottelukunta /Terveyden edistämisen keskus Liiku terveemmäksi -hanke / Liikuntatieteellinen seura Terveys 2000, FINRISKI 2002 -tutkimukset / Kansanterveyslaitos Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja sen Tampereen osahanke Kävelyohjelma / Suomen Latu ja Sydänliitto 11
Yksinkertaiset liikunnan edistämis tavat toimivat parhaiten avoterveydenhuollossa Minna Aittasalo Kesäkuussa tarkistetun väitöskirjan mukaan Liikkumisresepti ja askelmittari ovat sellaisia yksinkertaisia liikunnan edistämistapoja, joilla voidaan edistää liikuntaa avoterveydenhuollossa. Enemmän aikaa vievät edistämistavat, kuten kuntotestaus ja henkilökohtainen liikuntaneuvonta, eivät välttämättä tuota sen parempia tuloksia. Uuden edistämistavan levittäminen käytäntöön ei ole yksinkertaista. Liikkumisresepti-hankkeen (2001 2004) arvioinnissa todettiin, että valtakunnalliset toimenpiteet kyllä tavoittavat kohderyhmän. Sen sijaan uuden tavan siirtyminen käytäntöön tapahtuu hitaasti ja sitä voidaan parhaiten edistää paikallisella tasolla. Erilaisten liikunnan edistämistapojen toteuttamiskelpoisuutta ja vaikuttavuutta avoterveydenhuollon asiakaskontakteissa selvitettiin väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa, joihin osallistui yhteensä 35 terveydenhuollon yksikköä, sata terveydenhuollon ammattilaista ja yli 600 asiakasta. Tarkasteltuja liikunnan edistämistapoja olivat 1) Liikkumisresepti, 2) askelmittarin ja liikuntapäiväkirjan käyttö, 3) tehostettu liikuntaneuvonta neuvoloissa ja 4) henkilökohtainen liikuntaneuvonta ilman kuntotestausta ja kuntotestauksen kanssa työterveyshuollossa. Vaikuttavuutta arvioitiin koe- ja vertailuryhmien välisillä eroilla vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudessa lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin sillä, miten hyvin liikunnan edistämistavat toteutuivat aiotulla tavalla, asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksillä sekä työtapojen turvallisuudella. Julkaisu Aittasalo M. Promoting physical activity with selected personal approaches in primary health care feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Jyväskylä: University of Jyväskylä 2008. Academic dissertation. Luettavissa verkossa http://dissertations.jyu.fi/studsport/978951393296.pdf 12
Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana on vuotuinen avustus Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2008 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 35 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli 3 419 933,27 euroa, ja tilivuoden ylijäämä oli 64 184,36 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan ylijäämä oli 22 601,84 euroa. UKK-instituutin vuoden 2008 tulojen tunnuslukuja euroa RAY / tutkimustoiminnan avustus 888 000 RAY / yleisavustus 1 112 000 Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot 471 000 Koulutustoiminnan tuotot 179 000 Muut tuotot ja varainhankinta 411 000 UKK-instituutin vuoden 2008 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut 2 999 000 Laite- ja ohjelmistohankinnat 129 000 TaULAn vuoden 2008 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustukset 235 000 Oman toiminnan tuotot 93 000 Hankerahoitus 171 000 Kokonaiskulut 478 000 Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa. 13
Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2008 oli 375 422,10 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät Tulo 2007 %-osuus 2007 tulo 2008 %-osuus 2008 Tuote: Ammatillinen täydennys koulutus ja viestintätuotteet Asiakkaat: perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti terveydenhoitajat ja fysioterapeutit Tuote: TYKY-palvelut Asiakkaat: Yritykset Tuote: Kokouspalvelu Asiakkaat: Yritykset Tuote: Liikunta- ja kuntosalikurssit Asiakkaat: Tamperelainen aikuisväestö Tuote: Liikuntasalin vuokraus Asiakkaat: Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt 171 909,35 50 202 033,46 54 49 951,69 14 38 603,57 10 33 168,90 10 43 093,73 11 40 686,35 12 43 988,40 12 18 725,92 5 18 185,56 5 Muut 32 320,81 9 29 517,38 8 Kumppanit UKK-instituutti on tehokkaasti verkottunut ja tekee laajasti yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijatyön ja viestinnän aloilla. Tämän johdosta erilaista yhteistyötä tekeviä tahoja on lukuisia. Instituutin kiinteimmät yhteistyökumppanit vuonna 2008 olivat järjestöistä Sydänliitto, Diabetesliitto, Ikäinstituutti, KKI-ohjelma/LIKES, Liikuntatieteellinen Seura ja Terveyden edistämisen keskus, sektoritutkimuslaitoksista Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä Puolustusvoimat. Instituutin yhteistyöverkosto heijastaakin hyvin terveysliikunnan tutkimuksen ja tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. Vuoden 2008 toimintojen kannalta keskeiset yhteistyökumppanit on lueteltu liitteessä 1. 14
Prosessit Tutkimus Tutkimustoiminnan osalta vuosi 2008 oli vilkas ja menestyksekäs. Käynnissä oli noin 40 tutkimushanketta. Julkaisutoiminta oli edeltävän vuoden tasolla ja hyvin aktiivista. Vuoden aikana valmistui kaksi väitöskirjaa instituutin omista tutkimushankkeista. Tutkimustoiminnan apurahojen määrän kasvua edeltävistä vuosista voidaan pitää hyvänä trendinä. Näiden apurahojen joukossa oli myös kaksi Suomen Akatemian rahoituspäätöstä. UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana kuusi kertaa ja antoi lausunnon seitsemästä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta. UKK-instituutin oma eettinen toimikunta kokoontui yhden kerran ja antoi lausunnon yhdestä tutkimussuunnitelmasta. Tiedelehdet, joissa UKKinstituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja 2006 2008 2006 2007 2008 Apurahat (euroa) 433 747 404 937 457 749 Julkaisut tieteellisissä sarjoissa 59 60 60 Muut julkaisut 88 66 74 Kongressiabstraktit 52 37 34 Kotimaiset asiantuntijaesitelmät* Kansainväliset asiantuntijaesitelmät 42 105 113 19 12 11 * Vuosien 2007 ja 2008 luvuissa on mukana tiedotusvälineille annetut haastattelut. Julkisesti haettava hankerahoitus 2006 2008 2006 2007 2008 (euroa) OPM 33 % 27 % 16 % 72 700 STM 39 % 34 % 33 % 150 000 Pirkanmaan sh-piiri Juho Vainion säätiö Suomen Akatemia 13 % 21 % 20 % 91 157 4 % 2 % 6 % 28 000 3 % 4 % 8 % 36 760 Muut 8 % 12 % 17 % 79 132 15
Koulutus, viestintä ja tietopalvelu UKK-instituutin täydennyskoulutus, viestintä ja tietopalvelu välittävät tutkittua tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja tukevat tutkimustiedon hyödyntämistä työelämän käytäntöjen kehittämisessä. Organisaatioviestinnässä osallistuttiin vuonna 2009 alkavan uuden strategiakauden valmisteluun. Strategia-asiakirjaa muotoiltiin toimivaksi viestinnän välineeksi. Asiakaspalautekäytäntöjen kehittämistyöryhmässä koottiin yhteen asiakirjaan tiedot kaikesta UKK-instituutin asiakaspalautteen keruusta ja käsittelyprosessista. Asiakaspalautteen vuotuisella yhteenvedolla on tavoitteena saada tietoa yhteisökuvan toteutumisesta. Kesäkuun alussa osallistuttiin Helsingissä järjestettyyn Diabeteksen ja sen komplikaatioiden ehkäisyn maailmankongressiin, WCPD 2008, UKK-instituutin omalla näyttelyosastolla, jossa esiteltiin terveyden edistämisen materiaaleja ja koulutusta. Loppuvuodesta käynnistyi UKK-instituutin verkkopalvelun uudistushanke, joka varsinaisesti ajoittuu vuoteen 2009. Toimintavuonna instituutin verkkosivuille tehtiin yli 150 000 vierailua, yksittäisiä kävijöitä oli vuoden aikana reilu 90 000. Lehdistöseuranta tuotti yhteensä 655 aikakausi- ja sanomalehtileikettä UKK-instituutti hakusanalla. UKK-instituutti osallistui aktiivisesti Kansanterveyslaitoksen vetämään TerveSuomi.fi-portaalihankkeeseen. Sen myötä täydennettiin myös omille verkkosivuille terveysliikunta-aineistoa, jossa on tietoa muun muassa liikunnasta ja painonhallinnasta. Vuoden alussa julkistetun kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksen pohjalta valmisteltiin kuvitettu Vauhti virkistää -kortti ja juliste. Nämä kouluterveydenhuollon liikuntaneuvontaan tarkoitetut materiaalit levisivät laajalti ympäri Suomea. Nuorten liikuntaa käsitteli myös syksyllä julkaistu Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti: Liikettä koulupihoille. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten asiakastyöhön tarkoitettuja aineistoja myytiin edellisvuotta enemmän. Liikuntapiirakan menestys jatkui, erityisen kysyttyjä olivat myös Selkä kuntoon -dvd ja terveysliikunnan vaikutuksia esittelevä kortti. Vuoden aikana julkistetut viestintäaineistot ovat liitteessä neljä. Kansallinen kävelyliikunnan edistämisohjelma, jossa UKK-instituutti toimi yhteistyössä Suomen Ladun ja Suomen Sydänliiton kanssa, päättyi vuoden lopussa. Ohjelman arviossa todettiin viestinnän olleen resursseihin nähden hyvää, kävelyohjelma sai paljon näkyvyyttä muun muassa seminaareissa ja messuilla. Ohjelma ei kuitenkaan saavuttanut tavoitettaan perustaa Suomeen 10 000 kävelyklubia, minkä arvioitiin johtuneen tavoitteen epärealistisuudesta. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua ja tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. Muualta tehtyjä aineistotilauksia oli kertomusvuonna noin tuhat, tietopalvelun toimeksiantoja yhteensä reilut 60. Henkilökunnalle järjestettiin kolme eri tilaisuutta, joissa esiteltiin tarjolla olevat tietopalvelut. TerveysInfosta tehtiin hakuja ja tuotettiin aiheenmukaista terveysaineistolistaa instituutin kursseille yhteensä noin 30, kokonaisuudessaan tietokanta sisälsi vuoden lopussa tiedot noin 10 200 eri materiaalista. Terveysliikunnan tutkimusuutisista ilmestyi teemanumero Liikettä lihavuuteen, ja UKK-sähkeuutisissa julkaistiin yhteensä 10 uutista, jotka lähetettiin tilaajille kolmena lähetyksenä. Toiminta vuoden aikana laadittiin UKK-instituutin julkaisuluettelo 2003 2008 sekä suomeksi että englanniksi, avoimesti verkossa luettavat julkaisut on koottu instituutin kotisivuille. Instituutin toiminnan painoalueisiin liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta toteutettiin sekä avoimena koulutuksena, johon yksittäiset ammattilaiset voivat osallistua, että tilauskoulutuksena ryhmille ja hankkeille. Koulutusten tavoitteena on edistää UKKinstituutissa tuotetun tiedon hyödyntämistä ja vahvistaa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien ihmisten huomioon ottamista terveys- ja vapaaajan palveluiden kehittämisessä. Toimintavuonna sekä koulutustilaisuuksien määrä että osallistujien määrä kasvoivat edellisvuodesta. Avoimessa koulutusohjelmassa järjestettiin 37 tilaisuutta (45 kou- 16
lutuspäivää) ja tilattuja koulutuspäiviä tai luentoja järjestettiin yhteensä 107 (293 tuntia). Opetusta täydennyskoulutuksessa annettiin yhteensä 775 tuntia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Diabetesliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä D2D-hankkeessa ja toteutettiin elintapaneuvonnan verkkokoulutusta perusterveydenhuollon ammattilaisille. Keväällä instituutissa järjestettiin Kunnossa kaiken ikää 60+ Tampere -hankkeen päätösseminaari, jossa aiheena oli iäkkäiden hyvinvointi ja liikunta. Yhdessä Tampereen yliopiston Liikunnan filosofian tutkimusyksikön kanssa järjestettiin lokakuussa kansainvälinen Liikeimprovisaatiotyöpaja. Koulutustilaisuudet on lueteltu liitteessä 3. Koulutusten toimintoseurannassa, laskujen valmistelussa ja suoramarkkinoinnissa siirryttiin käyttämään Alma-asiakkuudenhallintajärjestelmää ja aloitettiin keräämään säännöllistä asiakaspalautetta myös kestoltaan lyhyiden koulutusten tilaajilta. Asiakaspalautteen keräämisessä ja käsittelyssä otettiin käyttöön webropol-työkalu. Koulutuksen ja palvelutoiminnan osallistujat täydennyskoulutus, tilatut täydennyskoulutus, avoimet koulutukset 2006 2007 2008 5790 2639 5084 688 675 722 kongressit 210 jatkokoulutus 10 tyky-ja liikuntapalvelut 4297 4388 3487 Täydennyskoulutuksen laskutus (euroa) 93 659 109 820 133 849 Avoin täydennyskoulutus 06 07 08 46 872 40 515 56 425 Tilattu täydennyskoulutus 06 07 08 17
Palvelutoiminta UKK-instituutin palveluyksikkö hoitaa keskitetysti yritysasiakkaille tarjottavia liikunta- ja kokouspalveluja. Lisäksi palveluyksikkö hoitaa kävelytestin materiaalimyynnin ja järjestää yleisölle tarkoitettuja liikunta- ja kuntosalikursseja. Toimintavuoden aikana kokoustilojen kunnostamista ja niiden viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin. Uusi kokoustila Kallio otettiin käyttöön ja kokoustila Kevääseen hankittiin uudet pöydät. Vuoden aikana järjestettiin asiakasyrityksille 149 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 2964 henkilöä. Tilaisuudet sisälsivät työhyvinvointia edistävää toimintaa, luentoja, liikuntaa ja testauksia. Yleisölle järjestettiin vuoden aikana 32 liikunta- ja kuntosalikurssia, joille osallistui yhteensä 523 henkilöä. Toimintavuonna aloitettiin palvelutoiminnan kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää yrityksille suunnattavaa terveyspalvelutarjontaa ja selvittää toiminnan mahdollinen yhtiöittäminen. Laboratorio Toimintavuoden aikana laboratorion palveluja käyttivät kaikki instituutin tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä palveluyksikkö asiakastilaisuuksissaan. Erilaisiin interventio-, poikkileikkaus- ja pitkäaikaisseurantatutkimuksiin liittyen laboratorion henkilökunta teki terveyskuntotestejä, luustomittauksia, ultraäänikuvauksia sekä otti eri tutkimuksiin liittyviä verinäytteitä. UKK-instituutin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävät mittaukset jatkuivat koko vuoden ajan. Kliinisen kemian määrityksiä tehtiin instituutin omiin tutkimuksiin liittyen sekä palvelutoimintana Tampereen Urheilulääkäriasemalle. Analyysivalikoimaa täydennettiin yhteistyöllä Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen kanssa. Laboratorio osallistui Labqualityn järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntarkkailukierroksiin. Liikuntasuunnittelu liittyi useaan tutkimukseen ja laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimintaan. Tietotekniikka Tietotekniikkayksikkö on huolehtinut UKK-instituutin it-järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta ja antanut käyttäjille tietoteknistä tukea. Toimintavuoden aikana instituutin postipalvelin on uusittu ja auditorion av-järjestelmän uusimisesta on valmistunut suunnitelma. Ohjelmistosovellustyönä tehty TerveysInfotietokantaohjelman uusi www-sovellus on otettu käyttöön toukokuussa ja myös Liikunnan annoslaskuri -ohjelmaa on valmisteltu vuoden aikana. Yksikön tehtäviin ovat kuuluneet myös tutkimushallinnon palvelut ja tutkimuksen tukitoiminnot. Intranetiin on kehitetty toimintavuonna selainpohjainen järjestelmä asiantuntijatehtävien kirjaamista ja vuosittaista seurantaa varten. Tilastomenetelmien asiantuntijana on osallistuttu instituutin useisiin eri tutkimusprojekteihin. 18
Voimavarat Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluu kaksitoista jäsentä, joista opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toimintavuonna valmistui UKK-instituutin strategia vuosille 2009 2013. Henkilöstö UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 59 työntekijää, liite 6. Työntekijöistä 33 henkilöllä (56 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2008 lopussa. Tyky- ja virkistystoiminta Työsuojelutoimikunta teki yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksen, jossa kartoitettiin työolosuhteita ja keskusteltiin työhön liittyvistä asioista. Edellinen työpaikkaselvitys tehtiin vuonna 2003. Henkilökunnalle järjestettiin alkusammutuskoulutusta sekä pidettiin poistumisharjoitus kuvitellun tulipalon sattuessa. Työpisteiden ergonomiaan kiinnitettiin edelleen huomiota ja ergonomisia parannuksia toteutettiin vuoden aikana runsaasti. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua työterveyshoitajan pitämiin terveystreffeihin, joihin sisältyi laboratoriomittauksia. Työhyvinvointitiimi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Henkilökunnan virkistyskerho Urhea Kunto Koplan hallitus nimesi itsensä Kulttuurikoplaksi, joka järjesti toimintaa monipuolisesti kulttuurin eri saroilta. Kerran viikossa järjestettiin ohjattua jumppaa ja pelivuoro. Talviliikuntapäivänä käveltiin tutustumaan Työväenmuseo Werstaan yhteiskunta-aiheiseen näyttelyyn. Entisten hippien kesäjuhlaa vietettiin Näsijärven rantamaisemissa olympiavuoden kunniaksi järjestetyillä kesäolympialaisilla. Henkilökuntakoulutustyöryhmän kanssa järjestettiin syksyn työhyvinvointipäivä Valkeakoskella ja joulukuussa vietettiin Suomen itsenäisyyspäivää juhlimalla kieltolain hengessä. Näiden lisäksi järjestettiin kolme yhteislaulutilaisuutta, vierailu taiteilija-ateljeessa, Eurooppa-päivän käytäväbileet, ovikranssikurssi ja yhteisiä kahvihetkiä. 19
Henkilöstökoulutus Henkilöstön koulutuspäivät 2006 2008 Henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vuosittain valittava työryhmä. Vuoden teemana oli työyhteisötaitojen kehittäminen. Pääteemaan liittyvä koulutuskokonaisuus Oman työn hallinnasta viihtyisään ja toimivaan työyhteisöön koostui kolmesta koulutustilaisuudesta. Lisäksi aiheeseen pureuduttiin syksyn työhyvinvointipäivässä vuorovaikutustaitojen kehittämisen merkeissä. Viisiosainen keskustelukurssi Activate your English tarjosi mahdollisuuden ylläpitää ja aktivoida englannin kielen taitoja. Muita aiheita olivat: Suomen kieli digiaikana, instituutin oman kirjaston verkkopalvelut ja valmisteilla oleva TerveSuomi.fi-portaali. Henkilöstökoulutuspäivien tilaisuuksissa oli läsnä kaikkiaan 379 henkilöä. Instituutin ulkopuolista koulutusta tästä kokonaisuudesta oli 74 prosenttia. täydennys- ja jatkokoulutus tieteellinen koulutus tai kongressi 244 06 224 07 232 08 129 51 68 06 07 08 77 99 79 sisäinen koulutus 06 07 08 20
Sammanfattning Å r 2008 drog statsrådet upp viktiga politiska riktlinjer genom att ställa upp mål för främjandet av hälsomotionen. Den första riktlinjen utgjordes av ett principbeslut om att utveckla motion och kost. Det främsta målet var att utöka antalet personer som motionerar tillräckligt mycket och minska antalet personer som inte alls sysslar med motion. Den andra riktlinjen är principbeslutet om att främja motion. Motionspolitikens mål blir då att främja befolkningens välmående, hälsa och funktionsförmåga genom att öka möjligheterna till vardagsmotion för alla, i livets olika skeden. Målen följer också UKK-institutets verksamhetsstrategi som uppdaterades under verksamhetsåret. Enligt den förnyade strategin genomför UKK-institutet ett hälsomotionsprogram under åren 2009 2013. Programmet har tre tyngdpunktsområden: kontroll av medborgarnas rörlighet och fysiska kondition, trygghet vid motion och att främja hälsomotion. UKK-institutet främjar hälsomotion genom att producera, förmedla och tillämpa kunskap om motionens hälsofrämjande effekter för att tillgodose beslutsfattarnas, de yrkesutbildades och medborgarnas behov. Utgående från rekommendationen om fysisk aktivitet uppdaterad av Förenta Staternas hälsominister inledde UKK-institutet arbetet på att förnya motionskakan. Den grafiska framställningen av hälsomotionsrekommendationen, motionskakan, som första gången publicerades år 2004, är ett ofta använt hjälpmedel vid motionsrådgivning, även utanför Finlands gränser. Den förnyade motionskakan publiceras i början av år 2009. 2008 var ett aktivt år för forskningsverksamheten: ett fyrtiotal projekt var under arbete över ett brett område kring förhållandet mellan motion och hälsa. I interventionsundersökningarna utreddes bland annat motions- och kostrådgivningen vid preventionen av graviditetsdiabetes, förebyggandet av fallskador med benbrott hos äldre personer samt förebyggandet av ryggproblem hos värnpliktiga. Undersökningen av förebyggandet av innebandyskador utsågs till årets motionsmedicinska undersökning. Under året deltog institutet även i en undersökning av reservisternas fysiska kondition och hälsa. UKK-institutet stärkte samarbetet med organisationerna inom hälsa och motion samt med övriga aktörer i branschen. Institutet deltar i utarbetandet av det nationella osteoporosprogrammet under ledning av Finlands Osteoporosförbund. Inom ramen för programmet Kraft i åren fortsatte utbildningsoch expertsamarbetet. Därtill deltog institutet i planeringen av Hjärtförbundets motionsprogram för framtiden. Institutet kom också överens om ett strategiskt partnerskap med programmet I form för livet. Inom ramen för det landsomfattande programmet för förebyggande av trafikskador samarbetar institutet med ett flertal organisationer och aktörer inom motion och idrott. Institutet bedrev ett mångsidigt samarbete med Folkhälsoinstitutet. UKK-institutets representant invaldes till ledningsgruppen för Världshälsoorganisationens nätverk HEPA Europé. Fortbildningskurserna för yrkesutbildade inom hälsovården drog fler deltagare än under tidigare år. Inom hälsovårdskommunikationen ökade försäljningen av kundmaterial vid hälso- och sjukvårdens livsstilsrådgivning. UKK-institutet deltog aktivt i portalprojektet TerveSuomi.fi (medborgarnas portal för hälsoinformation) under ledning av Folkhälsoinstitutet. Via portalen fortsätter institutet att förmedla tillförlitlig hälsoinformation till medborgarna. UKK-institutet samordnar produktionen av motionsinformation. UKK-institutets projekt för utvecklingen av tjänster för företag startade år 2008. I början av år 2009 beslutade stiftelsens styrelse att grunda ett aktiebolag som utvecklar hälsotjänster för företag. 21
Summary I n 2008 the Finnish Council of State set important political policies by defining objectives for the promotion of health-enhancing physical activity (HEPA). The first of these deals with a policy decision concerning the direction of development with respect to HEPA and nutrition. One of the primary goals of the decision is to sufficiently increase the amount physical activity from the perspective of health and to decrease the number of those disengaged from physical activity. The second policy decision about HEPA and its objective concerns promoting the wellbeing, health, and functional capacity of the general population by increasing the opportunities for individual everyday physical activity in the different phases of a person s lifespan. These objectives are also served by the strategic plan of the UKK Institute, which was updated in 2008. According to the updated strategy, in 2009 2013, the Institute will carry out a programme for HEPA that will emphasize the following three areas: the activity of the general population and the monitoring of its physical activity and fitness, the safety of physical activity, and the promotion of HEPA. The UKK Institute promotes HEPA by producing, transmitting, and applying information on the health effects of physical activity to meet the needs of decision makers, professionals, and the public. Using the recommendations for physical activity that have been updated by the Department of Health and Human Services in the United States as guidelines, the UKK Institute began the revision of its Physical Activity Pie. The Pie was first published in 2004 as a graphic description of the prevailing recommendations for physical activity at that time, and it has proved to be a valuable aid in physical activity counselling, even outside Finland. The updated version of the Pie will be published in the beginning of 2009. The Institute s research activity was brisk in 2008. There were some 40 projects in progress that broadly covered the relationship between physical activity and health. Interventions were used to explore, for example, the prevention of diabetes during pregnancy through the use of counselling in physical activity and nutrition, the prevention of falls among the ageing population and related bone fractures, and the prevention of back problems among conscripts. The project carried out on the prevention of injuries incurred during floorball was awarded the title of Best Study in Sports Medicine in Finland in 2008. In addition, the Institute participated in a study to determine the physical fitness and health of reservists. The UKK Institute has strengthened its connections with other health and physical activity organizations, as well as with other operators. It is participating in the drafting of the national osteoporosis programme that is under the direction of the Finnish Osteoporosis Association. Within the Strength in Old Age programme, the Institute continued its collaboration with respect to training and expertise. In addition, it took part in the planning of the forthcoming physical activity programme of the Finnish Heart Association. It also agreed on strategic partnership in a programme called Fit for Life. As part of the national programme to prevent sports injuries, it collaborates with numerous organizations and other operators in the field of physical activity. It has also had diverse collaboration with the Finnish National Public Health Institute. In addition, a representative of the Institute was chosen as a member of the executive committee of the World Health Organization s HEPA Europe network. The continuing education that the Institute provides for professionals in the health field had more participants in 2008 than in earlier periods. In health communication, the sale of material for clients in lifestyle counselling carried out in health care showed a notable increase. The Institute actively participated in the portal project TerveSuomi. fi [HealthyFinland.fi] of the National Public Health Institute on the Internet. The portal will enable the communication of reliable health education for the general population in the future. The Institute coordinated the production of physical activity information for the portal. A project was initiated in 2008 to develop the Institute s service activities for enterprises. At the beginning of 2009, the Board of Directors of the Urho Kekkonen Fitness Institute Foundation decided to establish a corporation that will begin to develop a variety of health services for enterprises. 22