ERITYISOPETUSSUUNNITELMA

ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT... 4 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA... 6 5. ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA... 7 6. HOJKS... 8 7. ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ... 10 8. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA... 11 9. MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA... 12 10. ERITYISET OPISKELUJÄRJESTELYT NUORTEN KOULUTUKSESSA... 13 11. ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA... 14 12. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 15 13. LIITTEET... 16 Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 19.11.2015

3 1. JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän pedagogista ohjelmaa. Tämän suunnitelman tavoitteena on selkeyttää erityisen tuen ja ohjauksen perusteita, merkitystä ja käytännön tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen avulla. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja ohjaus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa erityisopetusta integroituna muuhun opetukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä opetuksena/ohjauksena. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopettajat, alojen erityisopetusvastaavat ja opinto-ohjaajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan. Tämä erityisopetussuunnitelma kuvaa erityisopetuksen toteuttamista Etelä-Savon ammattiopistossa. Sen laatimisesta on vastannut erityisopetuksen työryhmä. Suunnitelmassa kuvataan erityisen tuen prosessia limittäin sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa. 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä (asetus ammatillisesta koulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980811, ja laki ammatillisesta peruskoulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630) erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kyseisen lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä voidaan poiketa siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Lain mukaan erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimistai sopeutumishäiriöitä. Erityisopetuksen toteuttamisessa toimitaan lisäksi muiden Opetushallituksen antamien tutkintojen perusteiden ja määräysten, Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman, Etelä-Savon ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja muiden oppilaitoksessa noudatettavien erityisopetusta koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti.

4 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT Ryhmänohjaaja/vastuuopettaja: vastaa HOJKS-työskentelyn aloittamisesta ja tekee yhteistyöstä huoltajien kanssa tekee ja päivittää yhdessä ervan ja muiden asiantuntijoiden kanssa ryhmänsä HOJKSit toimittaa HOJKSin rehtorille hyväksyttäväksi tiedottaa opiskelijan tuen tarpeesta muille opettajille tekee yhteistyötä opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oman ryhmänsä opiskelijoiden osalta hyväksyy allekirjoituksellaan mukautusanomuksen, toimittaa sen opintotoimistoon ja kopiona opiskelijalle/huoltajalle Aineenopettaja/ammatillinen opettaja: antaa ensisijaisesti tukea erityisopiskelijalle tiedottaa ryhmänohjaajaa tukea tarvitsevista opiskelijoista ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätuen piiriin (Jelppari, pienryhmät, yto-studiot, pajat, alan omat tukimuodot) käynnistää mukautusprosessin yhteistyössä ryhmänohjaajan, opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa täyttää oman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman osalta mukautustiedot Wilmaan, tulostaa mukautustulosteen ja toimittaa sen kotiin allekirjoitettavaksi kirjaa tarvittaessa oman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman osalta tietoja Wilmaan matematiikan opettajat tekevät matematiikkaseulat opintojen alussa äidinkielen opettajat tekevät lukiseulat opintojen alussa Alan erityisopetusvastaava (erva): kartoittaa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa oman koulutusalansa erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat vastaa ryhmänohjaajan kanssa HOJKSien tekemisestä ja päivittämisestä käy läpi HOJKSien sisällön ennen niiden viemistä rehtorin allekirjoitettavaksi ja on mukana tekemässä niihin tarvittavia tarkennuksia yhdessä ryhmänohjaajan kanssa on mukana oman alansa erityisopetuksen kehittämisessä on mukana pohtimassa opiskelijoiden erityiseen tukeen liittyviä asioita ja käytänteitä (esim. opiskelun tuki, työssäoppiminen, mukautus) on ryhmänohjaajien apuna pohtimassa, millaista tukea opiskelijat tarvitsevat toimii koulutuspäällikön apuna, kun päätetään erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla osallistuu erva-toimintaan ja oman alansa jaksopalavereihin tekee tiivistä yhteistyötä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa voi toimia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukena ammatillisissa opinnoissa voi vastata oman alan erityisopetuksen pajatoiminnasta osalla ervoista on myös ammatillisen erityisopettajan koulutus

5 Laaja-alainen erityisopettaja (vain nuorten koulutuksessa): vastaa erityisen tuen antamisesta yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä erityisopetuksen pienryhmien, Jelpparin ja samanaikaisopetuksen kautta voi vastata erityisopetuksen pajatoiminnasta konsultoi muuta henkilökuntaa erityisopetuksen asioissa on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tarvittavan taustatiedon hankkimisessa vastaa erityisopetussuunnitelman päivittämisestä yhdessä erityisopetusvastaavien kanssa hoitaa tarvittaessa muitakin oppilaitoksen tason erityisopetukseen liittyviä kehittämistehtäviä Koulutuspäällikkö: vastaa erityisopetuksen resurssien käytöstä omalla koulutusalallaan tehden yhteistyötä erityisopetusvastaavan, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa raportoi erityisopetuksen resurssien käytöstä Erva-ryhmä: puheenjohtajana erityisopetuksesta vastaava koulutuspäällikkö jäseninä ervat ja laaja-alaiset erityisopettajat kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla päättää erityisopetuksen toimintatavoista ja tekee esityksiä erityisopetuksen toteuttamisesta johtoryhmälle Ammatinohjaaja/koulunkäyntiohjaaja (vain nuorten koulutuksessa): tukee opiskelijaa tarpeen mukaan ammatillisissa tai ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa tekee tiivistä yhteistyötä muiden erityisopetuksen toimijoiden kanssa opiskelijan asioissa koulunkäyntiohjaajat vastaavat Otavankadun ammattikampuksen Soppi-pajan toiminnasta yhdessä erityisopettajan kanssa Opinto-ohjaaja: vastaa omalta osaltaan erityisopiskelijan opintopolun eteenpäin viemisestä niin, että opiskelija saa riittävästi tukea opintoihinsa Kuraattori (vain nuorten koulutuksessa): on mukana tukemassa erityisopiskelijan opintopolkua erityisesti sosiaalisten ongelmia suhteen Rehtori: hyväksyy (tai hylkää) oman alansa HOJKSit seuraa erityisopetuksen tilannetta omalla alallaan Psykologi: on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja opiskelijoiden tukitoimien pohtimisessa.

6 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA TUEN TARPEEN ARVIOINTI Aikaisemmat todistukset ja lausunnot Alkukartoitukset ja lukiseula (oppilaitoksessa tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille lukiseula ja matematiikan KTLT-testi) => tulokset kirjataan Wilmaan Alkuhaastattelu, Wilman HOPS-lomake Opettajien huomiot Tiedonsiirtopalaveri, siirto-hojks Huoltajien antamat tiedot Tarvittaessa apuna erityisopettajan/psykologin tekemät testit Opiskelijaterveydenhuollon konsultointi HOJKS Laaditaan siirtotietojen/alkukartoitusten pohjalta tai kun näyttää siltä, ettei opiskelija selviydy opinnoistaan Ryhmänohjaaja aloittaa HOJKS-prosessin Erva on ryhmäohjaajan tukena HOJKS:n tekemisessä, tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita Tehdään yhdessä opiskelijan ja huoltajan (mikäli kyseessä alaikäinen opiskelija) kanssa HOJKS tehdään Wilmaan HOJKSia päivittävät tarpeen mukaan kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat opettajat. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäopetus ja ohjaus, samanaikaisopetus, pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Yksilöllistetty arviointi = mukautus (arviointi tapahtuu asteikolla K3 (M -T1 (M ) Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai joustava työjärjestys) Erityisopetuksen pajat SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedottaminen erityisopetukseen osallistuvien tahojen välillä Säännölliset keskustelut opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajan ja ryhmänohjaajan/ervan välillä Suunnitelman toteutumisen seuraaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi HOJKSin päivittäminen HOJKSin päättäminen opintojen loppuessa tai kun tarve erityisopetukseen loppuu

7 Opiskelijan erityisen tuen tarvetta arvioidaan opiskelujen alkuvaiheessa yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Apuna tässä arvioinnissa käytetään opiskelijan aikaisempia todistuksia, mahdollisia lausuntoja, siirto-hojksia, peruskoulun opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa pidettävää tiedonsiirtopalaveria sekä oppilaitoksessa tehtäviä lähtötasokartoituksia. Näiden tietojen pohjalta opiskelijalle laaditaan tarvittaessa HOJKS. Oppilaitoksessa tehdään lähtötasokartoitukset kaikille aloittaville opiskelijoille nuorten koulutuksessa. Lähtötasokartoitukset tehdään matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa. Lähtötasokartoituksista vastaavat pääsääntöisesti yhteisten tutkinnonosien opettajat omien tuntiensa puitteissa. Tarvittaessa lähtötasokartoituksia voivat tehdä myös laaja-alaiset erityisopettajat. Luki- ja matematiikkaseulojen tulokset kirjataan Wilmaan opiskelijan lähtötasokartoituslomakkeeseen. Testaaja käy läpi testitulokset opiskelijan, ryhmänohjaajan sekä tarvittaessa ervan/erityisopettajan kanssa. Yhdessä pohditaan, onko syytä jatkotoimenpiteisiin (esim. psykologin/laaja-alaisen erityisopettajan tekemä tarkempi testaus, lisätuki tai erityisopetus). 5. ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo hakeutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perusteella. Vastuuopettajan, opettajien ja muiden toimijoiden havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa lukemisen ja kirjoittamisen testaukseen tai / sekä matematiikan lähtötason arviointiin. Luki- ja matematiikkaseuloja tarjotaan aikuisopiskelijoille opintotarjottimella. Osassa koulutuksista on valmistavan koulutuksen alussa alkukartoitukset myös muista alalle ominaisista aihealueista. Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymisongelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Aikuisella voi olla erityinen, yksilöllinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa hänen oppimismahdollisuuksiinsa. Erityisen tuen tarpeeseen voivat vaikuttaa myös sairaudet ja vammat sekä elämäntilanteesta aiheutuvat muutokset. Lisäksi vaikutusta on myös sillä, millaisia aiempia oppimiskokemuksia henkilöllä on ollut sekä minkälaiset puitteet oppimiselle aikuiskoulutuksessa oppimiselle on luotu. Vastuuopettaja kertoo opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa sekä kertoo siihen liittyvistä käytänteistä.

HAKEUTUMISVAIHE 8 Tutkintovastaaja/vastuuopettaja kerää opiskelijan tietoja haastattelun avulla (HEKO: Haastattelulomake hakeutumisvaihe Wilmassa) Erityisopettajan/opettajan tekemän lähtötasokartoitus (lukitesti, matematiikkatesti, atkkartoitus, vieraiden kielien kartoitukset ja oppimisvalmiuksien kartoittaminen) Tuen tarpeen toteaminen ja määrittely yhteistyössä opiskelijan, vastuuopettajan ja ervan kanssa => keskustelu ja kirjaus henkilökohtaistamissuunnitelmaan (HEKO: Haastattelulomake opiskeluaika Wilmassa) Opiskelija, vastuuopettaja ja erva tekevät HOJKSin, jonka rehtori hyväksyy Erityisopetuksen resurssisuunnitelman tekeminen opiskelijan osalta VALMISTAVA KOULUTUS Tiedonsiirto opettajien välillä Henkilökohtaistamissuunnitelman ja HOJKSin päivittäminen opiskelijan ja vastuuopettajan yhteistyönä Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle valmistavassa koulutuksessa Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle työssäoppimisessa TUTKINNON SUORITTAMINEN Tukitoimien huomioiminen tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelman teossa (HEKO: Tutkinnon suorittamissuunnitelma Wilmaan) sekä tutkintotilaisuudessa Tutkintotilaisuuden osapuolien perehdyttäminen 6. HOJKS Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS voidaan tehdä mihin aikaan lukuvuodesta tahansa, mutta tavoitteena on saada ensimmäisen vuoden opiskelijan HOJKS tehtyä jo ennen ensimmäistä laskentapäivää. Tämä mahdollistaa erityisopetuksen resurssin saamisen käyttöön mahdollisimman pian. Suunnitelmassa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mahdollinen mukauttamisen tarve. Opiskelijan opiskelupolkua pohdittaessa on huomioitava myös opiskelijan aikaisempi osaaminen ja erityiset vahvuudet. HOJKSiin kirjataan erityisopetuksen peruste sekä opiskelijan tarvitsema erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. HOJKS tehdään Wilmaan.

9 HOJKSin laatimisesta vastaavat yhteistyössä ryhmänohjaaja ja erityisopetusvastaava (erva). HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Tukea HOJKSin tekemiseen saa laaja-alaisilta erityisopettajilta. Lisäksi HOJKSin laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua muut oppilaitoksen opetusja ohjaushenkilöstöön kuuluvat sekä tarvittavat yhteistyötahot. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija ja alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltaja sekä ryhmänohjaaja. Päätöksen erityisopiskelijoista tekee rehtori. Rehtorin päätöksen jälkeen HOJKSia päivitetään Wilmassa sähköisesti. HOJKS päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. HOJKSiin tekevät kirjauksia tarvittaessa kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaaja ja erva seuraavat säännöllisesti opiskelijan opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä ja kirjaavat opintojen sujumisen sekä mahdolliset uudet tukitoimet HOJKSiin. Jos opiskelija ei tarvitse enää erityisiä tukitoimia, niin HOJKS puretaan. Tällöin pidetään HOJKS-kokous, josta tehdään kirjaus opiskelijan HOJKSiin. Päätöksen HOJKSin purkamisesta tekee rehtori. Opintojen päättyessä tai keskeytyessä ryhmänohjaaja tulostaa HOJKSin ja lähettää sen arkistoitavaksi erillisen HOJKS-ohjeen mukaisesti. HOJKS ja siihen liittyvät asiakirjat (esim. lausunnot, siirto-hojks) arkistoidaan opintosihteerien toimesta arkistointiohjeen mukaisesti. (HOJKS-prosessi liitteenä 2.) HOJKSin lähtökohtana olevat erityisopetuksen perusteet: 01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeudet, esim. AD/HD tai ADD) 02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia) 03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia) 05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä) 08. autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10. kuulovamma 11. näkövamma 12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Kohdan 12/muun syyn perusteena voi olla esimerkiksi:

10 puutteelliset arkielämän taidot sosiaaliset syyt (kytkeytyy moneen, kotitausta, koko perheen tuen tarpeeseen jne) lastensuojelun tukitoimien piirissä oleminen erilaiset elämäntilanteen kriisit aiempi huono koulumenestys (voisi olla esim. selvää alisuoriutumista) alhainen motivaatio ulkomaalainen opiskelija, jolla on kielivaikeuksia (maahanmuuttajuus ei yksinään ole peruste) lievät psyykkiset vaikeudet (taustalla voi olla esim. koulukiusaaminen) matematiikan oppimisvaikeudet vankilaopetus kotiopetus (esim. homepakolaiselle) Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Kohdat 1-3 ja 12 voidaan määritellä moniammatillisena yhteistyönä oppilaitoksen sisäisesti. Kohtiin 4-11 tarvitaan aina lääketieteellinen diagnoosi. 7. ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Koulutuspäällikkö vastaa resurssien jakamisesta ja tukimuotojen toimivuudesta koulutusalallaan. Alan erityisopetusvastaava tekee esityksen erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla, jonka jälkeen koulutuspäällikkö tekee päätöksen siitä, kuinka resurssit kohdennetaan. Koulutuspäällikkö esittelee suunnitelman myös toimialan rehtorille. Alakohtainen suunnitelma tehdään keväällä ja sitä tarkennetaan tarvittaessa syksyllä. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu vaatii koulutuspäälliköltä ja erityisopetusvastaavalta tiivistä yhteistyötä alan ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Suunnitelma resurssien käytöstä kirjataan erityisopetuksen resurssisuunnitelmaan koulutus- tai opiskelijaryhmäkohtaisesti. Siihen kirjataan myös toteutunut erityisopetuksen resurssien käyttö. Näiden resurssien lisäksi erityisopetuksen toteuttamiseen on käytettävissä Ryhmänohjaajan resurssi 4,5 tuntia muuta työtä (= 3 tuntia opetustyönä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Ryhmänohjaaja resurssi aikuiskoulutuksen puolella 3 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi 6 tuntia muuta työtä (= 4 tuntia opetustyötä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi aikuiskoulutuksen puolella 4 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Laaja-alaisten erityisopettajien palkkaus Ryhmänohjaajan ja erityisopetusvastaavan resurssi tulee aloilta. Erityisopetuksen kustannukset kohdennetaan kunkin koulutusalan erityisopetuksen kustannuspaikalle. Resursseja käytettäessä käytetään myös toimintokoodia 2001 (erityisopetus), jotta erityisopetuksen kustannuksia voidaan seurata. Koulutuspäällikkö raportoi erityisopetuksen resurssien käytön ja suunnitelmien toteutumisen toimialansa rehtorille vuosittain.

11 8. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA Pienryhmäopetus Erityisopetuksen pienryhmäopetus/jelppari tarjoaa tukea yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä osa-alueen/teeman rinnalla tai jälkeen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa joissakin tapauksissa koko osa-alue/teema pienryhmässä/jelpparissa. Yhteisten tutkinnon osien erityisestä tuesta vastaavat laaja-alaiset erityisopettajat. (Kts. myös liite 2.) Myös ammatillisissa opinnoissa opetus voi tapahtua pienryhmässä. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa yhtä ryhmää samanaikaisesti. Esimerkiksi työsalissa toinen opettaja opettaa muuta ryhmää ja toinen tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäohjaus ja -tuki Voi olla ryhmänohjaajan, ammatillisen erityisopettajan, ammatinopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan antamaa. Yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelun solmukohtiin tarpeen mukaan. Erityisopetuksen pajatoiminta Erityisopetuksen pajalla opiskellaan yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi tehdä erityisopetuksen pajassa rästissä olevia opintoja tai opiskella oman alan opintoja työvaltaisesti. Erityisopetuksen pajoilla ohjaajina voivat toimia esimerkiksi ammatilliset erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Menetelmiä tutkinnon osan/teeman/osa-alueen sisällä havaintomateriaalin/kuvallisen materiaalin hyödyntäminen mukautettu opetus, suppeampi opiskeltava sisältö yksilöllinen materiaali, esim. mukautettu tai T1-tason selkokielinen opiskelumateriaali valmiin materiaalin antaminen ennakkoon, materiaalin kuvaaminen puhelimella tehtävät ja ohjeet osina lyhyet tehtävänannot ohjeistus kirjallisesti ja suullisesti yksilöllinen opastus ymmärtämisen varmentaminen mukautettu tai T1-tason koe/tehtävä tehtävän/kokeen tekeminen kokonaan tai täydentäminen suullisesti mukautettu arviointi teeman kertaaminen

12 oppimisympäristön mukauttaminen (esim. rauhallisen opiskelupaikan tai koetilanteen järjestäminen opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden vaikeuksia) työvaltainen opiskelu lisäajan antaminen pelien ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen (esim. Quizlet, Moodle) Muita menetelmiä työssäoppimisen hyödyntäminen opiskeluympäristönä, esim. laajennettu työssäoppiminen ammattiosaamisen näyttöön liittyvä tuki, näyttöympäristön valinta mahdollisuuksien mukaan lisäohjaus työssäoppimiseen nivelvaiheen ohjaus siirryttäessä koulutuksesta työelämään. 9. MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA Opetusta voidaan yksilöllistää myös ilman mukauttamista. Tällöin arviointiasteikko on K3-T1. Yksilöllistäminen voi merkitä esimerkiksi: pienempiä tavoitteita (H2- tai T1-tavoitteet) vähemmän opiskeltavia asioita enemmän ohjausta ja tukea oppimisprosessiin erityisiä opiskelumenetelmiä erilaisia oppimisympäristöjä. Mukauttaminen voidaan tehdä vain nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena toteutettavan koulutuksen tavoitteita ei voi mukauttaa. Silloin, kun opiskelijan osaaminen ei täytä T1-tason kriteereitä, voidaan arviointikriteerejä mukauttaa. Tällöin arviointiasteikko on K3 (M -T1 (M. Mukauttamisesta huolimatta mukautetun arviointiasteikon rinnalla on käytössä myös arviointiasteikko K3-T1, mikäli opiskelijan taidot kehittyvätkin oppimisprosessin aikana huomattavasti. (Liite 1) Jos oppimistavoitteita ja arviointia mukautetaan, on opiskelijalle aina ensin tehtävä HOJKS. Joissakin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa tutkinnoissa voi olla rajoitteita mukauttamiselle (esim. sosiaalija terveysalan, logistiikan ja sähköalan perustutkinto). Mukauttamiseen liittyvät poikkeukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Pääsääntöisesti opinnot aloitetaan tukea tarvitsevilla opiskelijoilla ensin T1-tavoittein. Mukauttaminen voidaan tehdä ennen tutkinnon osan/osa-alueen/teeman alkua, sen aikana tai sen jälkeen, jos on oletettavissa, ettei opiskelija saavuta T1-tasolla tarvittavaa osaamista. Mukauttamista pohdittaessa voidaan hyödyntää peruskoulun päättötodistusta, siirto-hojksia, alkukartoituksen tietoja tai opetuksen aikana tehtyjä havaintoja. Jos oppiaine on mukautettu perusopetuksen puolella, se tarkoittaa, että opiskelijalla on suppeammat tiedot oppiaineesta kuin yleisopetuksen opetussuunnitelman suorittaneilla opiskelijoilla. Tämä on hyvä huomioida opiskelua ja tavoitetasoa suunniteltaessa.

13 Mukautusanomus tulostetaan Wilmasta. Ennen mukautusanomuksen tulostamista opiskelijan HOJKSiin kirjataan perustelut mukautukselle sekä mukautettujen opintojen tavoitteet ja tukitoimet. Mukautuksen perustelujen kirjoittamisesta Wilmaan vastaa tutkinnon osan/osa-alueen/teeman opettaja tai laaja-alainen/ammatillinen erityisopettaja. Mukautusanomuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja toimittaa allekirjoitetun mukautustulosteen opintotoimistoon ja antaa siitä kopion opiskelijalle tai alaikäisen huoltajalle. Mukautuksen tekemisestä Wilmaan löytyy tarkempi ohje Intrasta. Kun opetusta mukautetaan, tulee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa sama pätevyys kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttamista voidaan tehdä yhden tai useamman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman tavoitteiden osalta tai koko opetuksen tasolla. Osaalue/teema voidaan mukauttaa ilman, että koko tutkinnon osa mukautetaan. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan mukautetuin tavoittein, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin tavoittein. Pääosaan yhteisistä tutkinnon osista ja hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoon on oppilaitoskohtaiset mukautetut arviointikriteerit jo tehty. Mukautettuja arviointikriteerejä laaditaan sitä mukaa kun tutkinnon osia mukautetaan. Mukautetut arviointikriteerit hyväksyy aina rehtori. Mukautetut arviointikriteerit käydään läpi yhdessä opiskelijan kanssa ko. opintojen alussa. Kun jokin tutkinnon osa/osa-alue/teema mukautetaan, tulee oppimisen seurantaan ja arviointiin kiinnittää erityistä huomiota. Mukautetut opinnot tulee arvioida myös sanallisesti. 10. ERITYISET OPISKELUJÄRJESTELYT NUORTEN KOULUTUKSESSA Opiskelussa voidaan myös muutoin kuin erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos: 1) tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai 2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityiset opiskelujärjestelyt eivät edellytä HOJKSin tekemistä opiskelijalle. Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikkei hän joiltakin osin saavuta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä. Erityiset opiskelujärjestelyt voivat tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskelu joiltakin osin todetaan kohtuuttomaksi. Tämän tilalla opiskelijan on kuitenkin opiskeltava jotakin muuta samaan tutkinnon osaan kuuluvaa teemaa/osa-aluetta. Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan tekemään esitykseen. Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä.

14 Erityiset opiskelujärjestelyt lomake löytyy Wilmasta. Erityisten opetusjärjestelyjen prosessista vastaa opinto-ohjaaja ja/tai laaja-alainen erityisopettaja. Erityiset opetusjärjestelyt lomakkeen hyväksyy allekirjoituksellaan ryhmänohjaaja. 11. ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan tarvittaessa erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat, jotta opiskelija saavuttaa riittävän ammattitaidon osaamisen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tukea tutkintotilaisuuteen valmistautuessaan sekä itse tutkintotilaisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla. Tutkintotilaisuuksia ei siis saa mukauttaa, mutta henkilökohtaistamisen kautta voidaan tehdä yksilöllisiä järjestelyjä. Tutkintosuoritusympäristön rauhoittaminen ja esim. tutkintosuoritusta tukevien kirjallisten tehtävien suorittaminen osittain tai kokonaan suullisesti auttavat monia. Myös tutkintotilaisuuksien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi on mahdollista. On kuitenkin muistettava, että tutkintotilaisuuden tulee olla aito työelämän tilanne. Oikein kohdennettu tuki auttaa opiskelijaa saamaan onnistumisen kokemuksia, jolloin usko itsestä oppijana vahvistuu. Hakeutumisvaiheessa selvitetään haastatteluin ja valmistavassa koulutuksessa testauksin/kartoituksin mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen tarpeet. Hakeutujan oppimiskäsityksiä ja oppimiskokemuksia sekä näkemyksiään itsestään oppijana pyritään myös kartoittamaan. Erityistä tukea tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), missä määritellään tukimuodot ja niiden laajuus sekä selvitetään koulutuksen tarve ja tavoiteltu tutkinto. Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan kohdalla (HOJKS) muodostaa asiakirjan yhdessä henkilökohtaistamissuunnitelman kanssa. Näistä asiakirjoista tulee ilmetä opiskelijan henkilökohtaistamista koskevat erityisjärjestelyt. Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa turvataan erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, hankkia tarvittavaa ammattitaitoa, osaamista ja koulutusta. Erityistä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle mahdollistetaan erityisjärjestelyjen kautta tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen osoittaminen tutkintotilaisuudessa. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän edustajan ja työelämän edustajan sekä tutkinnon suorittajan kanssa. Lukivaikeudet ja muut oppimisen vaikeudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi, kun osaamista mitataan. Tutkintotilaisuuteen valmistautuessa varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset ennen tutkintotilaisuutta. Mikäli tutkinnon perusteet mahdollistavat, voidaan koko tutkinnon suorittaminen tai sen täydentäminen toteuttaa suullisesti. Tutkintotilaisuuden suorittamisessa tuen muoto voi olla suoritusajan lisääminen, suullinen suorittaminen, videointi tai puheen äänittäminen kirjallisen esityksen sijaan.

15 Tutkintosuoritusten arvioijat valmennetaan tarvittaessa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvälineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuusprosessin eri vaiheissa arvioinnin välineitä voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, piirustuksia tai malleja. Ammattitaitoa tulee arvioida niin, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon joustavasti soveltuvimmat koulutuksen ja oppimisen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, monipuoliset ja vaihtelevat oppimis- ja arviointimenetelmät, opetuksen ja oppimateriaalien selkeys, osaamisen hankkimiseen tarvittava aika ja tarvittavien erityisten tuki- ja ohjauspalveluiden laatu sekä määrä. Suunniteltaessa erityisiä tukitoimia aikuisille tulee huomioida opiskelijan vahvuudet, vahvat osaamisalueet ja selviytymistavat ammattitaidon hankkimisessa. 12. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPIS- TOSSA Erityisopetusta arvioidaan vuoden tai kahden välein tehtävillä erityisopiskelijoille suunnatuilla kyselyillä sekä hyödyntämällä muita opiskelijoilta kerättäviä palautteita. Saatujen palautteiden perusteella nostetaan vuosittain erityisopetuksen kehittämiskohteita. Lisäksi erityisopetusta arvioidaan osana oppilaitoksen muita arviointeja. Erva-ryhmä kokoontuu säännöllisesti, seuraa erityisopetuksen toteutumista ja kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla. Ervat tekevät omilla aloillaan yhteistyötä opettajien ja koulutuspäälliköiden kanssa erityisopetuksen asioiden kehittämiseksi.

16 13. LIITTEET Liite 1 Erityisopetuksen/mukauttamisen peruskysymykset Pystyykö opiskelija saavuttamaan T1-tavoitteet? EI HOJKS ja mukautetut tavoitteet/arviointi KYLLÄ Yleiset tukipalvelut H O J K S Lisäopetus ja ohjaus Samanaikaisopetus Pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai helpotettu työjärjestys) Tarvitseeko opiskelija oppimisessa erityistä tukea? EI Opetus oman opiskeluryhmän yleisen suunnitelman mukaisesti

17 Liite 2 Yto-opintojen erityisopetus Yto-opintojen erityisopetuksesta vastaavat Mikkelissä (Raviradantie ja Salosaari) sekä Juvalla Annukka Liikanen, Mikkelissä (Otavankatu, Kinnari ja osin Raviradantie) Sanna Selkamo ja Pieksämäellä Tuula Lindholm ja Antti Kivimäki. Tarkoituksena on tukea opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Yto-opintojen tuen piiriin pääsystä neuvotellaan yhteistyössä opiskelijan, ryhmänohjaajan, osa-alueestavastaavan opettajan tai tarvittaessa esim. ervan ja opinto-ohjaajan kanssa. Yto-opintojen erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti HOJKS-opiskelijoille, mutta jos tilaa on, myös muut opiskelijat voivat opiskella siellä. Yto-opintojen erityisopetuksen toiminta suunnitellaan jaksoittain. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tukea pääsääntöisesti silloin, kun muullakin ryhmällä on ko. osa-alueen/teeman opetusta. Yto-opintojen erityisopetuksen tunnit löytyvät Wilmasta opettajien työjärjestyksistä. Yto-opintojen erityisopetuksen toimintamuotoja ovat pienryhmäopetus, samanaikaisopetus, Jelppari-toiminta, kielten pienryhmät (Pieksämäki, Antti Kivimäki) sekä yto-studiot (Raviradantie, yto-opettajat). Jelpparissa opiskelija voi opiskella yto-aineita sekä tehdä esim. ammatillisiin aineisiin liittyviä kirjallisia tehtäviä.

18 Yto-opintojen erityisopetuksen toimintamalli Lyhytaikainen tuen tarve Opiskelija tarvitsee pientä tukea selviytyäkseen opinnoista Opiskelija käy tarpeen mukaan pienryhmässä, mutta on pääsääntöisesti tai suurimman osan oman ryhmänsä mukana Päävastuu opetuksesta on opettajalla Opettaja valmistelee opetusmateriaalin, tarvittaessa erityisopettaja voi olla apuna tekemässä opiskelijalle paremmin soveltuvaa opiskelumateriaalia Tutkinnon osan/osa-alueen/teeman opettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin Jatkuva tuen tarve Opiskelijan tuen tarve on niin suuri, ettei hän hyödy opiskelusta isossa ryhmässä (opiskelija tarvitsee erittäin paljon tukea saavuttaakseen T1-tason tai opiskelee mukautetuin tavoittein) Opiskelija opiskelee koko osa-alueen tai suurimman osan siitä pienryhmässä Päävastuu opetuksesta on erityisopettajalla Erityisopettaja vastaa opetusmateriaalista, tarvittaessa opettaja on apuna sopivan opiskelumateriaalin löytämisessä Erityisopettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin

19 Liite 3 JEES-PAJAN TOIMINTAMALLI 1. Jees-ryhmän tavoitteet Oppilaitoksen ja työpajan tiivis yhteistyö Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisen tukeminen Elämänhallinnan tuki Keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorisotakuuseen vastaaminen 2. Kohderyhmä Erityistä tukea tarvitseva opiskelija, joka oppii työvaltaisesti Opiskelija, jolla on rästissä olevia opintoja Keskeyttämisvaarassa oleva opiskelija 3. Toimintamalli Ryhmäläiset suorittavat oman opetussuunnitelman (HOPS / HOJKS) mukaisia opintoja Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen Ryhmän ideaalikoko on 8 opiskelijaa Ryhmä toimii non-stop periaatteella

20 Liite 4 SOPPI-PAJAN TOIMINTAMALLI Soppiin ohjautumisen perusteet: 1. Opiskelijan opinnot eivät suju oman perusryhmän kanssa tai 2. Opiskelijalla ei ole mahdollisuutta suoriutua opinnoista muulla tavoin tai 3. Opiskelijalla tulee eteen etenemisen esteitä omalla alalla HOJKSia ei ole pakko olla Rästejä YTO- tai ammatillisissa opinnoissa Ei sairaslomalla Soppiin Lyhyet rästiläiset ohjataan Jelppariin tai YTO-studioon (YTO-studiot Raviradantiellä) Ohjausmalli Soppiin Ryhmä toimii non-stop periaatteella, mutta ohjautuminen tämän mallin mukaisesti: 1. Ryhmänohjaaja, opo ja kuraattori yhdessä tai erikseen voivat ohjata Soppiin / tieto kulkee heidän välillään 2. Soitto Soppi-koordinaattorille (tällä hetkellä laaja-alainen erityisopettaja), yhteisesti määritellään onko Soppi oikea paikka. Tieto uudesta Soppi-opiskelijasta sähköpostilla myös koulunkäynnin ohjaajille. 3. Suunnitelma Soppi-jaksolle, joka toimii myös kirjallisena sopimuksena (allekirjoitus): opiskelija ja ryhmänohjaaja ja/tai opo ja/tai kuraattori Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen. 4. Opinto-ohjaaja/ro neuvottelee koulutuspäällikön kanssa TOP-resurssit.