ERITYISOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ERITYISOPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA HOJKS ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA ERITYISET OPISKELUJÄRJESTELYT NUORTEN KOULUTUKSESSA ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA LIITTEET Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 11/2016

3 1. JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän pedagogista ohjelmaa. Tämän suunnitelman tavoitteena on selkeyttää erityisen tuen ja ohjauksen perusteita, merkitystä ja käytännön tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen avulla. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja ohjaus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa erityisopetusta integroituna muuhun opetukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä opetuksena/ohjauksena. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopettajat, alojen erityisopetusvastaavat ja opinto-ohjaajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan. Tämä erityisopetussuunnitelma kuvaa erityisopetuksen toteuttamista Etelä-Savon ammattiopistossa. Sen laatimisesta on vastannut erityisopetuksen työryhmä. Suunnitelmassa kuvataan erityisen tuen prosessia limittäin sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa. 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä (asetus ammatillisesta koulutuksesta: ja laki ammatillisesta peruskoulutuksesta: erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kyseisen lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä voidaan poiketa siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Erityisopetuksen toteuttamisessa toimitaan lisäksi muiden Opetushallituksen antamien tutkintojen perusteiden ja määräysten, Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman, Etelä-Savon ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja muiden oppilaitoksessa noudatettavien erityisopetusta koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti. 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT Ryhmänohjaaja/vastuuopettaja: vastaa HOJKS-työskentelyn aloittamisesta ja tekee yhteistyöstä huoltajien kanssa tekee ja päivittää yhdessä ervan ja muiden asiantuntijoiden kanssa ryhmänsä HOJKSit toimittaa HOJKSin rehtorille hyväksyttäväksi

4 tiedottaa opiskelijan tuen tarpeesta muille opettajille tekee yhteistyötä opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oman ryhmänsä opiskelijoiden osalta Aineenopettaja/ammatillinen opettaja: antaa ensisijaisesti tukea erityisopiskelijalle tiedottaa ryhmänohjaajaa tukea tarvitsevista opiskelijoista ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätuen piiriin (Jelppari, pienryhmät, yto-studiot, pajat, alan omat tukimuodot) käynnistää mukautusprosessin yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa täyttää oman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman osalta mukautustiedot Wilmaan, tulostaa mukautustulosteen, toimittaa sen kotiin allekirjoitettavaksi ja sen jälkeen rehtorille kirjaa tarvittaessa oman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman osalta erityisopetuksen tietoja Wilmaan matematiikan opettajat tekevät matematiikkaseulat opintojen alussa äidinkielen opettajat tekevät lukiseulat opintojen alussa englannin opettajat tekevät englannin lähtötasokartoituksen Alan erityisopetusvastaava (erva): kartoittaa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa oman koulutusalansa erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat vastaa ryhmänohjaajan kanssa HOJKSien tekemisestä ja päivittämisestä käy läpi HOJKSien sisällön ennen niiden viemistä rehtorin allekirjoitettavaksi ja on mukana tekemässä niihin tarvittavia tarkennuksia yhdessä ryhmänohjaajan kanssa on mukana oman alansa erityisopetuksen kehittämisessä on mukana pohtimassa opiskelijoiden erityiseen tukeen liittyviä asioita ja käytänteitä (esim. opiskelun tuki, työssäoppiminen, mukautus) on ryhmänohjaajien apuna pohtimassa, millaista tukea opiskelijat tarvitsevat toimii koulutuspäällikön apuna, kun päätetään erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla osallistuu erva-toimintaan ja oman alansa jaksopalavereihin tekee tiivistä yhteistyötä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa voi toimia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukena ammatillisissa opinnoissa voi vastata oman alan erityisopetuksen pajatoiminnasta osalla ervoista on myös ammatillisen erityisopettajan koulutus Laaja-alainen erityisopettaja (vain nuorten koulutuksessa): vastaa erityisen tuen antamisesta yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä erityisopetuksen pienryhmien, Jelpparin ja samanaikaisopetuksen kautta vastaa mukautuksen eteenpäin viemisestä omien opiskelijoidensa osalta Voi laatia helpotettua opiskelumateriaalia ja tehtäviä voi vastata erityisopetuksen pajatoiminnasta konsultoi muuta henkilökuntaa erityisopetuksen asioissa on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tarvittavan taustatiedon hankkimisessa

5 vastaa erityisopetussuunnitelman päivittämisestä yhdessä erityisopetusvastaavien kanssa hoitaa tarvittaessa muitakin oppilaitoksen tason erityisopetukseen liittyviä kehittämistehtäviä Koulutuspäällikkö: vastaa erityisopetuksen resurssien käytöstä omalla koulutusalallaan tehden yhteistyötä erityisopetusvastaavan, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa raportoi erityisopetuksen resurssien käytöstä Erva-ryhmä: puheenjohtajana erityisopetuksesta vastaava koulutuspäällikkö jäseninä ervat ja laaja-alaiset erityisopettajat kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla päättää erityisopetuksen toimintatavoista ja tekee esityksiä erityisopetuksen toteuttamisesta johtoryhmälle Ammatinohjaaja/koulunkäyntiohjaaja (vain nuorten koulutuksessa): tukee opiskelijaa tarpeen mukaan ammatillisissa tai ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa tekee tiivistä yhteistyötä muiden erityisopetuksen toimijoiden kanssa opiskelijan asioissa koulunkäyntiohjaajat vastaavat Otavankadun ammattikampuksen Soppi-pajan toiminnasta yhdessä erityisopettajan kanssa Opinto-ohjaaja: vastaa omalta osaltaan erityisopiskelijan opintopolun eteenpäin viemisestä niin, että opiskelija saa riittävästi tukea opintoihinsa Kuraattori (vain nuorten koulutuksessa): on mukana tukemassa erityisopiskelijan opintopolkua erityisesti sosiaalisten ongelmia suhteen Rehtori: hyväksyy (tai hylkää) oman alansa HOJKSit ja mukautukset seuraa erityisopetuksen tilannetta omilla aloillaan Psykologi: on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja opiskelijoiden tukitoimien pohtimisessa.

6 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA TUEN TARPEEN ARVIOINTI Aikaisemmat todistukset ja lausunnot Alkukartoitukset ja lukiseula (oppilaitoksessa tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille lukiseula ja matematiikan KTLT-testi) => tulokset kirjataan Wilmaan Alkuhaastattelu, Wilman HOPS-lomake Opettajien huomiot Tiedonsiirtopalaveri, siirto-hojks Huoltajien antamat tiedot Tarvittaessa apuna erityisopettajan/psykologin tekemät testit HOJKS Laaditaan siirtotietojen/alkukartoitusten pohjalta tai kun näyttää siltä, ettei opiskelija selviydy opinnoistaan Ryhmänohjaaja aloittaa HOJKS-prosessin Erva on ryhmäohjaajan tukena HOJKS:n tekemisessä, tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita Tehdään yhdessä opiskelijan ja huoltajan (mikäli kyseessä alaikäinen opiskelija) kanssa HOJKS tehdään Wilmaan ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäopetus ja ohjaus, samanaikaisopetus, pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Yksilöllistetty arviointi = mukautus (arviointi tapahtuu asteikolla K3 (M -T1 (M ) Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai joustava työjärjestys) Erityisopetuksen pajat SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedottaminen erityisopetukseen osallistuvien tahojen välillä Säännölliset keskustelut opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajan ja ryhmänohjaajan/ervan välillä Suunnitelman toteutumisen seuraaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi HOJKSin päivittäminen HOJKSin päättäminen opintojen loppuessa tai kun tarve erityisopetukseen loppuu

7 Opiskelijan erityisen tuen tarvetta arvioidaan opiskelujen alkuvaiheessa yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Apuna tässä arvioinnissa käytetään opiskelijan aikaisempia todistuksia, mahdollisia lausuntoja, siirto-hojksia, peruskoulun opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa pidettävää tiedonsiirtopalaveria sekä oppilaitoksessa tehtäviä lähtötasokartoituksia. Näiden tietojen pohjalta opiskelijalle laaditaan tarvittaessa HOJKS. Oppilaitoksessa tehdään lähtötasokartoitukset kaikille aloittaville opiskelijoille nuorten koulutuksessa. Lähtötasokartoitukset tehdään matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa. Lähtötasokartoituksista vastaavat pääsääntöisesti yhteisten osa-alueiden opettajat omien tuntiensa puitteissa. Tarvittaessa lähtötasokartoituksia voivat tehdä myös laaja-alaiset erityisopettajat. Luki- ja matematiikkaseulojen tulokset kirjataan Wilmaan opiskelijan lähtötasokartoituslomakkeeseen. Testaaja käy läpi testitulokset opiskelijan, ryhmänohjaajan sekä tarvittaessa ervan/erityisopettajan kanssa. Yhdessä pohditaan, onko syytä jatkotoimenpiteisiin (esim. psykologin/laaja-alaisen erityisopettajan tekemä tarkempi testaus, lisätuki tai erityisopetus). 5. ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo hakeutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perusteella. Vastuuopettajan, opettajien ja muiden toimijoiden havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa lukemisen ja kirjoittamisen testaukseen tai / sekä matematiikan lähtötason arviointiin. Luki- ja matematiikkaseuloja tarjotaan aikuisopiskelijoille opintotarjottimella. Osassa koulutuksista on valmistavan koulutuksen alussa alkukartoitukset myös muista alalle ominaisista aihealueista. Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymisongelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Aikuisella voi olla erityinen, yksilöllinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa hänen oppimismahdollisuuksiinsa. Erityisen tuen tarpeeseen voivat vaikuttaa myös sairaudet ja vammat sekä elämäntilanteesta aiheutuvat muutokset. Lisäksi vaikutusta on myös sillä, millaisia aiempia oppimiskokemuksia henkilöllä on ollut sekä minkälaiset puitteet oppimiselle aikuiskoulutuksessa oppimiselle on luotu. Vastuuopettaja kertoo opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa sekä kertoo siihen liittyvistä käytänteistä.

8 HAKEUTUMISVAIHE Tutkintovastaaja/vastuuopettaja kerää opiskelijan tietoja haastattelun avulla (HEKO: Haastattelulomake hakeutumisvaihe Wilmassa) Erityisopettajan/opettajan tekemän lähtötasokartoitus (lukitesti, matematiikkatesti, atkkartoitus, vieraiden kielien kartoitukset ja oppimisvalmiuksien kartoittaminen) Tuen tarpeen toteaminen ja määrittely yhteistyössä opiskelijan, vastuuopettajan ja ervan kanssa => keskustelu ja kirjaus henkilökohtaistamissuunnitelmaan (HEKO: Haastattelulomake opiskeluaika Wilmassa) Opiskelija, vastuuopettaja ja erva tekevät HOJKSin, jonka rehtori hyväksyy Erityisopetuksen resurssisuunnitelman tekeminen opiskelijan osalta VALMISTAVA KOULUTUS Tiedonsiirto opettajien välillä Henkilökohtaistamissuunnitelman ja HOJKSin päivittäminen opiskelijan ja vastuuopettajan yhteistyönä Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle valmistavassa koulutuksessa Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle työssäoppimisessa TUTKINNON SUORITTAMINEN Tukitoimien huomioiminen tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelman teossa (HEKO: Tutkinnon suorittamissuunnitelma Wilmaan) sekä tutkintotilaisuudessa Tutkintotilaisuuden osapuolien perehdyttäminen 6. HOJKS Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tarkempi HOJKS-ohje liitteenä 1. HOJKS voidaan tehdä mihin aikaan lukuvuodesta tahansa, mutta tavoitteena on saada ensimmäisen vuoden opiskelijan HOJKS tehtyä jo ennen ensimmäistä laskentapäivää. Tämä mahdollistaa erityisopetuksen resurssin saamisen käyttöön mahdollisimman pian. Suunnitelmassa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mahdollinen mukauttamisen tarve. Opiskelijan opiskelupolkua pohdittaessa on huomioitava myös opiskelijan aikaisempi

9 osaaminen ja erityiset vahvuudet. HOJKSiin kirjataan erityisopetuksen peruste sekä opiskelijan tarvitsema erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. HOJKS tehdään Wilmaan. HOJKSin laatimisesta vastaavat yhteistyössä ryhmänohjaaja ja erityisopetusvastaava (erva). HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Tukea HOJKSin tekemiseen saa laaja-alaisilta erityisopettajilta. Lisäksi HOJKSin laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua muut oppilaitoksen opetusja ohjaushenkilöstöön kuuluvat sekä tarvittavat yhteistyötahot. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija ja alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltaja sekä ryhmänohjaaja. Päätöksen erityisopiskelijoista tekee rehtori. Rehtorin päätöksen jälkeen HOJKSia päivitetään Wilmassa sähköisesti. HOJKS päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. HOJKSiin tekevät kirjauksia tarvittaessa kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaaja ja erva seuraavat säännöllisesti opiskelijan opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä ja kirjaavat opintojen sujumisen sekä mahdolliset uudet tukitoimet HOJKSiin. Jos opiskelija ei tarvitse enää erityisiä tukitoimia, niin HOJKS puretaan. Tällöin pidetään HOJKS-kokous, josta tehdään kirjaus opiskelijan HOJKSiin. Päätöksen HOJKSin purkamisesta tekee rehtori. Opintojen päättyessä tai keskeytyessä ryhmänohjaaja tulostaa HOJKSin ja lähettää sen arkistoitavaksi erillisen HOJKS-ohjeen mukaisesti. HOJKS ja siihen liittyvät asiakirjat (esim. lausunnot, siirto-hojks) arkistoidaan opintosihteerien toimesta arkistointiohjeen mukaisesti. (HOJKS-ohje liitteenä 1.) HOJKSin lähtökohtana olevat erityisopetuksen perusteet: 01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeudet, esim. AD/HD tai ADD) 02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia) 03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia) 05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä) 08. autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10. kuulovamma 11. näkövamma 12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

10 Kohdan 12/muun syyn perusteena voi olla esimerkiksi: puutteelliset arkielämän taidot sosiaaliset syyt (kytkeytyy moneen, kotitausta, koko perheen tuen tarpeeseen jne) lastensuojelun tukitoimien piirissä oleminen erilaiset elämäntilanteen kriisit aiempi huono koulumenestys (voisi olla esim. selvää alisuoriutumista) alhainen motivaatio ulkomaalainen opiskelija, jolla on oppimisvaikeuksia (maahanmuuttajuus ei yksinään ole peruste) lievät psyykkiset vaikeudet (taustalla voi olla esim. koulukiusaaminen) matematiikan oppimisvaikeudet vankilaopetus kotiopetus (esim. homepakolaiselle) Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Kohdat 1-3 ja 12 voidaan määritellä moniammatillisena yhteistyönä oppilaitoksen sisäisesti. Kohtiin 4-11 tarvitaan aina lääketieteellinen diagnoosi. 7. ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Koulutuspäällikkö vastaa resurssien jakamisesta ja tukimuotojen toimivuudesta koulutusalallaan. Alan erityisopetusvastaava tekee esityksen erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla, jonka jälkeen koulutuspäällikkö tekee päätöksen siitä, kuinka resurssit kohdennetaan. Koulutuspäällikkö esittelee suunnitelman myös toimialan rehtorille. Alakohtainen suunnitelma tehdään keväällä ja sitä tarkennetaan tarvittaessa syksyllä. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu vaatii koulutuspäälliköltä ja erityisopetusvastaavalta tiivistä yhteistyötä alan ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Suunnitelma resurssien käytöstä kirjataan erityisopetuksen resurssisuunnitelmaan koulutus- tai opiskelijaryhmäkohtaisesti. Siihen kirjataan myös toteutunut erityisopetuksen resurssien käyttö. Näiden resurssien lisäksi erityisopetuksen toteuttamiseen on käytettävissä Ryhmänohjaajan resurssi 4,5 tuntia muuta työtä (= 3 tuntia opetustyönä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Ryhmänohjaaja resurssi aikuiskoulutuksen puolella 3 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi 6 tuntia muuta työtä (= 4 tuntia opetustyötä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi aikuiskoulutuksen puolella 4 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Laaja-alaisten erityisopettajien palkkaus Ryhmänohjaajan ja erityisopetusvastaavan resurssi tulee aloilta. Erityisopetuksen kustannukset kohdennetaan kunkin koulutusalan erityisopetuksen kustannuspaikalle. Resursseja käytettäessä käytetään myös toimintokoodia F001 (erityisopetus), jotta erityisopetuksen kustannuksia voidaan seurata. Koulutuspäällikkö raportoi erityisopetuksen resurssien käytön ja suunnitelmien toteutumisen toimialansa rehtorille vuosittain.

11 8. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA Pienryhmäopetus Erityisopetuksen pienryhmäopetus/jelppari/soppi tarjoaa tukea yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä osa-alueen/teeman rinnalla tai jälkeen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa joissakin tapauksissa koko osa-alue/teema pienryhmässä/jelpparissa. Yhteisten tutkinnon osien erityisestä tuesta vastaavat laaja-alaiset erityisopettajat. (Kts. myös liitteet 3 ja 5.) Myös ammatillisissa opinnoissa opetus voi tapahtua pienryhmässä. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa yhtä ryhmää samanaikaisesti. Esimerkiksi työsalissa toinen opettaja opettaa muuta ryhmää ja toinen tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäohjaus ja -tuki Voi olla ryhmänohjaajan, ammatillisen erityisopettajan, ammatinopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan antamaa. Yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelun solmukohtiin tarpeen mukaan. Erityisopetuksen pajatoiminta Erityisopetuksen pajalla opiskellaan yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi tehdä erityisopetuksen pajassa rästissä olevia opintoja tai opiskella oman alan opintoja työvaltaisesti. Erityisopetuksen pajoilla ohjaajina voivat toimia esimerkiksi ammatilliset erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. (Kts. liitteet 4 ja 5.) Menetelmiä tutkinnon osan/teeman/osa-alueen sisällä havaintomateriaalin/kuvallisen materiaalin hyödyntäminen mukautettu opetus, suppeampi opiskeltava sisältö yksilöllinen materiaali, esim. mukautettu tai T1-tason selkokielinen opiskelumateriaali valmiin materiaalin antaminen ennakkoon, materiaalin kuvaaminen puhelimella tehtävät ja ohjeet osina lyhyet tehtävänannot ohjeistus kirjallisesti ja suullisesti yksilöllinen opastus ymmärtämisen varmentaminen mukautettu tai T1-tason koe/tehtävä tehtävän/kokeen tekeminen kokonaan tai täydentäminen suullisesti

12 mukautettu arviointi asioiden kertaaminen oppimisympäristön mukauttaminen (esim. rauhallisen opiskelupaikan tai koetilanteen järjestäminen opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden vaikeuksia) työvaltainen opiskelu lisäajan antaminen pelien ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen (esim. Quizlet, Moodle) Muita menetelmiä työssäoppimisen hyödyntäminen opiskeluympäristönä, esim. laajennettu työssäoppiminen ammattiosaamisen näyttöön liittyvä tuki, näyttöympäristön valinta mahdollisuuksien mukaan lisäohjaus työssäoppimiseen kevyempi opiskelutahti ja pidempi opiskeluaika nivelvaiheen ohjaus siirryttäessä koulutuksesta työelämään. 9. MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA Opetusta voidaan yksilöllistää myös ilman mukauttamista. Tällöin arviointiasteikko on K3-T1. Yksilöllistäminen voi merkitä esimerkiksi: pienempiä tavoitteita (H2- tai T1-tavoitteet) vähemmän opiskeltavia asioita enemmän ohjausta ja tukea oppimisprosessiin erityisiä opiskelumenetelmiä erilaisia oppimisympäristöjä. Mukauttaminen voidaan tehdä vain nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena toteutettavan koulutuksen tavoitteita ei voi mukauttaa. Silloin, kun opiskelijan osaaminen ei täytä T1-tason kriteereitä, voidaan arviointikriteerejä mukauttaa. Tällöin arviointiasteikko on K3 (M -T1 (M. Mukauttamisesta huolimatta mukautetun arviointiasteikon rinnalla on käytössä myös arviointiasteikko K3-T1, mikäli opiskelijan taidot kehittyvätkin oppimisprosessin aikana huomattavasti. (Liite 1) Jos oppimistavoitteita ja arviointia mukautetaan, on opiskelijalle aina ensin tehtävä HOJKS. Joissakin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa tutkinnoissa voi olla rajoitteita mukauttamiselle (esim. sosiaalija terveysalan, logistiikan ja sähköalan perustutkinto). Mukauttamiseen liittyvät poikkeukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Pääsääntöisesti opinnot aloitetaan tukea tarvitsevilla opiskelijoilla ensin T1-tavoittein. Mukauttaminen voidaan tehdä ennen tutkinnon osan/osa-alueen/teeman alkua, sen aikana tai sen jälkeen, jos on oletettavissa, ettei opiskelija saavuta T1-tasolla tarvittavaa osaamista. Mukauttamista pohdittaessa voidaan hyödyntää peruskoulun päättötodistusta, siirto-hojksia, alkukartoituksen tietoja tai opetuksen aikana tehtyjä

13 havaintoja. Jos oppiaine on mukautettu perusopetuksen puolella, se tarkoittaa, että opiskelijalla on suppeammat tiedot oppiaineesta kuin yleisopetuksen opetussuunnitelman suorittaneilla opiskelijoilla. Tämä on hyvä huomioida opiskelua ja tavoitetasoa suunniteltaessa. Mukautusanomus tulostetaan Wilmasta. Ennen mukautusanomuksen tulostamista opiskelijan HOJKSiin kirjataan perustelut mukautukselle sekä mukautettujen opintojen tavoitteet ja tukitoimet. Mukautuksen perustelujen kirjoittamisesta Wilmaan vastaa tutkinnon osan/osa-alueen/teeman opettaja tai laaja-alainen/ammatillinen erityisopettaja. Mukautuspäätöksen allekirjoittaa rehtori. Mukautuksen tekemisestä Wilmaan löytyy tarkempi ohje liitteestä 2. Kun opetusta mukautetaan, tulee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa sama pätevyys kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttamista voidaan tehdä yhden tai useamman tutkinnon osan/osa-alueen/teeman tavoitteiden osalta tai koko opetuksen tasolla. Osaalue/teema voidaan mukauttaa ilman, että koko tutkinnon osa mukautetaan. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan mukautetuin tavoittein, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin tavoittein. Pääosaan yhteisistä tutkinnon osista on oppilaitoskohtaiset mukautetut arviointikriteerit jo tehty. Mukautettuja arviointikriteerejä laaditaan sitä mukaa kun tutkinnon osia mukautetaan. Mukautetut arviointikriteerit hyväksyy aina rehtori. Mukautetut arviointikriteerit käydään läpi yhdessä opiskelijan kanssa ko. opintojen alussa. Kun jokin tutkinnon osa/osa-alue/teema mukautetaan, tulee oppimisen seurantaan ja arviointiin kiinnittää erityistä huomiota. Mukautetut opinnot tulee arvioida myös sanallisesti. 10. ERITYISET OPISKELUJÄRJESTELYT NUORTEN KOULUTUKSESSA Opiskelussa voidaan myös muutoin kuin erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos: 1) tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai 2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityiset opiskelujärjestelyt eivät edellytä HOJKSin tekemistä opiskelijalle. Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikkei hän joiltakin osin saavuta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä. Erityiset opiskelujärjestelyt voivat tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskelu joiltakin osin todetaan kohtuuttomaksi. Tämän tilalla opiskelijan on kuitenkin opiskeltava jotakin muuta samaan tutkinnon osaan kuuluvaa teemaa/osa-aluetta. Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan tekemään esitykseen. Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä.

14 Erityiset opiskelujärjestelyt lomake löytyy Wilmasta. Erityisten opetusjärjestelyjen prosessista vastaa opinto-ohjaaja ja/tai laaja-alainen erityisopettaja. Päätöksen erityisistä opiskelujärjestelyistä tekee rehtori. 11. ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan tarvittaessa erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat, jotta opiskelija saavuttaa riittävän ammattitaidon osaamisen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tukea tutkintotilaisuuteen valmistautuessaan sekä itse tutkintotilaisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla. Tutkintotilaisuuksia ei siis saa mukauttaa, mutta henkilökohtaistamisen kautta voidaan tehdä yksilöllisiä järjestelyjä. Tutkintosuoritusympäristön rauhoittaminen ja esim. tutkintosuoritusta tukevien kirjallisten tehtävien suorittaminen osittain tai kokonaan suullisesti auttavat monia. Myös tutkintotilaisuuksien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi on mahdollista. On kuitenkin muistettava, että tutkintotilaisuuden tulee olla aito työelämän tilanne. Oikein kohdennettu tuki auttaa opiskelijaa saamaan onnistumisen kokemuksia, jolloin usko itsestä oppijana vahvistuu. Hakeutumisvaiheessa selvitetään haastatteluin ja valmistavassa koulutuksessa testauksin/kartoituksin mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen tarpeet. Hakeutujan oppimiskäsityksiä ja oppimiskokemuksia sekä näkemyksiään itsestään oppijana pyritään myös kartoittamaan. Erityistä tukea tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), missä määritellään tukimuodot ja niiden laajuus sekä selvitetään koulutuksen tarve ja tavoiteltu tutkinto. Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan kohdalla (HOJKS) muodostaa asiakirjan yhdessä henkilökohtaistamissuunnitelman kanssa. Näistä asiakirjoista tulee ilmetä opiskelijan henkilökohtaistamista koskevat erityisjärjestelyt. Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa turvataan erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, hankkia tarvittavaa ammattitaitoa, osaamista ja koulutusta. Erityistä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle mahdollistetaan erityisjärjestelyjen kautta tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen osoittaminen tutkintotilaisuudessa. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän edustajan ja työelämän edustajan sekä tutkinnon suorittajan kanssa. Lukivaikeudet ja muut oppimisen vaikeudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi, kun osaamista mitataan. Tutkintotilaisuuteen valmistautuessa varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset ennen tutkintotilaisuutta. Mikäli tutkinnon perusteet mahdollistavat, voidaan koko tutkinnon suorittaminen tai sen täydentäminen toteuttaa suullisesti. Tutkintotilaisuuden suorittamisessa tuen muoto voi olla suoritusajan lisääminen, suullinen suorittaminen, videointi tai puheen äänittäminen kirjallisen esityksen sijaan. Tutkintosuoritusten arvioijat valmennetaan tarvittaessa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvälineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuusprosessin eri vaiheissa arvioinnin välineitä voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, piirustuksia tai malleja. Ammattitaitoa tulee arvioida niin, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi.

15 Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon joustavasti soveltuvimmat koulutuksen ja oppimisen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, monipuoliset ja vaihtelevat oppimis- ja arviointimenetelmät, opetuksen ja oppimateriaalien selkeys, osaamisen hankkimiseen tarvittava aika ja tarvittavien erityisten tuki- ja ohjauspalveluiden laatu sekä määrä. Suunniteltaessa erityisiä tukitoimia aikuisille tulee huomioida opiskelijan vahvuudet, vahvat osaamisalueet ja selviytymistavat ammattitaidon hankkimisessa. 12. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPIS- TOSSA Erityisopetusta arvioidaan vuoden tai kahden välein tehtävillä erityisopiskelijoille suunnatuilla kyselyillä sekä hyödyntämällä muita opiskelijoilta kerättäviä palautteita. Saatujen palautteiden perusteella nostetaan vuosittain erityisopetuksen kehittämiskohteita. Lisäksi erityisopetusta arvioidaan osana oppilaitoksen muita arviointeja. Erva-ryhmä kokoontuu säännöllisesti, seuraa erityisopetuksen toteutumista ja kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla. Ervat tekevät omilla aloillaan yhteistyötä opettajien ja koulutuspäälliköiden kanssa erityisopetuksen asioiden kehittämiseksi.

16 13. LIITTEET Liite 1 HOJKS-ohje Yleistä Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS tehdään Wilmaan. HOJKS voidaan tehdä mihin aikaa lukuvuodesta tahansa. HOJKS-rahoitus kuitenkin muodostuu tilastointipäivien (20.1.ja 20.9.) erityisopiskelijoiden määrän perusteella. HOJKSin laatimisesta vastaa ryhmänohjaaja yhdessä alan erityisopetusvastaavan sekä tarvittaessa muiden opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Siinä määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mahdollinen mukauttamisen tarve. HOJKSiin kirjataan erityisopetuksen peruste sekä opiskelijan tarvitsema erityistuki ja -ohjaus. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija, alle 18-vuotiaan huoltaja ja ryhmänohjaaja. Allekirjoituksen jälkeen HOJKS toimitetaan rehtorille, joka tekee päätöksen erityisopiskelijaksi nimeämisestä. HOJKSin laatimisen jälkeen erityisopetuksen asioiden kirjaamisesta vastaavat ryhmänohjaaja, erva, erityisopettajat sekä muut opiskelijaa opettavat opettajat. HOJKSiin kirjoitettaessa uusin kirjaus merkitään ensimmäiseksi. Kirjauksen alkuun merkitään päiväys ja loppuun kirjaajan nimi. HOJKSiin on tärkeää opiskeluun liittyvät tuen tarpeet ja tukitoimet. Kirjaus tulee tehdä myös, jos opiskelija ei sitoudu tarjottuun tukeen. HOJKSin näkevät Wilman kautta myös opiskelija ja alaikäisen huoltajat. HOJKS tulee päivittää ainakin kaksi kertaa lukuvuodessa. Tällöin riittää, että se päivitetään sähköiseen versioon. HOJKSin täyttäminen Wilmaan Avaa HOJKS-lomake tästä.

17 Laita rasti ruutuun, jos opiskelija ja alle 18-vuotiaan kohdalla huoltaja antavat luvan yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Tässä näkyy päivämäärä, kun rehtori on hyväksynyt tai purkanut HOJKSin. Valitse tästä erityisopetuksen peruste. Kohdat 1-3 ja 12 voidaan määrittää oppilaitoksen sisällä moniammatillisena yhteistyönä, kohtiin 4-11 tarvitaan aina lääketieteellinen diagnoosi. Myös kohdissa 1-3 voi olla perusteena lääketieteellinen diagnoosi, jonka tekee aina asiantuntija. Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Valitse tästä opiskeleeko opiskelija integroidusti vai erityisopetusryhmässä (yleensä integroitu) Kirjaa tähän HOJKSin laatimispäivä.

18 Kuvaa tähän tietoja opiskelijan aikaisemmasta oppimispolusta. Esim. yksilöllistetyt oppiaineet peruskoulussa, onko opiskellut integroituna vai pienryhmässä, onko takana aikaisempia ammatillisia opintoja, onko aikaisemmat opinnot suoritettu loppuun saakka, millaista tukea opiskelija on tarvinnut aikaisemmissa opinnoissaan. Kirjaa tähän niitä asioita, joissa opiskelija on taitava (esim. hyvät kädentaidot, liikunnallinen, sosiaalinen, vastuuntuntoinen). Kirjaa myös niitä asioita, joissa opiskelija tarvitsee tukea (esim. hahmottamisen vaikeus, lievä kuulovamma, lukivaikeus, keskittyminen isossa ryhmässä vaikeaa, tarvitsee paljon kertausta oppiakseen). Kirjaa tähän myös, missä oppimisvaikeus yms. on todettu. (Esim. lääkärin/psykologin lausunto, erityisopettajan lausunto, lukitesti, matematiikkatesti, todettu peruskoulussa.) Kirjaa tähän ne erityisen tuen muodot, joita opiskelija HOJKSin perusteella saa. Tähän jokainen opettaja kirjaa esim. jaksoittain toteutuneen erityisopetuksen tuen. Näitä voivat olla esim. pienryhmäopetus, samanaikaisopetus, erityisopetuksen pajat, lisäohjaus ja tuki, ammatinohjaajan/koulunkäynninohjaajan/erityisopettajan antama tuki, yksilöllinen suoritustapa, erityisen opetusmateriaalin hyödyntäminen, mukautettu tai T1-tason selkokielinen opetusmateriaali, erilaiset tehtävänannot ja ohjeistukset, suulliset kokeet/tehtävät tai niiden täydentäminen suullisesti, oppimisympäristön mukauttaminen (esim. rauhallinen opiskelupaikka/koetilanne), työvaltainen opiskelu, lisäaika, erilainen opiskelurytmi, osaamiskokonaisuuden kertaaminen. Täytä tähän mahdolliset mukautustiedot. Mukautuksen tarkempi ohjeistus löytyy erillisestä ohjeesta.

19 Kirjaa erityisopetuksen lisätietoihin esim. opiskelijan muualta saama tuki (esim. terveydenhuollon palvelut, kuntoutusraha, Olkkari) ja opiskelijahuollon palvelut. Tähän kirjataan ne henkilöt, jotka ovat vastuussa opiskelijan erityisopetuksen järjestelyistä oppilaitoksessa (esim. ryhmänohjaaja Risto Reponen, erva Eija Eronen, erityisopettaja Matti Mallinen). Kirjaa tähän HOJKS-kokousten päivämäärät ja kokouksiin osallistujat. Kirjaa tähän lyhyesti, mitä HOJKS-kokouksessa on sovittu tai käsitelty. Tarkemmin voit kirjata erityisopetuksen toteutusta kohtaan erityiset opetuspalvelut ja järjestelyt. Merkitse tähän työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvät erityisjärjestelyt (esim. opettaja vierailee TOP-paikalla viikoittain, opiskelija tekee näyttösuunnitelman suullisesti, opiskelija tekee näytön muun ryhmän aikataulusta poikkeavasti). Kirjaa tähän opiskelun loppuvaiheessa, millaista tukea opiskelija tarvitsee esim. työllistyäkseen ja kuka tarvittavan tuen järjestää. Tähän voit kirjata myös muita opiskelun jälkeiseen aikaan liittyviä suunnitelmia. Erityisen tärkeää jatkosuunnitelmat ovat niiden opiskelijoiden osalta, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tässä näkyy HOPS-keskustelusarake opiskelijan HOPS-lomakkeesta. Siihen voit tarvittaessa kirjata myös opiskelijan erityisopetukseen liittyviä asioita. Muista lopuksi tallentaa tiedot.

20 Toimenpiteet HOJKSin täyttämisen jälkeen 1. Kun HOJKS on täytetty, se tulostetaan kohdasta: Tulosteet. Tulosta HOJKS tästä. Tämän jälkeen HOJKSiin lisätään tarvittavat allekirjoitukset (opiskelija, alle 18-vuotiaan huoltaja ja ryhmänohjaaja). 2. Allekirjoituksin varustettu HOJKS lähetetään Otavankadun ammattikampuksen rehtori Marja Anttalaiselle (Otavankatu 4) tai Raviradantien ammattikampuksen rehtori Vesa Vainikaiselle (Raviradantie 8-10). Muista, että HOJKS on LUOTTAMUKSELLINEN myös kuljetuksen aikana. 3. Rehtori allekirjoittaa ja päivää alkuperäisen HOJKSin. 4. Kun rehtori on hyväksynyt HOJKSin, Sirpa Jääskeläinen vie päätöksen Primus- ohjelman rehtorin päätökset-välilehdelle sekä nuorten että aikuisten osalta. Tämä päätöspäivämäärä siirtyy automaattisesti Wilmassa olevaan HOJKSiin. 5. Sirpa Jääskeläinen lähettää HOJKS-päätöksen Mikkelin ja Juvan osalta ja Minna Nykänen Pieksämäen osalta valitusosoitteineen kopiona täysi-ikäiselle opiskelijalle itselleen tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle nuorten koulutuksessa. Sirpa Jääskeläinen lähettää kopion aikuisopiskelijoiden HOJKSista sekä Mikkelin, Juvan että Pieksämäen osalta opiskelijalle. Alkuperäiset säilytetään Mikkelissä Otavankadulla. 6. Alkuperäinen asiakirja arkistoidaan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. 7. Tämän jälkeen HOJKSia käytetään vain sähköisesti. Jos erityisopetuksen peruste (koodi 1-12) muuttuu, päätösprosessi tehdään uudestaan. Ohjeet HOJKSin purkamiseen 1. Kun opiskelijan erityisen tuen tarve lakkaa, niin HOJKS puretaan. Ryhmänohjaaja/erva käy purkamisesitystä edeltävät keskustelut opiskelijaa opettavien opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

21 2. HOJKSin purkamiseksi pidetään HOJKS-kokous, jossa purkupäätös kirjataan kohtaan HOJKS-kokousten sovitut asiat. Merkkaa tänne HOJKSin purkukokouksen päivämäärä, osallistujat ja tieto HOJKSin purkamisesta. 3. Lisäksi purkupäätöksen päivämäärä kirjataan HOJKSin purkamispäivämäärä kohtaan. Kirjaa tähän HOJKSin purkamispäivämäärä. 4. Tämän jälkeen HOJKS tulostetaan ja allekirjoitetaan (opiskelija, alle 18-vuotiaan huoltaja ja ryhmänohjaaja). 5. HOJKS toimitetaan rehtorille allekirjoitettavaksi. Sirpa Jääskeläinen vie päätöksen rehtorin päätökset-välilehdelle ja toimittaa HOJKS-päätöksen Mikkelin ja Juvan osalta ja Minna Nykänen Pieksämäen osalta valitusosoitteineen kopiona täysi-ikäiselle opiskelijalle itselleen tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Primukseen viety päätös HOJKSin purkamisesta näkyy myös Wilmassa opiskelijan välilehdellä. Opintojen päättyminen/keskeytyminen Kun opiskelija valmistuu, keskeyttää opintonsa tai siirtyy toiseen tutkintoon ryhmänohjaaja tulostaa HOJKSin Wilmasta ja toimittaa sen arkistoitavaksi Mikkelissä ja Juvalla Sirpa Jääskeläiselle sekä Pieksämäellä Minna Nykäselle. Jos opiskelija siirtyy talon sisällä toiseen tutkintoon, on hänelle tehtävä aina uusi HOJKS.

22 Liite 2 Erityisopetuksen/mukauttamisen peruskysymykset Pystyykö opiskelija saavuttamaan T1-tavoitteet? EI HOJKS ja mukautetut tavoitteet/arviointi (osa-alueen/tutkinnon osan opettaja vie mukautusprosessia eteenpäin) KYLLÄ Tarvitseeko opiskelija oppimisessa erityistä Yleiset tukipalvelut H O J K S Lisäopetus ja ohjaus Samanaikaisopetus Pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai helpotettu työjärjestys) EI Opetus opiskeluryhmän suunnitelman mukaisesti

23 23 Mukauttamisen ohjeistus Silloin kun opiskelijan osaaminen ei täytä T1-tason kriteereitä, voidaan tavoitteita mukauttaa ja arviointi suorittaa mukautetuin kriteerein. Tällöin arviointiasteikko on K3(M-T1(M. Jos oppimistavoitteita ja arviointia mukautetaan, on opiskelijalle aina ensin tehtävä HOJKS. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa ammattitaitovaatimuksia ja arviointia ei voida mukauttaa. Myös ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa tutkinnoissa voi olla rajoitteita mukauttamiselle (esim. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto). Mukauttamiseen liittyvät poikkeukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Mukauttamista pohdittaessa voidaan hyödyntää peruskoulun päättötodistusta, siirto-hojksia, alkukartoituksen tietoja ja/tai opetuksen aikana tehtyjä havaintoja. Jos oppiaine on ollut yksilöllistetty perusopetuksen puolella, se tarkoittaa, että opiskelijalla on suppeammat tiedot oppiaineesta kuin yleisopetuksen opetussuunnitelman suorittaneilla opiskelijoilla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä edellytä mukauttamista ammatillisessa koulutuksessa. Kun opetusta mukautetaan, tulee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa sama pätevyys kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttamista voidaan tehdä yhden tai useamman teeman/osa-alueen/tutkinnon osan tavoitteiden osalta tai koko opetuksen tasolla. Ammatillisissa aineissa osaamiskokonaisuus voidaan mukauttaa ilman koko tutkinnon osan mukauttamista. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan mukautetuin tavoittein, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin tavoittein. Ennen mukautettujen opintojen ja ammattiosaamisen näytön suorittamista kyseiseen tutkinnon osaan tulee laatia rehtorin hyväksymät mukautetut ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Mukautusprosessi etenee seuraavasti: 1. Teeman/osa-alueen/tutkinnon osan opettaja toteaa mukautustarpeen. Teeman/osa-alueen/tutkinnon osan opettaja käy keskustelua mukautuksesta ryhmänohjaajan, opiskelijan ja alaikäisen osalta huoltajan kanssa ennen mukautusprosessin aloittamista. Tarvittaessa voidaan keskustella muiden asiantuntijoiden kanssa. 2. Mikäli opiskelijalla ei ole HOJKSia, se tulee tehdä ennen mukauttamista. (HOJKSin tekemisestä on erillinen ohjeistus.) 3. Ennen mukautettujen opintojen ja ammattiosaamisen näytön suorittamista kyseiseen tutkinnon osaan tulee olla laadittu rehtorin hyväksymät mukautetut ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Em. asioissa opettaja voi pyytää apua ja ohjeistusta erityisopettaja Annukka Liikaselta ja Esa Kohvakalta. 4. Teeman/osa-alueen/tutkinnon osan opettaja (tai tarvittaessa ammatillinen/laaja-alainen erityisopettaja) kirjoittaa lausunnon opiskelijasta Wilmaan liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti HOJKSiin. Sen jälkeen hän tulostaa mukautustulosteen. 5. Teeman/osa-alueen/tutkinnon osan opettaja laittaa tulosteen kotiin allekirjoitettavaksi. Opiskelija ja alle 18-vuotiaan huoltaja allekirjoittavat tulosteen. Mukautustuloste palautetaan teeman/osa-alueen/tutkinnon osan opettajalle, joka allekirjoittaa sen ja toimittaa rehtorille. Mukautuspäätöksen hyväksyy rehtori. 6. Alkuperäinen mukautusanomus toimitetaan palveluneuvoja Sirpa Jääskeläiselle, joka toimittaa mukautuspäätöksen opiskelijalle tai alaikäisen huoltajalle, ja arkistoi asiakirjan ohjeen mukaan. 7. Mukautusprosessi tehdään uudelleen, jos mukautetaan uusi teema/osa-alue/tutkinnon osa.

24 24 Mukautustietojen kirjaaminen Wilmaan HOJKS-lomakkeeseen Laita tänne mukautuksen päivämäärä. Laita tänne mukautettu tutkinnon osa, osa- Laita tähän oman nimesi Kirjaa tänne mukautuksen perustelut, tavoitteet ja toteutus. (Esim. Onnilla on ollut yksilöllistetty matematiikka peruskoulussa. Onni ei saavuttanut T1-tasoa lähtötasokartoituksessa. Tämän vuoksi matematiikka on tarpeen mukauttaa. Onni opiskelee matematiikkaa helpotetulla materiaalilla ja tekee mukautetut tehtävät ja kokeet. Hän opiskelee matematiikan pienryhmässä erityisopettajan ohjauksessa. Tavoitteena matematiikassa on oppilaitoksen mukautettu- Tulosta mukautustuloste täältä.

25 25 Mukautetun arvioinnin kirjaaminen (arvioinnin kirjaa teeman/osa-alueen opettaja): 1) Valitse kohdasta Tyyppi jonkin alla olevista mukautetuista kohdista. Näin valitset oikean kohdan: 1 tutk.osa2015-mukautettu Ammatillisten opintojen kohdalla valitaan Tyyppi-kohtaan 2 teema2015-mukautettu toinen, onko kyse tutkinnon osasta vai teemasta 1 YTOT/VALMAtutk.osa2015-mukautettu Yhteisten opintojen ja Valma opintojen 2 YTOT/VALMAosa-alue2015-mukautettu kohdalla valitaan Tyyppi-kohtaan riippuen onko 3 YTOT/VALMAteema2015-mukautettu kyse tutkinnon osasta, osa-alueesta vai teemasta 2) Sanallisen arvioinnin kirjaaminen Mukautetuista opinnoista tulee kirjata sanallinen arviointi mukautuksen alaviitteeseen. Yto-aineista sanallisen arvioinnin lauseet on tehty valmiiksi. Kun opettaja on laittanut mukautetun arvioinnin, hän käy opintosihteerin luona tai laittaa viestiä opintosihteerille sanallisesta arvioinnista. Opintosihteeri kirjaa sanallisen arvioinnin mukautuksen alaviitteen perään. Huomaathan, ettei sanallista arviointia voi kirjata Wilman arviointikirjaan. 3) Tutkinnon osan arviointi Yto-opintojen osalta mukautettujen opintojen tutkinnon osan arvioinnin kirjaa Primuksen kautta laaja-alainen erityisopettaja omien alojensa osalta. Ammatillisissa opinnoissa tutkinnon osan arvioinnista vastaa tutkinnon osan opettaja.

26 26 Mukautettujen opintojen alaviitteet päättötodistuksessa 1) Ammatilliset tutkinnon osat Päättötodistuksessa ja näyttötodistuksessa käytetään viitettä M). Päättötodistuksen ja näyttötodistuksen alaviitteeseen kirjoitetaan seuraava teksti: Tutkinnon osan osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a :n perusteella. Lisäksi näyttötodistukseen kirjoitetaan lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta. 2) Yhteiset tutkinnon osat/koko tutkinnon osa mukautettu Päättötodistuksessa käytetään viitettä M1), M2), M3) jne. Päättötodistuksen alaviitteeseen kirjoitetaan seuraava teksti: Tutkinnon osan osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a :n perusteella. Lisäksi opintosuoritusotteeseen mukautettujen osa-alueiden tasolle alaviitteeseen kirjataan sanallinen kuvaus osaamisesta. Mikäli tutkinnon osan arvosana on mukautettu ja opiskelijalla on tutkinnon osassa osaalue/osa-alueita T1-, H2- tai K3- arvioinnilla, kirjataan näistä alaviitteeseen seuraavaa: Opiskelija on suorittanut xxxx:n (esim. äidinkielen) T1-kriteerein. 3) Yhteiset tutkinnon osat/yhtä osa-aluetta/teemaa mukautettu Päättötodistuksessa käytetään viitettä 1), 2), 3) jne. Päättötodistuksen alaviitteeseen kirjoitetaan seuraava teksti: Tutkinnon osan osa-alueen, XXXX (esim. englanti), osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a :n perusteella. Lisäksi opintosuoritusotteeseen kirjataan mukautetun osa-alueen alaviitteeseen sanallinen kuvaus osaamisesta.

27 27 Liite 3 Yto-opintojen erityisopetus Yto-opintojen erityisopetuksesta vastaavat Mikkelissä (Raviradantie) ja Juvalla Annukka Liikanen, Mikkelissä (Otavankatu, Kinnari ja Salosaai) Mikko Vahvaselkä ja Pieksämäellä yto-opettajat. Tarkoituksena on tukea opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Yto-opintojen tuen piiriin pääsystä neuvotellaan yhteistyössä opiskelijan, ryhmänohjaajan, osaamiskokonaisuudesta vastaavan opettajan tai tarvittaessa esim. ervan ja opinto-ohjaajan kanssa. Yto-opintojen erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti HOJKS-opiskelijoille, mutta jos tilaa on, myös muut opiskelijat voivat opiskella siellä. Yto-opintojen erityisopetuksen toiminta suunnitellaan jaksoittain. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tukea pääsääntöisesti silloin, kun muullakin ryhmällä on ko. osaamiskokonaisuuden opetusta. Yto-opintojen erityisopetuksen tunnit löytyvät Wilmasta opettajien työjärjestyksistä. Yto-opintojen erityisopetuksen toimintamuotoja ovat pienryhmäopetus, samanaikaisopetus, Jelppari-toiminta, kielten pienryhmät (Pieksämäki, Antti Kivimäki) sekä yto-studiot (Raviradantie, yto-opettajat). Jelpparissa opiskelija voi opiskella yto-aineita sekä tehdä esim. ammatillisiin aineisiin liittyviä kirjallisia tehtäviä.

28 Yto-opintojen erityisopetuksen toimintamalli Lyhytaikainen tuen tarve Jatkuva tuen tarve Opiskelija tarvitsee pientä tukea selviytyäkseen opinnoista suuri, ettei hän hyödy opiske- Opiskelijan tuen tarve on niin lusta isossa ryhmässä ja hän aloittaa opintonsa pienryhmässä tai siirtyy kesken opintojen pienryhmään (opiskelija tarvitsee tukea saavuttaakseen T1-tason tai opiskelee mukautetuin tavoittein) 28 Opiskelija käy tarpeen mukaan pienryhmässä, mutta on pääsääntöisesti tai suurimman osan oman ryhmänsä mukana Päävastuu opetuksesta on osaamiskokonaisuuden opettajalla Opettaja valmistelee opetusmateriaalin, tarvittaessa erityisopettaja voi olla apuna tekemässä opiskelijalle paremmin soveltuvaa opiskelumateriaalia Tutkinnon osan/osa-alueen/teeman opettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin Opiskelija opiskelee koko osaamiskokonaisuuden, suurimman osan tai lopun siitä pienryhmässä Päävastuu opetuksesta on erityisopettajalla Erityisopettaja vastaa opetusmateriaalista, tarvittaessa osaamiskokonaisuuden opettaja on apuna sopivan opiskelumateriaalin löytämisessä Erityisopettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin Mikäli opiskelija syystä tai toisesta opiskelee pienryhmässä H2- tai K3-tavoittein, yto-opettaja ja erityisopettaja suunnittelevat opiskelumateriaalin ja vastaavat arvioinnista yhteistyössä.