ERITYISOPETUSSUUNNITELMA
|
|
- Eero Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 1
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Ammatillista erityisopetusta ohjaava lainsäädäntö Erityisopetuksen toimijat Erityisopetuksen toimintamalli nuorten koulutuksessa Erityisen tuen toimintamalli aikuiskoulutuksessa Hojks Erityisopetuksen resurssien käyttö Erityisopetuksen toteutustapoja nuorten koulutuksessa Mukauttaminen nuorten koulutuksessa Erityinen tuki aikuiskoulutuksessa Erityisopetuksen arviointi ja kehittäminen Etelä-Savon ammattiopistossa Liitteet Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä
3 3 1. JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän pedagogista ohjelmaa. Tämän suunnitelman tavoitteena on selkeyttää erityisen tuen ja ohjauksen perusteita, merkitystä ja käytännön tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen avulla. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja ohjaus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa erityisopetusta integroituna muuhun opetukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä opetuksena/ohjauksena. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopettajat, alojen erityisopetusvastaavat ja opinto-ohjaajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan. Tämä erityisopetussuunnitelma kuvaa erityisopetuksen toteuttamista Etelä-Savon ammattiopistossa. Sen laatimisesta on vastannut erityisopetuksen työryhmä. Suunnitelmassa kuvataan erityisen tuen prosessia limittäin sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa. 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä (asetus ammatillisesta koulutuksesta: ja laki ammatillisesta koulutuksesta: erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kyseisen lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä voidaan poiketa siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Lain mukaan erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. Erityisopetuksen toteuttamisessa toimitaan lisäksi muiden Opetushallituksen antamien tutkintojen perusteiden ja määräysten, Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman, aikuisten oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelman, Etelä-Savon ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja muiden oppilaitoksessa noudatettavien erityisopetusta koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti.
4 4 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT Ryhmänohjaaja/vastuuopettaja: vastaa HOJKS-työskentelyn aloittamisesta tekee ja päivittää yhdessä ervan ja muiden asiantuntijoiden kanssa ryhmänsä HOJKSit tiedottaa opiskelijan tuen tarpeesta muille opettajille tekee yhteistyötä opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oman ryhmänsä opiskelijoiden osalta allekirjoittaa mukautusanomuksen ja toimittaa sen opintotoimistoon Aineenopettaja/ammatillinen opettaja: antaa ensisijaisesti tukea erityisopiskelijalle tiedottaa ryhmänohjaajaa tukea tarvitsevista opiskelijoista ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätuen piiriin (Jelppari, pienryhmät, atto-studiot, pajat, alan omat tukimuodot) käynnistää mukautusprosessin yhteistyössä ryhmänohjaajan, opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa täyttää oman osaamiskokonaisuutensa osalta mukautustiedot Wilmaan, tulostaa mukautustulosteen ja toimittaa sen kotiin allekirjoitettavaksi kirjaa tarvittaessa oman osaamiskokonaisuutensa osalta erityisopetuksen tietoja Wilmaan matematiikan opettajat tekevät matematiikkaseulat opintojen alussa äidinkielen opettajat tekevät lukiseulat opintojen alussa Alan erityisopetusvastaava (erva): kartoittaa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa oman koulutusalansa erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat vastaa ryhmänohjaajan kanssa HOJKSien tekemisestä ja päivittämisestä käy läpi HOJKSien sisällön ennen niiden viemistä rehtorin allekirjoitettavaksi ja on mukana tekemässä niihin tarvittavia tarkennuksia yhdessä ryhmänohjaajan kanssa vastaa alansa erityisopetuksen kehittämisestä ohjeistaa oman alansa opettajia erityiseen tukeen liittyvissä asioissa ja käytänteissä (esim. työssäoppiminen, mukautus) jakaa tietoa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden taustalla olevista oppimisvaikeuksista sekä tekee ehdotuksia erityisopetuksen tukimuotojen kehittämisestä toimii koulutuspäällikön apuna, kun päätetään erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla osallistuu erva-toimintaan ja oman alansa jaksopalavereihin tekee tiivistä yhteistyötä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa toimii erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukena ammatillisissa opinnoissa voi vastata oman alan erityisopetuksen pajatoiminnasta osalla ervoista on myös ammatillisen erityisopettajan koulutus
5 5 Laaja-alainen erityisopettaja (vain nuorten koulutuksessa): vastaa erityisen tuen antamisesta yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä erityisopetuksen pienryhmien, Jelpparin ja samanaikaisopetuksen kautta konsultoi muuta henkilökuntaa erityisopetuksen asioissa on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tarvittavan taustatiedon hankkimisessa vastaa erityisopetussuunnitelman päivittämisestä yhdessä erityisopetusvastaavien kanssa hoitaa tarvittaessa muitakin oppilaitoksen tason erityisopetukseen liittyviä kehittämistehtäviä Koulutuspäällikkö: vastaa erityisopetuksen resurssien käytöstä omalla koulutusalallaan tehden yhteistyötä erityisopetusvastaavan, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa raportoi erityisopetuksen resurssien käytöstä Erityisopetuksen kehittämisryhmä: puheenjohtajana erityisopetuksesta vastaava koulutuspäällikkö jäseninä Otavankadun ammattikampuksen rehtori, ammattikampusten vastuuervat ja laaja-alaiset erityisopettajat kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla päättää erityisopetuksen toimintatavoista ja tekee esityksiä erityisopetuksen toteuttamisesta johtoryhmälle Ammatinohjaaja/koulunkäyntiohjaaja (vain nuorten koulutuksessa): tukee opiskelijaa tarpeen mukaan ammatillisissa tai ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa tekee tiivistä yhteistyötä muiden erityisopetuksen toimijoiden kanssa opiskelijan asioissa koulunkäyntiohjaajat vastaavat Otavankadun ammattikampuksen Soppi-pajan toiminnasta yhdessä erityisopettajan kanssa Opinto-ohjaaja: vastaa omalta osaltaan erityisopiskelijan opintopolun eteenpäin viemisestä niin, että opiskelija saa riittävästi tukea opintoihinsa Kuraattori (vain nuorten koulutuksessa): on mukana tukemassa erityisopiskelijan opintopolkua erityisesti sosiaalisten ongelmia suhteen Rehtori: hyväksyy (tai hylkää) oman alansa HOJKSit seuraa erityisopetuksen tilannetta omalla alallaan
6 6 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA TUEN TARPEEN ARVIOINTI Aikaisemmat todistukset ja lausunnot Alkukartoitukset ja lukiseula (oppilaitoksessa tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille lukiseula ja matematiikan KTLT-testi) => tulokset kirjataan Wilmaan Alkuhaastattelu, Wilman HOPS-lomake Opettajien huomiot Tiedonsiirtopalaveri, siirto-hojks Huoltajien antamat tiedot Tarvittaessa apuna erityisopettajan tekemät testit Opiskelijaterveydenhuollon konsultointi HOJKS Laaditaan siirtotietojen/alkukartoitusten pohjalta tai kun näyttää siltä, ettei opiskelija selviydy opinnoistaan Ryhmänohjaaja aloittaa HOJKS-prosessin Erva on ryhmäohjaajan tukena HOJKS:n tekemisessä, tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita Tehdään yhdessä opiskelijan ja huoltajan (mikäli kyseessä alaikäinen opiskelija) kanssa HOJKS tehdään Wilmaan HOJKSia päivittävät tarpeen mukaan kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat opettajat. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäopetus ja ohjaus, samanaikaisopetus, pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Yksilöllistetty arviointi = mukautus (arviointi tapahtuu asteikolla K3 (M -T1 (M ) Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai joustava työjärjestys) Erityisopetuksen pajat (Jees-paja/Pieksämäen ammattikampus, liite 3, Soppipaja/Otavankadun ammattikampus ja Raksa-paja/Raviradantien ammattikampus) SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedottaminen erityisopetukseen osallistuvien tahojen välillä Säännölliset keskustelut opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajan ja ryhmänohjaajan/ervan välillä Suunnitelman toteutumisen seuraaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi HOJKSin päivittäminen HOJKSin päättäminen opintojen loppuessa tai kun tarve erityisopetukseen loppuu
7 7 5. ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo hakeutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perusteella. Vastuuopettajan, opettajien ja muiden toimijoiden havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa lukemisen ja kirjoittamisen testaukseen tai / sekä matematiikan lähtötason arviointiin. Luki- ja matematiikkaseuloja tarjotaan aikuisopiskelijoille opintotarjottimen tautta. Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymisongelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Aikuisella voi olla erityinen, yksilöllinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa hänen oppimismahdollisuuksiinsa. Lisäksi vaikuttaa myös hänen oppimismahdollisuuksiin se, millaisia aiempia oppimiskokemuksia hänellä on ollut sekä minkälaiset puitteet aikuiskoulutuksessa hänen oppimiselleen on luotu. Vastuuopettaja kertoo opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa sekä kertoo siihen liittyvistä käytänteistä. HAKEUTUMISVAIHE Tutkintovastaaja/vastuuopettaja kerää opiskelijan tietoja haastattelun avulla Erityisopettajan tekemän lähtötasokartoitus (lukitesti, matematiikkatesti ja oppimisvalmiuksien kartoittaminen) Tuen tarpeen toteaminen ja määrittely yhteistyössä opiskelijan, vastuuopettajan ja ervan kanssa => keskustelu ja kirjaus henkilökohtaistamissuunnitelmaan Opiskelija, vastuuopettaja ja erva tekevät HOJKSin, jonka rehtori hyväksyy Erityisopetuksen resurssisuunnitelman tekeminen opiskelijan osalta VALMISTAVA KOULUTUS Tiedonsiirto opettajien välillä Henkilökohtaistamissuunnitelman ja HOJKSin päivittäminen opiskelijan ja vastuuopettajan yhteistyönä Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle valmistavassa koulutuksessa Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle työssäoppimisessa TUTKINNON SUORITTAMINEN Tukitoimien huomioiminen tutkintotilaisuudessa Tutkintotilaisuuden osapuolien perehdyttäminen
8 8 6. HOJKS Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS voidaan tehdä mihin aikaan lukuvuodesta tahansa. Suunnitelmassa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mahdollinen mukauttamisen tarve. HOJKSiin kirjataan erityisopetuksen peruste sekä opiskelijan tarvitsema erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. HOJKS tehdään Wilmaan. HOJKSin laatimisesta vastaavat yhteistyössä ryhmänohjaaja ja erityisopetusvastaava (erva). HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Tukea HOJKSin tekemiseen saa laajaalaisilta erityisopettajilta. Lisäksi HOJKSin laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua muut oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat sekä tarvittavat yhteistyötahot. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja sekä ryhmänohjaaja. Päätöksen erityisopiskelijoista tekee rehtori. Rehtorin päätöksen jälkeen HOJKSia päivitetään Wilmassa sähköisesti. HOJKS päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. HOJKSiin tekevät kirjauksia tarvittaessa kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaaja ja erva seuraavat säännöllisesti opiskelijan opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä ja kirjaavat opintojen sujumisen sekä mahdolliset uudet tukitoimet HOJKSiin. Jos opiskelija ei tarvitse enää erityisiä tukitoimia, niin HOJKS puretaan. Tällöin pidetään HOJKS-kokous, josta tehdään kirjaus opiskelijan HOJKSiin. Päätöksen HOJKSin purkamisesta tekee rehtori. Opintojen päättyessä tai keskeytyessä ryhmänohjaaja tulostaa HOJKSin ja lähettää sen arkistoitavaksi erillisen HOJKS-ohjeen mukaisesti. HOJKS ja siihen liittyvät asiakirjat (esim. lausunnot, siirto-hojks) arkistoidaan opintosihteerien toimesta arkistointiohjeen mukaisesti. (HOJKS-prosessi liitteenä 2.) HOJKSin lähtökohtana olevat erityisopetuksen perusteet: 01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeudet, esim. AD/HD tai ADD) 02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia) 03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia) 05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä) 08. autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)
9 9 10. kuulovamma 11. näkövamma 12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Kohdan 12/muun syyn perusteena voi olla esimerkiksi: puutteelliset arkielämän taidot sosiaaliset syyt (kytkeytyy moneen, kotitausta, koko perheen tuen tarpeeseen jne) lastensuojelun tukitoimien piirissä oleminen erilaiset elämäntilanteen kriisit aiempi huono koulumenestys (voisi olla esim. selvää alisuoriutumista) alhainen motivaatio ulkomaalainen opiskelija, jolla on kielivaikeuksia (maahanmuuttajuus ei yksinään ole peruste) lievät psyykkiset vaikeudet (taustalla voi olla esim. koulukiusaaminen) matematiikan oppimisvaikeudet vankilaopetus kotiopetus (esim. homepakolaiselle) Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Kohdat 1-3 ja 12 voidaan määritellä moniammatillisena yhteistyönä oppilaitoksen sisäisesti. Kohtiin 4-11 tarvitaan aina lääketieteellinen diagnoosi. 7. ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Koulutuspäällikkö vastaa resurssien jakamisesta ja tukimuotojen toimivuudesta koulutusalallaan. Alan erityisopetusvastaava tekee esityksen erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla, jonka jälkeen koulutuspäällikkö tekee päätöksen siitä, kuinka resurssit kohdennetaan. Koulutuspäällikkö esittelee suunnitelman myös toimialan rehtorille. Alakohtainen suunnitelma tehdään keväällä ja sitä tarkennetaan tarvittaessa syksyllä. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu vaatii koulutuspäälliköltä ja erityisopetusvastaavalta tiivistä yhteistyötä alan ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Suunnitelma resurssien käytöstä kirjataan erityisopetuksen resurssisuunnitelmaan koulutus- tai opiskelijaryhmäkohtaisesti. Siihen kirjataan myös toteutunut erityisopetuksen resurssien käyttö. Näiden resurssien lisäksi erityisopetuksen toteuttamiseen on käytettävissä Ryhmänohjaajan resurssi 4,5 tuntia muuta työtä (= 3 tuntia opetustyönä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Ryhmänohjaaja resurssi aikuiskoulutuksen puolella 3 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi 6 tuntia muuta työtä (= 4 tuntia opetustyötä)/erityisopiskelija /lukuvuosi
10 10 Erityisopetusvastaavan resurssi aikuiskoulutuksen puolella 4 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Laaja-alaisten erityisopettajien palkkaus Ryhmänohjaajan ja erityisopetusvastaavan resurssi tulee aloilta. Erityisopetuksen kustannukset kohdennetaan kunkin koulutusalan erityisopetuksen kustannuspaikalle. Resursseja käytettäessä käytetään myös toimintokoodia 2001 (erityisopetus), jotta erityisopetuksen kustannuksia voidaan seurata. Koulutuspäällikkö raportoi erityisopetuksen resurssien käytön ja suunnitelmien toteutumisen toimialansa rehtorille vuosittain. 8. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA Pienryhmäopetus Erityisopetuksen pienryhmäopetus/jelppari tarjoaa tukea yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä osaamiskokonaisuuden rinnalla tai jälkeen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa joissakin tapauksissa koko osaamiskokonaisuus pienryhmässä/jelpparissa. Yhteisten tutkinnon osien erityisestä tuesta vastaavat laaja-alaiset erityisopettajat. (Kts. myös liite 2.) Myös ammatillisissa opinnoissa opetus voi tapahtua pienryhmässä. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa yhtä ryhmää samanaikaisesti. Esimerkiksi työsalissa toinen opettaja opettaa muuta ryhmää ja toinen tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäohjaus ja -tuki Voi olla ryhmänohjaajan, ammatillisen erityisopettajan, ammatinopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan antamaa. Yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelun solmukohtiin tarpeen mukaan. Erityisopetuksen pajatoiminta Erityisopetuksen pajalla opiskellaan yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi tehdä erityisopetuksen pajassa rästissä olevia opintoja tai opiskella oman alan opintoja työvaltaisesti. Erityisopetuksen pajoilla ohjaajina voivat toimia esimerkiksi ammatilliset erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Menetelmiä osaamiskokonaisuuden sisällä havaintomateriaalin/kuvallisen materiaalin hyödyntäminen mukautettu opetus, suppeampi opiskeltava sisältö
11 11 yksilöllinen materiaali, esim. mukautettu tai T1-tason selkokielinen opiskelumateriaali valmiin materiaalin antaminen ennakkoon, materiaalin kuvaaminen puhelimella tehtävät ja ohjeet osina lyhyet tehtävänannot ohjeistus kirjallisesti ja suullisesti yksilöllinen opastus ymmärtämisen varmentaminen mukautettu tai T1-tason koe/tehtävä tehtävän/kokeen tekeminen kokonaan tai täydentäminen suullisesti mukautettu arviointi osaamiskokonaisuuden kertaaminen oppimisympäristön mukauttaminen (esim. rauhallisen opiskelupaikan tai koetilanteen järjestäminen opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden vaikeuksia) työvaltainen opiskelu lisäajan antaminen pelien ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen (esim. Quizlet, Moodle) Muita menetelmiä työssäoppimisen hyödyntäminen opiskeluympäristönä, esim. laajennettu työssäoppiminen ammattiosaamisen näyttöön liittyvä tuki, näyttöympäristön valinta mahdollisuuksien mukaan lisäohjaus työssäoppimiseen nivelvaiheen ohjaus siirryttäessä koulutuksesta työelämään. 9. MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA Opetusta voidaan yksilöllistää myös ilman mukauttamista. Tällöin arviointiasteikko on K3-T1. Yksilöllistäminen voi merkitä esimerkiksi: pienempiä tavoitteita (H2- tai T1-tavoitteet) vähemmän opiskeltavia asioita enemmän ohjausta ja tukea oppimisprosessiin erityisiä opiskelumenetelmiä erilaisia oppimisympäristöjä. Mukauttaminen voidaan tehdä vain nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena toteutettavan koulutuksen tavoitteita ei voi mukauttaa. Silloin kun opiskelijan osaaminen ei täytä T1-tason kriteereitä, voidaan arviointikriteerejä mukauttaa. Tällöin arviointiasteikko on K3 (M -T1 (M. Mukauttamisesta huolimatta mukautetun arviointiasteikon rinnalla on
12 12 käytössä myös arviointiasteikko K3-T1, mikäli opiskelijan taidot kehittyvätkin oppimisprosessin aikana huomattavasti. (Liite 1) Jos oppimistavoitteita ja arviointia mukautetaan, on opiskelijalle aina ensin tehtävä HOJKS. Joissakin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa tutkinnoissa voi olla rajoitteita mukauttamiselle (esim. sosiaalija terveysalan, logistiikan ja sähköalan perustutkinto). Mukauttamiseen liittyvät poikkeukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Pääsääntöisesti osaamiskokonaisuus aloitetaan tukea tarvitsevilla opiskelijoilla ensin T1-tavoittein. Mukauttaminen voidaan tehdä ennen osaamiskokonaisuuden/tutkinnon osan alkua, sen aikana tai sen jälkeen, jos on oletettavissa, ettei opiskelija saavuta T1-tasolla tarvittavaa osaamista. Mukauttamista pohdittaessa voidaan hyödyntää peruskoulun päättötodistusta, siirto-hojksia, alkukartoituksen tietoja tai opetuksen aikana tehtyjä havaintoja. Jos oppiaine on mukautettu perusopetuksen puolella, se tarkoittaa, että opiskelijalla on suppeammat tiedot oppiaineesta kuin yleisopetuksen opetussuunnitelman suorittaneilla opiskelijoilla. Tämä on hyvä huomioida opiskelua ja tavoitetasoa suunniteltaessa. Mukautusanomus tulostetaan Wilmasta. Ennen mukautusanomuksen tulostamista opiskelijan Opsiin kirjataan mukautettavan tutkinnon osan/osaamiskokonaisuuden osalta perustelut mukautukselle sekä mukautettujen opintojen tavoitteet ja tukitoimet. Mukautuksen perustelujen kirjoittamisesta Wilmaan vastaa osaamiskokonaisuuden opettaja tai laaja-alainen/ammatillinen erityisopettaja. Mukautusanomuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja toimittaa allekirjoitetun mukautustulosteen opintotoimistoon ja antaa siitä kopion opiskelijalle tai alaikäisen huoltajalle. Mukautuksen tekemisestä Wilmaan löytyy tarkempi ohje Intrasta. Kun opetusta mukautetaan, tulee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa sama pätevyys kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttamista voidaan tehdä yhden tai useamman osaamiskokonaisuuden/tutkinnon osan tavoitteiden osalta tai koko opetuksen tasolla. Osaamiskokonaisuus voidaan mukauttaa ilman, että koko tutkinnon osa mukautetaan. Yhteisissä tutkinnon osissa mukautetaan aina koko tutkinnon osa. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan mukautetuin tavoittein, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin tavoittein. Mukautetuista osaamiskokonaisuuksista tehdään merkintä HOJKSiin. Pääosaan yhteisistä tutkinnon osista ja hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoon on oppilaitoskohtaiset mukautetut arviointikriteerit jo tehty. Mukautettuja arviointikriteerejä laaditaan sitä mukaan, kun tutkinnon osia mukautetaan. Mukautetut arviointikriteerit hyväksyy aina rehtori. Mukautetut arviointikriteerit käydään läpi yhdessä opiskelijan kanssa osaamiskokonaisuuden alussa. Kun jokin osaamiskokonaisuus mukautetaan, tulee oppimisen seurantaan ja arviointiin kiinnittää erityistä huomiota.
13 ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan tarvittaessa erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat, jotta opiskelija saavuttaa riittävän ammattitaidon osaamisen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tukea itse tutkintotilaisuuteen. Tutkintotilaisuuksia ei saa mukauttaa, mutta henkilökohtaistamisen kautta voidaan tehdä yksilöllisiä järjestelyjä. Näyttöympäristön rauhoittaminen ja mahdollisuus suullisiin tutkintotilaisuuksiin auttavat monia. Myös tutkintotilaisuuksien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi on mahdollista. On kuitenkin muistettava, että tutkintotilaisuuden tulee olla aito työelämän tilanne. Oikein kohdennettu tuki auttaa opiskelijaa saamaan onnistumisen kokemuksia, jolloin usko itsestä oppijana vahvistuu. Hakeutumisvaiheessa selvitetään haastatteluin tai testauksin mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen tarpeet. Hakeutujan oppimiskäsityksiä ja oppimiskokemuksia sekä näkemyksiään itsestään oppijana pyritään kartoittamaan. Erityistä tukea tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), missä määritellään tukimuodot ja niiden laajuus sekä selvitetään koulutuksen tarve ja tavoiteltu tutkinto. Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan kohdalla (HOJKS) muodostaa asiakirjan yhdessä henkilökohtaistamissuunnitelman kanssa. Näistä asiakirjoista tulee ilmetä järjestettävät opiskelijan henkilökohtaistamista koskevat erityisjärjestelyt. Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa turvataan erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, hankkia tarvittavaa ammattitaitoa, osaamista ja koulutusta. Erityistä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle mahdollistetaan erityisjärjestelyjen kautta tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen osoittaminen tutkintotilaisuudessa. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän edustajan ja työelämän edustajan sekä tutkinnon suorittajan kanssa. Lukivaikeudet ja muut oppimisen vaikeudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi, kun osaamista mitataan. Tutkintotilaisuuteen valmistautuessa varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset ennen tutkintotilaisuutta. Mikäli tutkinnon perusteet mahdollistavat, on koko tutkinnon suorittaminen tai sen täydentäminen voidaan toteuttaa suullisesti. Tutkintotilaisuuden suorittamisessa tuen muoto voi olla suoritusajan lisääminen, suullinen suorittaminen, videointi tai puheen äänittäminen kirjallisen esityksen sijaan. Tutkintosuoritusten arvioijat valmennetaan tarvittaessa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvälineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuusprosessin eri vaiheissa arvioinnin välineitä voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, piirustuksia tai malleja. Ammattitaitoa tulee arvioida niin, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon joustavasti soveltuvimmat koulutuksen ja oppimisen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, monipuoliset ja vaihtelevat oppimis- ja arviointimenetelmät, opetuksen ja oppimateriaalien selkeys, osaamisen hankkimiseen tarvittava aika ja tarvittavien erityisten tuki- ja ohjauspalveluiden laatu sekä määrä. Suunniteltaessa erityisiä tuki-
14 14 toimia aikuisille, tulee huomioida opiskelijan vahvuudet, vahvat osaamisalueet ja selviytymistavat ammattitaidon hankkimisessa. 11. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOS- SA Erityisopetusta arvioidaan vuosittain tehtävillä erityisopiskelijoille suunnatuilla kyselyillä. Lisäksi erityisopetusta arvioidaan osana oppilaitoksen opiskelijapalautteita. Saatujen palautteiden perusteella nostetaan vuosittain erityisopetuksen kehittämiskohteita. Erityisopetuksen kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti, seuraa erityisopetuksen toteutumista ja kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla. Erityisopetuksen kehittämisryhmä tekee tiivistä yhteistyötä ammattialojen ervojen kanssa, jotka ovat mukana kehittämässä oman alansa erityistä tukea.
15 LIITTEET Liite 1 Erityisopetuksen/mukauttamisen peruskysymykset Pystyykö opiskelija saavuttamaan T1-tavoitteet? EI HOJKS ja mukautetut tavoitteet/arviointi KYLLÄ Yleiset tukipalvelut H O J K S Lisäopetus ja ohjaus Samanaikaisopetus Pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai helpotettu työjärjestys) Tarvitseeko opiskelija oppimisessa erityistä tukea? EI Opetus oman opiskeluryhmän yleisen suunnitelman mukaisesti
16 16 Liite 2 Atto-aineiden erityisopetus Atto-aineiden erityisopetuksesta vastaavat Mikkelissä (Raviradantie ja Salosaari) sekä Juvalla Annukka Liikanen, Mikkelissä (Otavankatu, Kinnari ja osin Raviradantie) Sanna Selkamo ja Pieksämäellä Heini Palomäki. Tarkoituksena on tukea opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Atto-aineiden tuen piiriin pääsystä neuvotellaan yhteistyössä opiskelijan, ryhmänohjaajan, osaamiskokonaisuudesta vastaavan opettajan tai tarvittaessa esim. ervan ja opinto-ohjaajan kanssa. Atto-aineiden erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti HOJKSopiskelijoille, mutta jos tilaa on, myös muut opiskelijat voivat opiskella siellä. Atto-aineiden erityisopetuksen toiminta suunnitellaan jaksoittain. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tukea pääsääntöisesti silloin, kun muullakin ryhmällä on ko. osaamiskokonaisuuden opetusta. Atto-aineiden erityisopetuksen tunnit löytyvät Wilmasta opettajien työjärjestyksistä. Atto-aineiden erityisopetuksen toimintamuotoja ovat pienryhmäopetus, samanaikaisopetus, Jelppari-toiminta, kielten pienryhmät (Pieksämäki, Antti Kivimäki) sekä atto-studiot (Raviradantie, atto-opettajat). Jelpparissa opiskelija voi opiskella atto-aineita sekä tehdä esim. ammatillisiin aineisiin liittyviä kirjallisia tehtäviä.
17 17 Atto-aineiden erityisopetuksen toimintamalli Lyhytaikainen tuen tarve Opiskelija tarvitsee pientä tukea selviytyäkseen opinnoista Opiskelija käy tarpeen mukaan pienryhmässä, mutta on pääsääntöisesti tai suurimman osan oman ryhmänsä mukana Päävastuu opetuksesta on osaamiskokonaisuuden opettajalla Opettaja valmistelee opetusmateriaalin, tarvittaessa erityisopettaja voi olla apuna tekemässä opiskelijalle paremmin soveltuvaa opiskelumateriaalia Osaamiskokonaisuuden opettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin Jatkuva tuen tarve Opiskelijan tuen tarve on niin suuri, ettei hän hyödy opiskelusta isossa ryhmässä (opiskelija tarvitsee erittäin paljon tukea saavuttaakseen T1-tason tai opiskelee mukautetuin tavoittein) Opiskelija opiskelee koko osaamiskokonaisuuden tai suurimman osan siitä pienryhmässä Päävastuu opetuksesta on erityisopettajalla Erityisopettaja vastaa opetusmateriaalista, tarvittaessa osaamiskokonaisuuden opettaja on apuna sopivan opiskelumateriaalin löytämisessä Erityisopettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin
18 18 Liite 3 JEES-TOIMINTAMALLI 1. Jees-ryhmän tavoitteet Oppilaitoksen ja työpajan tiivis yhteistyö Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisen tukeminen Elämänhallinnan tuki Keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorisotakuuseen vastaaminen 2. Kohderyhmä Erityistä tukea tarvitseva opiskelija, joka oppii työvaltaisesti Opiskelija, jolla on rästissä olevia opintoja Keskeyttämisvaarassa oleva opiskelija 3. Toimintamalli Ryhmäläiset suorittavat oman opetussuunnitelman (HOPS / HOJKS) mukaisia opintoja Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen Ryhmän ideaalikoko on 8 opiskelijaa Ryhmä toimii non-stop periaatteella
19 19 Liite 4 SOPPI-PAJAN TOIMINTAMALLI 2014 Soppiin ohjautumisen perusteet: 1. Opiskelijan opinnot eivät suju oman perusryhmän kanssa tai 2. Opiskelijalla ei ole mahdollisuutta suoriutua opinnoista muulla tavoin tai 3. Opiskelijalla tulee eteen etenemisen esteitä omalla alalla HOJKSia ei ole pakko olla Rästejä ATTO- tai ammatillisissa opinnoissa Ei sairaslomalla Soppiin Lyhyet rästiläiset ohjataan Jelppariin tai ATTO-studioon Ohjausmalli Soppiin Ryhmä toimii non-stop periaatteella, mutta ohjautuminen tämän mallin mukaisesti: 1. Ryhmänohjaaja, opo ja kuraattori yhdessä tai erikseen voivat ohjata Soppiin / tieto kulkee heidän välillään 2. Soitto Sanna Selkamolle, yhteisesti määritetään onko Soppi oikea paikka. 3. Suunnitelma Soppi-jaksolle, joka toimii myös kirjallisena sopimuksena (allekirjoitus): opiskelija ja ryhmänohjaaja ja/tai opo ja/tai kuraattori Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen 4. Opinto-ohjaaja/ro neuvottelee koulutuspäällikön kanssa TOPP-resurssit.
ERITYISOPETUSSUUNNITELMA
ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT... 4 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA...
LisätiedotERITYISOPETUSSUUNNITELMA
ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 17.10.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT... 3 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotERITYISEN TUEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA
ERITYISEN TUEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 10.9.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERITYISTÄ TUKEA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 3. ERITYISEN TUEN TOIMIJAT... 4 4. ERITYISEN TUEN
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien
LisätiedotERITYISEN TUEN SUUNNITELMA
ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA Päivitetty 2015 Teija Holappa Tiia Nikkanen-Heikkinen Tiina Parviainen ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. ERITYISEN TUEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa Ydinkohdat Erityinen tuki reformilaissa Henkilökohtaistaminen Erityinen tuki osana
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA
ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOpiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala
Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala 5.2.2014 Ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa Tutkimusyhteistyö ja opiskelumateriaalin
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotErityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa
Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Oppaan nimi Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Voimaantulo 26.03.2018 SISÄLTÖ 1. Erityinen tuki.........................................
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKEUDA oppisopimuskeskuksen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2013
KEUDA oppisopimuskeskuksen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2013 Keravalla13.10.2013 http://www.keuda.fi/portal/oppisopimus/ Sivu 1 Sisällys 1. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet
LisätiedotMikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta
Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotSuvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus
Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotErityinen tuki-webinaari
Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 22.6.2011
Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 22.6.2011 2(13) Sisällys 1. Johdanto 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet 2.1 Erityisopetuksen tavoitteet Keudassa 2.2 Erityisopetuksen
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotErityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa
Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotErityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä
ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:
Lisätiedoterityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotERITYINEN TUKI
ERITYINEN TUKI 9.9.2018 9.9.2018 1 Sisällys 1. Erityinen tuki... 2 2. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen... 2 3. Erityisen tuen päätös... 3 4. Erityisen tuen kirjaaminen henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotSeija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa
Seija Eskola Validia Ammattiopisto Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa 14.10.2016 Validia Ammattiopisto Järjestämme ammatillisena erityisopetuksena koulutusta
LisätiedotPerusopetuksesta Jatko-opintoihin. Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen käsikirja
Perusopetuksesta Jatko-opintoihin Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen käsikirja Sisällysluettelo Esipuhe 3 Polku perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen 4 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotErityinen tuki Salpauksessa. Erityisen tuen infoilta Riitta Murtorinne
Erityinen tuki Salpauksessa Erityisen tuen infoilta 15.1.2018 Riitta Murtorinne Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman,
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotOhjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen
Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Ammatillinen erityisopettaja mukana muutoksessa Ammatilliset erityisopettajapäivät 3-4.11.2017 opetusneuvos Anne Mårtensson OSAAMISPERUSTEISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS HENKILÖKOHTAISET
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotKohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet?
Ryhmä A4) 22.8.2012 KLO 17.10 19.00 Puheenjohtajana Pirjo Väyrynen Kohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet? LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?
LisätiedotERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotJEDUN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA
2 SISÄLTÖ 1 AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET JA ARVOLÄHTÖKOHDAT... 5 2 ERITYISOPETUSTA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA MUUT SÄÄDÖKSET... 6 3 ERITYISOPETUS JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 11
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotOppimisen tuki Stadin ammattiopistossa
Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotERITYISOPETUSSUUNNITELMA
ERITYISOPETUSSUUNNITELMA Vahvistettu 24.6.2015 Rehtorin päätös 65/10/2015 2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Ammatillista erityisopetusta ohjaavat normit... 5 3 Erityisopetuksen tavoitteet ja periaatteet...
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotLAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET
LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET 6.4.2017 Uudistus voimaan 1.1.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa 2017 Eduskuntakäsittely keväällä
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotLiite opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Oulun seudun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Liite opetussuunnitelman yhteiseen osaan Oulun seudun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 1 Johdanto... 3 1. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet... 3 1.1 Toimintaa
LisätiedotMuutokset ammatillisessa koulutuksessa
Muutokset ammatillisessa koulutuksessa Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (532/2017) muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammatillisesta
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen pedagoginen kehittäminen Erityisopetuksen käsikirja työn tukena
Ammatillisen erityisopetuksen pedagoginen kehittäminen Erityisopetuksen käsikirja työn tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21.4.2016 Kaija Miettinen, eo, FT Erityisopetuksen käsikirja
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Hyväksytty Kuntayhtymän hallituksessa 24.9.2009 Päivitetty 22.6.2011 Päivitetty 20.8.2012/Keudan ammattiopiston ERVA-tiimi Päivitetty 26.3.2013/Keudan
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi
Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu
LisätiedotNäkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden Riitta Murtorinne Erityisopetus ja valmentavat koulutukset ammatillisessa koulutuksessa 6.4.2017 Muutamia tunnuslukuja Salpauksesta Opiskelijoita
LisätiedotNäkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 6.4.2017 Ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelut, palveluesimies Erja Kärnä,
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotTavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?
Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet
HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ (19.12.2017) Asetuksen (673/2017) 9 :n 1 momentin kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotKoulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu
Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
LisätiedotSuomen koulutusjärjestelmä
FROM SCHOOL TO WORK AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Maija Hirvonen Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu maija.hirvonen@jamk.fi Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
Lisätiedot