Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1
Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden parissa hanketalot HY/Maataloustieteiden laitos, MTT/Jokioinen, HY/Ruralia-instituutti Vuodesta 1999 Etelä-Savossa vihannestuotannon kehittämishankkeissa Viljeijöiden tarpeita kuunnellaan, ja pyritään löytämään uusia ratkaisuja yhdessä viljelijöiden kanssa vihannestuotannon kehittämiseksi Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 2
Nyt käytössä olevat laatujärjestelmät vihannestiloilla ISO-laatujärjestelmiä vähän käytössä; osalla kasvihuoneyrityksistä avomaan tuotannossa lähinnä vain ProAgrian 2000- luvun alussa toteuttaman laatukoulutuksen aikana tehdyt ISO-sertifioinnit, ei ole päivitetty Laatutarha-ohjeisto ei ole kansainvälinen laatujärjestelmä, mutta on parasta, mitä tällä hetkellä on valmiina pakettina tarjolla ei riitä enää myöskään kotimaan markkinoilla sopimustuotannossa jos elintarvikeketjussa on GlobalGAP-sertifiointia edellyttävä ostaja Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 3
Muu valvonta Alkutuotannon viranomaisvalvonta: vain luomutuotanto valvotaan vuosittain, on luonteeltaan koko tilan valvontaa. Valvontakohteena on tuotantoehtojen noudattaminen. Ympäristötukeen liittyvä viranomaisvalvonta: 5 % tiloista valvotaan vuosittain, valvonta perustuu otantaan ja ilmoituksiin, valvotaan tukiehtojen noudattamista Siemenviljelmät: siementuotanto valvotaan vuosittain Kotieläintilojen valvonta: eläinlääkärit valvovat Ostajien tekemät auditoinnit, esim. Pirkka-tuottajat, teollisuussopimukset vihannestuottajan näkökulmasta www.helsinki.fi/ruralia 15.4.2010 4
Nykytilanne Suomessa Vihannesten vienti Eurooppaan ei onnistu ilman GlobalGAP-sertifiointia! Kuinka on muiden alkutuotannon tuotteiden kohdalla tilanne? Suomessa ei ole otettu GlobalGAP-laatujärjestelmää käyttöön kansallisesti esim. harmonisoimalla jo käytössä oleva Laatutarha-ohjeisto GlobalGAPin standardin vaatimusten mukaiseksi Standardin puuttuminen on este rajan ylittävälle kaupankäynnille, sillä eurooppalaiset ostajat vaativat GG-sertifikaattia Tämän seurauksena suomalaiset tuottajat joutuvat toimimaan pelkästään sisämarkkinoilla kilpaillen keskenään ja tuonnin kanssa vihannestuottajan näkökulmasta www.helsinki.fi/ruralia 15.4.2010 5
Strategian valinta Usean rinnakkaisen laatujärjestelmän ylläpitäminen on kallista ja turhaa Alkutuotantoon riittää yksi laatujärjestelmä, jossa voisi olla kansallinen ja kansainvälinen taso, kuten muutamissa Euroopan maissa on toteutettu (Ruotsi, Sveitsi esim.) Voiko Suomi lähes ainoana maana jättäytyä GlobalGAPin ulkopuolelle? Ei ainakaan paranna suomalaisen tuotannon luotettavuutta ja kilpailukykyä Jarrumiehiä ja -naisia on pelkästään virkakoneistoissa riittävästi, etujärjestöjen tulisi ajaa jäsentensä etua ja varmistaa kilpailukyky yhä enemmän kansainvälistyvässä toimintaympäristössä Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 6
Case Savo Pitkät perinteet ammattimaisella vihannestuotannolla Tuotanto suuntautuu pääosin kuluttajamarkkinoille tukkujen kautta, jonkin verran teollisuuden sopimustuotantoa Tuotanto erikoistunutta: noin puolet Suomessa tuotettavasta rapeasta keräsalaatista tuotetaan Etelä- Savossa, samoin kiinankaalista Suurin parsakaalin tuottaja Erikoissalaatteja, Roomansalaattia, varsiselleriä, palsternakkaa Luomuporkkana, -kaali ja sipuli Kiinostusta myös luomuvihannestuotannon laajentamiseen vientitarkoituksessa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 7
Case Savo Potentiaalia vientiin, kunhan esteet poistetaan = GlobalGAP-auditoinnit kuntoon Viljelijöiden aloitteesta alueellisella rahoituksella aloitettu GlobalGAP-valmiuksien koulutus (Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin-koulutushanke, ESR-hanke S10411, lisäksi kunta ja yritysrahoitus), hanke päättyy 2010 lopussa. Auditointioikeuksia ei ole aikaisemmin ollut millään suomalaisella sertifiointiorganisaatiolla auditointioikeuksien valmistelu käynnissä (Bureau Veritas) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 8
Case Savo Hankkeessa sekä ryhmä- että yrityskohtaisia koulutuksia Hankkeen kuluessa käynyt ilmi, että resurssointi arvioitu alakanttiin uuden toimintamallin kehittäminen ja soveltaminen on työlästä, vie enemmän aikaa kuin jo valmiin mallin soveltaminen pilotoinnissa on mukana14 vihanneksia tuottavaa yritystä Esim. Kolumbiassa FV-osan työstössä mukan 16 henkilöä kahden vuoden ajan Hankeen julkaistavana tuotoksena syntyvät loppuraportti ja käsikirjamalli ohjeistuksineen 15.4.2010 9
Case Savo Yksittäinen hanke ei turvaa järjestelmän jatkuvuutta, GlobalGAP-Suomen työryhmä on perustettava pikaisesti, mikäli laatujärjestelmä otetaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa Auditoinnit vuosittain (joko tilakohtainen tai ryhmäauditointi) Standardi päivitetään kolmen vuoden välein mm. standardien käännösten ylläpito oltava järjestetty kestävällä tavalla Yritysten koulutus ja konsultointi neuvontajärjestöt?, yksityiset konsultit? Tuottajaorganisaatiot? 15.4.2010 10
GlobalG.A.P käytännössä Yksityiskohtainen standardi, kolme tasoa: AF tilataso, tuotantosuunnan mukainen taso (CB kasvintuotanto, ja tuotantosuunnan alakohtainen taso (esim. puitavat kasvit, FV hedelmät ja vihannekset). Suuri osa standardin vaatimuksista on jo käytössä, mutta kirjaaminen ei ole yhtä tarkkaa kuin standardissa vaaditaan Terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä, jotka eivät vielä täyty kotimaisella lainsäädännöllä tai Laatutarhaohjeistuksella vaatii toimenpiteitä tiloilla vaatmustason saavuttamiseksi Esim. IPM integroitu tuholaisten hallinta Ensiapuvalmiudet (= EA-kurssin suorittaminen) Pelastussuunnitelman laadinta Kirjaamiskäytännöt eri toiminnoissa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 19.4.2010 11
Tutkijat katsastavat isännän kanssa kasvustoja keväällä 15.4.2010 12
Kasvinsuojelu on myös hyvää fyysistä kuntoa vaativaa työtä 15.4.2010 13
Taimet kuljetetaan pellolle istutuserä kerrallaan 15.4.2010 14
Salaatin istutus käynnissä kesäkuun alussa 15.4.2010 15
Mekaanista torjuntaa 15.4.2010 16
Erikoissalaattien taimia toukokuun puolivälissä 15.4.2010 17
Porkkanat nostetaan suoraan mikrorei tetyllä suojapussilla varustettuun varastolaatikkoon 15.4.2010 18
Luomuporkkanan kylvöä kaksiyksikköisellä pneumaattisella kylvökoneella 15.4.2010 19
Pellonpiennarilloissa vaihdetaan kokemuksia viljelystä ja lajikkeista 15.4.2010 20