Hankkeita ja hyviä käytäntöjä EKOkas TUOPRO Kasvisalan laatujärjestelmät Laadukasta liiketoimintaa luonnosta

Transkriptio

1 Hankkeita ja hyviä käytäntöjä EKOkas TUOPRO Kasvisalan laatujärjestelmät Laadukasta liiketoimintaa luonnosta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 1

2 LUOMU- JA IP-KASVISTUOTANNON KEHITTÄMINEN EKOkas

3 Hankkeen perustiedot Hankkeen kesto Rahoitus ELY-keskukset: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi ja Häme Alueitten välinen elinkeinojen kehittämishanke: Toiminta kohdistuu neljälle eri ELY-keskusalueelle Hankkeen toteuttajat: MTT Mikkeli, HY Ruralia-instituutti, Mikkeli, ProAgriat Pohjois-Savo ja Etelä-Suomi (Etelä-Karjala ja Häme) Yhteistyötahot: H-L Vihannes Oy, S. G. Nieminen Oy, Verdera, Perunantutkimuslaitos, avomaavihannes- ja perunantuottajat eri maakunnissa 3

4 Hankkeen tavoite: Luomu- ja IP-kasvistuotannon volyymin lisääminen Hankkeen kohderyhmä: Luomu- ja tavanomaisessa tuotannossa olevat avomaan vihannesten ja luomuperunan tuottajat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueilla

5 Hankkeen toiminta työpaketeittain

6 Hankkeen toiminta Kenttä- ja tilakoetoiminta Pellonpiennartilaisuudet Miniseminaarit/työpajat Toisilta oppiminen (mm. opintomatkat, retket)

7 Tuopro MTT Agrifood Research Finland

8 Kannattava tuotanto, toimivat myynti- ja jakelukanavat sekä markkinamekanismit luomukasviksilla MTT:n ja Ruralia-instituutin yhteishanke, MMM Laatuketju-rahoitus Tavoitteet 1. selvittää luomukasvistuotannon kannattavuus laatimalla kannattavuuslaskelmakirjasto 2. Luomukasvistuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaannuttaminen Toteutusaika vuosi 2013 Hanke käsittää perunan, porkkanan ja sipulin MTT Agrifood Research Finland

9 Laadukasta liiketoimintaa luonnosta ESR, Maatilan ympäristönhoito- ja luonnonsuojelukoulutuspaketti, myös luomukasvistiloille - Ympäristöasioiden huomioiminen lakisääteistä vaatimusta paremmin tilatasolla Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 9

10 Maukas Etelä-Savossa toteutettava kehittämishanke Luomu- ja lähiruokaketjua rakentava hanke s_maakunnallista_luomu_ja_lahiruokaa.html Eteläsavolaisessa Maukas-hankkeessa on rakennettu maakunnan ammattikeittiöille luomu- ja lähiruoan hankintamallia. Jokainen tuotantoketjun osa on mukana kehittämisprosessissa. Käytännön kokeiluista kehitetään valtakunnallisesti monistettava, pellolta ammattikeittiön pöytään -konsepti, joka perustuu alueelliseen verkostoitumiseen maatilan, pienjalostajan ja teollisuuden toimintojen kesken Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 10

11 GLOBALGAP-HeVi-strategian selvitys Hankkeen toteutusaika Selvityksen toteutus HY/Ruralia-instituutti Yhteistyökumppaneina Päivittäistavarakauppa ry ja Puutarhaliitto ry Hanke on toteutettu Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-rahoituksella 11 Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen

12 Suomalaisen kasvistuotannon rakennemuutos Maatalouden rakennemuutos on koko ajan jatkuvaa Tilojen keskikoko kasvaa sama koskee myös puutarhatiloja Avomaan tuotannossa lyhyt kasvukausi aiheuttaa omat ongelmansa, samoin vaihtelevat sääolot tilakoon kasvaessa myös hektisyys lisääntyy Maatilayrittäjistä on tullut työnantajia kausityövoimaa voi olla kiireimpään kesäaikaan suurella marjatilalla jopa 150 henkilöä tai enemmänkin työnantajan vastuut kasvavat Monikansallisten työntekijöiden perehdyttäminen myös hygienia-asioihin vaatii hyvää osaamista ja ihmissuhdetaitoja työnjohdolta Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 12

13 Suomalaisen kasvistuotannon rakennemuutos Yksi tila tuottaa ruokaa yhä useammalle Suomalaiselle Ruoka päätyy enää harvoin suoraan tuottajalta kuluttajalle Kasvisten reitti tuottajalta kuluttajan lautaselle voi käsittää useita vaiheita tai olla suora jos kuluttaja hankkii tuotteensa suoramyynnistä (ks. kuva 15) Ruokapalvelujen osuus kasvisten jakelukanavana kasvaa edelleen Kasvisten kysyntä lisääntyy jatkuvasti: Ilmastonmuutos muuttaa kulutustottumuksia Väestömäärän kasvu Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 13

14 TUOTANTOPANOSTEOLLISUUS YKSITYISET JA JULKISET PALVELUT VIRANOMAIS- PALVELUT Lisäysaineistot: siemenet, taimet, mukulat, pistokkaat Lannoitevalmisteet: ei-eloperäiset ja eloperäiset lannoitteet Kasvinsuojeluvalmisteet: kemialliset biologiset bio Maan- ja kasvunparantee t Kasvualustat: elopeäiset, inaktiiviset Tarvikkeet : katteet, kennot, kourut, ruukut, pakkausmateriaali t Koneet ja laitteet Energia: polttonesteet, sähkö, lämpö Palvelutuottajat (alihankinta) Asiantuntijapalvelut: neuvonta tutkimus koulutus sertifiointi Etujärjestöt, tuottajaorganisaatiot Vakuutus FINANSSI- PALVELUT Rahoitus VALTIO (EU) Rahoitus- T&K- ja tuotantotuet KUNT A Tukihakuja maksatus,,t&kkuntaosuus Luvat Luvat Valvonta Valvonta KASVISTEN ALKUTUOTANTO (ML. KOKONAISENA PAKKAAMINEN) Tuotantopaika t kasvihuone pelto (oma/ vuokrattu) Tuotantoon liittyvät muut rakennukset ja rakennelmat Vesi: veden lähde ja käyttö (kastelu-, pesu- ja juomavesi) Liikenteellinen sijainti Naapuri t Palkattu työvoima Oma työvoima ja osaaminen Jätehuolto Tuotantojärjestelm ä: luomu IP, tavanomainen Lakisääteiset ja vapaaehtoiset normit Pääom a: oma ja vieras Riskinhallinta Ympärist ö Asiakkaat ja yhteistyökumppanit PAKKAAMINEN JA MARKKINOINTI KASVIKSET: VIHANNEKSET (ML. VILJELLYT YRTIT JA SIENET), HEDELMÄT, MARJAT, RUOKAPERUNA Lähiruoka KASVISTUKKU ESIKÄSITTELY (1. Asteen jatkojalostus) TORI- /SUORA- MYYNTI VALMIS- RUOKATEOL -LISUUS PAKASTE- KASVIS- TEOLLISUUS TUOREKAS- VISTEOLLIS UUS VK-TUKKU SUURTALOUSTUKKU VÄHITTÄISKAUPPA YKSITYISET RUOKAPALVELUYRITYKSET Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen KULUTTAJA - ELINTARVIKKEEN LOPPUKÄYTTÄJÄ JULKINEN RUOKAPALVELU (hankintalaki) 14

15 11000 Avomaavihannes- ja marjaviljelmien määrä kpl ja viljelyala ha vuosina Lähde: Puutarhatilastot 2011 ja Puutarhatilastot 2009 avomaavihannesviljelmien määrä kpl avomaavihannesten viljelyala ha marjaviljelmien määrä kpl Marjojen kokonaisviljelyala ha Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 15

16 6,0 Avomaavihannes- ja marja-ala keskiarvo ha/viljelmä vuosina ,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Lähde: Puutarhatilastot 2011 ja Puutarhatilastot ,0 avomaavihannesala k.a ha/viljelmä marja-ala k.a ha/viljelmä Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 16

17 1600 Kasvihuonetomaatti- ja -kurkkuviljelmien määrä kpl ja viljelyala 1000 m 2 vuosina Lähde: Puutarhatilastot 2011 tomaattiviljelmien lkm tomaatin viljelyala 1000 m2 kurkkuviljelmien lkm kurkun viljelyala 1000 m2 Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 17

18 60,0 Kasvihuonetomaatin ja -kurkun kokonaissadot milj. kg ja kg/m 2 vuosina ,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Lähde: Puutarhatilastot ,0 Tomaattisato milj. kg Tomaattisato kg/m2 Kurkkusato milj. kg Kurkkusato kg/m Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 18

19 100 Ruukkuvihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten lkm, kasvihuoneala ha ja sato milj. ruukkua v Yritysten lkm Kasvihuoneala ha sato milj. ruukkua Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 19

20 Mikä on laatujärjestelmä, mikä on standardi? Laatujärjestelmä, jossa 3. osapuolen auditointi = normatiivinen ohjeistus (standardi) + säännöt + hallinto + tarkastus + valvonta. Auditoija on toimialan ulkopuolinen, riippumaton sertifiointiorganisaation palveluksessa oleva Standardissa määritellään yksityiskohtaisesti miten jokin asia tulisi olla, miten jossakin asiassa tulisi toimia, on yleensä kokoelma ohjeita. Standardi voi olla joko hallinnollinen (Codex Alimentarius-standardit) tai vapaaehtoinen toimialan itsesääntelyjärjestelmä (GLOBALGAP) Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 20

21 Mikä on laatujärjestelmä? Laatujärjestelmä, jossa 2. osapuolen auditointi = normatiivinen ohjeistus (standardi) + säännöt + hallinto + tarkastus + valvonta, auditoija on toimialan sisältä. Omavalvonta ei ole laatujärjestelmä, se on nimensä mukaisesti omavalvontaa. Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 21

22 3. Osapuolen sertifiointiin perustuvan järjestelmän osat Oma laadunvalvonta Sertifiointisäännöt Ohjelman haltijan akkreditointi Ohjelman haltijan tekemä laadunvalvonta ja sanktiointi Yleiset säännöt Luotettavuuden valvonta Sertifiointiorganisaatio ISO- Akkreditointielin Sanktiot Hallinnointi ja rahoitus Standardi Sanktiot Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 22

23 Yksityiset, vapaaehtoiset standardit Täydentävät lakisääteisiä vaatimuksia Normatiiviset standardit auttavat myös lakisääteisten vaatimusten täyttämisessä Yleisiä standardeja Ketjukohtaisia standardeja Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 23

24 Vapaaehtoiset, yksityiset: yleisiä tai ketjukohtaisia 3. osapuolen sertifiointiin perustuvia, joko kansallisia tai kansainvälisiä laatujärjestelmiä, esimerkkejä Yleisiä GLOBALGAP Red Tractor Svenskt Sigill QS ISO Ketjukohtaisia Tesco Marks & Spencer Carrefour Walmart McDonalds Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 24

25 CODEX Alimentarius-komissio Yksityisten standardien ruokaturvallisuusohjeistus perustuu pitkälti Codex alimentarius-standardeihin, eivät ole varsinaisesti järjestelmien omia luomuksia General Principles of Food Hygiene (1969, rev ), Code of Hygienic Practice for Fresh Fruits and Vegetables (2010) ja Code of Practice for the Packaging and Transport of Fresh Fruit and Vegetables (2004) Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 25

26 GLOBALG.A.P Kansainvälinen Vapaaehtoinen Yksityinen Riippumaton Kolmannen osapuolen (akkreditoidun sertifiointiorganisaation/sertifiointielimen) tekemä auditointi eli varmennus, todisteena sertifikaatti Kasvistuotannossa sertifioidaan kasvi ja tuotantoala (ha) (Crops base) FoodPlus GmbH, Köln, Saksa. EHI Retail Institute omistaa Foodplussan. Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 26

27 Laatujärjestelmäorganisaatio ja sen kustannukset Organisaation on pystyttävä luomaan järjestelmän säännöt, sertifiointiohjeistus, sertifioinnin valvonta(luotettavuus), rekisterit, normatiivinen standardi ja sen tulkintaohjeet, neuvonta/koulutusmenettelyt, liittymismenettely, tuoteturvallisuusnäytteidenottomenettelyt, maksut, taloushallinto, tiedotus 4-5 henkilötyövuotta (arvio), jos perustuu valmiiseen järjestelmään, esim. GLOBALGAP, voisi 2-3 henkilötyövuotta kattaa tarvittavat toimet Tulorahoitus: jäsenmaksut taustaorganisaatioilta ja järjestelmämaksut tuottajilta Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 27

28 Johtopäätökset Laatutarha kehittäminen ja GLOBALGAP -valmiuksien parantaminen Kirjoittajat esittävät, että Kotimaiset Kasvikset ry ryhtyy selvittämään, olisiko mahdollista kehittää Laatutarhaohjeistoa siten, että siihen liitetään riippumaton, kolmannen osapuolen tekemä auditointi. Kolmannen osapuolen tekemällä auditoinnilla tarkoitetaan FINASakkreditoidun sertifiointiorganisaation tekemää ulkoista tarkastusta ja tarkastustuloksen arviointia sertifiointivaatimuksiin nähden (Suomessa FINAS, muissa maissa vastaava kansallinen akkreditointielin). Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 30

29 Kasvisalan laatujärjestelmät Hankehakemus syksyn 2012 Laatuketju-hakuun Lukuisten muutosten ja täydennysten jälkeen avustuspäätös Laatutarhan kehittämisestä 3. osapuolen auditointiin perustuvaksi järjestelmäksi Koordinointi Ruralia-instituutilla, toteutus Puutarhaliitto ja Ruralia-instituutti, Päivittäistavarakauppa ry osallistuu omarahoitukseen ja antaa asiantuntijapanostusta tarvittavissa kohdin 6 modulia, joista yksi osaksi Tuopro-hankkeen toiminnaksi Moduli 1 Puutarhaliitto, modulit 2-6 Ruralia-instituutin vastuulla 1. työpaja 17.4.: standardin sisältötyöpaja Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 30

30 Moduli 1 Standardin sisältö ja ohjeistus Moduli 2 Järjestelmän säännöt Moduli 3 Järjestelmän sertifiointimenettely ja sertifioinnin valvonta Moduli 4. Järjestelmän koordinaattori-verkosto (tot. pääosin Tuoprohankkeessa a) Moduli 5. Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutuspaketit Moduli 6. Sertfiointielinten akkreditointimenettely Standardin 1. luonnos Työpaja/työryhmä Standardin 2. luonnos Ohjeistus/tukimateriaali standardin soveltami-selle, 1. luonnos Säännöt 1. luonnos Työryhmä Säännöt 2. luonnos Työryhmä Työpaja Sertifiointisäännöt ja - menettelyt 1. luonnos Työryhmä Sertifiointisäännöt ja - menttelyt 2. luonnos Työpaja (yhteistyössä Tuopro-hankkeen kanssa) Koordinaattorin tehtävien sisällöllinen määrittely Koordinaattorituki: tukimateriaali ja mentorointi LaatutarhaPlus standardin säännöt ja sisältökoulutuspaketti lähikoulutuksena Verkko-oppimismateriaali osaamisen syventämiseen ja kertaamiseen (yhteistyössä Tuoprohankken kanssa) Käytäntöjen läpikäynti FINASin kanssa. Akkreditointimenettelyn kuvaus, liitetään järjestelmän sääntöihin. Käsittely Kotimaiset Kasvikset ry:n hallituksessa Työpaja/työryhmä Standardin 3. luonnos ja ohjeistuksen 2. luonnos Kenttätestaus yrityksissä Standardin arviointi Kotimaiset Kasviset ry:n hallituksessa Julkinen arviointi Säännöt 3. luonnos Sääntöjen juridinen ja (sertifiointi)tekninen arviointi ostopalveluna Sääntöjen 4. luonnos Sääntöjen hyväksyminen Kotimaiset Kasvikset ry:ssä Asiantuntija-arviointi (sertifiointielimet, FINAS) ostopalveluna Sertifiointisäännöt ja - menettely 3. luonnos Sääntöjen hyväksyminen Kotimaiset Kasvikset ry:ssä Sertifiointisäännöt- ja menettely 1.0 Koordinaattorin pätevyysvaatimusten määrittely Koordinaattori-sopimuksen luonnos Käsittely Kotimaiset Kasvikset ry:n hallituksessa Standardin versio 1.0 Käännös ruotsi ja englanti(ostopalvelu) LaatutarhaPlus- Järjestelmän säännöt 1.0 Käännös ruotsi ja englanti (ostopalvelu) Käännös ruotsi ja englanti (ostopalvelu) Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 30

31 Laatutarhat Vuodelta 2007 peräisin oleva ohjeistus on uudistamisen loppuvaiheessa, tulee käyttöön vuoden 2013 aikana Eviran hyväksymä hyvän käytännön ohjeistus, kaikki lakisääteiset vaatimukset ovat pakollisia kohtia Tuleva LaatutarhaPLUS luovutetaan Kotimaisille Kasviksille vuoden 2014 alussa, ensimmäisten auditointien ajankohta selviää ajastaan eli kun kaikki valmiudet käyttöönottoon on ok. Lisätiedot LaatutarhaPLUS: Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 31

32 Hyvät käytännöt luomukasvistuotannossa Olisko liitettävissä LaatutarhaPLUS-hankkeen oheen? Ei kannata rakentaa rinnakkaisia järjestelmiä muutenkin niukkojen resurssien maahan: Suomen alhainen väestömäärä ei luo edellytyksiä suurelle viljelijämäärälle, jonka mukaan resurssit on kuitenkin mitoitettava Työpaja 17.4.: luomu- ja ip-tuotannot mukaan työpajaan? Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne Piirainen 32