Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Samankaltaiset tiedostot
Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

TASO-hankkeen esittely

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

TASO-mittausasemien kalibrointi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon valvonnasta

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

Turvetuotannon vesienkäsittely

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Puula-forum Kalevi Puukko

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Martinjärven päästöpäivä

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011

Bioenergia ry

Soiden hiilivarastojen kehitys

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Turvetuotannon valvonta

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v M

EETTISET TOIMINTAOHJEET LIITE (5)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Transkriptio:

Sitoumus 121212

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili 10 % Maakaasu 13 % 2

Hyödyt vs. haitat ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 3

Kiintoaine- ja humusmittaukset Kyyjärven valuma-alueella 2012 Aika Tekijä Virtaama Nopolanjoessa m 3 /vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) COD Mn mg/l O 2 26.4.2012 Saloy Oy 3 586 600 2,46 1,39 2,32 27.-28.6.2012 Nablabs Oy 82 900 3,46 3,29 2,30 4,38 11.-12.7.2012 Nablabs Oy 359 400 3,06 1,72 0,84 3,40 25.7.2012 Nablabs Oy 227 700 1,85 0,74 1,16 2,26 14.-15.8.2012 Nablabs Oy 453 600 1,89 1,49 1,37 2,05 22.-23.8.2012 Nablabs Oy 94 090 2,05 1,11 1,60 2,01 5.9.2012 Nablabs Oy 88 517 2,46 3,06 1,84 2,69 18.9.2012 Nablabs Oy 56 765 4,76 2,93 3,34 5,69 2.-3.10.2012 Nablabs Oy 174 590 2,82 2,32 1,95 3,18 16.-17.10.2012 Nablabs Oy 1 036 800 2,24 1,15 1,21 2,57 30.-31.10.2012 Nablabs Oy 349 920 2,11 1,91 1,70 2,26 keskiarvot 2,65 1,97 1,70 2,98

Keskeisimmät tavoitteet 2012 2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 5

1. BAT 2014 tavoitteen eteneminen BAT = perustason (sarkaojien lietesyvennysten ja -pidättimien, laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön) lisäksi pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi Vapon tavoitteena 100 % BAT v. 2014 loppuun mennessä, investointi 30 miljoonaa euroa Lähtötilanteessa 77 % BAT v. 2011 Tehostamistoimenpiteiden kohteena noin 11 000 ha, josta 7 400 ha uusiutuu 2012 2014 lupaprosessin myötä 2 500 ha tehostetaan nopeutetusti 1 400 ha:lla tuotanto todennäköisesti lopetetaan Pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoitus, suunnittelu ja ympäristöviranomaisilla hyväksyttäminen menossa Rakentaminen painottuu vuosille 2013 ja 2014 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2012 2013 2014 Yht. Tilanne vuonna 2011: Vesienkäsittelymenetelmien kehitys 2000 2015 Tehostetaan omaehtoisesti Uusiutuu 2012-2014 lupaprosessien myötä 60 000 23 % 50 000 Perustaso Perustaso 40 000 Pintavalutus, kosteikko ym. 77 % BAT Työt käynnissä 50 tuotantoalueella Vuoden 2012 tehostamisten jälkeen BAT:n piirissä 82,5 % tuotantoalasta 30 000 20 000 10 000 0 2000 2005 2010 2015 Kemiallinen puhdistus Valunnan säätö Muu menetelmä

2. Vesienkäsittelyn tarkastukset ja kunnossapito Uusi toimintamalli v. 2012 kaikki Vapon yli 400 tuotantosuota tarkastettiin tuotantoyrittäjän toimesta 2 viikon välein tarkastuskierroksella havaitut puutteet korjattiin välittömästi: tarkastuskohteita oli yli 93 000 kpl, joista 7 % vaati korjaustoimenpiteen ympäristötyö sisältyi tuotantopalkkioon Ympäristötarkastukset samoin kriteerein tehdyt arviot kaikista tuotantoalueista vuosittain pelkästään tätä varten palkatut kesätyöntekijät (23 kpl) katsovat turvetuotantoalueita ulkopuolisen silmin Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset (YSA 29 ) vuonna 2012 tarkastuksia 162 suolla, 2011 tarkastuksia 134 suolla jokainen suo tarkastetaan vähintään 4 vuoden välein 7

3. Jatkuva veden laadun tarkkailu vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot veden sameus, kiintoainepitoisuus, orgaanisen ja liukoisen hiilen määrä, veden kemiallinen hapenkulutus, nitraatti- ja nitriittityppi, virtaama mittalaitteiden kalibrointi manuaalisten vesinäytteenottojen perusteella vienyt useita kuukausia ja jatkuu edelleen mittalaitteet ovat häiriöherkkiä: veden mukana kulkeutuvat kasvit, eliöt ja ilmakuplat näkyvät virheellisinä kuormituspiikkeinä lyhyen kokemuksen perusteella mittaus vaatii kehitystyötä ja käyttökokemusten lisääntymistä Rukonevan jatkuvatoimisesti veden määrää ja laatua mittaava laitteisto aurinkopaneeleineen ja lähikuva sameusanturista.

4. Avoin vuorovaikutus Yhteystiedot kunnittain / soittain www.vapo.fi 9

http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit.

5. Luontoarvosoiden suojelu Vaihtoon tai suojeluun tarjottu 2 300 ha Neuvotteluja käyty YM:n ja Metsähallituksen kanssa Sopimukseen päästy 1 336 ha:n osalta (5 suota) Neuvotteluja jatketaan 1 400 ha:n osalta Karstulan Suoniemensuo, Vaalan Potkunsuo, Vetelin Viisteenneva, Hyvinkään Kurkisuo ja Outokummun Viurusuo valtiolle suojelukohteiksi 11

Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 13

Tuotanto keskitetään ojitetuille turvemaille Turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita. Soiden suojeluvaihtoja tehty YM:n ja Metsähallituksen kanssa 1 336 ha:n osalta (5 suota). Soiden suojeluvaihtoja jatketaan 1 400 ha:n osalta. 14

Kaikki tuotantoalueet vuotuiseen tarkkailuun Vuonna 2012 Vapon soilta lähtevästä vedestä otettiin yli 7 000 näytettä ja tehtiin yli 50 000 analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin 3 400 näytettä ja tehtiin 37 000 analyysiä. Vuodesta 2013 alkaen Vapo lisää edelleen näytteenottoa vapaaehtoisena ympäristövastuun toimenpiteenä. Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vuosina 2013 2015. kaikki suot tuotantokauden aikaiseen päästötarkkailuun 50 % soista ympärivuotiseen päästötarkkailuun jatkuvatoimisen mittaamisen pilotointia jatketaan 15

17.10.2012