TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006 KAUPUNGINHALLITUS U N A L I U 26.3.2007. 2 0 234

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus 4 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys 7 4. Oman talousalueen kehitys 8 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 9 5.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset 9 5.2. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitttelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä 9 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella 1.1.-31.12.2006 10 7. Toiminnan rahoitus 15 7.1. Rahoitusasema ja sen muutokset 15 7.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys 17 8. Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous 21 8.1. Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna 2006 21 8.2. Konsernin toiminnan ohjaus 21 8.3. Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt 22 8.4 Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen 23 9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 25 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 26 10.Talousarvion toteutuminen 10.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 26 Johdanto 27 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta 29 1 02 Kaupunginvaltuusto 31 1 03 Tarkastuslautakunta 32 1 04 Kaupunginhallitus 39 1 11 Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista 54 1 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 55 Palvelutoimi Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen 59 1 20 Terveyslautakunta 62 1 30 Sosiaalilautakunta 69 1 32 Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö) 81 1 52 Liikuntalautakunta 82 1 54 Nuorisolautakunta 91 1 56 Kulttuurilautakunta 97 Osaamis- ja elinkeinotoimi Osaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen 107 1 40 Opetuslautakunta 110 1 45 Ammattiopetuslautakunta 117 1 46 Ammattikorkeakoulun hallitus 123 Ympäristötoimi Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen 131 1 60 Teknisten palveluiden lautakunta 135 1 61 Joukkoliikennelautakunta 138 1 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 141 1 64 Rakennuslautakunta 145

1 65 Kiinteistölautakunta 148 1 81 Teknisten palveluiden lautakunta, Kunnallistekniikka 149 1 82 Teknisten palveluiden lautakunta, Viherlaitos 152 1 83 Teknisten palveluiden lautakunta, Talotoimi 155 1 70 Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos 159 1 73 Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos 164 1 74 Satamalautakunta, Turun satama 167 1 75 Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos 171 1 77 Kiinteistölautakunta, Tilalaitos 177 1 78 Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos 182 1 79 Teknisten palveluiden lautakunta, Tekstiilihuolto 185 Tytäryhtiöt Säätiöt Kiinteistö Oy Lehtolaakso 189 Myllykoti Oy 194 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 200 Turku Touring Oy 208 Turku Science Park -konserni 212 TVT Asunnot Oy 220 Turun Seudun Vesi Oy 225 Turun seudun puhdistamo Oy 230 Koneteknologiakeskus Turku Oy 234 Pilot Turku Oy 239 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 245 Forum Marinum säätiö 252 Turun Ylioppilaskyläsäätiö 256 10.2. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut 261 Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu 261 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 265 Investointiosan toteutumisvertailut 266 Rahoitusosan toteutumisvertailu 271 III TULOSLASKELMA 272 IV TASE 273 V RAHOITUSLASKELMA 274 VI KONSERNITASE 275 VII TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 276 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 276 Tuloslaskelman liitetiedot 278 Taseen liitetiedot 282 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 290 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 292 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 294 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat 297 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 297 Kunnallistekniikka 300 Viherlaitos 303 Talotoimi 306 Turun Vesilaitos 309 Liikennelaitos 312 Turun Satama 315 Kiinteistölaitos 318 Tilalaitos 321 Jätelaitos 324 Tekstiilihuolto 327 Vahinkorahasto 330 Turun Vesilaitoksen investointirahasto 331 Turun Sataman investointirahasto 332 Konsernitaseen liitetiedot 333 VIII LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 341 IX TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 342

Toimintakertomus I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2006 oli Turun seudun elinkeinoelämälle menestyksekästä aikaa. Yritysten liikevaihdon kasvu oli muuta maata nopeampaa. Erityisesti teollisuus, rakentaminen ja palvelut paransivat tahtiaan huomattavasti. Näiden alojen toimeliaisuus on vetänyt myös muita aloja ja vain kaupan kasvu näyttää jääneen viime vuonna muuta maata hitaammaksi. Tämäkin korjaantuu, kun aloitetut ja päätetyt kaupanalan investoinnit valmistuvat, koska niiden joukossa on luonteeltaan seudun ulkopuolisiakin asiakkaita houkuttelevia vetovoimaisia kauppakohteita. Teknologiateollisuuden ja rakennusalan arvioidaan olevan kasvuvetureita myös jatkossa. Yritysten määrän arvioidaan kasvaneen n. 3 % eli n. 460 yrityksellä. Hyvän kehityksen aika näyttäisi myös jatkuvan. Maakunnan kokonaiskasvuennuste, eli BTV -indeksi (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestönkasvun yhteisindeksi) arvioi meille maan parasta puolisen prosenttiyksikköä muuta maata parempaa kasvua vuoteen 2010 asti. Yrityksemme kaipaavat runsaasti uutta, osaavaa työvoimaa kaikille aloille ja kaikenlaisiin tehtäviin. Vuoden 2006 lopussa Turun kaupungin työttömyysprosentti oli laskenut 1,2 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta. Turussa sekä pitkäaikaistyöttömien että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on jatkanut laskuaan. Maakunnan työllisyysaste on työvoimatutkimuksen tietojen mukaan vuonna 2006 maan toiseksi paras, 72 %. Erityisen ilahduttavaa tässä on se, että rakennetyöttömyys on laskenut nopeasti. Turun kaupungin työpaikkojen omavaraisuusaste on 122. Turun kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 2006/2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 175 354, jossa oli kasvua 486 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Turun väestönkasvu nopeutui vuonna 2006, sillä kasvu oli vuotta aikaisemmin vain 44 henkeä. Muiden suurimpien kasvukeskusten väkiluku kasvoi selvästi Turkua nopeammin. Muuttoliikkeen rakenne heikentää Turun asemaa suhteessa muihin kasvukeskuksiin. Opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolisten osuus tulomuuttajista on suuri, kun taas työssä käyvät lapsiperheet muodostavat merkittävän osan lähtömuuttajista. Kaupungin talouden tasapainosta ollaan vielä kaukana, vaikka Turun kaupungin talous näyttää kehittyvän vuoden 2006 tilinpäätöksen perusteella parempaan suuntaan. Tuloslaskelman alijäämä oli 13,2 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 38,6 milj. euroa. Positiivista oli verotulojen kasvu pitkästä aikaa saman tasoisena kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Ongelmia on edelleen joissakin hallintokunnissa käyttömenojen kasvussa ja toiminnan toteuttamisessa talousarvion määrärahojen puitteissa. Talousarviossa pysymistä tullaankin hallintokunnilta vaatimaan jatkossa entistä tiukemmin. 4

Toimintakertomus Tilinpäätös toteutui vuoden aikana tehtyihin ennusteisiin nähden huomattavasti parempana. Tilinpäätöstä parantavat kuitenkin monet satunnaiset tekijät, jotka eivät vaikuta pysyvästi talouden perusteisiin, vaan ovat seurausta poikkeuksellisen pitkään jatkuneesta hyvästä taloussuhdanteesta. Keskeisimmät tällaiset tekijät ovat verotulojen kasvu, ennakoitua paremmat rahoitustuotot ja talousarviota paremmin toteutuneet kiinteistöjen myyntivoitot. Verotulojen kasvu oli 6,4 prosenttia, kun vuonna 2005 kasvu jäi 0,4 prosenttiin, vuonna 2004 se oli 1,0 prosenttia ja 2003-5,6 prosenttia. Tilinpäätöksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että käyttömenojen kasvu olisi saatu kokonaan hallintaan, vaan siihen tarvitaan selkeitä talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on jo alkanut. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosentit olivat vuonna 2006 poikkeuksellisen korkeat, eikä voida olettaa, että tulevina vuosina päästäisiin edes lähelle näitä kasvuja. Ennakoitua suurempien myyntivoittojen varaan ei myöskään voida tulevina vuosina talousarvioiden pohjaa rakentaa. Lähivuodet ovat erityisen haasteellisia orastavan taloudellisen tervehdyttämisen jatkamiseksi. Keskeistä on menokasvun hillintä palvelutuotannossa. Mikko Pukkinen kaupunginjohtaja 2.Kaupungin hallinto ja henkilöstö Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella 2005-2008 yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2006 Pertti Paasio (SDP). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupungin poliittista prosessia ja osallistuu kaupungin johtamiseen yhdessä virkamiesjohdon kanssa. Tätä varten hänen toimintaedellytyksiään on parannettu niin, että hän voi keskittyä luottamustoimensa hoitamiseen täysipäiväisesti. Vuosina 2007-2008 kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Aleksi Randell (KOK). Jäseninä kaupunginhallitukseen kuului: Lehtinen Seppo I vpj. (SDP) de Anna Pauliina II vpj (VIHR) Achrén Ulla, (RKP) Artesola Rauno (VAS) Eklund Riitta (SDP) Lundahn Kjell (SDP) Niinistö Ville (VIHR) Orpo Petteri (KOK) Pitkänen Mirja (KOK) Rinne Pirjo (VAS) 5

TURUN KAUPUNGIN HALLINNOLLINEN ORGANISAATIO 31.12.2006 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginkanslia Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Kansliapäällikkö - keskukset Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre Keskusvaalilautakunta Terveyslautakunta - terveysvirasto Opetuslautakunta - opetuspalvelukeskus - peruskoulu ja lukiot - työväenopistot Kiinteistölautakunta - kiinteistölaitos - tilalaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Sosiaalilautakunta - sosiaalikeskus Kulttuurilautakunta - kulttuuritoimen kanslia - kulttuurikeskus - kaupunginteatteri - kaupunginorkesteri - Wäinö Aaltosen museo - kaupunginkirjasto - maakuntamuseo Ammattiopetuslautakunta - Turun ammatti-instituutti Ammattikorkeakoulun hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Teknisten palveluiden lautakunta - jätelaitos - liikennelaitos - tekstiilihuolto - kunnallistekniikka - talotoimi - viherlaitos - kiinteistöjen hoito (liikelaitos 1.1.2007) - kaupungin varikko (liikelaitos 1.1.2007) Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - ympäristö- ja kaavoitusvirasto Rakennuslautakunta Liikuntalautakunta - liikuntapalvelukeskus Satamalautakunta - Turun satama Joukkoliikennelautakunta Nuorisolautakunta - nuorisoasiainkeskus Vesilaitoslautakunta - Turun vesilaitos = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat

Toimintakertomus Henkilöstö Kulttuuri ja vapaaaika 7 % Amm. opetus ja Ammattikorkea 10 % Henkilökunnan määrä 31.12.2006 Tekn. palvelut, ymp.- ja kaav. 9 % Opetusltk 15 % Liikelaitokset 5 % Yleishallinto ja järj.toimi 7 % Sosiaaliltk 29 % Terveysltk 18 % Kulttuuri ja vapaaaika 7 % Amm.opetus ja Ammattikorkea 11 % Henkilökunnan määrä 31.12.2005 Tekn. Liikelaitoksehallinto ja Yleis- palvelut, 5 % järj.toimi 7 % Opetusltk 15 % ymp.- ja kaav. 8 % Terveysltk 18 % Sosiaaliltk 29 % Kaupungilla oli palkattua henkilöstöä vuoden 2006 viimeisenä päivänä 14.072, josta työllistettyjä 282. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat 13.977 ja 263. Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot julkaistaan myöhemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2006 olivat 11.802 (11.689 v. 2005). Kaupungin palkkamenot olivat 394,5 milj. euroa (382,1 milj. euroa v. 2005). Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut olivat yhteensä 514,4 milj. euroa (496,2 milj. euroa v 2005). 3. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu Suomessa jatkui. Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2006. Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, jonka volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 5 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat yhteensä 2,3 prosenttia: yksityiset kulutusmenot lisääntyivät 3 prosenttia ja julkiset kulutusmenot noin prosentin. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 2006 Työministeriön tietojen mukaan 9,5 prosenttia (11,1 % joulukuussa 2005). Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 9,5 prosenttia. Vuoden 2005 vastaava luku oli 10,6 prosenttia. Vuoden 2006 keskimääräinen inflaatio oli 1,6 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti eniten asumisen kallistuminen, joka johtui ennen kaikkea asuntolainojen korkojen, asuntojen ja sähkön hintojen noususta sekä vuokrankorotuksista. Vaikutus hintojen nousuun oli 1,2 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden kallistuminen ja kulutusluottojen korkojen nousu vaikuttivat myös inflaatioon. Euribor-korot kääntyivät nousuun vuoden 2005 loppupuolella ja korkojen nousu jatkui. Euroopan keskuspankin ohjauskorko nostettiin joulukuussa 3,5 %:iin (2,25 % joulukuussa 2005). 7

Toimintakertomus Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakko-odotusten mukaan kuntatalous on vahvistunut. Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos nousi ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen positiiviseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi ja vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot. Joka viidennen kunnan vuosikate oli edelleen negatiivinen. Näiden kuntien määrä on kuitenkin vähentynyt 134:stä 84:ään. Kuntatalouden kohentumisen syynä oli verotulojen kasvu. Kuntien verotulot nousivat viime vuonna 6,4 prosenttia. Kuntien toimintakatteiden heikkeneminen jatkui lähes samalla viiden prosentin vauhdilla kuin edellisinäkin vuosina. Investointimäärät nousivat selvästi. Investointien kasvua selittävät infrastruktuurin korjausvelan kiinniotto ja muuttoliike. Kuntien velkaantumisesta johtuvat korkomenojen ennakoitiin nousevan voimakkaasti, peräti 31 prosenttia. Lainakanta kasvoi edelleen, tosin kasvun nopeus hidastui. Kunnilla on lainaa nyt lähes 1 500 euroa asukasta kohden. Lainakanta on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Vuosikate riitti poistoihin vain joka kolmannessa kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kuudennessa kunnassa, mikä osoittaa kuntatalouden olevan vielä kaukana tasapainosta. (Lähteet: Tilastokeskus). 4. Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 muuta maata nopeammin. Etlan alue-ennusteen mukaan kasvu oli Varsinais-Suomessa 6,6 %. Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa 2006 7,5 prosenttia (9,0 % joulukuussa 2005). Turun kaupungin työttömyys kääntyi nopeaan laskuun vuonna 2005 ja lasku jatkui vuoden 2006 aikana. Työttömyysaste joulukuun lopussa 2006 oli 10,2 prosenttia, jossa oli laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 1,2 prosenttiyksikköä. Koko vuoden 2006 keskimääräinen työttömyysaste oli Turussa 10,4 prosenttia (12,1 % vuonna 2005). Turun pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edellisvuodesta 684:lla ja oli vuoden lopussa 1 953 (2 637 vuonna 2005). Turun kaupungin työttömyysaste oli vuoden lopussa alhaisempi kuin muiden suurimpien pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien. Työttömyysaste oli Tampereella 11,2 %, Porissa 13,8 % ja Oulussa 12,1 %. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli Espoon (5,7 %), Vantaan (7,3 %) ja Helsingin (7,9 %) jälkeen neljänneksi matalin. Turun seutukunnan työttömyysaste vuoden lopussa oli 8,2 % (Helsingin seutukunta 6,9 %, Tampereen seutukunta 9,9 %, Porin seutukunta 12,3 %, Oulun seutukunta 11,3 %). 8

Toimintakertomus 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset Uusina liikelaitoksina 1.1.2006 aloittivat Kunnallistekniikka (katujen, viemäreiden, vesijohtojen ja muiden yleisten alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut), Talotoimi (suunnittelu-, talonrakennus- ja kunnossapitopalvelut), Viherlaitos (puistojen, leikki- ja liikuntapaikkojen, muiden yleisten alueiden sekä kiinteistöjen piha-alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut). Vuoden 2007 alussa aloittivat liikelaitoksina Kiinteistöjen hoito (kiinteistönhoitopalvelut) ja Varikko (kaluston hallinta-, vuokraus- ja kunnossapitopalvelut). Liikelaitokset toimivat Teknisten palveluiden lautakunnan alaisina tuottajaliikelaitoksina. Kaupunginvaltuusto päätti Turun tekstiilihuollon yhtiöittämiseen liittyvistä järjestelyistä ja sopimuksista joulukuussa 2006. Tekstiilihuollon liiketoiminta jatkuu yhtiömuotoisena vuoden 2007 alusta alkaen pesulapalveluita tuottavassa yhtiössä, josta Turun kaupunki omistaa 66 %. Toisena omistajana on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 5.2. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnittelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Tilikauden tulos oli verorahoituksen odotettua paremman kehityksen johdosta budjetoitua parempi. Kaupungin verotulot kasvoivat hyvän talouskasvun myötä ja kasvu vastasi valtakunnallista kehitystä. Toimintakulujen suhteellinen kasvu hieman alitti kuntien ennakkotietojen mukaisen toimintakulujen kasvun. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta tilikaudelta 2006 syntyi alijäämää 13,2 milj. euroa. Tilinpäätöksen alijäämä voidaan kattaa edellisen tilikausien kertyneistä ylijäämistä. Taseen kertyneet ylijäämät ovat alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen 118,4 milj. euroa. Talousarvio 2007 on alijäämäinen 19,1 milj. euroa ja taloussuunnitteluvuodet 2008-2009 ovat alijäämäisiä yhteensä 22,6 milj. euroa. Vuoden 2007 talousarviota laadittaessa verotuloiksi arvioitiin 525,5 milj. euroa, joka saavutettaneen, jos verotulot kasvavat ennakoidusti. Tähän vaaditaan kuitenkin vuoden 2006 toteumaan nähden kokonaisverotuloihin lähes 5 prosentin kasvu. Valtionosuuksia on kertymässä rahoituspäätösten perusteella 240 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu ei saa ylittää päätulolähteiden eli verojen ja valtionosuuksien kasvua, jotta edellytykset talouden tasapainottamiselle säilyvät. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen on riitettävä myös investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Päättyneenä vuonna omalla tulorahoituksella pystyttiin kattamaan vain 39,5 prosenttia investoinneista. 9

Toimintakertomus 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella 1.1.-31.12.2006 Tuloslaskelma (1 000 ) 2006 2005 Toimintatuotot 245 100 234 485 Myyntituotot (+) 119 518 116 641 Maksutuotot (+) 45 498 44 173 Tuet ja avustukset (+) 32 093 29 377 Vuokratuotot (+) 26 171 26 545 Muut toimintatuotot (+) 21 819 17 749 Valmistus omaan käyttöön (+) 40 193 37 673 Toimintakulut -1 003 167-964 025 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -387 207-375 108 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -97 944-91 940 Muut henkilösivukulut (-) -29 237-29 184 Palvelujen ostot (-) -316 562-301 069 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -65 584-64 454 Avustukset (-) -69 500-65 272 Vuokrakulut (-) -28 536-26 872 Muut toimintakulut (-) -8 598-10 125 TOIMINTAKATE -717 874-691 867 Verotulot 501 442 471 269 Kunnan tulovero (+) 434 491 407 526 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 38 669 36 843 Koiravero (+) 129 125 Kiinteistövero (+) 28 153 26 775 Valtionosuudet (+) 228 204 207 300 Rahoitustuotot- ja kulut 25 934 23 899 Korkotuotot (+) 12 199 12 390 Muut rahoitustuotot (+) 22 469 19 070 Korkokulut (-) -7 262-4 984 Muut rahoituskulut (-) -1 472-2 576 VUOSIKATE 37 706 10 601 Poistot ja arvonalentumiset -51 274-49 749 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -51 274-46 883 Arvonalentumiset (-) 0-2 865 TILIKAUDEN TULOS -13 569-39 148 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 266-10 171 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 10 685 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 133 7 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -13 169-38 627 Tuloslaskelman tunnusluvut 2006 2005 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,5 25,3 Vuosikate / Poistot, % 73,5 21,3 Vuosikate, / asukas 215 61 Asukasmäärä 175 354 174 868 10

Toimintakertomus Tilikauden tulos oli 13,6 milj. euroa negatiivinen. Tulos oli kuitenkin 7,0 milj. euroa budjetoitua parempi. Merkittävin tekijä on verorahoituksen myönteinen kehitys. Verotulojen ja valtionosuuksien eli verorahoituksen kasvu 51,1 milj. euroa (+7,5 %) kattoi nettokäyttömenojen kasvun, mutta ei enää suunnitelmanmukaisia poistoja. Valtionosuuksien kasvu oli 20,9 milj. euroa (+ 10,1 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Kaupungin verotulot kasvoivat 30,2 milj. euroa eli 6,4 %. Kuntien verotulojen kasvu oli noin 6,4 %. Vuoden 2005 verotulojen kasvu oli ainoastaan 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloja kertyi 7,2 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tilinpäätöksen toimintakate oli 717,9 milj. euroa. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 26,0 milj. eurolla (3,8 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat 10,6 milj. eurolla (+ 4,5 %) ja toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön -erällä kasvoivat 36,6 milj. euroa (+ 4.0 %). Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Valmistus omaan käyttöön oli 40,2 milj.euroa (37,7 milj. euroa v. 2005). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden rakentamismenoja. Valmistusarvoon on laskettu investointihankkeen muuttuvat menot. Henkilöstökulujen kasvu oli 18,2 milj. euroa (+ 3,7 %). Palvelujen ostot kasvoivat 15,5 milj. euroa (+ 5,1 %), joista terveystoimen palvelujen ostot 9,6 milj. euroa (+ 6,6 %) ja sosiaalitoimen palvelujen ostot 4,9 milj. euroa (+ 8,7 %). Kuvat. Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2006 Tuet ja avustukset 13,1 % Muut kulut 0,9 % Vuokrat 2,8 % Avustukse t 6,9 % Myyntituotot 48,7 % Maksutuotot 18,6 % Vuokrat 10,7 % Muut tuotot 8,9 % Henkilöstökulut 51,4 % Materiaalin ostot 6,5 % Palvelujen ostot 31,5 % 11

Toimintakertomus Kuva. Käyttötalouden nettomenot 2006 (ei sis. Liikelaitoksia) Kaupunginhallitus 5,7 % Muut Kulttuuri ja 6,0 % vapaa-aika 5,9 % Sosiaalitoimi 27,0 % Opetustoimi 14,0 % Terveystoimi 30,7 % A mmattiinstit. ja A mmattikorkea 10,7 % Toimintatuotoilla katettiin 25,5 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 74,5 %. Verotulojen erittely 2006 Verotulojen toteutuminen Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Kunnan tulovero 431.000.000,00 431.000.000,00 434.490.991,64 +3.490.991,64 Osuus yhteisöveron tuotosta 36.400.000,00 36.400.000,00 38.669.002,98 2.269.002,98 Kiinteistövero 26.700.000,00 26.700.000,00 28.153.132,39 1.453.132,39 Koiravero 140.000,00 140.000,00 128.761,20-11.238,80 Verotulot yhteensä 494.240.000,00 494.240.000,00 501.441.888,20 7.201.888,20 Talousarvion toteutumis -% 101,5 Kuva. Verotulojen toteutuminen vv. 2002-2006 (ilman koiraveroa): 600,0 500,0 milj. 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 Kunnan tulovero 406,3 403,9 405,0 407,5 434,5 Yhteisövero 60,9 35,6 38,7 36,8 38,7 Kiinteistövero 24,5 24,7 25,3 26,8 28,2 Yhteensä 491,8 464,2 469,1 471,1 501,3 Muutos-% 3,2-5,6 1,0 0,4 6,4 12

Toimintakertomus Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet 2002 2003 2004 2005 2006 Tulovero-% 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero-%: yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 rakennukset rakentamattoman rakennus- 2,50 2,50 2,50 2,50 paikan veroprosentti Koiravero, /koira 33,64 34,00 34,00 34,00 34,00 Verotuloja kertyi yhteensä 501,4 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 30,2 milj. euroa (+ 6,4 %) edellisvuodesta ja toteutumisprosentti talousarvioon nähden oli 101,5. Yhteisöveron tuotto lisääntyi 1,8 milj. euroa, kunnan tuloveron tuotto lisääntyi 27,0 milj. euroa ja kiinteistöveron tuotto oli 1,4 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Kunnan tuloveron tuottoa kertyi 3,5 milj. euroa budjetoitua enemmän ja yhteisöveron tuottoa kertyi 2,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kiinteistöveroa kertyi 1,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Valtionosuuksien erittely 2006 Valtionosuudet Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Yleinen 6.200.000,00 6.200.000,00 6.229.560,00 +29.560,00 Sosiaali- ja terveydenhuolto 132.200.000,00 135.400.000,00 134.305.288,00-1.094.712,00 Opetus- ja kulttuuritoimi 85.800.000,00 86.803.338,00 87.669.236,00 +865.898,00 Yhteensä 224.200.000,00 228.403.338,00 228.204.084,00-199.254,00 Talousarvion toteutumis-% 99,9 Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv. 2002-2006: 250,0 200,0 150,0 m ilj. 100,0 50,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 Yl. valtionosuudet 4,5 4,4 4,8 4,7 6,2 Sosiaali- ja terveys 81,6 90,1 111,1 122,2 134,3 Opetus- ja kulttuuri 69,6 75,6 78,1 80,5 87,7 Yhteensä 155,8 170,2 194,1 207,3 228,2 Kasvu-% 8,1 9,2 14,0 6,8 10,1 13

Toimintakertomus Valtionosuuksia kertyi 228,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 20,9 milj. euroa (+10,1 %). Muutettuun talousarvioon verrattuna valtionosuustulot alittuivat 0,2 milj. eurolla. Vuoden 2006 talousarvioon tehtiin valtionosuustulokohtaa korottavia talousarviomuutoksia yhteensä 4,2 milj. eurolla. Vuosikate oli positiivinen 37,7 milj. euroa, mikä oli 27,1 milj. euroa edellisvuotta parempi. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä 51,3 milj. euroa. Tilikauden poistoja kasvattaa tilalaitoksen keskeneräisistä hankinnoista tehty lisäpoisto ja jätelaitoksen jätteenpolttouunin poistosuunnitelman muutos. Suunnitelman mukaisiin poistoihin sisältyy tilalaitoksen keskeneräisistä hankinnoista kirjattu 1,0 milj. euron lisäpoisto, jolla on oikaistu rakennuksen tuleva poistopohja oikeaksi. Jätelaitoksen (polttolaitoksen) ympäristölupa on voimassa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin jätteenpolttouunin todennäköinen käyttöikä päättyy. Jätteenpolttouunin ja muun kaluston suunnitelman mukaista poistoaikaa lyhennettiin vastaamaan hyödykkeen tulonodotuksia. Poistosuunnitelman muutoksen vaikutus poistojen määrään ja tilikauden tulokseen on noin 1,7 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2006 on kirjattu poistoeron vähennyksenä 0,3 milj. euroa, mikä vastaa Hirvensalon ala-asteen ja Vähä-Heikkilän koulun I vaiheen investointimenon suunnitelmanmukaisia poistoja. Vuosikate ei kattanut suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalennuksia. Tilikauden tulos muodostui siten negatiiviseksi 13,6 milj. euroa. Poistoeron ja rahastojen vähennysten jälkeen muodostui alijäämäksi 13,2 milj. euroa. 14

Toimintakertomus 7. Toiminnan rahoitus 7.1 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma (1 000 ) 2006 2005 Toiminnan rahavirta Vuosikate 37 706 10 601 Tulorahoituksen korjauserät -15 888-10 814 21 818-213 Investointien rahavirta Investointimenot -97 684-115 777 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 210 4 010 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 18 386 10 293-77 088-101 474 Toiminnan ja investointien rahavirta -55 270-101 687 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -10-600 Antolainasaamisten vähennykset 9 034 9 053 9 024 8 453 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 20 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 001-1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 13 127 6 252 38 126 26 251 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 306 811 Vaihto-omaisuuden muutos 314-88 Saamisten muutos 9 718-16 513 Korottomien velkojen muutos 1 825 11 949 13 163-3 840 Rahoituksen rahavirta 60 312 30 864 Rahavarojen muutos 5 043-70 823 Rahavarojen muutos 5 043-70 823 Rahavarat 31.12. 138 947 133 904 Rahavarat 1.1. 133 904 204 727 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2006 2005 Investointien tulorahoitus, % 39,5 9,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 39,1 10,3 Lainanhoitokate 1,1 0,5 Kassan riittävyys, pv 47 46 Kassan riittävyys, pv (ilman rahastojen sijoituksia) 29 28 Asukasmäärä 175 354 174 868 15

Toimintakertomus Rahoitusasema parani vuoden 2006 aikana jonkin verran verrattuna viime vuoteen. Vuosi 2005 oli poikkeuksellisen huono vuosi verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Vuoden 2006 investointimenot olivat 97,7 milj. euroa, josta perusparannus- ja korvausinvestointeja noin 50 milj. euroa. Tulorahoituksella katettiin 39,5 % investointimenoista. Omaisuuden myyntituloja kertyi 18,4 milj. euroa ja niillä rahoitettiin investoinneista 18,8 prosenttia (8,9 % v. 2005). Pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden 2006 aikana 35,0 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat 10,0 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät 5,0 milj. eurolla. Alimmillaan kaupungin koko kassavaranto oli vuoden aikana 46 milj. euroa ja ylimmillään 113 milj. euroa keskimääräisen kassavarannon ollessa 71,7 milj. euroa. Kassavarannon tuotto oli 3,66 % keskimääräisestä kassavarannosta (ml. emissiovoitot ja -tappiot). Kassavarantoon ei tässä lasketa rahoitusarvopapereihin sisältyviä kaupungin omien rahastojen sijoituksia, joiden käyttö on sidottu rahastojen säännöillä. Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana tyydyttävänä eikä lyhytaikaisiin luottoihin ollut tarvetta. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 100 milj. euroa. Rahoitus ja riskienhallinta Kaupungin rahoitusstrategian mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla, vakaalla ja tempoilemattomalla lainanotolla ja muun rahoituksen hankinnalla sekä käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti. Rahoitusriskejä hallitaan hajauttamalla nostettavat lainat ja tehtävät sijoitukset kulloisenkin markkina- ja salkkutilanteen edellyttämällä tavalla ja kattamalla valikoidusti avoimia riskipositioita käyttämällä mm. koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korko- ja valuuttaoptioita ja termiinejä. Em. sopimusten tarve on vähentynyt euroon siirtymisen seurauksena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2002 joulukuussa kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet, jossa määritellään kaupungin toimiala-, kassavaranto- ja rahastosijoitusten yleiset periaatteet, käytettävät instrumentit sekä raportointi ja päätöksentekoprosessit. Kaupunki noudattaa sijoitustoiminnassaan em. periaatteissa määritettyä riskienhallintaa. 16

Toimintakertomus 7.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Tase VASTAAVAA 31.12.2006 31.12.2005 VASTATTAVAA 31.12.2006 31.12.2005 1000 1000 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 015 552 1 012 203 OMA PÄÄOMA 745 417 785 792 Aineettomat hyödykkeet 4 137 3 998 Peruspääoma 601 956 601 956 Aineettomat oikeudet 2 191 1 765 Arvonkorotusrahasto 0 27 072 Muut pitkävaikutteiset menot 1 946 2 132 Muut omat rahastot 25 015 25 148 Ennakkomaksut 0 101 Edellisten tilikausien ylijäämä 131 615 170 242 Tilikauden alijäämä -13 169-38 627 Aineelliset hyödykkeet 706 431 694 173 Maa- ja vesialueet 100 789 123 077 Rakennukset 257 485 235 185 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 265 287 263 826 EHTOISET VARAUKSET 28 574 28 840 Koneet ja kalusto 23 440 21 769 Muut aineelliset hyödykkeet 1 465 1 242 Poistoero 9 905 10 171 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Vapaaehtoiset varaukset 18 669 18 669 hankinnat 57 965 49 074 Sijoitukset 304 984 314 032 PAKOLLISET VARAUKSET 22 615 24 863 Osakkeet ja osuudet 197 874 197 889 Muut lainasaamiset 107 108 116 142 Eläkevaraukset 19 192 21 036 Muut saamiset 1 Muut pakolliset varaukset 3 423 3 826 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 106 489 109 125 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 110 325 111 655 Valtion toimeksiannot 91 501 94 175 Valtion toimeksiannot 91 754 94 144 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 14 987 14 949 Lahjoitusrahastojen pääomat 18 561 17 496 Muut toimeksiantojen varat 1 2 Muut toimeksiantojen pääomat 10 16 VAIHTUVAT VASTAAVAT 193 005 197 995 VIERAS PÄÄOMA 408 115 368 173 Vaihto-omaisuus 3 023 3 337 Pitkäaikainen 142 005 119 985 Aineet ja tarvikkeet 2 965 2 862 Joukkovelkakirjalainat 0 15 000 Keskeneräiset tuotteet 0 415 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 134 963 99 963 Valmiit tuotteet 58 59 Lainat julkisyhteisöiltä 1 2 Liittymismaksut ja muut velat 7 041 5 021 Saamiset 51 036 60 754 Pitkäaikaiset saamiset 3 197 3 388 Lyhytaikainen 266 110 248 188 Lainasaamiset 208 208 Joukkovelkakirjalainat 15 000 Muut saamiset 2 963 3 173 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 0 10 000 Siirtosaamiset 26 7 Lainat julkisyhteisöiltä 1 1 Lyhytaikaiset saamiset 47 839 57 366 Lainat muilta luotonantajilta 119 570 106 443 Myyntisaamiset 22 449 24 399 Ostovelat 46 389 48 888 Lainasaamiset 0 26 Muut velat 19 028 18 707 Muut saamiset 13 433 17 610 Siirtovelat 66 122 64 149 Siirtosaamiset 11 957 15 330 Rahoitusarvopaperit 138 049 133 276 Osakkeet ja osuudet 23 331 23 654 Joukkovelkakirjalainasaamiset 68 008 67 898 Muut arvopaperit 46 710 41 724 Rahat ja pankkisaamiset 897 628 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 315 046 1 319 323 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 315 046 1 319 323 17

Toimintakertomus Taseen tunnusluvut 2006 2005 Omavaraisuusaste, % 58,9 61,7 Omaan pääomaan sis.vain Turun Sataman maa- ja vesialueiden arvonkorotukset Rahoitusvarallisuus, /asukas -1244-1293 Oikaistu rahoitusvarallisuus, /asukas -861-927 Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset Suhteellinen velkaantuneisuus 41,9 40,3 Oikaistu suht. velkaantuneisuus 35,0 33,3 Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset Lainakanta 31.12. (1.000 ) 269 534 231 408 Korolliset velat sisältäen henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat Lainat, /asukas 1537 1 323 Korolliset velat Oikaistu lainat, /asukas 855 715 Lainat vähennettynä henkilöstökassa- ja konsernitilipääomilla Lainasaamiset 31.12. (1.000 ) 107 108 145 145 Asukasmäärä 175 354 174 868 Lainojen ja vastuiden kehitys Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2006 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) 150 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden lopussa oli 3,51 %. Kaupungin pitkäaikainen velka kasvoi vuoden aikana 25 milj. euroa uuden lainan noston seurauksena. Vuoden aikana lyhennettiin 10 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden 2006 lopussa oli 269,5 milj. euroa, jonka keskikorko oli 3,34 %. Korollinen kokonaisvelka lisääntyi siten 29 milj. euroa verrattuna vuoden alun tilanteeseen. Korolliseen kokonaisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 120 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan tehdyistä talletuksista (67,2 milj. euroa) ja konserniyhteisöjen tekemistä kassatalletuksista (52,4 milj. euroa). Korolliset velat asukasta kohden oli 1 537 euroa (1323 euroa v.2005). Investointien rahoittamiseen otetut lainat olivat 855 euroa/asukas (715 euroa/asukas v. 2005). Näistä veloista on vähennetty henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 35,0 % (ilman henkilöstökassan pääomia). Vastaava luku edellisenä vuonna oli 33,3 %. Merkittävimpien leasingvastuiden määrä oli vuoden 2006 lopussa 31 milj. euroa. Suurin lisäys vuoden 2006 aikana aiheutui sataman alueella toteuttavasta kiinteistökohteesta, joka toteutettiin 18

Toimintakertomus leasingrahoituksella. Muu vastuu aiheutui leasingrahoituksen puitesopimuksen mukaisista vastuista erilaisten koneiden ja laitteiden rahoittamiseen. Kaupungin takausvastuut vuoden 2006 lopussa olivat 117 milj. euroa. Takausvastuista suurin osa oli konserniyhtiöiden ja säätiöiden velasta ja konsernin ulkopuolisten yhteisöjen velasta niitä oli vain 1 milj. euroa. Takausvastuiden määrä lisääntyi vuoden 2006 aikana 29 milj. euroa lähinnä vesiyhtiöille annettujen takausten takia. Suurille vesi-investoinneille annettujen takauspäätösten myötä vastuut tulevat lisääntyvään huomattavasti vuosien 2006-2010 välisenä aikana. Kuva. Korollisen kokonaisvelan kehitys vv. 1998-2006 KOROLLISEN KOKONAISVELAN KEHITYS 1998-2006 (MEUR) 300 250 52 MEUR 200 150 23 45 23 46 31 52 35 61 34 32 36 63 63 64 42 64 67 100 50 123 142 153 120 109 105 105 125 150 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Pitkäaikaiset lainat Henkilöstökassa Konserniyhtiöiden talletukset Omien ja lahjoitusrahastojen kehitys Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen osalta vuoden 2006 kirjanpidollinen tuotto keskimäärin oli yli 10 % rahastojen vuoden alun pääomasta laskettuna. 19

Toimintakertomus Muiden tase-erien kehitys Pysyvien vastaavien eli aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten sijoitusten määrä vuoden lopussa oli 1 015,6 milj. euroa (1 012,2 milj. euroa v. 2005). Pysyvien vastaavien sijoituksissa on kaupungin palvelutoimintaan liittyvät osakkeet ja osuudet (ns. toimialasijoitukset). Muut osakkeet ja osuudet sekä joukkovelkakirjalainasijoitukset on kuntajaoston yleisohjeen mukaan käsitelty vuoden 2006 tilinpäätöksessä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereissa. Vuoden 2005 vertailutiedot on muutettu vastaaviksi. Maa- ja vesialueiden kirjanpitoarvosta on tilinpäätöksessä 2006 purettu sataman hallinnassa olevien maa- ja vesialueisiin tehdyt arvonkorotukset 27,1 milj. euroa. Arvonkorotukset perustuivat kaupungin mittaus- ja tonttiosaston tekemään kiinteistöyksikkökohtaiseen laskelmaan vuodelta 1993 eikä niitä ole sen jälkeen arvioitu. Rakennusten kirjanpitoarvo lisääntyi 22,3 milj. euroa ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kirjanpitoarvo lisääntyi 1,5 milj. euroa. Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 305,0 milj. euroa. Sijoituksissa on kaupungin osakkeet ja osuudet tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja kuntayhtymiin yhteensä 197,9 milj. euroa sekä lainasaamiset, joita vuoden lopussa oli 107,1 milj. euroa (116,1 milj. euroa v. 2005). Vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin kohtaan osakkeet ja joukkovelkakirjalainasaamiset sisältyy kaupungin omien rahastojen sijoitukset, joiden määrä 31.12.2006 oli 58,0 milj. euroa. Näiden sijoitusten käyttö on sidottu rahaston sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Rahoitusarvopaperit vuoden vaihteessa olivat yhteensä olivat 138,0 milj. euroa. Oman pääoman määrä oli 31.12.2006 yhteensä 745,4 milj. euroa. Omaa pääomaa vähensi sataman arvonkorotusrahaston purku 27,1 milj. eurolla sekä tilikauden 2006 alijäämä 13,2 milj. eurolla. Pitkäaikainen vieras pääoma taseessa 31.12.2006 oli 142,0 milj. euroa (120,0 milj. euroa v. 2005). Kasvusta 2,0 milj. euroa selittyy vesihuollon liittymismaksujen lisäyksellä. Tilikauden aikana otettiin uutta velkaa 35,0 milj.euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma 31.12.2006 oli 266,1 milj. euroa (248,2 milj.euroa v. 2005). Lyhytaikaisen vieraan pääoman velkoihin sisältyy henkilöstökassan pääomaa 67,2 milj. euroa ja konserniyhteisöjen talletuksia 52,4 milj. euroa. 20