VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Malminiityn toimintayksikkö Opetuslautakunta 25.11.2013
Sisällys 1 Päivähoitoyksikön esittely... 1 2 Johdanto... 1 2.1 Arvolähtökohdat... 2 3 Kasvatuskumppanuus... 3 3.1 Yhteistyö perheiden kanssa... 3 3.2 Verkostoyhteistyö... 4 4 Päivittäinen toiminta... 4 4.1 Päiväjärjestys... 5 4.2 Perushoito... 6 4.3 Oppimisympäristö... 7 5 Sisältöalueet... 8 5.1 Leikki... 8 5.2 Kielellinen kehitys ja S2-opetus... 9 5.3 Liikuntakasvatus...10 5.4 Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys...11 5.5 Musiikki- ja taidekasvatus...12 5.6 Eettinen ja kulttuurikasvatus...14 6 Esiopetus... 15 7 Millaista on hyvä päivähoito... 16 7.1 Vanhempien ajatuksia...16 7.2 Lasten ajatuksia...16 Yksikkömme varhaiskasvatussuunnitelman perustana ovat valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma. Vuosittain teemme toimintasuunnitelman koko yksikölle, joka pohjautuu tässä varhaiskasvatussuunnitelmassa sovittuihin asioihin.
1 Päivähoitoyksikön esittely Malminiityn päivähoitoyksikköön kuuluu kaksi päiväkotia; Linnea ja Malminiitty. Malminiityn päiväkoti on aloittanut toimintansa syksyllä 1970, kerrostalon alakerrassa Koivukyläntie 37-39. Vuonna 1986 valmistui lisärakennus Uusiniitynkujalle. Nykyään Kerrostalon alakerrassa toimii esiopetusryhmä, jossa on noin 30 lasta. Uusiniitynkujalla toimii kolme lapsiryhmää, joista yksi on alle 3-vuotiaiden ryhmä ja kaksi 3-5-vuotiaiden lasten ryhmää. Leinikin ja Vanamon päiväkodit yhdistyivät elokuussa 2007 päiväkoti Linneaksi, joka liitettiin samalla Malminiityn toimintayksikköön. Kahdesta pienestä päiväkodista muodostui kolmen ryhmän päiväkoti, jossa oli lapsia yksivuotiaista esikoululaisiin. Syksyllä 2011 sekä Malminiityn että Linnean esiopetus keskitettiin Malminiityn päiväkotiin, Koivukyläntielle. Linneassa toimii nykyään kaksi ryhmää, yksi alle 3-vuotiaiden lasten ryhmä ja yksi 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä. Syksyllä 2013 toimintansa aloitti Tarinatoukat kerho. 2 Johdanto Yksikkömme toiminta-ajatus on: Tuemme lapsen päivittäistä hyvinvointia ja luomme turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön olemalla aidosti läsnä. Toimintamme perustuu pienryhmätoimintaan. Pienryhmät suunnitellaan kunkin lapsiryhmän ja lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ryhmien kokoonpano voi vaihdella eri toimintojen mukaan. Lasten mahdollinen tuentarve huomioidaan suunnitelmissa ja toimimme Vantaan yleisten kasvun- ja oppimisentuen (KOT) linjausten mukaan. Mielestämme jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen, ja kaikilla heillä on yksilöllinen tapansa oppia. Luomme lapselle oppimisympäristössämme mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin ja toimintoihin, ja annamme lasten mahdollisuuksien mukaan osallistua oppimisympäristön muokkaamiseen ja suunnitteluun. Päiväkodeissamme työskentelee kasvattajina lastentarhanopettajia (LTO) ja lastenhoitajia (LH). Lasten ja lapsiryhmien tarpeiden mukaan joissakin ryhmissä voi työskennellä myös avustaja. Tällä hetkellä Malminiityn päiväkodissa toimii resurssierityislastentarhanopettaja (RELTO) tehostettua tukea tarvitsevien lasten kanssa. Teemme myös tiivis- 1
tä yhteistyötä konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelton) ja kieli- ja kulttuurikoordinaattorin (kiekun) kanssa. Kasvattajina olemme ammatillisia, luotettavia ja aidosti läsnä olevia kasvattajia. Haluamme luoda avoimen ja toimivan vuorovaikutuksen sekä lasten että aikuisten kesken. Hyödynnämme ammattitaitoamme ja pedagogista osaamistamme koko työyhteisön hyväksi ja ylläpidämme omalta osaltamme positiivista ilmapiiriä päiväkodeissamme. 2.1 Arvolähtökohdat Olemme päivähoitoyksikössämme yhteisesti sopineet tavoitteistamme, toimintatavoistamme ja - periaatteistamme, sekä niihin sitoutumisesta. Vantaan kaupungin arvot, Innovatiivisuus, Kestävä kehitys ja Yhteisöllisyys, olivat henkilökunnan arvokeskustelun pohjana. Seuraavat asiat nousivat keskustelussa yksiköllemme tärkeimmiksi: Linnea ja Malminiitty tarjoavat laadukasta päivähoitoa erilaisista perheistä ja kulttuureista tuleville lapsille. Päiväkodeissa lapsille luodaan turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä luottamukselliset suhteet aikuisiin. Kasvatuskumppanuus on keskeisessä asemassa päiväkodeissamme. Toimintamme mahdollistaa lapsille myönteisiä kokemuksia, ja lapset saavat osallistua myös toimintamme suunnitteluun. Kokeilemme toiminnassamme uusia toimintatapoja ja kehittämme vanhoja menetelmiä. Hyväksymme sekä työyhteisössämme että kumppanuussuhteissamme monimuotoisuuden, ja kohtelemme kaikkia ta- saar- voisesti. 2
3 Kasvatuskumppanuus 3.1 Yhteistyö perheiden kanssa Muu yhteistyö Vanhempainillat, juhlat, muut tapahtumat Pedagoginen yhteistyö Kasvatuskeskustelut (vasu 1-5v./ leops eskarit) käydään kaikkien perheiden kanssa; yli 3-vuotiaat osallistuvat keskusteluun ainakin lapsen puheenvuoron ajan. Tulkki on mukana keskustelussa tarvittaessa. 4-vuotiaista täytetään yhdessä vanhempien kanssa neuvolalomake (HYVE-malli) Kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille tehdään omat henkilökohtaiset suunnitelmat. KELTO on mukana suunnitelman teossa, jossa sovitaan perheen ja päiväkodin toimintatavat. Arjen yhteistyö Päivittäin kerrotaan tärkeimmät asiat lapsen päivästä. Tiedotteet: yksikön esite, ryhmien omat kuukausitiedotteet sekä yleistiedotteet. Toivomme perheiltä palautetta päiväkodin toiminnasta. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua ryhmien toimintasuunnitelmin. Päivähoidon aloitus - yhteistyö perheiden kanssa alkaa, kun päiväkodin johtaja ottaa heihin yhteyden päivähoitopaikan saamisesta - sovitaan hoidon aloituspäivä ja tutustumispäivä. - perheen tullessa tutustumaan tehdään hoitoaikasopimus ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista (esim. ruokailu, päiväunet) - muut tarvittavat lomakkeet, esim. valokuvaus- ja retkiluvat, allergiailmoitukset annetaan täytettäviksi hoidon alettua 3
3.2 Verkostoyhteistyö KELTO Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Seurakunnat (konsultoiva erityislastentarhanopettaja) - konsultaatiokäynnit KIEKU - käytännön ohjeistus (Kieli- ja kulttuurikoordinaattori) - konsultaatiokäynnit - kielitestaukset Lastensuojelu, Perheneuvola PÄIVÄKOTI Neuvola - yhteistyö ja tiedonsiirto - 4-vuotiaiden lasten pääkaupunkiseudullinen hyvinvointimalli Lähialueen päiväkodit ja perhepäivähoito (myös yksityiset), Lähikoulut (OHR), Ammatilliset oppilaitokset Puheterapeutti, Toimintaterapeutti, Fysioterapeutti - tiedonsiirto ja yhteistyö 4 Päivittäinen toiminta Johtamisrakenne yksikössämme - säännölliset yksikkö- ja tiimipalaverit - yksikön kehittämispäivät (1krt/ vuosi) - henkilökunnan koulutus 4
4.1 Päiväjärjestys PÄIVÄKODIN PÄIVÄ 6.30 - päiväkoti avautuu 8.00-8.30 aamupala 8.30 - toimintaa sisällä - 10.45 ulkoilua 11.00 - lounas 11.45-14.00 päivälepo ja rauhallista leikkiä 14.00 - välipala 14.30 - leikkiä ja ulkoilua 17.00 - päiväkoti suljetaan ESIOPETUSPÄIVÄ Neljän tunnin esiopetuspäivä suunnitellaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. 8.30 - lasten päivä alkaa 8.30 11.00 päivän toiminta, retkiä, liikuntaa, ulkoilua 11.15 11.45 lounas 11.45 12.30 tarinoita, satuja ja musiikkia Valmistavaa opetusta 6-vuotiaille on yksi tunti esiopetuspäivän lisäksi. Esiopetusryhmässä tarjotaan esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. KERHON PÄIVÄ Kerhon toiminta-aika on klo 9-12. Yli 3v kerho on maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Alle 3v kerho on tiistaina ja torstaina. 9.00 9.15 aamupiiri 9.15 10.30 toiminta: askartelua/ jumppaa/ musiikkia 10.30 10.45 lukuhetki 10.45 11.00 eväät 11.00 12.00 ulkoilu Selkeä päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisen päivän lapselle. 5
4.2 Perushoito RUOKAILU: - Kaikkia ruokia opetellaan maistamaan. - Houkutellaan, ei pakoteta syömään. - Päiväkodissamme huomioidaan erilaiset ruokavaliot. - Opettelemme hyviä pöytätapoja ja ruokailuvälineiden käyttöä ikätaso huomioiden. WC/SIISTEYS: - Jokaiselle lapselle annetaan wc -rauha. Huomioidaan yksilöllisyys. - Kannustetaan omatoimisuuteen - Muistetaan aina pestä kädet. SIIRTYMÄTILANTEET: - Ennakoidaan siirtymätilanteet, lapsille kerrotaan ajoissa mitä tehdään ja mihin mennään seuraavaksi. - Toimitaan mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä - Kannustetaan omatoimisuuteen, pukemisessa autetaan tarvittaessa - Annetaan lapsille aikaa opetella pukemista. - Opetellaan sään mukaista pukeutumista. PÄIVÄLEPO: - Kaikki lapset osallistuvat kasvattajan valvomalle lepohetkelle, jolloin on mahdollisuus levähtää ja rauhoittua. - Kuuntelemme sadun/musiikkia. - Huomioimme perheiden toiveet. ULKOILU: - Ulkoilemme päivittäin sään salliessa aamupäivällä ja iltapäivällä. - Olemme yhdessä sopineet ulkoilua koskevat säännöt. - Kasvattajat valvovat lasten ulkoilua. 6
4.3 Oppimisympäristö Päiväkodissamme kaikki tilat ovat käytössä; leikimme pienissä ryhmissä, jolloin leikkirauha säilyy, tiloja muunnellaan tarpeen mukaan erilaisille toiminnoille. Lapsia opetetaan pitämään tilat järjestyksessä ja leikin loputtua tavarat laitetaan omille paikoilleen. Leluja, pelejä ja askarteluvälineitä pidetään esillä ja lasten saatavilla ryhmässä lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden. Tarjoamme virikkeellisen oppimisympäristön, jossa aikuinen luo lapselle turvallisen päivän. Hyödynnämme lähiympäristön palveluja, kuten lähimetsiä, puistoja, koulujen kenttiä, kirjastoa, urheilutaloa ja jäähallia Päivittäin on aikaa vapaalle toiminnalle, jolloin lapset voivat itse valita leikin ja leikkipaikan Opetuksen ja toiminnan tukena käytämme päivittäin apuna kuvia. Lisäksi käytämme tietokoneita, joilla pelaamme oppimispelejä. Päiväkodin pihoilla on mahdollisuus leikkiin ja liikkumiseen, ulkoilemme porrastetusti niin, että pihalla on tilaa. 7
5 Sisältöalueet 5.1 Leikki Joka päivä löytyy aikaa leikkiin Teemapäiviä lasten toiveiden mukaan Leikki mahdollistaa lapsen osallisuuden. Aikuisen rooli leikissä: - mahdollistaa leikin Lapset saavat muokata leikkipisteitä kiinnostuksensa mukaan. Lapset on jaettu sopivan kokoisiin ryhmiin, jotta leikkirauha säilyy Kuvat auttavat lasta valitsemaan leikin ja leikkipaikan. Lapset saavat valita missä ja kenen kanssa leikkivät, aikuinen auttaa tarvittaessa. Lapsilla on mahdollisuus erilaisiin leikkeihin. Leikkiympäristö rakennetaan siten, että se houkuttaa lapset leikkimään. - sanoittaa leikkiä - ohjaa leikin kulkua - osallistuu leikkiin tarvittaessa - havainnoi leikkiä Leikki on tärkeä osa lapsen elämää! 8
5.2 Kielellinen kehitys ja S2-opetus Perushoitotilanteet Kielenseurantalomakkeet KIEKU (Kieli- ja kulttuurikoordinaattori) Nukketeatterit ja pöytäteatterit, näytelmät, itseilmaisu Monipuolisesti lauluja, loruja, riimittelyjä, satuja, tarinoita, pelejä ja leikkejä. Jokapäiväinen vuorovaikutus Suomi toisena kielenä (S2) - S2 ryhmät 1 krt/ vko - Hyödynnämme henkilökunnan kielitaitoja eri tilanteissa - S2 opetus pohjautuu vuosisuunnitelmaan Erilaiset kerhot kielellisen kehityksen tukemiseksi 9
5.3 Liikuntakasvatus Sääntöleikit Pelit ja leikit yhdessä aikuisen kanssa - perinneleikit Talviliikunta Monipuoliset liikuntavälineet; pallot, hernepussit, vanteet, narut, pyörät, trampoliini hiihto, luistelu ja mäenlasku luistelemme myös muina vuodenaikoina jäähallissa Liikkuminen ulkona Luonto, lähiympäristö ja metsäretket lisäävät lapsen luontaista liikkumista. Vapaa liikunta Lapset saavat liikkua leikkiessään ja käyttää liikuntavälineitä aikuisten valvonnassa, turvallisten sääntöjen puitteissa sisällä ja ulkona. Ohjattu liikunta Viikoittaisen liikuntahetket sisällä ja ulkona perusliikuntataitojen opettelu musiikki/satuliikunta jumpparadat urheilutalon tatamiretket välineliikunta Miksi liikutaan? Monipuolinen liikunta tarjoaa lapsille positiivisia kokemuksia ja liikunnan riemua harjaannuttaa ja vahvistaa liikunnallisia taitoja kehittää silmän ja käden yhteistyötä, tasapainoa ja ketteryyttä tarjoaa onnistumisen elämyksiä ja edistää myönteisen minäkuvan kehittymistä antaa mahdollisuuksia kokea fyysistä rasitusta sekä levon ja rasituksen vaihtelua tarjoaa mahdollisuuksia leikkiä toisten lasten kanssa ja oppia yhteisleikin taitoja Kannustetaan lapsia ja perheitä liikkumaan. 10
5.4 Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys jätteiden lajittelu kierrätys- ja luonnon materiaalit askartelussa erilaiset aistikokemukset; rentoutuminen, rauhoittuminen, elämykset luontotietouden herättäminen ja asioiden oppiminen luonnosta aikuisten esimerkki ja lasten ohjaus energian ja veden käytössä kotiseututietoisuus ja liikennekasvatus ympäristön kunnioittaminen ja suojelu -> asennekasvatus laadukkaiden ja kestävien materiaalien hankinta luonnossa liikkuminen, leikkiminen, havainnoiminen ja tutkiminen on osa viikoittaista toimintaa lähialueen palveluihin tutustuminen (kirjasto, koulut, museot) Ekologisuus ja kestävä kehitys Lähialue oppimisympäristönä LUONTO JA YMPÄRIS- TÖ 11
5.5 Musiikki- ja taidekasvatus musiikki on osana perushoitoa ja siirtymätilanteissa Lauluhetkillä harjoitellaan: - aloitetaan/ lopetetaan samanaikaisesti - erotetaan korkea / matala, pitkä / lyhyt ääni - rytmi, tempo, tauot - hyvä lauluasento mukana lauluhetkissä, liikunta ja taidetuokioissa, askeleittain kerhossa, rentouttajana, kielellisen kehityksen tukemisessa musiikki rohkaisee itseilmaisuun ja esiintymiseen musiikin kuunteleminen - lasten omat cd-levyt - kirjaston musiikkitarjonnan hyödyntäminen - vieraskielisen musiikin kuunteleminen - laulut ja laululeikit (laulujen kuvittaminen) - soittaminen (rytmisoittimet) - tanssi ja muu ilmaisu - loruttelut Musiikki 12
toiminta suunnitellaan vuodenaikojen ja teemojen mukaan materiaaleja ja välineitä tarjolla omatoimiseen askarteluun leikkaaminen, repiminen, liimaaminen Kasvattaja opettaa, innostaa ja auttaa lasta löytämään oman luovuutensa. piirtäminen, maalaaminen, muovailu, askartelu erilaisiin työtapoihin ja menetelmiin tutustuminen dokumentointi piirtämällä tai maalaamalla (retkistä ja tapahtumista) ikä ja kehitystaso huomioidaan eri työmenetelmien, materiaalien ja välineiden valinnassa Taide 13
5.6 Eettinen ja kulttuurikasvatus Päivittäin kohtaamme tilanteita, joissa lasten kanssa keskustellaan oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, toisen kunnioituksesta sekä oikean ja väärän merkityksestä. opettelemme hyviä tapoja lapselle tarjotaan mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan negatiivisia tunteita (esim. ikävä, pelko, ahdistus) käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi päiväkodissamme on tehty kiusaamisen ehkäisysuunnitelma 5-6 vuotiaiden kanssa käytämme Askeleittain-opetusohjelmaa (sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma) Askeleittain-opetusohjelman lähtökohtana on että tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja voidaan opettaa ja harjoitella samalla tavoin kuin muitakin taitoja. Päiväkoti- ja esikouluikäiset opettelevat Askeleittain-ohjelman avulla empatiataitoja, omien ja toisten tunteiden tunnistamista, tunteiden säätelyä ja sosiaalisen ongelmanratkaisun taitoja. Tutustumme erilaisiin kulttuureihin suomalainen kulttuuri ja perinteet huomioidaan toiminnassa; esim. juhlat, leikit ja laulut huomioimme toiminnassa perheiden erilaiset uskonnot ja katsomukset juhlien kautta tutustumme erilaisiin tapoihin, ruokiin, musiikkiin ja kieleen Evankelisluterilaiseen uskontoon tutustumme kirkkovuoden tapahtumien mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen 14
6 Esiopetus Toimintatavat: - Toiminnallinen oppiminen, leikki - Vertaisryhmässä toimiminen - Pienryhmät - Hyödynnetään tietotekniikkaa opetuksessa Lapsen seuranta ja havainnointi: - Lasten itsearviointilentokone - Esikoulusta kouluun tiedonsiirto (EsKo) - Oppilashuoltotyöryhmä (OHR) Sisältöalueet: - Kieli- ja vuorovaikutus - Matematiikka - Etiikka ja katsomus - Ympäristö ja luonnontieto - Terveys - Fyysinen ja motorinen kehitys - Taide ja kulttuuri Tavoitteet: - Lasten sosiaaliset taidot vahvistuvat - Kielelliset valmiudet kehittyvät - Kiinnostus kirjoitettua kieltä kohtaan herää - Lapsen osallisuus vahvistuu - Lapselle kehittyy myönteinen minäkuva Lapsen eops, joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa, toimii pohjana suunnittelussa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma ovat toiminnan perustana Päivähoidon arvot muodostavat pohjan myös esiopetuksen toiminnalle. Huomioimme lasten yksilölliset tarpeet luomalla kannustavan ja turvallisen oppimisympäristön ja antamalla lapsille myönteisiä oppimisen kokemuksia. Vahvistamme lapsen minäkuvaa ja luomme lapselle positiivista kuvaa itsestä oppijana. 15
7 Millaista on hyvä päivähoito 7.1 Vanhempien ajatuksia säännöllinen päivärytmi, toistuvat rutiinit samat säännöt kaikille (lapset, aikuiset, vanhemmat) monipuolinen toiminta päivittäinen ulkoilu tutut, turvalliset aikuiset turvalliset rajat lasten huomioiminen yksilöllisesti toisten huomioiminen (lapset/aikuiset) avoin keskustelu: vanhemmat kasvattajat kiireettömyys 7.2 Lasten ajatuksia - kivaa on kun saa tuoda omia leluja ja leikkiä niillä - lelupäivät on kivoja - leikkiminen on kivaa siksi kun kaverit on kivoja - saa leikkiä autoleikissä - saa tehdä hamahelmiä ja leikkiä lepohuoneessa - voi leikkiä ja tehdä eskaritehtäviä - askartelussa saa liimata ja tehdä jotain kaunista äidille ja isälle 16
Sivistystoimi, varhaiskasvatus Malminiityn varhaiskasvatuksen toimintayksikkö Malminiityn päiväkoti Uusiniitynkuja 3, 01350 Vantaa Päiväkoti Linnea, Tarinatoukat kerho Leinikkitie 20 D, 01350 Vantaa 09-83924218 1