Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010
Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen
Väkivaltatilanteiden aiheuttamat tuntemukset Ihan Ihan turtana enkä mää oikeestaa muista että tuliko niitä iskuja useampiki siten koska mulla oli ihan mustana tää rinta tästä että jotaki ni ihan siileen viileen turta, et ei ees osannu säikähtää
jatkuu..mää..mää aatteli et se tule kotiin kostaa.
jatkuu..sii sitten hirvee viha että kerran vielä ku vielä tuut kimppuu niin mää revin sulta silmät päästä nii sadistisii ajatuksia ku vaa ikinä voi olla..
Hallintayrityksiä:.. joku nuori ja oikein agressivine kaveri nii sen on ku käsinkosketeltavaa se semmonen pelko tai siis uhka ja semmone varuillaanolo
me me olla totuttu ett tappoukauksia tulee päivittäin..ett tavallaan nii ku turtuu
Jälkipuinti..seuraavana päivänä oli sitten ne työvuorossa olevat ja min siinä ryhmässä plus sitte noita eksperttejä kaks kappaletta ja sitä käytiin läpi sitä tilanneeta.se oli tosi hyvä juttu sillain
Toisaalta jälkipuinnista muitakin ajatuksia.. ett oli se toinen puoli mitä mää en kyllä tykänny hirveesti.. ku se oli niin pitkä se istunto niin siinä sitten tuppaa tuleen näitä muitakin juttuja
Ennakointi ja tilanteen yllätyksellisyys Mitä Mitä tiedetään potilaasta; aiempi väkivalta, persoonallisuuteen liittyvät tekijät, aiemmat tilanteet Päihtymystilat, psykoottisuus Rajaamistilanteet sekä tapa rajata Muiden Muiden potilaiden suojeleminen
Toimintatavat JSS:ssa 0-toleranssi väkivallan suhteen; poliisi tarvittaessa paikalle Hoitosopimuksessa kirjatut asiat; käydään hoidon alussa läpi Varoitusjärjestelmä potilaille, joka kirjataan potilaspapereihin ja kerrotaan aina potilaalle (sidoksissa tilanteisiin) Avec-koulutus (ennakointi väkivaltatilanteisiin) meneillään osastojen henkilökunnalle
jatkuu Debriefing-käytäntö työtervehuollon ja mentoreiden yhteistyönä Hälytysjärjestelmä; kannettavat hälyttimet, valvonta henkilöstö paikalla 24 h Vartiointi-liikkeen kanssa henkilöstö-vuokraussopimus uhkaavia tilanteita varten Työturvallisuudesta huolehtiminen; henkilöstön riittävä määrä, vaihtuvuuden seuranta, turvallisuusjärjestelyt ja laitteet kunnossa, vara- ja haittatekijät arvioidaan työpaikkaselvityksissä työsuojelun kanssa SOPPI-ilmoitusjärjestelmän käyttö jonka osana väkivalta- tilanteet
SOPPI-ilmoitusjärjestelmä Soppi- on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Soppi eli HaiPro-työkalu on käytössä yli 40 sosiaali-- --ja terveydenhuollon yksikössä. Raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Sen avulla voimme hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto j saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. ksista. Raportointi tapahtuu anonyymisti ja perustuu luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn
SOPPI Raportointi tapahtuu sähköisesti (nimettömänä) ja käsittelijänä on lähi esimies: arviointi mikä vaikutti, pitääkö muuttaa prosesseja Raportit Raportit käsitellään asiantuntija- kokouksessa raporttien muodossa neljä kertaa vuodessa ja osa ilmoituksista menee työsuojelutoimikuntaan ja johtoryhmään
Yksikkö, jossa tapahtui Tapahtuma-aika aika (*) Tapahtuman tyyppi (tapaturma, lääkehoito, väkivalta, tiedonkulku ym.) Tapahtumapaikka Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle ja hoitavalle yksikölle. Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle ja hoitavalle yksikölle Kuvaa lisäksi tapahtumahetken olosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn vaikuttaneet tekijät. Kerro oma näkemyksesi, miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää?
SOPPI Väkivalta Tekijänä (toinen) potilas 1. Sanallinen uhkaaminen 2. Lyöminen tai potkiminen 3. Raapiminen tai repiminen 4. Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6. Esineellä uhkaaminen 7. Esineellä heittäminen tai lyöminen 8. Seksuaalinen häirintä 9. Polttaminen 10. Viiltely
Tekijänä ulkopuolinen henkilö (esim. omainen, vierailija, ohikulkija) 1. Sanallinen uhkaaminen 2. Lyöminen tai potkiminen 3. Raapiminen tai repiminen 4. Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6. Esineellä uhkaaminen 7. Esineellä heittäminen tai lyöminen 8. Seksuaalinen häirintä 9. Polttaminen 10. Viiltely
Itsetuhoinen käyttäytyminen, potilas itse 1. Lyöminen tai potkiminen 2. Raapiminen tai repiminen 3. Pureminen 4. Kuristaminen 5. Polttaminen 6. Viiltely 7. Itsemurhayritys, itsemurha
Defusing Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/ auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus nopea posttraumaattisten reaktioiden purku kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä) debriefing-tarpeen arviointi
Istunnon vaiheet johdanto johdanto (lyhyt): tarkoitus läpikäynti: faktat, ajatukset ja tunteet tapahtuneeseen liittyen informaatio: yhteenveto, normalisointi, hallinto, jatko
Istunnon periaatteita Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. Istunto kestää 20-45 min. Vetäjä/ koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. Ei sovelleta hierarkiaa. Muistetaan luottamuksellisuus. Kartoitetaan lisäavun tarve.
Eroaa Eroaa debriefing-menetelmästä seuraavasti: DefusingDefusing ei vaadi debriefing-henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. DefusingDefusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. DefusingDefusing on lyhytkestoinen. DefusingDefusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta.
KIITOS