Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Transkriptio

1 Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston työntekijän tai opiskelijan itsemurha, vakava onnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen tai jokin muu vastaava järkyttävä tapahtuma Suomessa tai ulkomailla. Päivitetty

2 Lapin yliopiston kriisiryhmä Kriisiryhmän tehtävä Kriisiryhmän tehtävänä on organisoida toimintaa kriisitilanteissa, kutsua tarvittaessa ulkopuolista apua sekä huolehtia kriisitilanteen jatkohoidosta Kriisiryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Henkilöstöpäällikkö Opintoasiainpäällikkö Viestintäpäällikkö Opintopsykologi Kansainväliset opiskelijat: kansainvälisten asiain suunnittelija YTHS, Terveydenhoitaja Psykologi Virka-ajan ulkopuolella: Lapin ensi- ja turvakoti/kriisiasema (kriisipuhelin 24h)

3 Kriisiryhmän tehtävät kriisitilanteessa Kriisiryhmän tehtävänä on organisoida toimintaa kriisitilanteissa, kutsua tarvittaessa ulkopuolista apua sekä huolehtia kriisitilanteen jatkohoidosta. Ryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa. Kriisitilanteen hoito priorisoidaan ennen muita töitä. Kriisitilanteessa ryhmällä täytyy olla valmius saada ainakin 2-3 jäsentään heti koolle tekemään ensimmäiset päätökset. Kriisitilanteessa ryhmän kutsuu koolle kuka tahansa ryhmän jäsenistä, joka saa tiedon kriisistä. Myös rehtorille / hallintojohtajalle on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi. Kriisiryhmän on hyvä etukäteen pohtia: - Mitä kriisitilanteita ryhmä käsittelee ja mikä on kokoontumiskynnys? - Miten varmistetaan ryhmän jäsenten nopea tavoitettavuus ja koolle saanti? Kriisitilanteessa on arvioitava ainakin seuraavia asioita: - Tilanteen kartoitus - Mitä on tapahtunut, mistä tieto on saatu, onko se tarkistettu? - Onko joitakin tukitoimia jo käynnistetty? - Miten tähän mennessä on toimittu? Mistä asioista tulee vielä huolehtia? - Mitkä ovat toiminnan tasot? - Koko yliopisto, henkilökunta, opiskelijaryhmä(t), yksittäiset opiskelijat - Miten asiasta ilmoitetaan? - Kenelle tapahtuneesta tiedotetaan? - Millaisia reaktioita on odotettavissa? - Miten asiasta ilmoitetaan? - Yliopistossa tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta / kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Poliisi ilmoittaa kuolemasta omaisille. Jos kyseessä on ulkomaalainen opiskelija, kansainvälisten asioiden suunnittelija ilmoittaa asiasta. - Minkälaisia tukitoimia tarvitaan? - Keitä asia koskee läheisesti? - Henkilöstön tuen tarve? - Tarvitaanko ulkopuolista apua? Kuka antaa apua, missä, milloin? - Kuinka kauan toimenpiteitä jatketaan? - Miten järjestetään muistotilaisuus kuolemantapauksessa? - Omalle ryhmälle vai koko yksikölle/yliopistolle? - Muistotilaisuuden järjestelyt? Aika ja paikka? - Ketkä osallistuvat hautajaisiin? - Miten toimitaan median kanssa? - Tapahtumasta tiedottaa pääsääntöisesti rehtori/viestintäpäällikkö - Missä laajuudessa tietoja annetaan medialle (asianosaiset suojattava)? - Onko yliopistolla oikeudellista vastuuta tapahtumasta? - Mitä seuraamuksia on mahdollisesti odotettavissa? - Mistä voi saada juridista apua?

4 Toimintaohjeita kriisitilanteisiin Yleistoimintaohjeet kriisitilanteessa Onnettomuuden sattuessa tai muussa kriisitilanteessa toimitaan seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Tiedon vastaanottaja tarkistaa tiedot - tiedon paikkansa pitävyys (omaisilta tai henkilöltä itseltään, yliopiston ulkopuolisissa kriisitilanteissa viranomaisilta) - tiedon antajan henkilöllisyys ja puhelinnumero - mitä on tapahtunut - missä ja milloin - kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit - mikä on tilanne juuri nyt - onko joku muu taho jo ryhtynyt toimenpiteisiin - Kriisitilanteessa jokainen yliopiston henkilökunnasta on velvollinen toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. - Yliopistolla tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Poliisin tehtävänä on ilmoittaa kuolemantapauksesta omaisille. - Tieto tapahtuneesta välitetään välittömästi jollekin kriisiryhmän jäsenelle, joka tiedottaa muille kriisiryhmän jäsenille asiasta mahdollisimman pian. Mikäli et tavoita em. henkilöitä tai kriisi sattuu virastoajan ulkopuolella, ota yhteys Lapin ensi- ja turvakotiin. - Tapahtuneesta tiedotetaan tarvittaessa henkilöstölle ja opiskelijoille. Tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti rehtori/viestintäpäällikkö. - Tiedottamisesta oppilaitoksen ulkopuolelle (media) vastaa ensisijaisesti rehtori /viestintäpäällikkö. - Kriisiryhmässä pohditaan tarvittavien tukitoimien järjestämistä ja jatkotoimenpiteitä. - Tarvittaessa järjestetään defusing eli purkukokous ja debriefing eli psykologinen jälkipuinti Kuolemantapaukset Opiskelijan tai työntekijän kuolema - Tiedon saanut työntekijä ilmoittaa tapahtuneesta opiskelijan osalta opintoasiainpäällikölle, ulkomaalaisen opiskelijan osalta kansainvälisten asiain suunnittelijalle, henkilökunnan osalta henkilöstöpäällikölle. Mikäli em. henkilö ei ole tavoitettavissa, tieto ilmoitetaan jollekin kriisiryhmän jäsenelle - Yliopistolla tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Poliisi ilmoittaa kuolemantapauksesta omaisille. Ulkomaalaisen opiskelijan ollessa kyseessä kansainvälisten asiain suunnittelija ilmoittaa tapahtuneesta. - Kriisiryhmä kokoontuu tarvittaessa mahdollisimman pian. - Kriisiryhmä päättää asiasta tiedottamisesta henkilökunnalle ja opiskelijoille - Opiskelijoille/henkilökunnalle voidaan järjestää mahdollisuus keskustella asiasta YTHS:n

5 tai Terveystalon työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa kriisiryhmä auttaa yhteydenotossa ulkopuoliseen auttajatahoon. - Kriisiryhmä antaa tietoa suruliputuksesta, hiljaisen paikan järjestämisessä (paikalle kukat, kynttilät, valokuva) ja huolehtii tiedottamisesta. - Muutaman päivän kuluessa yliopistossa/yksikössä vietetään yhteinen hiljainen hetki. - Henkilökuntaan kuuluvan kuolematapauksessa yksikön johtaja huolehtii muistamisesta kukilla omaisille ja yliopiston kuolinilmoituksella yhteistyössä viestintäyksikön kanssa. Yksikön johtaja päättää omaisten toiveita kunnioittaen hautajaisiin osallistumisesta ja hautajaisiin liittyvästä muistamisesta (kukat/adressi). - Opiskelijan kuolemantapauksessa muistamisessa noudatetaan soveltaen samoja em. ohjeita kuin henkilökunnan osalta. - Itsemurhatapauksessa toimitaan ensisijaisesti omaisten tahtoa kunnioittaen - Itsemurhatapauksessa kriisiryhmä auttaa erityisen tuen järjestämisessä henkilökunnalle ja opiskelijoille - Opiskelijan/työntekijän kuoleman jälkeen tietoaineiston käsittelystä on annettu erillinen ohjeistus Väkivaltatilanne - Toimi rauhallisesti. - Uhkaavassa väkivaltatilanteessa ota yhteys virastomestareihin, jotka tekevät tarvittaessa hätäilmoituksen - Väkivaltatilanteessa tee hätäilmoitus - Ohjaa väkivallan uhri tarvittaessa terveyskeskukseen jatkotutkimuksiin - Ohjaa väkivallan uhri tarvittaessa tekemään rikosilmoitus poliisille - Tiedota asiasta kriisiryhmälle, joka päättää tarvittavien tukitoimien järjestämisestä ja jatkotoimenpiteistä Onnettomuudet Onnettomuus yliopistolla - Selvitä, mitä on tapahtunut (autettavien määrä, avun tarve) - Estä lisäonnettomuudet (lähesty vaarallista kohdetta harkiten, pelasta ensin hengenvaarassa olevat, varoita muita vaarasta) - Tarkista potilaan tila ja anna hätäensiapu - Tee hätäilmoitus (112) ja ilmoita sen jälkeen asiasta virastomestareille ja kriisiryhmälle - Palaa tapahtumapaikalle ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. Huolehdi pelastusyksiköiden opastuksesta - Kriisiryhmä päättää tukitoimien järjestämisestä ja jatkotoimenpiteistä Kriisit ja onnettomuudet sekä kuolemantapaukset ulkomailla - Näitä kriisiohjeita noudatetaan soveltuvin osin ulkomailla sattuneiden tapahtumien kohdalla. Henkilökunnan ollessa kyseessä yhteyttä otetaan henkilöstöpäällikköön ja opiskelijoiden osalta kansainvälisten asiain suunnittelijaan.

6 Traumaattisen kriisin jälkihoito - Useimmiten kriisi vaatii jonkinlaista jälkihoitoa - Liian usein sokissa olevan ihmisen annetaan olla ja "rauhoittua", ennen kuin varsinaista apua tarjotaan. - Ulkopuolisen avun hankkiminen on tärkeää etenkin silloin, kun traumaattinen tapahtuma koskettaa kaikkia yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita - Kriisiryhmässä pohditaan tuen tarvitsijoita, tarvittavien tukitoimien järjestämistä ja jatkotoimenpiteitä - Henkinen ensiapu on traumaattisissa tapahtumissa ja tilanteissa välittömästi tapahtuman jälkeen annettu apu. Tässä vaiheessa ihminen tarvitsee puhdasta tukea, läsnäolemista ja rauhoittelua. Defusing eli purkukokous - Asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä - Tapahtuu muutaman tunnin sisällä kriittisestä tilanteesta (8 tunnin sisällä) - Ryhmäprosessi, jossa asianosaiset / auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Ei vaadi ulkopuolisia asiantuntijoita - Vetäjä / koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta - Istunto kestää noin minuuttia - Tarkoitus: Sosiaalisen verkon vahvistaminen, kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin, lisäavun tarpeenkartoitus - Istunnon vaiheet: - 1. Johdanto: Tilaisuuden tarkoitus - 2. Läpikäynti: Faktat, ajatukset, tunteet - 3. Informaatio: Yhteenveto, normalisointi, jatko Debriefing eli psykologinen jälkipuinti - Järkyttävän tapahtuman jälkeinen, ulkopuolisen ammattilaisen vetämä ryhmäkeskustelu - Auttaa käsittelemään äkillisen kriisin aiheuttamia reaktioita - Järjestetään 3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta - Istunto kestää 2-3 tuntia - Tavoitteena on työstää psyykkisiä reaktioita, kohdata todellisuus, normalisoida reaktioita, helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita - Pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen ja tukemaan normaalin surutyön käynnistymistä sekä helpottamaan ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä Rovaniemellä 23. maaliskuuta, 2006 Hallintojohtaja Juhani Lillberg Henkilöstöpäällikkö Hyödyllisiä internet-sivuja: Mirja Väyrynen

7 Traumaattisen kriisin vaiheet Liite 1 1. Sokkivaihe "Ei voi olla totta" Kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Sokkivaiheessa henkilö - ei kykene käsittämään tapahtunutta tai jopa kieltää sen - käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti - ei ehkä myöhemmin muista tämän vaiheen tapahtumia 2. Reaktiovaihe "Mitä tapahtui?" Voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Reaktiovaiheessa - henkilö yrittää saada käsityksen tapahtuneesta; miksi ja miten kaikki tapahtui - henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee - henkilöllä voi ilmaantua esimerkiksi - ruumiillisia oireita - ahdistuneisuutta - masennusoireita: itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus, univaikeudet - vihamielisyyttä, muun muassa toisten syyllistämistä - tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallintaa 3. Käsittelyvaihe "Miten tästä selviää?" Kestää muutamista kuukausista vuoteen / vuosiin. Käsittelyvaiheessa - tapahtunut hyväksytään - tapahtuneeseen ja menneeseen elämänvaiheeseen keskittyminen vähenee - oireet ja tuntemukset vähenevät Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi, jolloin tarvitaan ehdottomasti ammattiapua. 4. Uudelleensuuntautumisen vaihe "Elämä voittaa!" Uudelleensuuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen sillä tavalla, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.

8 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA Liite 2 - YLEINEN HÄTÄNUMERO POLIISIN HÄLYTYSNUMERO Rovaniemen kihlakunnan poliisilaitos puh YTHS - Lapin yliopiston päärakennus, tai ma-to ja pe TERVEYSTALO ROVANIEMI Työterveys - Valtakatu 16, 3. krs, puh YLIOPISTON VIRASTOMESTARIT - yliopiston päärakennus puh LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI RY (myös virastoajan ulkopuolella) Lapin aluetoimisto tai TERVEYSKESKUS - Rovaniemen kaupungin terveyskeskus puh klo Lapin keskussairaala puh klo MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHOITOPALVELUT - Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Lähteentie 15 A puh Rovaniemen A-klinikka, Sairaalakatu 1 puh Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Romppu, Maakuntakatu A 4 puh Rovaniemen kaupungin mielenterveyspalvelut, Sairaalakatu 1 puh AUTTAVAT PUHELIMET - Lapin ensi- ja turvakoti ry / Rikosuhripäivystys: Lapin aluetoimisto , valtakunnallinen ma-pe - Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n lasten ja nuorten puhelin ma-pe su Irti huumeista Oulun seutu , valtakunnallinen Raiskauskriisikeskus Tukinainen / Kriisilinja SOSIAALISISSA ONGELMISSA AUTTAVAT - Lapin ensi- ja turvakoti ry / Kriisiasema, Lähteentie 5 puh (avoinna ympäri vuorokauden) - Perheasiain neuvottelukeskus, Rovaniemen seurakunta puh Rovaniemen kaupungin sosiaalivirasto, Rovakatu 1 puh DEBRIEFING eli PSYKOLOGINEN JÄLKIPUINTI - Lapin ensi- ja turvakoti ry / Kriisiasema, Lähteentie 5 puh (avoinna ympäri vuorokauden) - OPISKELIJAPASTORI, Rovaniemen seurakunta, puh tai